Käärmeen jutteloita

mimica kirjoitti:

Syksyllä puolukassa ollessani jouduin seuraamaan ihan tällaisen maallisen kyyn elämää ympäristössä. Kuulin hiljaisen oloista suihkinaa maastosta ja tunsin sen äänen, käärme liikkuu noin. Nousin ylös marjamättäältä nähdäkseni missä tuo menee ja mitähän meinailee. Se huomasi minut, pysähtyi hetkeksi ja luikerteli polun yli tiehensä. Jatkoin marjojen poimimista hetken ja kohta kuulin taas samaisen äänen. Se palasi. Se oli aika moinen kyy, varmaankin metrin pituinen. Huomasi minut jälleen ja siirtyi kauemmaksi ja jäi seurailemaan minua. Outoa, ajattelin. Noh, ajattelin ja jatkoin puolukoitteni poimimista, jos sinä nyt alat häjyksi käymään minä otan karahkan käteeni ja annan sinulle lähtölaskennan siitä. Siinä se jökötti ja kyttäsi minua ja minä poimin marjoja. Yllättäen se kiersi taakseni ja teki miltei ympyrän marjapuskia pyöriessään ympärilläni. Nousin hieman korkeammalle mättäälle ja huusin miehelleni, että tule katsomaan täällä on aika pitkä kyy. Silloin se luikerteli tiehensä.

Kun puhutaan hengellisessä mielessä käärmeestä se tarkoittaa Jumalan langennutta enkeliä joka on vieläkin kapinatilassa Jumalaa kohtaan. Tällainen on juuri käärmeen tyyli. Se kiertelee ja tutkistelee millainen sinä olet ja löytää aikansa nuuskittuaan sinusta sellaisen kohdan jossa sinä olet heikoimmillasi.
Käärmeen puhe ihmiselle on yleensä aina sellaista, että se osuu oikeaan paikkaan.

Paratiisin käärme oli myöskin tutkimusmatkalla ihmislasten ympärillä. Se oli varmaankin pyörinyt viattomien ihmislasten ympärillä, kaarrellut ja jutustellut ja tutkinut heidän sisäistä maaperäänsä saadakseen oman suunnitelmansa toteutukseen. Ehkä se ei ollutkaan mikään paratiisin oikea käärme vaan ehkä se olikin juuri tuo langennut enkeliruhtinas, joka siellä kierteleikse ja kaarteleikse.
Isä-Jumala oli aivan selkeästi sanonut että tuo puu ei ole teidän käytössänne se on hyvän ja pahantiedon puu, varokaa siihen koskemasta sillä silloin teidän on kuolemalla kuoltava.

Voihan toki sanoa, ettei Eeva tiennyt mitä oli kavaluus ja valehteleminen, ja oli siksi höplästä vedettävissä, no juu mutta Isä oli sanonut: ”Teidän on kuolemalla kuoltava”. Ehkä Eeva etsi jotain uutta alkavaan päiväänsä, olisiko hän kaivannut jotain uutta hengelliseen elämäänsä, noh tämä on vain arvelua, mutta jos niin oli tuli käärme kuin tilauksesta paikalle. ”Mitähän tehtäis, että mainittais?”: Ette suinkaan kuole, vaan Jumala tietää (niinkuin minäkin käärme, joka nyt vaan ymmärrän enemmän kuin te, ja tunnen Jumalan mielen myös paremmin) että sinä päivänä jona te siitä syötte, aukeavat teidän silmänne, ja te tulette niinkuin Jumala tietämään hyvän ja pahan.” Käärme viestitti, että voi poloiset, teiltä pihdataan jotain joka teille kuuluu, minä ja me muut eläimet kovasti säälimme teitä. Teidän kannattaisi hieman tsempata että pääsisitte eteenpäin. Ehei – eihän Jumala nyt tuollaisesta aktiivisuudesta teihin edes suutu, on vaan tyytyväinen kun huomaa että teitä kiinnostaa uudistuminen ja olette näköjään halukkaita oppimaan uutta.

Sillä jos joku tulee ja saarnaa jotakin toista Jeesusta kuin sitä, jota evankeliumeissa on esillä, hän ei ole liikkeellä Jumalan lähettiläänä. Että pysyisimme tiellä, meidän on pysyttävä sanan tutkimisessa, sillä sieltä tulee meille se hengellinen ruokalautanen joka on vilpitön, pyhä ja puhdas ja jota on hyvä santsata toinenkin annos. Jos joku sanoo vastoin Jumalan sanaa korottaen itsensä Sanan yläpuolelle ja kertoessaan ettei Jumala nyt tarkoittanut ollenkaan näin vakavissaan, silloin et ole juttusilla ystäväsi vaan vihollisesi kanssa. Jumalan liitto Leevin kanssa oli Elämä ja Rauha. Kun me kristityt olemme Jeesuksessa uudenliiton pappeja me voimme uskoa että Jumalan liitto on Elämä ja Rauha. Tästä elämästä ja tästä rauhasta meidän on hyvä työtä tehdä.

Jumala ja Hänen Sanansa on sama eilen tänään ja huomenna – oo mikä turvallisuus ja vankkumaton kotitupa.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä