Liikakansoitus aluillaan?

Partis on Täpläpartamonni (tai niin väitettiin kaupassa).
Pitäisikö dH:ta nostaa esim neljään?

Valaistus: 2x18W loisteputket (jotain aquastarin 10000K), riittääkö 60cm kor. akvaariolle?

Ovatko nuo Perhoskirjoabborat miten ujoja? Vai samanlaisia linssiluteita, kuin Lehtikalat? Ja missä uivat?
Kun tuolla pintakerroksissa ei nyt uiskentele yhtään kalaa, paitsi lehtikset silloin tällöin napsii "rikkaruohoja".

Mitäs ne apistogrammant on, Googlella löytyi englanninkielisiä sivuja (kieli ei ole muuri), kuinka harvinainen Suomessa?


..Pitää kait hommata isompi allas niin saa sen Tulipyrstön;)

Sepe kirjoitti:

Partis on Täpläpartamonni (tai niin väitettiin kaupassa).
Pitäisikö dH:ta nostaa esim neljään?

Valaistus: 2x18W loisteputket (jotain aquastarin 10000K), riittääkö 60cm kor. akvaariolle?

Ovatko nuo Perhoskirjoabborat miten ujoja? Vai samanlaisia linssiluteita, kuin Lehtikalat? Ja missä uivat?
Kun tuolla pintakerroksissa ei nyt uiskentele yhtään kalaa, paitsi lehtikset silloin tällöin napsii "rikkaruohoja".

Mitäs ne apistogrammant on, Googlella löytyi englanninkielisiä sivuja (kieli ei ole muuri), kuinka harvinainen Suomessa?


..Pitää kait hommata isompi allas niin saa sen Tulipyrstön;)

Lue lisää

Niin sama kaveri, nimiä löytyy vaikka millä mitalla. Imumonni, partamonni, maatiaispartamonni, täplämonni, monni, pohjamonni, täpläpartamonni. Kaikki tod. sama kala, jolle ei ole parempaa nimeä keksitty, kun kukaan ei oikein tiedä mikä laji se on. Nimenä kulkee nykyisin maatiaispartamonni tai vaan partamonni ja tieteellisesti Ancistrus sp.

Minusta ei riitä valo, mutta olenkin kasvifriikki. Tavallisille rehuille pitäisi riittä. Oma mielipide on, että loistevaloa ei saa tarpeeksi, vaikka akvaarion päällä ei enää yhtäkään lamppua mahtuisi ja kaikissa olisi heijastimet :D

Perhoset olivat aluksi meillä aika arkoja. Kunnes sitten aloittivat sen perhosmaisen elämänsä. Eivät pelkää eivätkä kunnioita ketään. Jahtaavat toisiaan ja raivaavat muut kalat tieltään pois (mukaanlukien isot partikset ja lehtikalat). Huvittavan näköistä kun pieni keltainen sintti käy täydellä raivolla aikuisen partiksen kimppuun, josta taas partis ei edes hätkähdä, josta juontuu se että perhonen raivostuu kahta kauheammin :) Uivat pohjalla ja kaivelevat kutukuoppia pohjahiekkaan.

Apistogrammat ovat Etelä-Amerikkalaisia kääpiöahvenia. Tässä linkki jossa puhutaan suomea. http://www.hut.fi/u/lsarakon/kalacich.html
Eivät ole harvinaisia, mutta hintaa noilla on about tuplasti verrattuna lehtikaloihin tai perhoskirjoahveniin.

bettaristic kirjoitti:

Niin sama kaveri, nimiä löytyy vaikka millä mitalla. Imumonni, partamonni, maatiaispartamonni, täplämonni, monni, pohjamonni, täpläpartamonni. Kaikki tod. sama kala, jolle ei ole parempaa nimeä keksitty, kun kukaan ei oikein tiedä mikä laji se on. Nimenä kulkee nykyisin maatiaispartamonni tai vaan partamonni ja tieteellisesti Ancistrus sp.

Minusta ei riitä valo, mutta olenkin kasvifriikki. Tavallisille rehuille pitäisi riittä. Oma mielipide on, että loistevaloa ei saa tarpeeksi, vaikka akvaarion päällä ei enää yhtäkään lamppua mahtuisi ja kaikissa olisi heijastimet :D

Perhoset olivat aluksi meillä aika arkoja. Kunnes sitten aloittivat sen perhosmaisen elämänsä. Eivät pelkää eivätkä kunnioita ketään. Jahtaavat toisiaan ja raivaavat muut kalat tieltään pois (mukaanlukien isot partikset ja lehtikalat). Huvittavan näköistä kun pieni keltainen sintti käy täydellä raivolla aikuisen partiksen kimppuun, josta taas partis ei edes hätkähdä, josta juontuu se että perhonen raivostuu kahta kauheammin :) Uivat pohjalla ja kaivelevat kutukuoppia pohjahiekkaan.

Apistogrammat ovat Etelä-Amerikkalaisia kääpiöahvenia. Tässä linkki jossa puhutaan suomea. http://www.hut.fi/u/lsarakon/kalacich.html
Eivät ole harvinaisia, mutta hintaa noilla on about tuplasti verrattuna lehtikaloihin tai perhoskirjoahveniin.

Lue lisää

Ajattelin itsekkin, ettei sitä valoa ole tarpeeksi, ehkä yks "kasvilamppu" keskelle (heijastimella tottakai:). Kun tuo vesirutto ei tahdo menestyä - ruskettuu vaan, vaik´ei edes aurinko paista akvaarioon..

Olisko pohjalla liikaa elämää, jos sinne koruplekon laittais? Pärjääkö partiksen kanssa, kun sillä on ne pahasti solmuun kasvaneet poskihampaat?)

Kiitos avusta!

Sepe kirjoitti:

Ajattelin itsekkin, ettei sitä valoa ole tarpeeksi, ehkä yks "kasvilamppu" keskelle (heijastimella tottakai:). Kun tuo vesirutto ei tahdo menestyä - ruskettuu vaan, vaik´ei edes aurinko paista akvaarioon..

Olisko pohjalla liikaa elämää, jos sinne koruplekon laittais? Pärjääkö partiksen kanssa, kun sillä on ne pahasti solmuun kasvaneet poskihampaat?)

Kiitos avusta!

Lue lisää

Sylvanian Gro Lux olis ihan edullinen vaihtoehto kasviputkeksi ja mitäs niitä vielä...Osramin Fluora (tätä ei mulla ole ollut joten en tiedä minkä näköinen on). Gro Lux on ainakin ihan kauhean punavioletin värinen. Vaatii vierelleen toisen vihertävän sävyisen putken. Arcadian freshwater vois sopia tai Philipsin 940, kokeilemalla selviää.

Vesirutto onkin vähän jännä tilli siitä, että en ole oikein selvittänyt syitä sen riutumiselle/rehottamiselle. Välillä se kasvaa vähän liiankin hyvin ja välillä ei ollenkaan ja hankkii vaan rusketusta. Yksi juttu kuitenkin on mistä vesirutto ei pidä ja se on samea vesi tai sellainen, missä lentelee pientä höttöä mitä suodatin ei saa hoideltua.

Ei kai ole liikaa pohjaporukkaa. Muutenkin se partis roikkuu enimmät aikansa jossakin puussa, lasilla tai lehdellä. Koruplekon ammattiin kuuluu samat jutut. Ei niille mitään kärhämöintiä pitäisi tulla tuon kokoisessa ammeessa. Molemmille oma kolo eri päihin akvaariota (kuitenkin tappelevat koko ajan kämpästä...laitetaan sitten 3 luollaa). Sanomattakin on selvää, ettei sitten kauppiaan kaloille antamiin nimiin kannata ihan joka paikassa luottaa. Että selvitä itsellesi hyyvin tarkkaan minkälaista plekoa menet ostamaan, ettet tule kotiin isopurjeplekon kanssa jonka kauppias ahneuksissaan myi sinulle koruplekona.

bettaristic kirjoitti:

Sylvanian Gro Lux olis ihan edullinen vaihtoehto kasviputkeksi ja mitäs niitä vielä...Osramin Fluora (tätä ei mulla ole ollut joten en tiedä minkä näköinen on). Gro Lux on ainakin ihan kauhean punavioletin värinen. Vaatii vierelleen toisen vihertävän sävyisen putken. Arcadian freshwater vois sopia tai Philipsin 940, kokeilemalla selviää.

Vesirutto onkin vähän jännä tilli siitä, että en ole oikein selvittänyt syitä sen riutumiselle/rehottamiselle. Välillä se kasvaa vähän liiankin hyvin ja välillä ei ollenkaan ja hankkii vaan rusketusta. Yksi juttu kuitenkin on mistä vesirutto ei pidä ja se on samea vesi tai sellainen, missä lentelee pientä höttöä mitä suodatin ei saa hoideltua.

Ei kai ole liikaa pohjaporukkaa. Muutenkin se partis roikkuu enimmät aikansa jossakin puussa, lasilla tai lehdellä. Koruplekon ammattiin kuuluu samat jutut. Ei niille mitään kärhämöintiä pitäisi tulla tuon kokoisessa ammeessa. Molemmille oma kolo eri päihin akvaariota (kuitenkin tappelevat koko ajan kämpästä...laitetaan sitten 3 luollaa). Sanomattakin on selvää, ettei sitten kauppiaan kaloille antamiin nimiin kannata ihan joka paikassa luottaa. Että selvitä itsellesi hyyvin tarkkaan minkälaista plekoa menet ostamaan, ettet tule kotiin isopurjeplekon kanssa jonka kauppias ahneuksissaan myi sinulle koruplekona.

Lue lisää

vaikutus valtaa:
Kävin eilen ostamassa sen kolmannen lampun;) Itseasiassa tuli karanteenialtaan kylkiäisenä, mutta 30e ei oo paha hinta..

Se korupleko olisi maksanut 10e.. sen kalliimpaa kalaa en vielä ees uuskaltaisi ostaa..

Tää allas on sellaiset 60 cm kanttiinsa, niin ei niistä päistä oikein ota selvää ja lisäks pohjalla on n. ämpärillisen vettä syrjäyttävä magrove "möykky".. Kai sinne yhden tai kaks luolaa sais mahtumaan, pitääkö 15 cm kalan luolan olla kalan mittainen?

Kysymys: ajattelin perjantaina käydä katsomassa niitä perhoskirjoahvenia, kun saapuvat kauppaan. Nyt laitoin karanteenialtaan suodattimen "pääaltaaseen" pyörimään (pestynä kuuumalla vedellä). Joten ehtiikö suodattimeen siirtyä riittävä bakteerikanta perjantaihin mennessä, että voisin laittaa sen karanteenialtaaseen, siirtäisin samalla 20 - 25l vanhaa vettä? Elikkä voiko perhosen laittaa sinne karanteeniin jo perjantaina?

Sepe kirjoitti:

vaikutus valtaa:
Kävin eilen ostamassa sen kolmannen lampun;) Itseasiassa tuli karanteenialtaan kylkiäisenä, mutta 30e ei oo paha hinta..

Se korupleko olisi maksanut 10e.. sen kalliimpaa kalaa en vielä ees uuskaltaisi ostaa..

Tää allas on sellaiset 60 cm kanttiinsa, niin ei niistä päistä oikein ota selvää ja lisäks pohjalla on n. ämpärillisen vettä syrjäyttävä magrove "möykky".. Kai sinne yhden tai kaks luolaa sais mahtumaan, pitääkö 15 cm kalan luolan olla kalan mittainen?

Kysymys: ajattelin perjantaina käydä katsomassa niitä perhoskirjoahvenia, kun saapuvat kauppaan. Nyt laitoin karanteenialtaan suodattimen "pääaltaaseen" pyörimään (pestynä kuuumalla vedellä). Joten ehtiikö suodattimeen siirtyä riittävä bakteerikanta perjantaihin mennessä, että voisin laittaa sen karanteenialtaaseen, siirtäisin samalla 20 - 25l vanhaa vettä? Elikkä voiko perhosen laittaa sinne karanteeniin jo perjantaina?

Lue lisää

Ai niin, enhän mä muistanut noita mittoja. Siinä saa kyllä raapia päätään, ennen kuin keksii mitkä niistaä reunoista on "päädyt".
Mä en tiedä kannattaako sitä koruplekoa hankkia ennen kuin on vähän katsonut kuinka ne perhoset temmeltää siellä pohjalla. Sitten miettiä, saako pleko perhosilta rauhaa vai ei.

Vanhan veden siirtämisellä ei ole bakteerien kannalta mitään merkitystä. Kalojen kannalta vanha vesi taas on paha vesi.
Parhaiten saisi sen suodattimen starttaamaan. Kun laittaisit sen hurisemaan sinne pääaltaaseen siksi kunnes olet aikeissa hakea kaloja. Päivää tai kahta ennen kaloja voi karanteeniakvaarion täyttää UUDELLA vedellä ja puristella pääakvaarion pääsuodattimesta karanteenialtaan veteen vähän enemmin bakteerin ja kalan kakkaa. Sitten siirtää se karanteenialtaan suodatin pääaltaasta karanteenialtaaseen kieputtamaan sitä kakkavettä. Pitäisi olla ihan kirkasta seuraavaan päivään mennessä ja suodattimen kunnossa. Mutta huomio, huomio, bakteerit eivät pysy hengissä suodattimessa ilman ravintoa. Eli kohtuu pian (parin kolmen päivän sisällä) akvaarioon saisi tulla kaloja tai muita biojätettä tuottavia olentoja jotta bakteerit eivät heittäisi veiviään.

Partiksille ja muille plekoille hyviä luolia saa pikkurahalla esim. kukkaruukuista ja kookoksen kuorista. Jos omistaa porakoneen ja riittävän suuren terän, niin mikä estää poraamasta isoon juurakkoon plekolle delux-tason kämpän. En ole perehtynyt tarkemmin niihin putkiin mitä plekoharrastajat upottavat akvaarioihin. Tuntuvat kuitenkin fisut niissä viihtyvän. Saataisi kulkea nimellä kutuputki tms. emmäätiä.
Saisi olla about kalan mittainen luola, vähän yli tai alle. Ei niistä aina tiedä, mikä niiden mielestä on hyvä luola :)

Sepe kirjoitti:

vaikutus valtaa:
Kävin eilen ostamassa sen kolmannen lampun;) Itseasiassa tuli karanteenialtaan kylkiäisenä, mutta 30e ei oo paha hinta..

Se korupleko olisi maksanut 10e.. sen kalliimpaa kalaa en vielä ees uuskaltaisi ostaa..

Tää allas on sellaiset 60 cm kanttiinsa, niin ei niistä päistä oikein ota selvää ja lisäks pohjalla on n. ämpärillisen vettä syrjäyttävä magrove "möykky".. Kai sinne yhden tai kaks luolaa sais mahtumaan, pitääkö 15 cm kalan luolan olla kalan mittainen?

Kysymys: ajattelin perjantaina käydä katsomassa niitä perhoskirjoahvenia, kun saapuvat kauppaan. Nyt laitoin karanteenialtaan suodattimen "pääaltaaseen" pyörimään (pestynä kuuumalla vedellä). Joten ehtiikö suodattimeen siirtyä riittävä bakteerikanta perjantaihin mennessä, että voisin laittaa sen karanteenialtaaseen, siirtäisin samalla 20 - 25l vanhaa vettä? Elikkä voiko perhosen laittaa sinne karanteeniin jo perjantaina?

Lue lisää

>Kysymys: ajattelin perjantaina käydä katsomassa
>niitä perhoskirjoahvenia, kun saapuvat kauppaan

Perhoset ovat aika arkoja kaloja ja vaativat puhdasta, hyvälaatuista vettä pysyäkseen kunnossa. Mielestäni aloittelijan ei kannata hommata näitä affenia ja perhoset vasta kunnolla kypsyneeseen altaaseen. Allas saisi olla ollut toiminnassa useamman kuukauden - en tosin tiedä, kuinka vanha altaasi on..

>Nyt laitoin karanteenialtaan
>suodattimen "pääaltaaseen" pyörimään (pestynä
>kuuumalla vedellä). Joten ehtiikö suodattimeen
>siirtyä riittävä bakteerikanta perjantaihin
>mennessä, että voisin laittaa sen
>karanteenialtaaseen, siirtäisin samalla 20 - 25l
>vanhaa vettä?

Karanteeniallas pitäisi pystyttää tyhjästä ja puhtailla välineillä. Jos suodatin on ollut pääakvaariossa ja se siirretään karanteeniin ja, jos kalat sairastuvat et voi mennä valittamaan liikkeelle sairasta kaloista, koska et tiedä, saivatko ne jonkun bakteerin sinun akvaariostasi. Kaloillasi on vastustuskyky akvaariosi bakteereita vastaan, mutta onko niillä perhosilla? Tuskin...

Paras vaihtoehto olisi joko kypsyttää karanteeni oikeaoppisesti, ottaa bakteeriymppi vaikka kukkamullasta ja hankkia kalat kypsään karanteeniin. Tai sitten ottaa ymppi karanteeniin mullasta, laittaa kalat karanteeniin - olla ruokkimatta niitä parina ekana päivänä ja vahtia tarkasti vesiarvoja. Jos ympissä on riittävästi bakteereita, hoitavat ne kyllä työnsä ja lisääntyvät riittävästi. Nitriittipiikkiä on kuitenkin syytä vahtia muutaman tunnin välein, jopa yölläkin. Vettä on hyvä vaihtaa useammin kuin normaalisti - käsitellä se vedenparannusaineella ja turveuutteella sopivaksi ennen karanteeniin laittoa.

Kannattaisi varmaan tutustua:

http://www.aquahoito.info
http://www.lemmikkipalstat.net -> akvakeskustelu
http://www.aqua-web.org

Sepe kirjoitti:

vaikutus valtaa:
Kävin eilen ostamassa sen kolmannen lampun;) Itseasiassa tuli karanteenialtaan kylkiäisenä, mutta 30e ei oo paha hinta..

Se korupleko olisi maksanut 10e.. sen kalliimpaa kalaa en vielä ees uuskaltaisi ostaa..

Tää allas on sellaiset 60 cm kanttiinsa, niin ei niistä päistä oikein ota selvää ja lisäks pohjalla on n. ämpärillisen vettä syrjäyttävä magrove "möykky".. Kai sinne yhden tai kaks luolaa sais mahtumaan, pitääkö 15 cm kalan luolan olla kalan mittainen?

Kysymys: ajattelin perjantaina käydä katsomassa niitä perhoskirjoahvenia, kun saapuvat kauppaan. Nyt laitoin karanteenialtaan suodattimen "pääaltaaseen" pyörimään (pestynä kuuumalla vedellä). Joten ehtiikö suodattimeen siirtyä riittävä bakteerikanta perjantaihin mennessä, että voisin laittaa sen karanteenialtaaseen, siirtäisin samalla 20 - 25l vanhaa vettä? Elikkä voiko perhosen laittaa sinne karanteeniin jo perjantaina?

Lue lisää

>Kysymys: ajattelin perjantaina käydä katsomassa
>niitä perhoskirjoahvenia, kun saapuvat kauppaan

Perhoset ovat aika arkoja kaloja ja vaativat puhdasta, hyvälaatuista vettä pysyäkseen kunnossa. Mielestäni aloittelijan ei kannata hommata näitä affenia ja perhoset vasta kunnolla kypsyneeseen altaaseen. Allas saisi olla ollut toiminnassa useamman kuukauden - en tosin tiedä, kuinka vanha altaasi on..

>Nyt laitoin karanteenialtaan
>suodattimen "pääaltaaseen" pyörimään (pestynä
>kuuumalla vedellä). Joten ehtiikö suodattimeen
>siirtyä riittävä bakteerikanta perjantaihin
>mennessä, että voisin laittaa sen
>karanteenialtaaseen, siirtäisin samalla 20 - 25l
>vanhaa vettä?

Karanteeniallas pitäisi pystyttää tyhjästä ja puhtailla välineillä. Jos suodatin on ollut pääakvaariossa ja se siirretään karanteeniin ja, jos kalat sairastuvat et voi mennä valittamaan liikkeelle sairasta kaloista, koska et tiedä, saivatko ne jonkun bakteerin sinun akvaariostasi. Kaloillasi on vastustuskyky akvaariosi bakteereita vastaan, mutta onko niillä perhosilla? Tuskin...

Paras vaihtoehto olisi joko kypsyttää karanteeni oikeaoppisesti, ottaa bakteeriymppi vaikka kukkamullasta ja hankkia kalat kypsään karanteeniin. Tai sitten ottaa ymppi karanteeniin mullasta, laittaa kalat karanteeniin - olla ruokkimatta niitä parina ekana päivänä ja vahtia tarkasti vesiarvoja. Jos ympissä on riittävästi bakteereita, hoitavat ne kyllä työnsä ja lisääntyvät riittävästi. Nitriittipiikkiä on kuitenkin syytä vahtia muutaman tunnin välein, jopa yölläkin. Vettä on hyvä vaihtaa useammin kuin normaalisti - käsitellä se vedenparannusaineella ja turveuutteella sopivaksi ennen karanteeniin laittoa.

Kannattaisi varmaan tutustua:

http://www.aquahoito.info
http://www.lemmikkipalstat.net -> akvakeskustelu
http://www.aqua-web.org

aqua2002 kirjoitti:

>Kysymys: ajattelin perjantaina käydä katsomassa
>niitä perhoskirjoahvenia, kun saapuvat kauppaan

Perhoset ovat aika arkoja kaloja ja vaativat puhdasta, hyvälaatuista vettä pysyäkseen kunnossa. Mielestäni aloittelijan ei kannata hommata näitä affenia ja perhoset vasta kunnolla kypsyneeseen altaaseen. Allas saisi olla ollut toiminnassa useamman kuukauden - en tosin tiedä, kuinka vanha altaasi on..

>Nyt laitoin karanteenialtaan
>suodattimen "pääaltaaseen" pyörimään (pestynä
>kuuumalla vedellä). Joten ehtiikö suodattimeen
>siirtyä riittävä bakteerikanta perjantaihin
>mennessä, että voisin laittaa sen
>karanteenialtaaseen, siirtäisin samalla 20 - 25l
>vanhaa vettä?

Karanteeniallas pitäisi pystyttää tyhjästä ja puhtailla välineillä. Jos suodatin on ollut pääakvaariossa ja se siirretään karanteeniin ja, jos kalat sairastuvat et voi mennä valittamaan liikkeelle sairasta kaloista, koska et tiedä, saivatko ne jonkun bakteerin sinun akvaariostasi. Kaloillasi on vastustuskyky akvaariosi bakteereita vastaan, mutta onko niillä perhosilla? Tuskin...

Paras vaihtoehto olisi joko kypsyttää karanteeni oikeaoppisesti, ottaa bakteeriymppi vaikka kukkamullasta ja hankkia kalat kypsään karanteeniin. Tai sitten ottaa ymppi karanteeniin mullasta, laittaa kalat karanteeniin - olla ruokkimatta niitä parina ekana päivänä ja vahtia tarkasti vesiarvoja. Jos ympissä on riittävästi bakteereita, hoitavat ne kyllä työnsä ja lisääntyvät riittävästi. Nitriittipiikkiä on kuitenkin syytä vahtia muutaman tunnin välein, jopa yölläkin. Vettä on hyvä vaihtaa useammin kuin normaalisti - käsitellä se vedenparannusaineella ja turveuutteella sopivaksi ennen karanteeniin laittoa.

Kannattaisi varmaan tutustua:

http://www.aquahoito.info
http://www.lemmikkipalstat.net -> akvakeskustelu
http://www.aqua-web.org

Lue lisää

"Perhoset ovat aika arkoja kaloja ja vaativat puhdasta, hyvälaatuista vettä pysyäkseen kunnossa. Mielestäni aloittelijan ei kannata hommata näitä affenia ja perhoset vasta kunnolla kypsyneeseen altaaseen. Allas saisi olla ollut toiminnassa useamman kuukauden - en tosin tiedä, kuinka vanha altaasi on.. "

En oikein tiedä onko tuo käsitys perhoskirjoahvenista jostakin muinaisilta ajoilta, kun akvaarioon vaihdettiin vesi kerran vuodessa ja samalla pestiin koko allas ja kaikki. Vai mikä sitten.?
Minulla noita sinttejä on lehtikalojen, monnisten, punapäätetrojen, mustaneontetrojen ja partamonnien kanssa. Eivät mielestäni ole missään nimessä arkoja. Saattavat vaikuttaa rauhallisilta jos esim vertaa haibarbiparveen 100-litraisessa. Pikkuisista perhosista kyllä löytyy luonnetta ja kun akvaarion hoito on mallillaan, en näe mitään syytä miksei sitä voisi hankkia kuka tahansa, aloittelija tai kokeneempi.
Ehkä laitan vielä, kunhan ehdin, sivuilleni n. 9 sekunnin videon siitä kuinka n. 3cm pituinen perhoskirjoahvennaaras raivoaa n. 12 cm pitkälle leväbarbille (luovuin leviksistä aika pian perhosten saapumisen jälkeen niiden kasvien syöntitaipumuksen johdosta) ja myöhemmin n. 8 cm pituiselle partamonninaaraalle.

aqua2002 kirjoitti:

>Kysymys: ajattelin perjantaina käydä katsomassa
>niitä perhoskirjoahvenia, kun saapuvat kauppaan

Perhoset ovat aika arkoja kaloja ja vaativat puhdasta, hyvälaatuista vettä pysyäkseen kunnossa. Mielestäni aloittelijan ei kannata hommata näitä affenia ja perhoset vasta kunnolla kypsyneeseen altaaseen. Allas saisi olla ollut toiminnassa useamman kuukauden - en tosin tiedä, kuinka vanha altaasi on..

>Nyt laitoin karanteenialtaan
>suodattimen "pääaltaaseen" pyörimään (pestynä
>kuuumalla vedellä). Joten ehtiikö suodattimeen
>siirtyä riittävä bakteerikanta perjantaihin
>mennessä, että voisin laittaa sen
>karanteenialtaaseen, siirtäisin samalla 20 - 25l
>vanhaa vettä?

Karanteeniallas pitäisi pystyttää tyhjästä ja puhtailla välineillä. Jos suodatin on ollut pääakvaariossa ja se siirretään karanteeniin ja, jos kalat sairastuvat et voi mennä valittamaan liikkeelle sairasta kaloista, koska et tiedä, saivatko ne jonkun bakteerin sinun akvaariostasi. Kaloillasi on vastustuskyky akvaariosi bakteereita vastaan, mutta onko niillä perhosilla? Tuskin...

Paras vaihtoehto olisi joko kypsyttää karanteeni oikeaoppisesti, ottaa bakteeriymppi vaikka kukkamullasta ja hankkia kalat kypsään karanteeniin. Tai sitten ottaa ymppi karanteeniin mullasta, laittaa kalat karanteeniin - olla ruokkimatta niitä parina ekana päivänä ja vahtia tarkasti vesiarvoja. Jos ympissä on riittävästi bakteereita, hoitavat ne kyllä työnsä ja lisääntyvät riittävästi. Nitriittipiikkiä on kuitenkin syytä vahtia muutaman tunnin välein, jopa yölläkin. Vettä on hyvä vaihtaa useammin kuin normaalisti - käsitellä se vedenparannusaineella ja turveuutteella sopivaksi ennen karanteeniin laittoa.

Kannattaisi varmaan tutustua:

http://www.aquahoito.info
http://www.lemmikkipalstat.net -> akvakeskustelu
http://www.aqua-web.org

Lue lisää

Jaa että kypsyttäisin karanteeni allasta 2 vk (mikä aika siihen väistämättä menisi kukkamullalla? Pääaltaan kypsytin ammoniakilla ja aikaa kului balttiarallaa 3 vk, mutta ei siitä enempää.
Altaani on n. 3kk "vanha", mikä vastaa huomattavasti "vahempaa" "kestävien" kalojen avulla kypsytettyyn verrattuna..
Suodatin on EHEIM 2026, joten eiköhän se riitä?

Käsittääkseni (mitä niistä nyt olen ehtinyt lukea) perhoset ovat suht´arkoja vesiarvojen muutoksille. Joten kun käyn ostamassa abborat lähikaupasta ja vien ne kotiin "puhtaaseen" karanteeniakvaarioon", annan olla siel pari vk, niin eikö ole ylimääräistä rääkkiä "heittää" kalat taas uuden bakteerikannan armoille?
Ja eikös tuo mahdollinen nitriitipiikki olisi kohtalokas perhoille, joten miksi ottaa riskiä?

Näkeehän siellä kaupassa missä kunnossa kalat ovat. eikös yksi syy karanteeniin ole varmistaa etteivät kalaset altistu sairauksille omassa vedessä, jonka jälkeen altista myös muita..
Tai näin olen ymmärtänyt, korjatkaa jos olen väärässä..

Sepe kirjoitti:

Jaa että kypsyttäisin karanteeni allasta 2 vk (mikä aika siihen väistämättä menisi kukkamullalla? Pääaltaan kypsytin ammoniakilla ja aikaa kului balttiarallaa 3 vk, mutta ei siitä enempää.
Altaani on n. 3kk "vanha", mikä vastaa huomattavasti "vahempaa" "kestävien" kalojen avulla kypsytettyyn verrattuna..
Suodatin on EHEIM 2026, joten eiköhän se riitä?

Käsittääkseni (mitä niistä nyt olen ehtinyt lukea) perhoset ovat suht´arkoja vesiarvojen muutoksille. Joten kun käyn ostamassa abborat lähikaupasta ja vien ne kotiin "puhtaaseen" karanteeniakvaarioon", annan olla siel pari vk, niin eikö ole ylimääräistä rääkkiä "heittää" kalat taas uuden bakteerikannan armoille?
Ja eikös tuo mahdollinen nitriitipiikki olisi kohtalokas perhoille, joten miksi ottaa riskiä?

Näkeehän siellä kaupassa missä kunnossa kalat ovat. eikös yksi syy karanteeniin ole varmistaa etteivät kalaset altistu sairauksille omassa vedessä, jonka jälkeen altista myös muita..
Tai näin olen ymmärtänyt, korjatkaa jos olen väärässä..

Lue lisää

>Jaa että kypsyttäisin karanteeni allasta 2 vk

Karanteenin voi nyhtäistä tyhjästä eli kukkamullasta tarpeellinen ymppi bakteereita ja allas vaan pystyyn. Suodatinta voi vaikka pyörittää multaämpärissä hetken aikaa, jotta bakteereita tarttuu myös suodatusmateriaaliin. Ämpärissä olleen veden voi kaataa karanteeniin, jolloin typpibakteereita hulahtaa sinne aimo annos. Mielestäni Aquahoito.info sivulla lukee karanteenin pystytyksestä ja kukkamullan käytöstä.

Vesi käsitellään aquasafella ja turveuutteella, koska perhoset ovat vaativia vedenlaadun suhteen. Puhdas vesi ei tarkoita vain suodatettua vettä ja sitä kuinka tehokas suodatus altaasta löytyy, vaan mm. nitraatin pitämistä alhaalla ja vettä vaihdetaan riittävästi ja usein. Perhonen sairastuu muutoin helposti.

>lähikaupasta ja vien ne kotiin "puhtaaseen"
>karanteeniakvaarioon", annan olla siel pari vk,
>niin eikö ole ylimääräistä rääkkiä "heittää"
>kalat taas uuden bakteerikannan armoille

Karanteenin akvaarion kalat voi "rokottaa" esim. päivää paria ennen pääakvaarioon laittoa. Rokotus menee siten, että pääakvaariosta lisätään tilkka vettä karanteeniin, jolloin karanteenissa olevat kalat alkavat muodostamaan vasta-aineita bakteereille. Vastaavasti pääakvaarion kalat voi rokottaa karanteenissa olevia kalojen bakteereita vastaan (mutta vasta silloin kun on varma, ettei kaloissa ole mitään tauteja). Aquahoito.info sivulla lukee mielestäni tästäkin.

>Ja eikös tuo mahdollinen nitriitipiikki olisi
>kohtalokas perhoille, joten miksi ottaa riskiä?

Riittävä ymppi, muutaman päivän paasto ja riittävät vedenvaihdot.

>Näkeehän siellä kaupassa missä kunnossa kalat
>ovat. eikös yksi syy karanteeniin ole varmistaa
>etteivät kalaset altistu sairauksille omassa
>vedessä, jonka jälkeen altista myös muita..

Kalat ovat stressaantuneita pitkistä matkoista, huonosta vedestä ja täpötäyteen tungetuista akvaarioista.

Karanteenin idea on estää mahdollinen tautien leviäminen akvaarioon tartuttamaan muita kaloja. Yleisin tauti lienee pilkkutauti, jonka leviäminen karanteenilla voidaan helposti estää. Karanteenin olisi hyvä kestää ainakin sen pari viikkoa, jotta mahdolliset loiset kehittyvät ja taudit puhkeavat ja ovat havaittavissa (ne mitkä paljain silmin nyt pystyy erottamaan). Karanteenin lämpötilaa voi nostaa parilla asteella normaalia korkeammaksi, jotta mahdolliset taudit kehittyvät nopeammin.

Sepe kirjoitti:

Jaa että kypsyttäisin karanteeni allasta 2 vk (mikä aika siihen väistämättä menisi kukkamullalla? Pääaltaan kypsytin ammoniakilla ja aikaa kului balttiarallaa 3 vk, mutta ei siitä enempää.
Altaani on n. 3kk "vanha", mikä vastaa huomattavasti "vahempaa" "kestävien" kalojen avulla kypsytettyyn verrattuna..
Suodatin on EHEIM 2026, joten eiköhän se riitä?

Käsittääkseni (mitä niistä nyt olen ehtinyt lukea) perhoset ovat suht´arkoja vesiarvojen muutoksille. Joten kun käyn ostamassa abborat lähikaupasta ja vien ne kotiin "puhtaaseen" karanteeniakvaarioon", annan olla siel pari vk, niin eikö ole ylimääräistä rääkkiä "heittää" kalat taas uuden bakteerikannan armoille?
Ja eikös tuo mahdollinen nitriitipiikki olisi kohtalokas perhoille, joten miksi ottaa riskiä?

Näkeehän siellä kaupassa missä kunnossa kalat ovat. eikös yksi syy karanteeniin ole varmistaa etteivät kalaset altistu sairauksille omassa vedessä, jonka jälkeen altista myös muita..
Tai näin olen ymmärtänyt, korjatkaa jos olen väärässä..

Lue lisää

>Jaa että kypsyttäisin karanteeni allasta 2 vk

Karanteenin voi nyhtäistä tyhjästä eli kukkamullasta tarpeellinen ymppi bakteereita ja allas vaan pystyyn. Suodatinta voi vaikka pyörittää multaämpärissä hetken aikaa, jotta bakteereita tarttuu myös suodatusmateriaaliin. Ämpärissä olleen veden voi kaataa karanteeniin, jolloin typpibakteereita hulahtaa sinne aimo annos. Mielestäni Aquahoito.info sivulla lukee karanteenin pystytyksestä ja kukkamullan käytöstä.

Vesi käsitellään aquasafella ja turveuutteella, koska perhoset ovat vaativia vedenlaadun suhteen. Puhdas vesi ei tarkoita vain suodatettua vettä ja sitä kuinka tehokas suodatus altaasta löytyy, vaan mm. nitraatin pitämistä alhaalla ja vettä vaihdetaan riittävästi ja usein. Perhonen sairastuu muutoin helposti.

>lähikaupasta ja vien ne kotiin "puhtaaseen"
>karanteeniakvaarioon", annan olla siel pari vk,
>niin eikö ole ylimääräistä rääkkiä "heittää"
>kalat taas uuden bakteerikannan armoille

Karanteenin akvaarion kalat voi "rokottaa" esim. päivää paria ennen pääakvaarioon laittoa. Rokotus menee siten, että pääakvaariosta lisätään tilkka vettä karanteeniin, jolloin karanteenissa olevat kalat alkavat muodostamaan vasta-aineita bakteereille. Vastaavasti pääakvaarion kalat voi rokottaa karanteenissa olevia kalojen bakteereita vastaan (mutta vasta silloin kun on varma, ettei kaloissa ole mitään tauteja). Aquahoito.info sivulla lukee mielestäni tästäkin.

>Ja eikös tuo mahdollinen nitriitipiikki olisi
>kohtalokas perhoille, joten miksi ottaa riskiä?

Riittävä ymppi, muutaman päivän paasto ja riittävät vedenvaihdot.

>Näkeehän siellä kaupassa missä kunnossa kalat
>ovat. eikös yksi syy karanteeniin ole varmistaa
>etteivät kalaset altistu sairauksille omassa
>vedessä, jonka jälkeen altista myös muita..

Kalat ovat stressaantuneita pitkistä matkoista, huonosta vedestä ja täpötäyteen tungetuista akvaarioista.

Karanteenin idea on estää mahdollinen tautien leviäminen akvaarioon tartuttamaan muita kaloja. Yleisin tauti lienee pilkkutauti, jonka leviäminen karanteenilla voidaan helposti estää. Karanteenin olisi hyvä kestää ainakin sen pari viikkoa, jotta mahdolliset loiset kehittyvät ja taudit puhkeavat ja ovat havaittavissa (ne mitkä paljain silmin nyt pystyy erottamaan). Karanteenin lämpötilaa voi nostaa parilla asteella normaalia korkeammaksi, jotta mahdolliset taudit kehittyvät nopeammin.