Tässä aikaisemmin oli paljonkin puhetta tuosta lahjakkuudesta. Nyt kun olen huomannut että se "kiivaampi" keskustelu on hieman tasaantunut niin rohkenen aloittaa nyt uuden ketju tuosta samasta aiheesta joka hieman jäi kesken ja toivoisin asiallista kommentointia.
Minua on jo pitkään askarruttanut tuo että miksi tuo lahjakkuus aina "kasaantuu" johonkin henkilöön.
Olen pannut merkille että jos on lahjakas musiikissa niin sama henkilö osaa myös piirtää.
Meidän kylässämme silloin nuorempana koulussamme oli minun ikäinen poika joka oli valtavan kiinnostunut musiikista. Hän oppi soittamaan hyvin pian kaikilla mahdollisilla instrumenteilla mitä hänen eteensä kannettiin.
Hän oli aina myös vakioesiintyjänä koulumme kuusijuhlissa ja äitienpäiväjuhlissa.
Tuolloin hän ei vielä ollut mitenkään erikoinen piirtäjä, mutta kun koulussamme vaihtui opettaja jonka vaimo oli kuvataiteilija ja hyvä sellainen. Kun tämä koulukaverini näki näitä töitä jotka olivat todella upeita minustakin niin kaverini innostui myös kuvataiteestakin ja alkoi harrastaa sitä.
Eikä mennyt kovinkaan kauan kun me aina oikein innolla odotimme kuvaamataidon tunnin loppua jolloin tunnilla tehdyt työt esiteltiin. Kaverini työt olivat aina hienoja, niinkuin eri planeetalta.
Hän oppi tuon kuvaamataidon todella helposti varsinkin kun tuo opettajan rouva häntä siihen innosti ja opettikin.
Myönnän että olin hänelle silloin hieman kateellinen mutta en enää. Nykyisin tunnen jopa ylpeyttä kun nään hänen menestyvän.
Toissa vuonna meillä oli luokkakokous ja pääsin jututtamaan tuota kaveriani.
Hän kertoi saavansa hieman "rojaltteja" Teostolta muutamista säveltämistään biiseistä joita soi tuolla maailmalla. Lisälsi sain häneltä kutsun uusimman taidenäyttelynsä avajaisiin joka oli hänen kotikaupunkinsa taidemuseossa. Valitettavasti minulla ei silloin ollut mahdollista sinne mennä.
Kasaantuuko nuo kaikki lahjakkuudet ja taidot samoille ihmisille? Olen nähnyt monia samanlaisia esimerkkejä.
Voisi melkeinpä väittää että jos on lahjakas musiikissa niin oppii tavallista helpommin myös piirtämään.
Vai onko kysymys älykkyydestä?
Oletteko muutkin huomanneet samaa?
Miksi lahjakkuus kasaantuu?
44
2316
Vastaukset
- huomannut
että pääosin niillä, jotka lahjakkuuksista puhuvat, tyhmyys tuntuu tiivistyvän sen hehkuttamiseen.
- pittore
haluat tappaa keskustelun heti alkuunsa esittämällä tökerön ja henkilöön menevän kommentin? Saitko hyvänkin mielen älyttömästä herjastasi?
- IDIOTIX
pittore kirjoitti:
haluat tappaa keskustelun heti alkuunsa esittämällä tökerön ja henkilöön menevän kommentin? Saitko hyvänkin mielen älyttömästä herjastasi?
Sovitaanko että jätetään tuollaiset herjat huomiotta. Niiden tarkoituksena on vain provota uuteen kähinään. Ehkä nämä kysymykset liippaa liian läheltä omia demoneja.
Asiasta toiseen...
Kyllä minäkin olen huomannut että useasti nuo harrastukset kulkevat käsi kädessä. Ja vieläpä niin että esimerkiksi mitä parempi soittaja niin sitä parempi piirtäjä. Minullakin on muutama tuttava joihin tuo sanonta pätee.
Olen muuten itsekin useasti tuota miettinyt. Minäkin osaan soittaa useampiakin instrumenttia mutta en minä itseäni kuitenkaan kovin kaksiseksi maalariksi voi kehua. Ehkäpä se minun soittotaitokaan ei sitten ole kovin kehuttava oikeesti vaikka itse siitä tykkäänkin.
Nooh, ehkäpä tuo minun nimimerkkikin jo kertoo että en sitten ole kovin älykäskään. - .........
Muistaakseni Schjerfbeck on joskus sanonut jotain sinnepäin että maalarin ei pidä olla liian älykäs. Se saattaa olla totta, koska liiallinen äykkyys joissain tapauksissa estää luovuuden ja yksinkertaisuuden kauneuden näkemisen ja esilletuomisen.
Tunnen muutaman monilahjakkaan, jotka eivät pysty päättämään suuntautuako musiikkiin, kirjallisuuteen vai kuvataiteisiin. Kaikki jäävät keskitiehen, koska kaikkeahan ei voi tehdä täysipainoisesti. Johonkin on erikoistuttava eikä pelkkä lahjakkuus riitä, se on vain hyvä alku pitkälle tielle. Ilman lahjakkuutta työn tulos on keskinkertaista kuten myös lahjakkuus ilman kehitystä. - esittänyt
pittore kirjoitti:
haluat tappaa keskustelun heti alkuunsa esittämällä tökerön ja henkilöön menevän kommentin? Saitko hyvänkin mielen älyttömästä herjastasi?
mitään henkilöön menevää kommenttia, vaan yleistyksen, että pääosin lahjakkuus-käsitteen nostavat esille katkerat ja eritoten ihmiset, joilla tuota "lahjakkuutta" ei ole. Älykäs ihminen ei tällaiseen sorru.
Jos joku esittäsi jotain tutkimustuloksia musikaalisuuden, piirustustaidon ja muun älykkyyden välillä, kyse olisi ihan eri jutusta. Nyt kyse on lähinnä jonkun egon hehkuttamisesta, mikä on mielestäni ällöttävää. - lahjakkuus kunniaan
esittänyt kirjoitti:
mitään henkilöön menevää kommenttia, vaan yleistyksen, että pääosin lahjakkuus-käsitteen nostavat esille katkerat ja eritoten ihmiset, joilla tuota "lahjakkuutta" ei ole. Älykäs ihminen ei tällaiseen sorru.
Jos joku esittäsi jotain tutkimustuloksia musikaalisuuden, piirustustaidon ja muun älykkyyden välillä, kyse olisi ihan eri jutusta. Nyt kyse on lähinnä jonkun egon hehkuttamisesta, mikä on mielestäni ällöttävää.Minusta juuri sinä osoitit äskeisellä olevasi katkera siitä, että on sinua älykkäämpiä ja lahjakkaampia ihmisiä. Jos olisit ollut älykäs, niin et olisi sellaiseen sortunut. No, itse ihailen kaikenlaista lahjakkuutta enkä ymmärrä, miksi joku olisi katkera siitä, että lahjakkuus tuodaan esille.
- ole lahjakkuutta
lahjakkuus kunniaan kirjoitti:
Minusta juuri sinä osoitit äskeisellä olevasi katkera siitä, että on sinua älykkäämpiä ja lahjakkaampia ihmisiä. Jos olisit ollut älykäs, niin et olisi sellaiseen sortunut. No, itse ihailen kaikenlaista lahjakkuutta enkä ymmärrä, miksi joku olisi katkera siitä, että lahjakkuus tuodaan esille.
tuotu esille, vain pelkkiä huhupuheita. Kukahan se mahtaa olla tuo avausviestin monilahjakas kaveri? Veikkaanpa, ettei ole nimeä kertoa.
- Sinikka A-
ole lahjakkuutta kirjoitti:
tuotu esille, vain pelkkiä huhupuheita. Kukahan se mahtaa olla tuo avausviestin monilahjakas kaveri? Veikkaanpa, ettei ole nimeä kertoa.
Koulukaverini nimeä ja varsinkaan ilman hänen lupaansa. Silloin tällöin kuitenkin kuulen hänen musiikkiansa soivan radiossa, nykyisin kuitenkin hieman harvemmin kun heillä soi nykyisin ne "pakkolistat".
Kivasti kuitenkin on porukka ottanut osaa keskusteluihin. Näitä on mukava lukea kun huomaa että osaa ne ihmiset näköjään käydä täällä asiallisempiakin keskustelijoita. - ..se taas kateus..
ole lahjakkuutta kirjoitti:
tuotu esille, vain pelkkiä huhupuheita. Kukahan se mahtaa olla tuo avausviestin monilahjakas kaveri? Veikkaanpa, ettei ole nimeä kertoa.
nostaa päätään. Usko nyt jo että kyllä joillekkin on luotu useampia lahjakkuuksia. Ei kaikilla ole tarvetta sitä hehkuttaa kun "luonto" hoitaa sen puolen muutenkin.
- asiallistakin
Sinikka A- kirjoitti:
Koulukaverini nimeä ja varsinkaan ilman hänen lupaansa. Silloin tällöin kuitenkin kuulen hänen musiikkiansa soivan radiossa, nykyisin kuitenkin hieman harvemmin kun heillä soi nykyisin ne "pakkolistat".
Kivasti kuitenkin on porukka ottanut osaa keskusteluihin. Näitä on mukava lukea kun huomaa että osaa ne ihmiset näköjään käydä täällä asiallisempiakin keskustelijoita.tekstiä saa lukea, jos vaan osaa antaa joka toisen mennä toisesta korvasta sisään jne.
Mitä tulee aloitukseesi, olen huomannut muissa ihmisissä ja jonkin verran myös itsessäni tuota samaa ilmiötä. No, itsestäänhän ei Suomessa eikä varsinkaan suomi24:ssä saa koskaan puhua, ettei omakehu haiskahtaisi.
Lahjakkuus on aika monimutkainen ja monitahoinen käsite. Jotenkin tuntuu, että "monilahjakkuuksien" kohdalla on usein kyseessä tietynlainen tapa ajatella ja hahmottaa maailmaa kuin varsinainen taidollinen ylivertaisuus, ainakaan lähtökohtaisesti. Jokin motivoi näitä (meitä) ihmisiä keskittymään juuri luovaan toimintaan ja ajatteluun pitämään niitä tärkeänä. Kysymys on myös arvoista.
Arvoista ja tavoitteista elämässä on kysymys myös silloin, kun joku sanoo, että oli kyllä koulussa lahjakas piirtäjä/laulaja/soittaja/kirjoittaja, mutta taidot ruostuivat kun tuli lähtö "oikeaan elämään", elantoa hankkimaan, perhettä perustamaan jne. Tietystikään en väitä, etteivätkö lahjakkaat ja luovat ihmiset perustaisi perheitä ja tekisi töitä, mutta sanottava on näin taidealan ammattilaisena, että jos kovin suuri hätä on rahan hankinnasta ja toimeentulosta, niin eipä sitä helposti luoville aloille lähde tosissaan yrittämään. Sen verran on huono "palkka" rahassa mitattuna. Kun taas taitoja ei harjoita eikä määrätietoisesti kehitä, tietysti ne ruostuvat.
Aika monesta olisi ollut vaikka monilahjakkuudeksikin, jos ei olisi ollut tarvetta valita sitä turvallisempaa tietä.
Mutta, siis lahjakkuuden kasautuminen, on ennen muuta mielestäni luovan ajattelun ja pidäkkeettömän ideoidenkehittelyn tulosta. Myöhemmin tässä ketjussa puhutaan Vesa-Matti Loirista, oma esimerkkini voisi olla vaikkapa Claes Andersson. Edellinen on ehkä toiminnallisempi, jälkimmäinen filosofisempi, mutta luulen, että luova toiminta ja ajattelu sekä niiden tulokset ihmisen ja yhteiskunnan elämässä ovat molemmille arvo sinänsä, ja kenties tärkein sellainen. Mielestäni tämä on voimakkain monilahjakkuuden taustalla vaikuttava tekijä.
- silmäneula
on tainnut saada niin kapean merkityksen ainakin läntisissä demokratioissa, että sitä on vaikea mieltää tähän yhteyteen, monilahjakkuus sen sijaan kertoo koko lailla hyvin sen, mistä on kysymys.
Loistavin esimerkki monilahjakkuudesta lienee Leonardo, joka oli mm. kuvanveistäjä, maalari, arkkitehti ja keksijä. Kaiken lisäksi hän oli kaikilla aloilla jos ei ylivertainen niin yksi parhaista. Se on todella poikkeuksellista.
Kovin yleistä taiteellinen monilahjakkuus ei ole mutta onhan niitä. Tuorein esimerkki Suomessa taitaa olla viimeisimmän Finlandia-palkinnon toisesta kirjastaan saanut taidemaalari Hannu Väisänen. Oikeastaan kukaan ei meillä taida olla molemmissa todella parhaitten joukkoon noussutta ja se lienee luonnollista. Kahden taiteenhaaran harjoittaminen jakaa liiaksi sekä voimia että aikaa. Se lienee syy, että näitä monilahjakkuuksia ei juuri tunneta koska toinen lahjakkuuden osa jää enemmänkin yksityiselämän osaksi.
Tunnetumpia lienevät tieteenharjoittajat, jotka ovat myös kohtuullisen kelvollisia taiteenharrastajia. Esimerkiksi matemaattisesti lahjakkailla on usein myös musiikillisia taipumuksia, matematiikka ja musiikki ovat teoreetisesti lähellä toisiaan. Samoin monet etevät kielitieteilijät ovat erinomaisia sanantaitajia, kirjailijoita ja runoilijoita.
Vähemmän tunnettua lienee, että mm. Salvador Dali oli hyvin perehtynyt oman aikansa tieteisiin ja piti tiivistä yhteyttä joihinkin aivan huippuluokan tiedemiehiin. Hän liitti myös joihinkin teoksiinsa viitteitä joistakin tieteen uusimmista teorioista. - BARE
Mun mielestä ei kannata lähteä tälle linjalle ollenkaan. Tai siis nää jutut puitiin tossa edellisessä aiheessa jo ihan tarpeeks perin pohjasesti.
Mä en tiedä voiko mua sanoa lahjakkaaksi, mutta jokatapauksessa...
Itse luulin kaiken olevan juuri kiinni siitä että jotkut on vaan jotenkin parempia ja pärjäävät synnynäisten ominaisuuksiensa takia paremmin.
Sitten tajusin kuinka paljon kaikki olikin vaan kiinni siitä ihan perus puurtamisesta ja hyvistä periaatteista.
Se että on onnistunut jossain asiassa jo ennen, antaa vielä lisäpotkua siihen seuraavaan haasteeseen. Osaa tunnistaa itsestään tiettyjä tunteita ja tiettyjä heikkouksia jne.
Kun on monta kertaa jo aina lannistunut ja noussut uudestaan, tietää että se "emmä osaa mitään tunne". On vaan pelkkä tunne ja siihen ei kannata lähteä mukaan. Ja kun rupeaa tuntumaan siltä että "emmä jaksa enää tänää, piirsin jo 2 tuntia" niin tietää että jaksaa vielä monta tuntia oikeasti jne...
Noi on muutamia sellasia asioita jotka tulee ihan mistä vaan harjoittelemisesta, joten se selittää sen miksi monilahjakkuudet yleensä pystyvät tarrautumaan johonkin asiaan ja kehittymään siinä. Siinä ei ole mitään mystistä, se tuskin liittyy hirveästi mihinkään geeneihin ja loppupeleissä melkeempä kuka vaan pystyy siihen oikeassa ympäristössä ja oikeassa iässä aloitettaessa.
Tottakai jotain synnynäistä voi olla. Monet ihmiset ovat älyttömän kiinostuneita aina jostain ja sellanen jatkuva intohimo tehdä jotain asiaa todella hyvin on jotenkin heidän veressään. Ja jotkut hahmottavat jotain tiettyjä piirtämiseen liittyviä asioita paremmin jo valmiiksi, ilman harjoitusta.
Toisaalta uskon että noi asiat eivät anna juuri ollenkaan etumaktaa näillä henkilöille. Jos katsotaan tän päivän realistisen taiteen mestareita niin se mikä huomataan kaikkien taustasta on se että kaikki treenasivat aivan älyttömästi.
Sitä kannattaa tosiaan kokeilla, kun siihen pääsee kiinni kunnolla. Huomaa että mitä huuhaata toi lahja soopa on oikeasti ollut.- IDIOTIX
Tuo "puurtaminen" kyllä edesauttaa piirustuskykyjä sen allekirjoitan minäkin, mutta tuskin väität Bare että esimerkiksi soittamiseen oppii pelkällä puurtamisella ilman "musiikkikorvaa". Niin tai tavallaan ehkä sisukas oppiikin nuoteista, mutta se on sitten monotonista soitantaa jota ei juurikaan viitsi kuunnella. Musiikin tulkitseminen vaatii lahjoja.
- ...juttu...
IDIOTIX kirjoitti:
Tuo "puurtaminen" kyllä edesauttaa piirustuskykyjä sen allekirjoitan minäkin, mutta tuskin väität Bare että esimerkiksi soittamiseen oppii pelkällä puurtamisella ilman "musiikkikorvaa". Niin tai tavallaan ehkä sisukas oppiikin nuoteista, mutta se on sitten monotonista soitantaa jota ei juurikaan viitsi kuunnella. Musiikin tulkitseminen vaatii lahjoja.
...toi Baren väite lahjakkuudesta. Kysyisinkin kun laulaja Whitney Houstonilla on täydellinen viiden oktaavin ääni. Samanlainen täydellinen viiden oktaavin ääni on vain kourallisella ihmisiä koko maailman väestöstä. Niin onko Bare mielestäsi tällainen täydellinen viiden oktaavin ääni kenen tahansa saatavissa kovalla harjoittelulla? Sitähän sinä tässä esität, noilla jutuillasi.
- mikä on viiden...
...juttu... kirjoitti:
...toi Baren väite lahjakkuudesta. Kysyisinkin kun laulaja Whitney Houstonilla on täydellinen viiden oktaavin ääni. Samanlainen täydellinen viiden oktaavin ääni on vain kourallisella ihmisiä koko maailman väestöstä. Niin onko Bare mielestäsi tällainen täydellinen viiden oktaavin ääni kenen tahansa saatavissa kovalla harjoittelulla? Sitähän sinä tässä esität, noilla jutuillasi.
oktaavin ääni???? Kuinka tuo ihmetys ilmenee? Ylipäätään tiedätkö ollenkaan mistä puhut?
- ...niin...
mikä on viiden... kirjoitti:
oktaavin ääni???? Kuinka tuo ihmetys ilmenee? Ylipäätään tiedätkö ollenkaan mistä puhut?
...kiva kuulla itseltäsi ensin, mitä tietoja sinulla on asiasta. Kun kerran osoitat itsekin tietävän jotakin asiasta.
- BARE
...juttu... kirjoitti:
...toi Baren väite lahjakkuudesta. Kysyisinkin kun laulaja Whitney Houstonilla on täydellinen viiden oktaavin ääni. Samanlainen täydellinen viiden oktaavin ääni on vain kourallisella ihmisiä koko maailman väestöstä. Niin onko Bare mielestäsi tällainen täydellinen viiden oktaavin ääni kenen tahansa saatavissa kovalla harjoittelulla? Sitähän sinä tässä esität, noilla jutuillasi.
Laulamisesta en tiedä. Sori jos hämäävästi sotkin sitä samaan syssyyn piirtämisen kanssa :)...
Piirtämisessä ja maalauksessa ei ole todistettavasti synnynäisillä lahjoilla juuri mitään merkitystä. Olet oikeassa treenaamisen suhteen, mutta lahjakkuudesta puhuttaessa kannattaa vilkaista pari professori Kari Uusikylän lyhyttä artikkelia joiden ydin on, että lahjakkuutta on olemassa mutta sen kehittyminen vaatii harjoitusta.
http://www.suomenkuvalehti.fi/sk-netti/lehdet/2001/sk-322001-aiheet/lahjakkuus-vaatii-harjoitusta.aspx
http://video.helsinki.fi/media-arkisto/Studia/k99lu2a.htm
Eli kun painotat harjoittelun tärkeyttä tarkoittaa se nimenomaan lahjakkuuden harjoittamista.
Jos ei ole lahjakkuutta, löytyneekö myöskään motivaatiota harjoittelulle?
Jaksaako notkua taidepalstalla?
Tätä taustaa vasten sinulla on taiteellista lahjakkuutta vaikka itse olet kenties toista mieltä.
Luonnollisesti sekä lahjakkuuden, että harjoittelun määrä vaihtelee.
Alkuperäinen aihe, eli miksi lahjakkuudet kasautuvat aina johonkin henkilöön.
Olen samaa mieltä siitä, että joskus (ei aina) ne kasautuvat johonkin henkilöön, mutta
jossakin vaiheessa monilahjakkuuksienkin on tehtävä valinta ja priorisoitava ajankäyttönsä. Mitä tiettyä lahjakkuutta he ryhtyvät harjoittamaan, ja mitkä jättävät vähemmälle. Ilman harjoitusta lahja ei kehity taidoksi.- BARE
...juttu... kirjoitti:
...toi Baren väite lahjakkuudesta. Kysyisinkin kun laulaja Whitney Houstonilla on täydellinen viiden oktaavin ääni. Samanlainen täydellinen viiden oktaavin ääni on vain kourallisella ihmisiä koko maailman väestöstä. Niin onko Bare mielestäsi tällainen täydellinen viiden oktaavin ääni kenen tahansa saatavissa kovalla harjoittelulla? Sitähän sinä tässä esität, noilla jutuillasi.
Eikö Jim Gillette ihan systemaattisesti treenannut itselleen 6 oktaavin äänen? Ainakin hän itse kertoo useasti niin. Sentään kaikkein laaja-alaisin ja kovaäänisin metallilaulaja. Vaikka en nyt laulamisesta sen enempää tiedä niin kuullostaa aika taitavalta.
En tiedä käyttääkö toi koko ääni alaansa näissä videoissa, mutta. Ääntä ei ole juurikaan elektronisesti muutettu, screameja pidennetty jne. Ja Gillette käyttää vaan puolet ajasta falsettoa.
http://www.youtube.com/watch?v=eY7BI1YgGOs
http://www.youtube.com/watch?v=bH5gmbugmxM&feature=related
http://www.youtube.com/watch?v=YWj_rW_r1bk
http://www.youtube.com/watch?v=6TrU8IZDfr8
http://www.youtube.com/watch?v=l9MV9n2FCFU
Nitrossa soitti myös Michael Angelo Batio, joka harjotteli 12 vuotiaasta kitaran soittoa ja aloitti treenaamisen tosissaan 15 vuotiaana. Freight Trainin soolo äänestettiin vaikeimmaksi soittaa kautta aikojen (jossain kitaralehdessä en nyt muista missä). Angelo sanoo että kaikki hänen taidot ja levybisneksellä ansaitut tulot ovat olleet kovan harjoittelun/työn ja kylmäpäisen päättävisyyden tulosta. - pittore
BARE kirjoitti:
Laulamisesta en tiedä. Sori jos hämäävästi sotkin sitä samaan syssyyn piirtämisen kanssa :)...
Piirtämisessä ja maalauksessa ei ole todistettavasti synnynäisillä lahjoilla juuri mitään merkitystä.esimerkin tutkimuksista voisit antaa, jotka tukevat tätä väitettäsi, kun sanot
"Piirtämisessä ja maalauksessa ei ole todistettavasti synnynäisillä lahjoilla juuri mitään merkitystä."
Tuolla edellisessä keskustelussa asiasta sait kymmenkunta viitettä (ja satoja löytyy lisää)tutkimuksista, jotka todistavat lahjakkuudesta. Sinulla on hirveä hinku kieltää kiistattoman lahjakkuuden merkityksestä.
Jos katsoit dokkarin Rembrandtista eilen, niin siinä neljätoistavuotias kakara aloitti taideopinnot ja 18-vuotisena maalasi kuin mestari, vaikka ison osan tuosta neljästä vuodesta teki pohjia, sekoitti värejä ja muuta oppipojan työtä. Ilman lahjoja vai?
Lopeta hyvä mies tuo järjetön kiistäminen vai onko se sinulta pois, jos joillain muilla on lahjoja? - koko tämä
lahjakkuus vastaan harjoittelu-keskustelu on nyt aivan väärällä pohjalla.
Tietenkään ei ole niin, että joku synnynnäisesti lahjakas osaisi itsestään selvästi syntymästään asti piirtää ihan mielettömän hyvin, niin hyvin, että joku toinen ei millään harjoittelulla voisi samalle tasolle päästä.
Toisaalta uskon synnynnäiseen lahjakkuuteen siinä mielessä, että voi olla olemassa lahjakkuutta esim. tilan, värin, liikkeen ym. visuaalisten elementtien hahmottamisessa. Tällaiset lahjakkuudet voivat mielestäni motivoida ihmistä nimenomaan niiden kehittämiseen ja harjoittelemiseen, mitä kautta taito sitten mahdollisesti tulee.
Lahjakkuus on monimutkainen asia, jota tai jonka puutetta ei voi yksinkertaisin menetelmin todistaa. Usein näkee juuri näitä sivustoja ja foorumeja, joille joku omasta mielestään ei-synnynnäisesti-lahjakas linkittää kuvia pelkän harjoittelun tuloksena syntyneistä teoksistaan ja taidoistaan. Minusta tällainen ei itseasiassa todista lahjakkuudesta mitään. Harjoituksesta se todistaa, sitä on epäilemättä ollut, mutta lahjakkuudesta tai sen puutteesta ei. Mistä minä, kukaan muukaan katsoja tai edes tekijä itse voi tietää, onko hän itseasiassa lahjakas, onko hänellä hahmotuskykyä, jota hän, samoin kuin silmän ja käden yheistyötään, on harjoitellessaan kehittänyt?
Ihmisillä on syntymästään saakka persoonallisuuden ja temperamentin eroja, jotka suuntaavat ihmistä tietyille aloille ja tietynlaisten harrastusten pariin. Toisaalta myös ympäristötekijät, perhe, kulttuuri ja yhteiskunta ja niiden esittämät vaatimukset ja arvostukset suuntaavat ihmistä. Mekanismit ovat monimutkaisia. Epäilemättä kuka tahansa, joka päättäväisesti alkaa harjoitella jotakin taitoa, ennemmin tai myöhemmin kehittyy siinä. Kysymys onkin pikemminkin siitä, kuinka suuri on motivaatio tehdä jotakin sellaista, joka on hankalaa, vaivalloista ja aikaavievää. Kiintoisampaa olisikin keskustella siitä, mikä motivoi ihmistä. Onko se lahjakkuus, ympäristön odotukset, jokin muu?
Lahjakkuudesta on tieteellisiä todisteita. Sitä on todella olemassa. Ihmisen aivot ovat ihmeellinen laitos, tietynlaiset kytkennät ja poiskytkennät voivat aiheuttaa merkittävää lahjakkuutta tai lahjattomuutta eri asioissa. Usein kuulee puhuttavan esim. autistisista ihmisistä, jotka ovat suoranaisia matemaattisia neroja, inhimillisiä laskukoneita. Erään aivojen poikkevasta kehityksestä kärsineen pienen tytön erityisominaisuus oli poikkeuksellinen tilallinen hamottaminen, hän teki esimerkiksi tarkkoja hyvin todenmukaisia kolmiulotteisia piirustuksia eläimistä ja rakennuksista 7-8 vuoden ikäisenä. En sano, että joku "tavallinen ihminen" ei voisi oppia vastaavia tekemään, jos harjoittelisi, mutta varmastikaan suurin osa ihmisistä ei vastaavaan 8-vuotiaana pysty. Kun lapsen aivovamma leikattiin, tämä erityislahjakkuus katosi, ja hän alkoi piirtää kuin tavalliset 8-vuotiaat.
Vastaavia ilmiöitä on aivan varmasti olemassa myös lievemmissä muodoissa. Kaikkien kuvataiteilijoiden pääkoppaa ei kuitenkaan voida ruveta perusteellisesti tutkimaan, jotta voitaisiin varmistua siitä, että he kaikki tai osa heistä on joko lahjakkaita tai ei lahjakkaita.
Siksi asiasta vänkääminen on mielestäni aivan turhaa. Kaikilla ihmisillä on valtavasti käyttämätöntä potentiaalia, joillakin ihmisillä on erityisiä herkkyyksiä, olennaista on motivaation löytäminen sen toteuttamiseen, mitä haluaa toteuttaa.
Älkää pliis enää laittako linkkejä tuntemattomista amerikkalaisista taideopiskelijoista, joiden avulla voi "todistaa", että lahjakkuutta ei ole. Lahjakkuuden tutkiminen vaatii monialaista tieteellistä tutkimusta ja vertailua. - IDIOTIX
BARE kirjoitti:
Eikö Jim Gillette ihan systemaattisesti treenannut itselleen 6 oktaavin äänen? Ainakin hän itse kertoo useasti niin. Sentään kaikkein laaja-alaisin ja kovaäänisin metallilaulaja. Vaikka en nyt laulamisesta sen enempää tiedä niin kuullostaa aika taitavalta.
En tiedä käyttääkö toi koko ääni alaansa näissä videoissa, mutta. Ääntä ei ole juurikaan elektronisesti muutettu, screameja pidennetty jne. Ja Gillette käyttää vaan puolet ajasta falsettoa.
http://www.youtube.com/watch?v=eY7BI1YgGOs
http://www.youtube.com/watch?v=bH5gmbugmxM&feature=related
http://www.youtube.com/watch?v=YWj_rW_r1bk
http://www.youtube.com/watch?v=6TrU8IZDfr8
http://www.youtube.com/watch?v=l9MV9n2FCFU
Nitrossa soitti myös Michael Angelo Batio, joka harjotteli 12 vuotiaasta kitaran soittoa ja aloitti treenaamisen tosissaan 15 vuotiaana. Freight Trainin soolo äänestettiin vaikeimmaksi soittaa kautta aikojen (jossain kitaralehdessä en nyt muista missä). Angelo sanoo että kaikki hänen taidot ja levybisneksellä ansaitut tulot ovat olleet kovan harjoittelun/työn ja kylmäpäisen päättävisyyden tulosta.Tiettävästi Rockissa ei tarvitse välttämättä musiikkikorvaa kun soittaa jotain instrumenttiä. Siinä on tietyt lain-alaisuudet jotka on juuri Rockille tyypillisiä jotka osaa kuka vain kunhan jaksaa harjoitella. Mutta laulajalta vaaditaan musiikkikorvaa niin stemmoissa kuin itse melodiassakin. Sitä ei opi "puurtamalla".
Sinäkin tässä mainitsit jonkun laulajan pystyvän "6 oktaavin ääneen" ja joku tuolla aikaisemmin 5 oktaavin äänen johon esimerkiksi Whitney Houston pystyy! Totta maar jumalauta se on kuulkaa paljon sopraanolta! Esimerkiksi kahden viivan c:hen pystyy muutama laulaja tällä suomessakin mm. Fredi.
Jos otetaan vaikkapa tuollainen 5 oktaavin skaala niin se käsittää äänet Laivatorvesta - Pyypillin kimeinpään ääneen jonka hädintuskin ihmiskorva kuulee. Tämä vain kuriositeettina noille väittämille. Niin että tuskinpa tuollainen Whitney Houstonin tapainen sopraano siihen pystyy puhumattakaan Jim Gillettestä.
Mielestäni ei aina kannata sokeasti uskoa mitä jossain You Tubessa joku n.s. "asiantuntija" väittää. - mm. on
IDIOTIX kirjoitti:
Tiettävästi Rockissa ei tarvitse välttämättä musiikkikorvaa kun soittaa jotain instrumenttiä. Siinä on tietyt lain-alaisuudet jotka on juuri Rockille tyypillisiä jotka osaa kuka vain kunhan jaksaa harjoitella. Mutta laulajalta vaaditaan musiikkikorvaa niin stemmoissa kuin itse melodiassakin. Sitä ei opi "puurtamalla".
Sinäkin tässä mainitsit jonkun laulajan pystyvän "6 oktaavin ääneen" ja joku tuolla aikaisemmin 5 oktaavin äänen johon esimerkiksi Whitney Houston pystyy! Totta maar jumalauta se on kuulkaa paljon sopraanolta! Esimerkiksi kahden viivan c:hen pystyy muutama laulaja tällä suomessakin mm. Fredi.
Jos otetaan vaikkapa tuollainen 5 oktaavin skaala niin se käsittää äänet Laivatorvesta - Pyypillin kimeinpään ääneen jonka hädintuskin ihmiskorva kuulee. Tämä vain kuriositeettina noille väittämille. Niin että tuskinpa tuollainen Whitney Houstonin tapainen sopraano siihen pystyy puhumattakaan Jim Gillettestä.
Mielestäni ei aina kannata sokeasti uskoa mitä jossain You Tubessa joku n.s. "asiantuntija" väittää.selkeästi sellainen asia, jonka harjoitteleminen on erittäin vaikeaa, jos se ihmiseltä puuttuu. Jos laulaa nuotin vierestä, laulaa nuotin vierestä, vaikka ääni olis kuinka hyvä. Sille ei oikein voi mitään. Vähän voi tietysti saada parannusta aikaan jos oikein harjoittelee, mutta oopperalaulajaa ei tule koskaan. Synnynnäinen ominaisuus näes. Samoin on absoluuttinen sävelkorva, jota tosin monet muusikot pitävät jopa vammana.
- ..ei ole tuosta..
...niin... kirjoitti:
...kiva kuulla itseltäsi ensin, mitä tietoja sinulla on asiasta. Kun kerran osoitat itsekin tietävän jotakin asiasta.
..hajuakaan. Ei pidä uskoa kaikkea mitä väitetään. Ettäkö 5 oktaavin ääni!!!! Kiitos jokatapauksessa hyvistä nauruista...kai heitit tuon leikilläsi?
- Sävelkorva
mm. on kirjoitti:
selkeästi sellainen asia, jonka harjoitteleminen on erittäin vaikeaa, jos se ihmiseltä puuttuu. Jos laulaa nuotin vierestä, laulaa nuotin vierestä, vaikka ääni olis kuinka hyvä. Sille ei oikein voi mitään. Vähän voi tietysti saada parannusta aikaan jos oikein harjoittelee, mutta oopperalaulajaa ei tule koskaan. Synnynnäinen ominaisuus näes. Samoin on absoluuttinen sävelkorva, jota tosin monet muusikot pitävät jopa vammana.
Väität: "absoluuttinen sävelkorva, jota tosin monet muusikot pitävät jopa vammana".
Aikamoinen väite. Olen itsekin muusikko ja niin minä kuin kaikki tuntemani kollegat ihailevat ja kunnioittavat suuresti absoluuttisen sävelkorvan omaavia muusikkoja. Mielelläni minäkin hyväksyisin tuollaisen "vamman" itsessäni.
Tuollaiset pystyvät pelkän kuuleman perusteella sanomaan soivan biisin sävellajin. - Kyllä
Sävelkorva kirjoitti:
Väität: "absoluuttinen sävelkorva, jota tosin monet muusikot pitävät jopa vammana".
Aikamoinen väite. Olen itsekin muusikko ja niin minä kuin kaikki tuntemani kollegat ihailevat ja kunnioittavat suuresti absoluuttisen sävelkorvan omaavia muusikkoja. Mielelläni minäkin hyväksyisin tuollaisen "vamman" itsessäni.
Tuollaiset pystyvät pelkän kuuleman perusteella sanomaan soivan biisin sävellajin.siitä haittakin voi olla. Tunnen laulajan, jolta tällainen korva löytyy, ja hän ainakin sanoo, että siitä on useimmiten pelkkää haittaa. Jos orkesteri on virittänyt himpunkin ohi, laulaminen on kuulemma yhtä tuskaa, kun biisi ei mene täsmälleen oikeasta sävellajista. Myös sävellajin vaihtaminen kuulemma aiheuttaa voimakkaan tunteen, että koko kappale menee päin mäntyä, vaikka se ei muuten "epiksessä" olisikaan.
Olennaisempaa kai useimmiten on kuulla, ovatko soitteimet keskenään harmoniassa, kuin että mistä sävellajista se biisi nyt aivan täsmälleen menee.
Varmasti on kiinni henkilöstä ja esim. musiikin tyypistä, jota laulaa ja soittaa.
Niin että aikamoinen väite joo. En kuitenkaan keksinyt päästäni tätä(kään). - BARE
IDIOTIX kirjoitti:
Tiettävästi Rockissa ei tarvitse välttämättä musiikkikorvaa kun soittaa jotain instrumenttiä. Siinä on tietyt lain-alaisuudet jotka on juuri Rockille tyypillisiä jotka osaa kuka vain kunhan jaksaa harjoitella. Mutta laulajalta vaaditaan musiikkikorvaa niin stemmoissa kuin itse melodiassakin. Sitä ei opi "puurtamalla".
Sinäkin tässä mainitsit jonkun laulajan pystyvän "6 oktaavin ääneen" ja joku tuolla aikaisemmin 5 oktaavin äänen johon esimerkiksi Whitney Houston pystyy! Totta maar jumalauta se on kuulkaa paljon sopraanolta! Esimerkiksi kahden viivan c:hen pystyy muutama laulaja tällä suomessakin mm. Fredi.
Jos otetaan vaikkapa tuollainen 5 oktaavin skaala niin se käsittää äänet Laivatorvesta - Pyypillin kimeinpään ääneen jonka hädintuskin ihmiskorva kuulee. Tämä vain kuriositeettina noille väittämille. Niin että tuskinpa tuollainen Whitney Houstonin tapainen sopraano siihen pystyy puhumattakaan Jim Gillettestä.
Mielestäni ei aina kannata sokeasti uskoa mitä jossain You Tubessa joku n.s. "asiantuntija" väittää.Toi Gillette on sellanen tyyppi joka ei paljoa paskaa puhu.
Monet jotka on äänittäny sen kanssa on sanoneet että se todella pystyy siihen 6 oktaaviin. Se treenas 6-7 vuotta joka päivä 6-8 tuntia ja palkkas itsellensä oopera opettajat.
Noi jutut mä oon kuullu udestaan ja uudestaan haastateluista ja michael angelo batiion foorumeilta. - BARE
koko tämä kirjoitti:
lahjakkuus vastaan harjoittelu-keskustelu on nyt aivan väärällä pohjalla.
Tietenkään ei ole niin, että joku synnynnäisesti lahjakas osaisi itsestään selvästi syntymästään asti piirtää ihan mielettömän hyvin, niin hyvin, että joku toinen ei millään harjoittelulla voisi samalle tasolle päästä.
Toisaalta uskon synnynnäiseen lahjakkuuteen siinä mielessä, että voi olla olemassa lahjakkuutta esim. tilan, värin, liikkeen ym. visuaalisten elementtien hahmottamisessa. Tällaiset lahjakkuudet voivat mielestäni motivoida ihmistä nimenomaan niiden kehittämiseen ja harjoittelemiseen, mitä kautta taito sitten mahdollisesti tulee.
Lahjakkuus on monimutkainen asia, jota tai jonka puutetta ei voi yksinkertaisin menetelmin todistaa. Usein näkee juuri näitä sivustoja ja foorumeja, joille joku omasta mielestään ei-synnynnäisesti-lahjakas linkittää kuvia pelkän harjoittelun tuloksena syntyneistä teoksistaan ja taidoistaan. Minusta tällainen ei itseasiassa todista lahjakkuudesta mitään. Harjoituksesta se todistaa, sitä on epäilemättä ollut, mutta lahjakkuudesta tai sen puutteesta ei. Mistä minä, kukaan muukaan katsoja tai edes tekijä itse voi tietää, onko hän itseasiassa lahjakas, onko hänellä hahmotuskykyä, jota hän, samoin kuin silmän ja käden yheistyötään, on harjoitellessaan kehittänyt?
Ihmisillä on syntymästään saakka persoonallisuuden ja temperamentin eroja, jotka suuntaavat ihmistä tietyille aloille ja tietynlaisten harrastusten pariin. Toisaalta myös ympäristötekijät, perhe, kulttuuri ja yhteiskunta ja niiden esittämät vaatimukset ja arvostukset suuntaavat ihmistä. Mekanismit ovat monimutkaisia. Epäilemättä kuka tahansa, joka päättäväisesti alkaa harjoitella jotakin taitoa, ennemmin tai myöhemmin kehittyy siinä. Kysymys onkin pikemminkin siitä, kuinka suuri on motivaatio tehdä jotakin sellaista, joka on hankalaa, vaivalloista ja aikaavievää. Kiintoisampaa olisikin keskustella siitä, mikä motivoi ihmistä. Onko se lahjakkuus, ympäristön odotukset, jokin muu?
Lahjakkuudesta on tieteellisiä todisteita. Sitä on todella olemassa. Ihmisen aivot ovat ihmeellinen laitos, tietynlaiset kytkennät ja poiskytkennät voivat aiheuttaa merkittävää lahjakkuutta tai lahjattomuutta eri asioissa. Usein kuulee puhuttavan esim. autistisista ihmisistä, jotka ovat suoranaisia matemaattisia neroja, inhimillisiä laskukoneita. Erään aivojen poikkevasta kehityksestä kärsineen pienen tytön erityisominaisuus oli poikkeuksellinen tilallinen hamottaminen, hän teki esimerkiksi tarkkoja hyvin todenmukaisia kolmiulotteisia piirustuksia eläimistä ja rakennuksista 7-8 vuoden ikäisenä. En sano, että joku "tavallinen ihminen" ei voisi oppia vastaavia tekemään, jos harjoittelisi, mutta varmastikaan suurin osa ihmisistä ei vastaavaan 8-vuotiaana pysty. Kun lapsen aivovamma leikattiin, tämä erityislahjakkuus katosi, ja hän alkoi piirtää kuin tavalliset 8-vuotiaat.
Vastaavia ilmiöitä on aivan varmasti olemassa myös lievemmissä muodoissa. Kaikkien kuvataiteilijoiden pääkoppaa ei kuitenkaan voida ruveta perusteellisesti tutkimaan, jotta voitaisiin varmistua siitä, että he kaikki tai osa heistä on joko lahjakkaita tai ei lahjakkaita.
Siksi asiasta vänkääminen on mielestäni aivan turhaa. Kaikilla ihmisillä on valtavasti käyttämätöntä potentiaalia, joillakin ihmisillä on erityisiä herkkyyksiä, olennaista on motivaation löytäminen sen toteuttamiseen, mitä haluaa toteuttaa.
Älkää pliis enää laittako linkkejä tuntemattomista amerikkalaisista taideopiskelijoista, joiden avulla voi "todistaa", että lahjakkuutta ei ole. Lahjakkuuden tutkiminen vaatii monialaista tieteellistä tutkimusta ja vertailua.Totta!
Painnotan tota harjoittelua lähinnä sen takia, koska muuten hommaa aloitteleva ei ikinä tajua kuinka tärkeää se on. Kun yleisesti ottaen taide piirit on muussanneet koko kuvion siihen pisteeseen, että mikään ei ole enää mitään ja kaikki on kaikkea. On helvetin hyvä antaa selkeitä linjoja ja hyviä esimerkkejä, koska niinhän sen on että harjoittelemalla kehittyy kuka vaan, kunhan siihen panostaa.
Ja se on totta että se onkin se mielenkiintoisin asia, että mikä tekijöö motivoi ja millainen persoona hän on yleisesti ottaen ja miten se heijastuu taiteeseen.
Tottakai lahjakuuden tutkiminen vaatii tieteellisiä todisteita. Mutta nähtävästi suurimmalle osalle ei ollut selvää että aivan helvetin hyväksi voi kehittyä pelkästään treenaamalla.
En ole tähän mennessä kuullut sellaisesta taiteilijasta joka osaisi piirtää hyvin ilman että olisi kahlannut noita vaikeita metodeita läpi ja omaksunut jo kirjoitettua tietoa. Useat tuppaavat vähän tekemään sitä sun tätä ja sitten toteamaan lopuksi että "ei mulla ollutkaan sitä lahjakuutta, ei tästä tuu mitään". Sen takia on hyvä laittaa todisteita sitä että oikeilla opeilla ja paljolla treenillä kenestä vaan kenellä on motivaatiota harjoitella tulee oikeasti todella hyvä.
Tieteellisissä tutkimuksissa on vielä vikana se, että ne jotka tekevät noita tutkimuksia harvoin osaavat itse piirtää ja sitä kautta tietäisivät mistä koko hommasta on kyse. Pitää vetää selvä raja heti ei esittävän ja esittävän välille ja selvä raja erinäisen intuitiivisen soheltamisen ja tarkan havainnoinnin välille.
En ole nähnyt vielä kenekään kunnolla paneutuvan esittävän taiteen tekemisen psykologiseen puoleen tai sitä kautta siihen miten realistiset maalarit ovat saaneet taitonsa. Tai edes kuullut kenekään alalla olevan tai alaa tajuavat puhuvan vastaavista tutkimuksista. Joten aika vaikea jo tämänkin takia lähteä puhumaan minkään tieteellisten tutkimusten kautta koko hommasta. Paljon tutkimuksia erinäisestä sotkemisesta on jo tehty, ne nyt ovat lähinnä jossain psykoanalyysin tasolla. Mitään järkevää konktreettista niistä ei saa irti. - ...muuta...
..ei ole tuosta.. kirjoitti:
..hajuakaan. Ei pidä uskoa kaikkea mitä väitetään. Ettäkö 5 oktaavin ääni!!!! Kiitos jokatapauksessa hyvistä nauruista...kai heitit tuon leikilläsi?
...!
- Sävelkorva
Kyllä kirjoitti:
siitä haittakin voi olla. Tunnen laulajan, jolta tällainen korva löytyy, ja hän ainakin sanoo, että siitä on useimmiten pelkkää haittaa. Jos orkesteri on virittänyt himpunkin ohi, laulaminen on kuulemma yhtä tuskaa, kun biisi ei mene täsmälleen oikeasta sävellajista. Myös sävellajin vaihtaminen kuulemma aiheuttaa voimakkaan tunteen, että koko kappale menee päin mäntyä, vaikka se ei muuten "epiksessä" olisikaan.
Olennaisempaa kai useimmiten on kuulla, ovatko soitteimet keskenään harmoniassa, kuin että mistä sävellajista se biisi nyt aivan täsmälleen menee.
Varmasti on kiinni henkilöstä ja esim. musiikin tyypistä, jota laulaa ja soittaa.
Niin että aikamoinen väite joo. En kuitenkaan keksinyt päästäni tätä(kään).tiedä mitä etuja absoluutiisesta sävelkorvasta muusikolle on oikeasti. Nämä tällaiset: "Olennaisempaa kai useimmiten on kuulla, ovatko soitteimet keskenään harmoniassa, kuin että mistä sävellajista se biisi nyt aivan täsmälleen menee." O Nuo ovat juuri muusikkona työskentelevien perusvaatimuksia jotka kaikkien kuuluu hallita automaattisesti. Noilla ei ole minkäänlaista tekemistä absoluuttisen sävelkorvan kanssa.
Myöskin tämä: "Tunnen laulajan, jolta tällainen korva löytyy, ja hän ainakin sanoo, että siitä on useimmiten pelkkää haittaa. Jos orkesteri on virittänyt himpunkin ohi, laulaminen on kuulemma yhtä tuskaa,"
Tuohonkaan ei vaadita absoluuttista sävelkorvaa. Väitän että jokainen muusikko joka ammatikseen soittaa tai laulaa huomaa moisen sillä tuokin kuuluu muusikon perustaitoihin. - taasen.
Sävelkorva kirjoitti:
tiedä mitä etuja absoluutiisesta sävelkorvasta muusikolle on oikeasti. Nämä tällaiset: "Olennaisempaa kai useimmiten on kuulla, ovatko soitteimet keskenään harmoniassa, kuin että mistä sävellajista se biisi nyt aivan täsmälleen menee." O Nuo ovat juuri muusikkona työskentelevien perusvaatimuksia jotka kaikkien kuuluu hallita automaattisesti. Noilla ei ole minkäänlaista tekemistä absoluuttisen sävelkorvan kanssa.
Myöskin tämä: "Tunnen laulajan, jolta tällainen korva löytyy, ja hän ainakin sanoo, että siitä on useimmiten pelkkää haittaa. Jos orkesteri on virittänyt himpunkin ohi, laulaminen on kuulemma yhtä tuskaa,"
Tuohonkaan ei vaadita absoluuttista sävelkorvaa. Väitän että jokainen muusikko joka ammatikseen soittaa tai laulaa huomaa moisen sillä tuokin kuuluu muusikon perustaitoihin.Valitettavasti en näköjään itse omaa absoluuttista sävelkorvaa ja puhuinkin tässä ihan sen perusteella mitä olen ammattimuusikoilta kuullut. Olen itse ihan pelkkä harrastelija soiton saralla. Tämä tapaamani ihminen opiskelee (opiskeli?)klassista laulua ja pianonsoittoa Sibelius-akatemiassa, joten tein sen virheen, että uskoin häntä tässä asiassa. Olen pahoillani.
En muuten tarkoittanut sitä, että soittimitet olisivat esimerkkitapauksessa epävireessä. Tarkoitin, että niitä ei ehkä ole ääniraudan tai viritysmittarin kanssa viritetty täsmälleen oikeaan sävellajiin suhteessa esitettävään materiaaliin. Mm. soittimien rajoitusten vuoksi sävellajeja joudutaan useinkin muuttamaan, jos ohjelmistossa on paljon erilaisia kappaleita. Nämä asiat tiedät tietysti muusikkona itsekin.
Luulen, että tätä keskustelua on turha viedä enää pidemmälle. - Sävelkorva
taasen. kirjoitti:
Valitettavasti en näköjään itse omaa absoluuttista sävelkorvaa ja puhuinkin tässä ihan sen perusteella mitä olen ammattimuusikoilta kuullut. Olen itse ihan pelkkä harrastelija soiton saralla. Tämä tapaamani ihminen opiskelee (opiskeli?)klassista laulua ja pianonsoittoa Sibelius-akatemiassa, joten tein sen virheen, että uskoin häntä tässä asiassa. Olen pahoillani.
En muuten tarkoittanut sitä, että soittimitet olisivat esimerkkitapauksessa epävireessä. Tarkoitin, että niitä ei ehkä ole ääniraudan tai viritysmittarin kanssa viritetty täsmälleen oikeaan sävellajiin suhteessa esitettävään materiaaliin. Mm. soittimien rajoitusten vuoksi sävellajeja joudutaan useinkin muuttamaan, jos ohjelmistossa on paljon erilaisia kappaleita. Nämä asiat tiedät tietysti muusikkona itsekin.
Luulen, että tätä keskustelua on turha viedä enää pidemmälle."Mm. soittimien rajoitusten vuoksi sävellajeja joudutaan useinkin muuttamaan, jos ohjelmistossa on paljon erilaisia kappaleita. Nämä asiat tiedät tietysti muusikkona itsekin."
Kun luin tuon niin tuohon loppukaneettiisi on helppo yhtyä. Tuo on minulle ihan uutta. Tähän asti olen luullut että sävellajit muutetaan yleensä laulajien rajoitusten mukaan.
Kun elää niin oppii! - IDIOTIX
BARE kirjoitti:
Toi Gillette on sellanen tyyppi joka ei paljoa paskaa puhu.
Monet jotka on äänittäny sen kanssa on sanoneet että se todella pystyy siihen 6 oktaaviin. Se treenas 6-7 vuotta joka päivä 6-8 tuntia ja palkkas itsellensä oopera opettajat.
Noi jutut mä oon kuullu udestaan ja uudestaan haastateluista ja michael angelo batiion foorumeilta.Mutta vaikka Gillette ei yleensä puhu paskaa, ei hän tai kaverinsa varmasti tiedä oikeasti mitä tuo väittämä tarkoittaa.
Otetaanpa vaikkapa C-duuriasteikko ja noustaan yhtä oktaavia ylemmäs ylä-C: hen. Se on "yhden viivan C". Kun noustaan noin vielä 5 kertaa tuolla tavalla niin on päästy kuuden viivan C: hen. Käsittänet hyvä kollega että se on jo fysiikan ja luonnon lakien vastaista että ihmisen äänihuulet pystyisi toistamaan tuota ääntä.
Esimerkiksi flyygelin otelaudastakaan ei löydy noin paljon ääniä.
Täytyy siis olla niin että nuo kaverit puhuvat jostakin muusta kuin tuosta jota ainakaan minä en pysty ymmärtämään. Noissa piireissä kyllä on tapanakin hiukan retostella käsittämättömiä.
Minä en tällä syönnillä usko että ihmisen äänihuulista saadaan aikaiseksi kuuden viivan C:tä. Tahtoisinpa tosiaan kuulla tuollaisen äänen, mutta käytännössä sen kuuleminenkin jo tuottaa vaikeuksia jos on vähäisintäkään huonokuuloisuutta. BARE kirjoitti:
Laulamisesta en tiedä. Sori jos hämäävästi sotkin sitä samaan syssyyn piirtämisen kanssa :)...
Piirtämisessä ja maalauksessa ei ole todistettavasti synnynäisillä lahjoilla juuri mitään merkitystä."Piirtämisessä ja maalauksessa ei ole todistettavasti synnynäisillä lahjoilla juuri mitään merkitystä."
Että jaksatkin, että viitsitkin! Ja vielä todistettavasti, hah! Tekninen osaaminen ei tuota taidetta, ellei pohjalla ole myös taiteellista lahjakkuutta. Tulos on silloin mekaaninen, tyhjä ja sieluton. Sitä et näköjään tule käsittämään koskaan.- 123456
IDIOTIX kirjoitti:
Mutta vaikka Gillette ei yleensä puhu paskaa, ei hän tai kaverinsa varmasti tiedä oikeasti mitä tuo väittämä tarkoittaa.
Otetaanpa vaikkapa C-duuriasteikko ja noustaan yhtä oktaavia ylemmäs ylä-C: hen. Se on "yhden viivan C". Kun noustaan noin vielä 5 kertaa tuolla tavalla niin on päästy kuuden viivan C: hen. Käsittänet hyvä kollega että se on jo fysiikan ja luonnon lakien vastaista että ihmisen äänihuulet pystyisi toistamaan tuota ääntä.
Esimerkiksi flyygelin otelaudastakaan ei löydy noin paljon ääniä.
Täytyy siis olla niin että nuo kaverit puhuvat jostakin muusta kuin tuosta jota ainakaan minä en pysty ymmärtämään. Noissa piireissä kyllä on tapanakin hiukan retostella käsittämättömiä.
Minä en tällä syönnillä usko että ihmisen äänihuulista saadaan aikaiseksi kuuden viivan C:tä. Tahtoisinpa tosiaan kuulla tuollaisen äänen, mutta käytännössä sen kuuleminenkin jo tuottaa vaikeuksia jos on vähäisintäkään huonokuuloisuutta....on huonon ymmärryksen lisäksi viel huono kuulo???
- Sinä oletkin sitten...
123456 kirjoitti:
...on huonon ymmärryksen lisäksi viel huono kuulo???
tosi välkky. Jatka vain samaan tapaan. Oikein vatsalihaksia kiristää kun olen nauranut niin paljon.
- Miituu
Minäkin olen taipumuksiltani samanlainen kuin kuvasit kirjoituksessasi tuntemaasi henkilöä.
Musikaalinen eli soitan instrumenttia, piirtää osasin jo lapsena, piirustustuntien jälkeen myös minun piirustuksista oltiin kiinnostuneita. Myös ainekirjoitus sujui tuolloin, minun aineita luettiin koko luokalle niinkuin niitä luettiin myös opiskellessani aikuisena. Runojakin kirjoittelen pöytälaatikkoon. Joskus menneisuudessä suunnittelin kirjoittavani kirjan, mutta se taitaa jäädä tekemättä, tai eihän sitä tiedä jos into pukkaisikin pintaan.
Minulla on hyvät kädenataidot, olen käynyt monivuotisen opinahjon kädentaitoja vaativaan ammattiin. Koen muodot ja niiden rytmit hyvin vahvasti, ne vaikuttavat tuntemuksiini samalla tavalla kuin musiikki vaikuttaa mieleen. Värit, valo ja varjo kiinnittää myös huomioni niihin. Musiikki synnyttää mielessäni kuvia ja kertomuksia, musiikkia kuunnellessani näen maisemia tai tapailen mielessäni sanoja joita musiikki synnyttää minussa. Musiikkia kuunnellessani saatan myös nähdä mielessäni tanssin koreogarifioita. Esim. erään kappaleen soidessa näin mielessäni kokonaisen tanssin, kaikkine koreografioineen, kappaleen alusta loppuun. En ole itse harrastanut tanssia mutta pidän tanssitaiteesta ilmaisumuotona. Näyttelijän ammatti olisi voinut olla minulle sopiva sillä näyttelin mielelläni luokkani näytelmissä.- BARE
Toi en nyt kerro yhtään mitään. Laita noi sun piirustukset nettiin niin katsotaan kuinka monilahjakkuus olitkaan...
Sori vaan v.mäinen asenne, mutta tällänen ihme runoilu vaan pahentaa tätä taiteen mystifiointia ja lahjakuudesta jauhamista. Ja sitä kautta asettaa esteitä ihmisille jotka haluvat tehdä esittävää kuvataidetta.
- BARE
Kaikille ketkä jauhaa lahjakuudesta. Laittakaa jotain linkkejä artisteihin jotka on lahjakkaita.
Jotenkin tuntuu että ihmiset eivät tiedä yhtään mistä puhuvat. Kokemukset perustuvat joihinkin yläasteen kuvaamataidon tunteihin ja muuhun epämääräseen mutu tuntumaan.
Siis puhutaan taidosta ja taitavuudesta. Ja niistä "lahjoista" siihen liittyen. Nyt ei postailla mitään missä sotketaan ja piiretään päin honkia, vaan hyvin tehdystä taiteesta.- semmottis
kyky nähdä (esim valot, varjot, muodot) on joillakin luontaisempaa kuin toisilla. Samoin kyky välittää oman käpälän kautta nämä valot-varjot-muodot. Itselleni on aina ollut helppoa nähdä esim valon eri värit, värit varjoissa jne.
Kuitenkin olen joutunut opiskelemaan teknisen puolen maalaustaiteessa siinä kuin muutkin. Siitähän ei nyt pääse mihinkään.
Mielestäni käsite 'lahjakkuus' on vähän epämääräinen, yleväksi luokiteltu 'jotain muiden yläpuolella' -käsite. Minua on sanottu lahjakkaaksi, mutta koen asian ihan eri tavalla. Mielestäni vain näen vähän eri tavalla kuin muut. - että useimmat
täällä ovat taiteen harrastajia ja muita muuten vaan kiinnostuneita ja puhuvat taiteesta ja lahjakkuudesta omien kokemustensa ja käsitystensä pohjalta. Ammattilaisia tuskin on mukana montaakaan tässäkään keskustelussa eikä tarvitsekaan olla. Saahan sitä ihmiset jutella ja vertailla kokemuksiaan ja ajatuksiaan, ei kaikkea tarvitse aina pystyä erityisesti todistamaan. Eikä siitä tarvitse suuttua, jos joku ei ole käsittänyt asiaa samalla-tavalla-kuin-sinä tai tarkastele sitä samoista lähtökohdista.
Anna toki ihmisten puhua harrastuksistaan. Jos joku miettii omaa kouluaikaista piirrustuslahjakkuuttaan, niin miksei saisi miettiä? Tuskin se henkilö on vastuussa suomalaisen taiteen yleisestä tasosta ja kehityksen suunnasta.
Varmasti on olemassa myös foorumeita, joilla voi keskustella ammattimaisemmista lähtökohdista. Todennäköisesti joutuu myös esiintymään nimellään ja siten jättämään pahimmat kärjistykset ja loukkaavat sanamuodot pois.
Tämän palstan anti on mielestäni ennen muuta sitä, että voi katsella ja kuulostella, mitä harrastaja ja "tavallinen tallailija" taideasioista mietiskelee.
Rakentavassa hengessä, sekä omalla nimellä että keksityllä, toivoisin.
- lahjakkuudet
Jos nyt vaikka minua taas käytän esimerkkinä - osaan piirtää ja olen jonkinlainen luova kirjoittajakin, ja käsistäni olen kätevä ja älyä on, mutta musiikissa olen ihan toope. Olen tehnyt muutaman laulun, mutta ne ovat lapsellisia, enkä ymmärrä musiikista mitään. Ja olen karkealta motoriikaltani kömpelö - juoksu, urheilu ja jopa käveleminenkin on minulle kankeaa. Uida en osaa ollenkaan.
Kyllä yhdellä ihmisellä voi olla moniakin lahjoja, mutta ei aina käy niin. Älykkäillä saattaa olla keskimääräistä enemmän lahjoja moneen suuntaan, mutta eiköhän usein ole se yksi ala, jossa on parempi kuin muissa? Vertaako sitä sitten toisiin, vai omiin toisen alan kykyihinsä? - Sinikka A-
Oli kertakaikkiaan kivaa lukea nätä teidän kommenttejanne tuosta aiheesta. Kyllähän muutkin näköjään on tuon saman asian panneet merkille.
Onhan se myös totta että lahjakkuus ei ole itsestään selvyys jos noita lahjoja ei harjoiteta. Sekin on totta että sitkeä harjoittelu mieltymäänsä harrastukseen saa ihmeitä aikaan. Minulla on siitäkin hyvä esimerkki. Tuossa samaisessa koulussa oli myös poika joka oli mieltynyt soittamiseen mutta hänellä ei ollut hajujakaan sävelkorvasta.
Oli aina suuri tapaus kun meillä oli jokavuotinen yksinlaulukoe. Kyseisen pojan vuoroa aina odotettiin suurella mielenkiinnolla, hän kun lauloi täydestä sydämestään mutta niin pieleen kuin vain voi ilman sävelkorvaa laulaa. Hän itse ei ollut siitä moksiskaan.
Myös aina kun opettajien silmä vältti niin hän oli luokkamme Harmoonin kimpussa ja harjoitteli laulukirjan nuoteista. Hän oppi nuotit todella helposti kun oli niin kovin kiinnostunut musiikista.
Myöhemmin kun hän oli jo saanut kansakoulun päästötodistuksen hän sai kotiväeltään hanurin joululahjaksi kun sitä niin toivoi.
Monien vuosien ja tuosta kylästä muuttoni jälkeen olin käymässä naapurikylän järjestämässä "kotiseutu" tapahtumassa niin ihmettelin kovasti kun hän kapusi hanurinsa kanssa lavalle säestämään erästä tanhuryhmää.
Olin tavattoman yllättynyt hänen soittotaidostaan. Hän soitti kepeästi ja todella hyvin, mutta sattui samalla pieni haaveri. Joku tanssijoista potkaisi vahingossa soittajan nuottitelineen nurin ja samalla soitto lakkasi kuin seinään. Hän ei pystynyt jatkamaan ilman nuotteja.
Uskon että tuo soitto ei olisi katkennut sellaisella jolla olisi ollut musiikillisia lahjoja.
Mielestäni tuossa on ero lahjattoman ja lahjakkaan soittajan kohdalla. Soittamaan esimerkiksi oppii pelkällä sinnikkyydelläkin mutta musiikin tulkinta onkin sitten jo toinen juttu, se on soittajassa itsessään.
Sorry että tämä minun jaarittelu poikkeaa aika tavalla kuvataiteesta mutta mielestäni tämä on hyvä esimerkki tuosta "opetellustakin lahjakkuudesta" joten älkää nyt minua kivittäkö jos poikkesin teemasta. - useitakin
Tulee mieleen esimerkiksi Rosa Liksom ja Hanna-Riikka Kuisma, jotka ovat kuvataiteilijoita kirjailijoiden lisäksi.
Ei ole tietoa, harjoittavatko molempia ammattejaan nuot, mutta tarvii kai jotain lahjakkuutta olla, että on semmoset tittelit saaneet.
Ja vaikka Claes Anderson, poliittisen toiminnan lisäksi vielä pianisti ja runoilija!
Kasautuu se välillä!
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kumpi vetoaa enemmän sinuun
Kaivatun ulkonäkö vai persoonallisuus? Ulkonäössä kasvot vai vartalo? Mikä luonteessa viehättää eniten? Mikä ulkonäössä?982038- 981488
- 1121187
- 771085
- 1211072
Okei nyt mä ymmärrän
Olet siis noin rakastunut, se selittää. Onneksesi tunne on molemminpuolinen 😘57903- 51887
Olen huolissani
Että joku päivä ihastut/rakastut siskooni. Ja itseasiassa haluaisin, ettei hän olisi mitenkään sinun tyyppiäsi ja pitäis58846- 36822
- 33733