Lainaus:
"Viipurin takaisinvaltaamiseen ei ollut riittäviä voimia. Oeschin esityksestä päämaja oikeutti joukot ryhmittymään puolustuksen tilanteen mukaisesti linjalle Viipurinlahti-Kivisalmi-Konkkala-Tali, josta eteenpäin puolustus oli edelleen VKT-linjalla."
Viitaten edelliseen tekstiin herää kysymys, miksi Viipuria ei motitettu? Jos takaisinvaltaus ei onnistu, niin eikö seuraava kysymys ole, miten sen voi piirittää ja eristää?
Olisi annettu venäläisten juhlia voitonjuhliansa pari päivää Viipurissa ja sitten katkaistu kannas Viipurin takaa. Venäjän joukot olisivat sitten aikoinaan näivettyneet huollon puutteeseen.
Kyvyttömyyttä sodanjohdossa? Ainakin Viipurin piiritystä olisi voinut kokeilla.
"Viipurin takaisinvaltaamiseen ei ollut riittäviä voimia. Oeschin esityksestä päämaja oikeutti joukot ryhmittymään puolustuksen tilanteen mukaisesti linjalle Viipurinlahti-Kivisalmi-Konkkala-Tali, josta eteenpäin puolustus oli edelleen VKT-linjalla."
Viitaten edelliseen tekstiin herää kysymys, miksi Viipuria ei motitettu? Jos takaisinvaltaus ei onnistu, niin eikö seuraava kysymys ole, miten sen voi piirittää ja eristää?
Olisi annettu venäläisten juhlia voitonjuhliansa pari päivää Viipurissa ja sitten katkaistu kannas Viipurin takaa. Venäjän joukot olisivat sitten aikoinaan näivettyneet huollon puutteeseen.
Kyvyttömyyttä sodanjohdossa? Ainakin Viipurin piiritystä olisi voinut kokeilla.
Vastaukset 4
Vanhimmat
olla johtamassa. Suomalaisilla oli vaikeuksia pysäyttää venäläisten hyökkäys Talissa, joten joukkoja ei olisi riittänyt. Operaatio olisi ollut aika moinen riski joukkojen hajottamisella. Sen sijaan Ihantalassa olevien Neuvostojoukkojen motittaminen pussin pohjalle olisi voinut onnistuakin, muttei sitäkään tehty. Mannerheim oli hyvin varovainen sodanjohtaja, ja ehkä vähän liian vanhanliiton mies strategisessa mielessä. Kyllä taistelunkulku olisi ollut toinen, mikäli esim. Rommel olisi johtanut Marskin sijasta.
Saksalaiset tekivät arvion Suomen armeijasta. Muistaakseni suomalaisten pataljoonan ja sitä pienempien joukko-osastojen käsittelyä kehuttiin. Erityisesti johtajien maastonkäyttöä ja liikkuvuutta kehuttiin.
Mutta Rykmentin ja divisioonan tasoisten yksiköiden liikuttelua määriteltiin kömpelöksi. Tulen ja liikkeen yhteiskäyttö hyökkäyksessä ei pidetty hyvänä.
Ihantalassa yritettiin mottia tosissaan, mutta voimavarat eivät ihan riittäneet. Pussin suu jäi noin kilometrin matkalta auki.
Rommel ei ollut niin hyvä kenraali, kuin väitetään. Hän oli ehkä taktisesti viisas, mutta kokonaistrategiassa onneton.
Vastaukseksi viittaan lainauksesi ensimmäieen lauseeseen: Viipurin takaisinvaltaamiseksi ei ollut riittäviä voimia.
Neuvostojoukkojen eteneminen kulki Kannaksen länsiosien kautta, ja Vuoksen vesistön pohjoispuoli oli pitkään suomalaisten hallussa. sieltä olisi karttaa katsomalla otollista iskeä etenevän vihollisen sivustaan.
Tähän vain ei ollut miehiä eikä kalustoa. Lopulta näistäkin asemista vetäydyttiin saarrostusuhan takia.
Taisi olla ihmishenkien säästämiseksi parempi, ettei moista yritystä tehty.
On nyttemmin todettu sekin, että Viipurista pakeneminen pelasti sinne melkein mottiin jääneet suomalaiset. Siltojen räjäyttämisen jälkeen he olisivat olleet neuvostotankeille kevyttä kauraa.
W. H. Halsti kertoo eräässä kirjassaan kuinka Pajari laati kesän 1944 kovimpien taisteluiden jo laannuttua suunnitelman Viipurin motittamiseksi ja takaisinvaltaamiseksi. Pääesikuntaan se kuulemma laittoi suunnitelmansa mutta siitä ei sen enempää kuulunut... sattuneesta syystä.
Ideana oli tehdä nopea hyökkäys Kiviniemen tienoolta Vuoksen yli, olikohan ihan peräti Koiviston seudulle saakka Viipurin itäpuolelle, ja saada aikaiseksi oikein perinteinen motti sinne Viipuriin ja lyödä siellä olleet venäläisten melko heikot joukot. Tähän olisi kuulemma tarvittu vain 2-3 suomalaisdivisioonaa ja parhaimmillaan ehkäpä koko Kannas olisi vallattu takaisin hyvinkin helposti.
Kas kun Suomen sodanjohto jälleen epäröi kuten sorokankin suhteen... Sodassahan soditaan!