Sarkomaa antaisi valita seurakunnan
Opetusministeri Sari Sarkomaa (kok.) haluaisi antaa kirkkoon kuuluville oikeuden valita seurakuntansa vapaasti. Suomen uskonnonopettajien liiton 70-vuotisjuhlaseminaarissa Helsingissä puhunut Sarkomaa sanoi, että kirkkolakia on tältä osin muutettava.
Kokoomuslaisen Sari Sarkomaan mukaan etenkin kaupungeissa luonteva yhteys omaan seurakuntaan katkeaa liian helposti muuttoon seurakuntarajojen ulkopuolelle.
Tammikuun alussa muun muassa Espoon hiippakunnan piispa Mikko Heikka esitti, että kirkon jäsen voisi valita seurakuntansa asuinpaikastaan huolimatta.
Ministeri Sarkomaa korostaa myös uskontokasvatuksen merkitystä osana laajaa yleissivistystä. Hänen mukaansa kirkon ja koulujen yhteistyö on tärkeää oman uskonnon opetuksen kehittämisessä.
Opetusministeri kiittelee evankelis-luterilaista kirkkoa vastuunkantamisesta lasten ja nuorten kasvattamisessa suomalaiseen kulttuuriperintöön. Viime maanantaina julkaistu kirkon strategia vuoteen 2015 asti tukee hänen mukaansa seurakuntalaisten ja kirkon lähentymistä. Kirkon tulee myös jatkossa huolehtia uskonnollisen perinteen välittämisestä suomalaisille ja toimia uskonnollisen yhteisön muodostajana, ministeri sanoi.
Sarkomaan mielestä suomalainen uskonnonopetus ja kirkon strategia sopivat hyvin yhteen. Kun kirkossa painotetaan sen uskonnollista roolia yhteiskunnassa, antaa koulujen uskonnonopetus tietoa tämän roolin arvioimiseen.
Opetusministeri Sari Sarkomaa (kok.) haluaisi antaa kirkkoon kuuluville oikeuden valita seurakuntansa vapaasti. Suomen uskonnonopettajien liiton 70-vuotisjuhlaseminaarissa Helsingissä puhunut Sarkomaa sanoi, että kirkkolakia on tältä osin muutettava.
Kokoomuslaisen Sari Sarkomaan mukaan etenkin kaupungeissa luonteva yhteys omaan seurakuntaan katkeaa liian helposti muuttoon seurakuntarajojen ulkopuolelle.
Tammikuun alussa muun muassa Espoon hiippakunnan piispa Mikko Heikka esitti, että kirkon jäsen voisi valita seurakuntansa asuinpaikastaan huolimatta.
Ministeri Sarkomaa korostaa myös uskontokasvatuksen merkitystä osana laajaa yleissivistystä. Hänen mukaansa kirkon ja koulujen yhteistyö on tärkeää oman uskonnon opetuksen kehittämisessä.
Opetusministeri kiittelee evankelis-luterilaista kirkkoa vastuunkantamisesta lasten ja nuorten kasvattamisessa suomalaiseen kulttuuriperintöön. Viime maanantaina julkaistu kirkon strategia vuoteen 2015 asti tukee hänen mukaansa seurakuntalaisten ja kirkon lähentymistä. Kirkon tulee myös jatkossa huolehtia uskonnollisen perinteen välittämisestä suomalaisille ja toimia uskonnollisen yhteisön muodostajana, ministeri sanoi.
Sarkomaan mielestä suomalainen uskonnonopetus ja kirkon strategia sopivat hyvin yhteen. Kun kirkossa painotetaan sen uskonnollista roolia yhteiskunnassa, antaa koulujen uskonnonopetus tietoa tämän roolin arvioimiseen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Vaan ompi pahasti myöhässä, käypä katsomassa vertailun vuoksi miten toiminta eroaa laitoskirkon-vapaiden suuntien välillä vaikka nuorten illoissa.
No, ainakin se ero on että n. 90 % suomalaisista nuorista osallistuu luterilaisen kirkon rippikouluihin ja siten nuorten toimintaan.
ehdotusta.Valinnan vapaus on hyvä asia.Uskossakin tulee valita mihin uskoo,mihin ei.Ei tällä asialla kuitenkaan suurta käytännö merkitystä tule olemaan,eikä se pelasta kirkkoa ahdingostaan.
Olin Kansanlähetyksen teltan mukana aktiossa, vieläköhän niitä on nykyään?
Rippikoululaiset kävivät hakemassa KL:n työtekijältä kuittauksen häneltä läsnäolostaan kokouksessa, ennen kokouksen alkua ja lähtivät pois.
Sarkomaa ja Heikka unohtavat, ettei seurakunnan muuttaminen ole tarpeen nykyisinkään muusta syystä kuin väestökirjanpidon takia, koska valtio ostaa seurakunnilta väestökirjapalvelun.
Kirjoilla olo uudessa seurakunnassa ei estä osallistumasta entisen seurakunnan toimintaan, mikäli se on etäisyyksien kannalta mahdollista. Tavallisesti muuton myötä tulee kuitenkin etäisyyttä satoja tai vähintään kymmeniä kilometrejä. Sarkomaan tarkoittama luonteva yhteys on silloin vaikeaa.
Sadat tuhannet suomalaiset osallistuvat silti vuosittain entisen seurakunnan tilaisuuksiin esimerkiksi kesälomien, joulun tai pääsiäisen aikaan, häissä, kastetilaisuuksissa ja hautajaisissa.
Toki jos valtio ottaa väestökirjanpidon kontolleen, monet pienet maalaisseurakunnat ovat varmasti tyytyväisiä, mikäli saavat pitää jäsenistöstään fyysisesti poistuneen seurakuntalaisen veronmaksajanaan, vaikka tämä ryhtyisikin käyttämään pitkän etäisyyden vuoksi pääasiassa "kasvukeskuksen" seurakuntapalveluja.
43 Minkätähden te ette ymmärrä minun puhettani? Sentähden, että te ette kärsi kuulla minun sanaani.
44 Te olette isästä perkeleestä, ja isänne himoja te tahdotte noudattaa. Hän on ollut murhaaja alusta asti, ja totuudessa hän ei pysy, koska hänessä ei totuutta ole. Kun hän puhuu valhetta, niin hän puhuu omaansa, sillä hän on valhettelija ja sen isä.
45 Mutta minua te ette usko, sentähden että minä sanon totuuden.
46 Kuka teistä voi näyttää minut syypääksi syntiin? Jos minä totuutta puhun, miksi ette minua usko?
47 Joka on Jumalasta, se kuulee Jumalan sanat. Sentähden te ette kuule, koska ette ole Jumalasta." ( JohanneS 8 )
Ymmärrättekö; Jos omaksuu opin jonka mukaan on syntynyt syntiseksi ja että on perisyntinen (syntynyt rikolliseksi, kaikkien lakien rikkoja), ei seuraa Jumalaa (ei ole Jumalasta), vaan Saatanaa.
Isä ja Poikaa saa herjata, mutta Pyhäää Sielua ei. Sanat, jotka ovat kaikille ihmisille samat kaikkialla maailmassa; " Ilman Äitiä ja Tytärtä, ei ole Isää eikä Poikaa. "
Totta vai tarua? Vastauksesi perustuu siihen kuka on sinun Isä.
Jos sinä sanot; "Olen Lutherilainen", niin milloin kävit isänmaassasi viimeksi?; Jos on Lutherilainen niin Lutherin maa täytyy olla olemassa. Jos sitä ei ole, niin sitä maata ei ole Jumala sinulle antanut.