Ateistien yksi väitteistä on se, että ateismi ei heidän mielestään ole aate ja siinä ei olisi dogmeja ja oppeja. Keskusteluryhmissä olen huomannut, että yksi perusteluista olisi, että ateismi ei ole aktiivista toimintaa. "Vapaa-ajattelijat" on kuitenkin uskonnottomien liitto eli lähinnä ateistien. Liiton ylläpito ja siihen kuuluminen on aktiivista toimintaa. Vapaa-ajattelijoilla on paikallisliittoja ja heidän sivuollaan on hakemuslomake liittoon liittymiseksi. Mielenkiintoista on myös se, että lomakkeessa kysytään onko hakija käynyt rippikoulun tai prometeus-leirin. Miksiköhön se on jäsenhakemuksessa? Sivuilla on myös "Vapaa-ajattelijan käsikirja". Kirjassa käsitellään myös "uskonnottomasta tapakulttuurista". On merkillistä, että tämän jälkeen ateistit vielä väittävät, että ateismi ei olisi aktiivinen aate.
Vapaa-ajattelijoiden kirjassa on myös luku "Aatteelliset perustavoitteet". Näitä ovat mm. oman maailmankatsomuksen levittäminen. Seuraava luku on "Yhteiskunnalliset perustavoitteet". Näitä ovat mm. kirkon ja valtion erottaminen sekä uskonnollisten yhdistysten julkisoikeudellisen aseman lakkauttaminen. Yhteiskunnallisissa tavoitteissa mainitaan se, että julkisen vallan pitäisi olla puolueeton maailmankatsomuksiin ja elämänkatsomuksellisten kysymysten suhteen. Tämä on mielestäni täysin mahdoton yhtälö. Ajattelevatko vapaa-ajattelijat korvaavansa ihmiset roboteilla. Esimerkiksi lain suhde eutanasiaan on aina maailmankatsomuksellinen tehtiin siinä minkälaisia ratkaisuja tahansa. Luulen, että vapaa-ajattelijat haluasivat valtiovallan omaava heidän oman maailmankatsomuksen, joka he ajattelevat olevan neutrin. Tämä on ateismin yksi suurista virheistä, kuvitella ateismin olevan neutraali. Ei ole olemassa neutraalia maailmankatsomusta. Ateismi on yhtä sidoksissa omiin dogmeihinsa ja näkemyksiin, kuin muutkin maailmankatsomukset. Tärkeintä on miten tämän maailmankatsomus käskeen suhtautua niihin joilla on muunlainen maailman kuva. Raamattu kehoittaa rakastamaan heitä ja kaikkia, jopa vihollisia.
Vapaa-ajattelijoiden kirjassa mainitaan "rakkaus totuuteen". Totuuden todennäköisesti ajatellaan olevan vapaa-ajattelijoiden mukainen. Jos rakkaus totuuteen on suurempi kuin lähimmäiseen, niin yleensä lähimmäinen kärsii tästä rakkaudesta, kuten ateistiseen filosofiaan perustuvat entinen Neuvostoliitto ja Albania sekä nykyinen Pohjos-Korea ovat osoittaneet.
Kirjassa mainitaan myös sopusoinnusta kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kanssa. Tässä on huomattava, että Pohjoismaat ovat maailman harvoja protestanttisia maita ja väitän, että täällä ihmisoikeudet toteutuvat koko ihmiskunnan historiassa parheitten. Ateistisien maiden ihmisoikeustilanteita ei voi edes verrata Suomen tilaan. Vapaa-ajattelijoiden olisi huomioitava, myös että YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa on artikla 18, jossa sanotaan: "Jokaisella ihmisellä on ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus; tämä oikeus sisältää vapauden uskonnon tai vakaumuksen vaihtamiseen sekä uskonnon tai vakaumuksen julistamiseen yksin tai yhdessä toisten kanssa, sekä julkisesti että yksityisesti, opettamalla sekä harjoittamalla hartautta ja uskonnollisia menoja."
Vapaa-ajattelijoiden käsikirjassa mainitaan myös "Historiallisesti ottaen on vapaa-ajattelijain tehtävänä ollut ja on yhä edelleen erityisesti uskontojen kriittinen tarkastelu, ihmisten uskontosidonnaisuudesta vapauttaminen ja täyden uskonnon- ja ajatuksenvapauden vaatiminen." Jälleen on kysymys aktiivisesta aatteellisesta toiminnasta.
On myös ateisteja, jotka ovat hyvin aktiivisia omassa maailmankatsomuksessaan ja tuovat sitä mielellään esille ja pyrkivät myös vakuuttamaan muita omasta maailmankuvastaan. Ateisteilla on ainakin yksi yhteinen dogmi, joka on perustavanlaatuinen eli "fundaments'". Tämä dogmi on se, että "Jumalaa tai yliluonnollista ei ole". Jos henkilö uskoon Jumalaan tai jumaliin, niin hän on teisti. Tämän perusteella katson, että ateismi on selkeä aate, jolla on myös selkeä fundamentaalinen dogmi.
Vapaa-ajattelijoiden kirjassa on myös luku "Aatteelliset perustavoitteet". Näitä ovat mm. oman maailmankatsomuksen levittäminen. Seuraava luku on "Yhteiskunnalliset perustavoitteet". Näitä ovat mm. kirkon ja valtion erottaminen sekä uskonnollisten yhdistysten julkisoikeudellisen aseman lakkauttaminen. Yhteiskunnallisissa tavoitteissa mainitaan se, että julkisen vallan pitäisi olla puolueeton maailmankatsomuksiin ja elämänkatsomuksellisten kysymysten suhteen. Tämä on mielestäni täysin mahdoton yhtälö. Ajattelevatko vapaa-ajattelijat korvaavansa ihmiset roboteilla. Esimerkiksi lain suhde eutanasiaan on aina maailmankatsomuksellinen tehtiin siinä minkälaisia ratkaisuja tahansa. Luulen, että vapaa-ajattelijat haluasivat valtiovallan omaava heidän oman maailmankatsomuksen, joka he ajattelevat olevan neutrin. Tämä on ateismin yksi suurista virheistä, kuvitella ateismin olevan neutraali. Ei ole olemassa neutraalia maailmankatsomusta. Ateismi on yhtä sidoksissa omiin dogmeihinsa ja näkemyksiin, kuin muutkin maailmankatsomukset. Tärkeintä on miten tämän maailmankatsomus käskeen suhtautua niihin joilla on muunlainen maailman kuva. Raamattu kehoittaa rakastamaan heitä ja kaikkia, jopa vihollisia.
Vapaa-ajattelijoiden kirjassa mainitaan "rakkaus totuuteen". Totuuden todennäköisesti ajatellaan olevan vapaa-ajattelijoiden mukainen. Jos rakkaus totuuteen on suurempi kuin lähimmäiseen, niin yleensä lähimmäinen kärsii tästä rakkaudesta, kuten ateistiseen filosofiaan perustuvat entinen Neuvostoliitto ja Albania sekä nykyinen Pohjos-Korea ovat osoittaneet.
Kirjassa mainitaan myös sopusoinnusta kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kanssa. Tässä on huomattava, että Pohjoismaat ovat maailman harvoja protestanttisia maita ja väitän, että täällä ihmisoikeudet toteutuvat koko ihmiskunnan historiassa parheitten. Ateistisien maiden ihmisoikeustilanteita ei voi edes verrata Suomen tilaan. Vapaa-ajattelijoiden olisi huomioitava, myös että YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa on artikla 18, jossa sanotaan: "Jokaisella ihmisellä on ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus; tämä oikeus sisältää vapauden uskonnon tai vakaumuksen vaihtamiseen sekä uskonnon tai vakaumuksen julistamiseen yksin tai yhdessä toisten kanssa, sekä julkisesti että yksityisesti, opettamalla sekä harjoittamalla hartautta ja uskonnollisia menoja."
Vapaa-ajattelijoiden käsikirjassa mainitaan myös "Historiallisesti ottaen on vapaa-ajattelijain tehtävänä ollut ja on yhä edelleen erityisesti uskontojen kriittinen tarkastelu, ihmisten uskontosidonnaisuudesta vapauttaminen ja täyden uskonnon- ja ajatuksenvapauden vaatiminen." Jälleen on kysymys aktiivisesta aatteellisesta toiminnasta.
On myös ateisteja, jotka ovat hyvin aktiivisia omassa maailmankatsomuksessaan ja tuovat sitä mielellään esille ja pyrkivät myös vakuuttamaan muita omasta maailmankuvastaan. Ateisteilla on ainakin yksi yhteinen dogmi, joka on perustavanlaatuinen eli "fundaments'". Tämä dogmi on se, että "Jumalaa tai yliluonnollista ei ole". Jos henkilö uskoon Jumalaan tai jumaliin, niin hän on teisti. Tämän perusteella katson, että ateismi on selkeä aate, jolla on myös selkeä fundamentaalinen dogmi.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Eli ateismissa on ainakin kaksi fundamentaalista dogmea:
1) "Jumalaa tai jumalia ei ole"
2) Yhteiskunnan pitää olla irrallaan uskonnoista eli ateistinen
Jeesus mainitsi rakkauden totuuteen olevan kristinuskon suurin käsky (Matt.22:37-39). Se on suurempi käsky kuin rakkaus lähimmäiseen.
"Jos rakkaus totuuteen on suurempi kuin lähimmäiseen, niin yleensä lähimmäinen kärsii tästä rakkaudesta, kuten ateistiseen filosofiaan perustuvat entinen Neuvostoliitto ja Albania sekä nykyinen Pohjos-Korea ovat osoittaneet."
sillä jos ja kun totuus on tärkeä,
niin uskossa ei mitään järkeä
Nyt vain paljon vankkaa tietoa
totuutta ja sen sietoa.
Hebrealaiskirje:
11:1 Mutta usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näy.
11:3 Uskon kautta me ymmärrämme, että maailma on rakennettu Jumalan sanalla, niin että se, mikä nähdään, ei ole syntynyt näkyväisestä.
Miksi ateismi ei ole uskonto?
Miksi ateisti ei ole teisti?
Miksi koiranäyttelyyn ei voi asettaa ehdokkaaksi kissaa?
Sotket asiat ihan täysin. Mutta krisselien valheilla ei olekaan mitään määrää, jos täytyy valehdella uskonnon levittämisen eteen.
***"Vapaa-ajattelijat" on kuitenkin uskonnottomien liitto eli lähinnä ateistien."***
- No voihan hyvänen aika. Vapaa-ajattelijat on vain yksi suomalainen uskonnottomien yhdistys johon kuuluu noin 1400 henkilöjäsentä. Eiväthän nyt suinkaan kaikki maailman tai edes Suomen ateistit siihen kuulu alkuunkaan, eikä Vapaa-ajattelijat edusta muita kuin jäseniään. Rinnastus on sama kuin vetäisit Kuopion helluntaiseurakunnan edustamaan kaikkia maailman uskovaisia ja uskontoja
Jos Vapaa-ajattelijoilla on jotain käsikirjoja, eihän se kyseiseen yhdistykseen kuulumattomiin vaikuta.
Hohhoijaa. Kyllä on ajattelusi pahasti viistossa.
Sinä todennäköisesti et (en jaksanut lukea vuodatustasi kokonaan läpi).
Kumman luulet olevan pätevämpi vastaamaan kysymykseen, onko ateismissa dogmeja?
Niinpä niin...
Kävin kerran kokoontumisessa.
Vapaa-ajattelijat olivat kovin dogmaattisia. Kukin tavallaan. Yhteistä nimittäjää etsiskelin, enkä löytänyt. Jokainen oli uskonnoton omista syistään.
Se onkin oikein. Ihme että ovat menneet oikein käsikirjan raapustamaan. Minusta se on turha. Eiköhän kehotus ajatella omilla aivoillaan olisi ihan riittävä dogmi. Se on siis minun dogmini.
Ilman Vapaa-ajattelijoita, alkujaan siviilirekisteriyhdistä olisi uskonnonvapaus Suomessa ollut haave vain. Minna Canth oli vapaa-ajattelun ja uskonnonvapauden alullepanijoita.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vapaa-ajattelijain_liitto
Te otatte kaiken itsestäänselvyytenä, ettekä tajua, että näistä asioista on joskus tosissaan täytynyt tapella.
""Vapaa-ajattelijat" on kuitenkin uskonnottomien liitto eli lähinnä ateistien."
Muslimitkin rukoilevat jumalaa eli lähinnä kristinuskon jumalaa. On ihme että kristityt vielä tämänjälkeen väittävät että islam on ei usko!
ei "ei usko" vaan ERI usko....
..krstinuskon Elävää Isra-elin Jumalaa, vaan allahia. Kristinuskossa Jumalalla on Poika, joka on syntien sovittaja, islamissa allahilla ei ole näin.
Ateismissä dogmeja ei olekaan. On totta että on olemassa Vapaa-ajattelijoiden liike, mutta siihen eivät kuulu kaikki ateistit, vain murto-osa. Vapaa-ajattelijoihin ei liitytä eroamalla kirkosta. Joten millään mität tuossa koitat väittää ei ole mitään väliä koska se koskee ainoastaan Vapareita, ei ateisteja. Vapaa-ajattelijat on aatteellinen yhdistys eikä sitä ole kukaan koskaan koittanut kieltää. Et nyt vain ole ymmärtänyt että vain osa ateisteista on vapaa-ajattelijoita.
Ei ole mahdollista olla kaikissa asioissa ilman mitään mieltä.
Aina on jonkinlainen vakaumus. Ja kaikkea ei ole pitävästi perusteltu tieteellä.
Eli uskomuksia on kaikilla, ateistilla on vääränlaisia uskomuksia
Vapaa-ajattelija on ateisti, mutta ateisti ei välttämättä ole vapaa-ajattelija.
Vähän sama kuin, että kaikki huorat ei ole partureita, mutta kaikki parturit....
*pyytää anteeksi partureilta*
Lainaus kirjoituksestasi:
"Vapaa-ajattelijoiden kirjassa mainitaan "rakkaus totuuteen". Totuuden todennäköisesti ajatellaan olevan vapaa-ajattelijoiden mukainen"
________________________
Mitä ateismi tosiasiallisesti on?
Rehellisessä ateismissa on kyse HALUSTA USKOA, että muunmuassa sielua, kuolemanjälkeistä elämää ja jumalolentoja ei ole olemassa. Rehellisen ateistin ja epärehellisen ateistin ero on lähinnä siinä, että ensinmainittu uskoo rehellisesti ja vilpittömästi ateismiinsa, kun taas jälkimmäinen tiedostaa ja ymmärtää täysin sen, että ei ole älyllisesti rehellistä sulkea pois muunmuassa sielun, kuolemanjälkeisen elämän, jumalolentojen ja henkiolentojen olemassaolon mahdollisuutta, mutta hän tekee sen kuitenkin (omiin etuihinsa liittyvistä syistä).
Ateistiseen maailmankatsomukseen liittyy myös materialistinen maailmankatsomus ja nihilismi, jossa muunmuassa kielletään totuuden tietämisen mahdollisuuskin ("Tietoteoreettinen nihilismi kieltää totuuden tietämisen mahdollisuudenkin" Wikipedia). Monet ateistit todellakin ovat sitä mieltä, että totuutta esimerkiksi ihmisen sielun ja kuolemanjälkeisen elämän olemassaolosta ei ole mahdollistakaan tietää - mutta mistä he tietävät, että ei ole mahdollistakaan tietää?
Rehellinen ateisti uskoo vilpittömästi maailmankatsomuksensa oikeellisuuteen ja totuudellisuteen samalla tavoin kuin rehellinen uskonnollinen uskova uskoo omiin käsityksiinsä ja uskomuksiinsa. Tietyt uskonnolliset käsitykset ovat lähes kaikille uskoville yhteisiä, kuten esim sielun ja kuolemanjälkeisen olemassaolo ja henkiolentojen olemassaolo. Olennainen ero uskovan ja ateistin välillä on se, että ensinmaittu HALUAA USKOA hyvään ja jälkimmäinen ikävään toivottomuuteen (=ihmisen esineellisyyteen).
Inhimilliset käsitykset voivat perustua joko tietoon tai uskoon. Ateistit sanovat usein, että ateismi ei ole uskonto, mutta heidän käsityksensä perustuvat kuitenkin vain USKOON - eivät oikeaksi todistettuun tietoon.
Rehellinen ateismi on siis HALUA USKOA, että muunmuassa sielua, kuolemanjälkeistä elämää, jumalolentoja, henkiolentoja ei ole - eikä voi olla - olemassa. "Epärehellinen ateismi" taas on asianomaisen omiin etuihin perustuvaa tarvetta uskotella, että yllämainittuja asioita ja olentoja ei ole - eikä voi olla - olemassa.
Ateismi ei ole hengellisessä mielesä uskonto, mutta se on käänteisessä ja negatiivisessa mielessä kuitenkin eräs tapa USKOA.
Eräässä viisaassa lauseessa todetaan suunnilleen seuraavsti:"kun ihminen tietää ja ymmärtää, että hän ei tiedä monista asioista juuri mitään, niin hän tietää ja ymmärtää jo paljon"
Filosofi Platon on todennut aikanaan seuraavaa:
"Annamme helposti anteeksi pimeää pelkäävälle lapselle;
todellinen elämän tragedia ovat ihmiset,
jotka pelkäävät valoa."
- Platon -
....
Eli tämän aiheen aloittaja väittää suorastaan, että koska hauki on kala, kaikki kalat ovat haukia?
Ei, ei, ei, ei näin.
Ateisteja yhdistää valitettavasti vain se fakta, että ei uskota jumaliin, siinä kaikki. Ei siis mitään maatamullistavaa tai uskonnollista, ainoastaan ajatus että jumalia ei ole. Kaikki ateistit eivät jaa samanlaista ajatusmaailmaa, eli kaikki kalat eivät ole haukia, vaikka hauki sattuukin olemaan kala.