Onko millään mittään väliä?
Kun kaikki loppujen lopuksi kuitenki kuolee.
Jos olet ateisti, niin kuoltuasi ruumiisi kuolee ja hajoaa ja mielesi/sielusi lakkaa olemasta. Joten millään ei ainakaan tässä tapauksessa pitäisi olla mitään väliä, sen kun vain jäädyttää sydämmen tukahduttaa tunteet ja repii vaan kaiken irti tästä loppu elämästä (ei sillä etteikö uskovainen ihminen voisi nauttia elämastä)
Ja jos olet kristitty ja uskot jumalaan ja syntien anteeksiantamiseen, niin kuoltuasi ruumiisi hajoaa ja sielusi siirtyy iänkaikkiseen elämään, joko Taivaassa tai Helvetissä (Mutta koska Jeesus kuoli ristillä meidän syntiemme tähden, saa jokainen joka häneen uskoo pelastuksen).
Ja jos taas olet buddhalainen. Kuoltuasi ruumiisi kuolee ja hajoaa, mutta sielusi irtautuu ruumiista ja jää maan pälle vaeltamaan kunnes se syntyy yydelleen uuteen ruumiiseen. tämä uudelleensyntyminen jatkuu kunnes saavutat nirvanan (korkeimman tietoisuuden tason), ja sen jälkeen kuollemalla saavutat parinirvanan. Tämänjälkeen Ruumiisi kuolee ja hajoaa ja sielusi lakkaa olemasta. vaikka buddhalaisena voi harjoittaa jonkun muun uskonnon mukana koska joku on joskus sanonut, ettei se ole uskonto vaan elämän ohje koska siinä ei palvota jumalia eikä Buddha ollut edes profeetta. No ainakin meditoida/mietiskellä/hilentyä/tyjentää pää ja sentoutua voi vaikka uskoisi Jumalaan tai Allahiin
Ja taas jos olet muslimi. Kuoltuasi, jos olet tunnustanut uskosi, rukoillut (5 kertaa päivässä), paastonnut (kerran vuodessa), antanut almuveroa köhille (2,5% omaisuudesta vuodessa) ja tehnyt pyhiin vaelluksen (Mekkaan) pääsee sielusi luultavasti Jannahiin (paratiisiin) mutta, jos et ole elänyt edellämainittujen kohtien mukaan tai olet tehnyt koraanin moraalia uhmaavia tekoja on sinun sielullasi vaara joutua Jahannamniin (helvettiin).
Ja hinduna seuraa seuraavaa. sinulla on kolme jumalaa Shiva (hävityksen jumala), Brahmaa (luoja jumala) ja Vishnu (rakkauden ja elämän jumala) joiden malvominen ei ole niin kään tarkkaa, mutta jos haluat heiltä apua tai välttää heidän viansa on heitä syytä mielistellä/lepytellä. Sinulla on myös kahdeksan muuta jumalaa jotka ovat Imdra (taivaan jumala), Surya (auringon jumala), Soma (kuun jumala), Varuna (tuulen jumala), Vayu (veden jumala), Agni (tulen jumala), Yama (kuolaman jumala) ja Kubera (rikkauden jumala, alun perin paholainen) näitä jumalia voit pyytää auttamaan seka leppymään jos olet heitä vastaan rikkonut. Sinun on myös suositeltavaa olla kasvis-syöjä (maitoa voit juoha) ja sinun tulee käydä ainakin kerran elämässäsi pyhiinvaelluksella Ganges virrassa jossa peseydyt. Hinduna arvosi määräytyy kastisi perusteella jotka ovat (ylhäisimmästä alhaisimpaan) 1. papit ja oppineet 2. soturit, virkamiehet ja hallitsiat 3. kauppiaat ja maanviljeliät 4. koskemattomat ja luokattomat. tavoitteenasi on vapautua jälleen syntymisen ketjusta ymmärtämällä, että yksilöllinen sielusi (atmanin) ja maailman sielusi (brahmanin) olevan yhtä. tätä vaikeuttaa kuitenkin paha karma jota keräät huonoista teoista ja päin vastoin helpottaa hyvä karma jota keräät hyvistä teoista, koska tämän elämän karmasi määrittää sinun uudelleensyntymisessä saaman ruumiisi. Paha karma antaa sinulle mitättömän ruumiin, jolloin ei jää aikaa mietiskelylle, joten et pääse lähemmäksi valaistumistasi. Kaikki loppuu kuitenkin jo puddhalaisuudesta tuttuun parinirvanaan jossa lakkaat olemasta
Tässä oli vain muutamia uskontoja joten väärään uskontoon osumisen mahdollisuus on suuri ja ateistina iänkaikkisen elämän mahdollisuus 0%, niin eikä tietyn uskonnon täydellinen noudeattaminenkaan takaa pelastusta koska harjoittamasi uskonto voi olla väärä (palvomasi jumala keksitty) joudut tämän toisen jumalan edessä Helvettiin/kadotukseen. Joten kaikki tuntuu olevan vain "turhuutta ja tuulen tavoittelua" (Raamattu Tietäjän kirja).
Elämän ainoa tarkoitus tuntuu olevan uskonto ja sen toteuttaminen. Koska maan päällinen elämämme on ääreellistä ei sen aikana tapahtuvilla asioilla ole mitään väliä, kun hanne eivät vahingoita mahdillisuuksiasi iänkaikkiseen elämään.
Joten jos jumalaa ei olisi olemassa ei millään todellakaan olisi mitään väliä.
Jos jumala on olemassa onko se yrittämisen arvoista, maksaako se vaivan? Kyllä (oma henkilökohtainen mielipiteeni)
Itsehän olen kristitty ja omasta mielestäni vieläpä aika kiihkeä sellainen. Jos mietit minkä yskonnon valitsisit, niin itse voin ainakin suositella kristinuskoa.
Mietin jonkin aikaa itsekin kiristittynä onko tämän kirjoittaminen sopivaa koska tässä nyt kyseen alaistetaan jumalan olemassaolo, ainakin jollain tasolla. Mutta onhanse kiva saada yhteys toisiin ihmisiin ja jakaa filosovioita sekä pohtia elämän kiperiä kysymyksiä.
Kun kaikki loppujen lopuksi kuitenki kuolee.
Jos olet ateisti, niin kuoltuasi ruumiisi kuolee ja hajoaa ja mielesi/sielusi lakkaa olemasta. Joten millään ei ainakaan tässä tapauksessa pitäisi olla mitään väliä, sen kun vain jäädyttää sydämmen tukahduttaa tunteet ja repii vaan kaiken irti tästä loppu elämästä (ei sillä etteikö uskovainen ihminen voisi nauttia elämastä)
Ja jos olet kristitty ja uskot jumalaan ja syntien anteeksiantamiseen, niin kuoltuasi ruumiisi hajoaa ja sielusi siirtyy iänkaikkiseen elämään, joko Taivaassa tai Helvetissä (Mutta koska Jeesus kuoli ristillä meidän syntiemme tähden, saa jokainen joka häneen uskoo pelastuksen).
Ja jos taas olet buddhalainen. Kuoltuasi ruumiisi kuolee ja hajoaa, mutta sielusi irtautuu ruumiista ja jää maan pälle vaeltamaan kunnes se syntyy yydelleen uuteen ruumiiseen. tämä uudelleensyntyminen jatkuu kunnes saavutat nirvanan (korkeimman tietoisuuden tason), ja sen jälkeen kuollemalla saavutat parinirvanan. Tämänjälkeen Ruumiisi kuolee ja hajoaa ja sielusi lakkaa olemasta. vaikka buddhalaisena voi harjoittaa jonkun muun uskonnon mukana koska joku on joskus sanonut, ettei se ole uskonto vaan elämän ohje koska siinä ei palvota jumalia eikä Buddha ollut edes profeetta. No ainakin meditoida/mietiskellä/hilentyä/tyjentää pää ja sentoutua voi vaikka uskoisi Jumalaan tai Allahiin
Ja taas jos olet muslimi. Kuoltuasi, jos olet tunnustanut uskosi, rukoillut (5 kertaa päivässä), paastonnut (kerran vuodessa), antanut almuveroa köhille (2,5% omaisuudesta vuodessa) ja tehnyt pyhiin vaelluksen (Mekkaan) pääsee sielusi luultavasti Jannahiin (paratiisiin) mutta, jos et ole elänyt edellämainittujen kohtien mukaan tai olet tehnyt koraanin moraalia uhmaavia tekoja on sinun sielullasi vaara joutua Jahannamniin (helvettiin).
Ja hinduna seuraa seuraavaa. sinulla on kolme jumalaa Shiva (hävityksen jumala), Brahmaa (luoja jumala) ja Vishnu (rakkauden ja elämän jumala) joiden malvominen ei ole niin kään tarkkaa, mutta jos haluat heiltä apua tai välttää heidän viansa on heitä syytä mielistellä/lepytellä. Sinulla on myös kahdeksan muuta jumalaa jotka ovat Imdra (taivaan jumala), Surya (auringon jumala), Soma (kuun jumala), Varuna (tuulen jumala), Vayu (veden jumala), Agni (tulen jumala), Yama (kuolaman jumala) ja Kubera (rikkauden jumala, alun perin paholainen) näitä jumalia voit pyytää auttamaan seka leppymään jos olet heitä vastaan rikkonut. Sinun on myös suositeltavaa olla kasvis-syöjä (maitoa voit juoha) ja sinun tulee käydä ainakin kerran elämässäsi pyhiinvaelluksella Ganges virrassa jossa peseydyt. Hinduna arvosi määräytyy kastisi perusteella jotka ovat (ylhäisimmästä alhaisimpaan) 1. papit ja oppineet 2. soturit, virkamiehet ja hallitsiat 3. kauppiaat ja maanviljeliät 4. koskemattomat ja luokattomat. tavoitteenasi on vapautua jälleen syntymisen ketjusta ymmärtämällä, että yksilöllinen sielusi (atmanin) ja maailman sielusi (brahmanin) olevan yhtä. tätä vaikeuttaa kuitenkin paha karma jota keräät huonoista teoista ja päin vastoin helpottaa hyvä karma jota keräät hyvistä teoista, koska tämän elämän karmasi määrittää sinun uudelleensyntymisessä saaman ruumiisi. Paha karma antaa sinulle mitättömän ruumiin, jolloin ei jää aikaa mietiskelylle, joten et pääse lähemmäksi valaistumistasi. Kaikki loppuu kuitenkin jo puddhalaisuudesta tuttuun parinirvanaan jossa lakkaat olemasta
Tässä oli vain muutamia uskontoja joten väärään uskontoon osumisen mahdollisuus on suuri ja ateistina iänkaikkisen elämän mahdollisuus 0%, niin eikä tietyn uskonnon täydellinen noudeattaminenkaan takaa pelastusta koska harjoittamasi uskonto voi olla väärä (palvomasi jumala keksitty) joudut tämän toisen jumalan edessä Helvettiin/kadotukseen. Joten kaikki tuntuu olevan vain "turhuutta ja tuulen tavoittelua" (Raamattu Tietäjän kirja).
Elämän ainoa tarkoitus tuntuu olevan uskonto ja sen toteuttaminen. Koska maan päällinen elämämme on ääreellistä ei sen aikana tapahtuvilla asioilla ole mitään väliä, kun hanne eivät vahingoita mahdillisuuksiasi iänkaikkiseen elämään.
Joten jos jumalaa ei olisi olemassa ei millään todellakaan olisi mitään väliä.
Jos jumala on olemassa onko se yrittämisen arvoista, maksaako se vaivan? Kyllä (oma henkilökohtainen mielipiteeni)
Itsehän olen kristitty ja omasta mielestäni vieläpä aika kiihkeä sellainen. Jos mietit minkä yskonnon valitsisit, niin itse voin ainakin suositella kristinuskoa.
Mietin jonkin aikaa itsekin kiristittynä onko tämän kirjoittaminen sopivaa koska tässä nyt kyseen alaistetaan jumalan olemassaolo, ainakin jollain tasolla. Mutta onhanse kiva saada yhteys toisiin ihmisiin ja jakaa filosovioita sekä pohtia elämän kiperiä kysymyksiä.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Mitä enemmän ikää karttuu---> tajuaa kuinka tärkeää on se että kun ruoka maistuu ja suoli toimii niin pysyy melko tyytyväisenä--> niin yksinkertaista on 'mitään väliä'-asia käytännössä.
Voisi kuvitella tilannetta jossa itse yrittäisi suurta'suurempaa omin voimin---> vaikkapa omaehtoista etsintää ikuisen [ihmiselle] mysteerion elämän ja olevaisuuden järjellisyyden perusteista---> tulisi vain lopulta "Äippää ikävä".
Jos katsoo asioita toisesta suunnasta---> siis aivan päin'vastaisesta ja etsii tarkoituksen tylsyyden kestämisestä ja siitä että näennäinen tarkoituksettomuus ja merkitsemättömyys voikin olla SE juttu---> sparraajamme, jonka pommituksen kestäminen merkitsee jonkin merkittävän-->eli siksi piilotetun tärkeän ja paljon puhutun 'salatun' avautumista ajan myötä----> siinäkin voisi olla meille 'väliä'. ;)
Kirjoitit:
"Ja jos olet kristitty ja uskot jumalaan ja syntien anteeksiantamiseen, niin kuoltuasi ruumiisi hajoaa ja sielusi siirtyy iänkaikkiseen elämään, joko Taivaassa tai Helvetissä (Mutta koska Jeesus kuoli ristillä meidän syntiemme tähden, saa jokainen joka häneen uskoo pelastuksen)"
Eihän se vielä riitä, että, jos uskot, noin kävisi. Onhan sielun siirtyminen iankaikkiseen elämään, Taivaaseen yhtä vähän kuin Helvettiin, pelkkä spekulaatio. Eihän siitä ole minkäänlaista todellista todistusta. Pelkkää kuvittelua ja tarinaa vaan. Ja, jos vaikka olisi tottakin, kuka sellaista iankaikkisuutta kestäisi.
Kyllä elämästä on otettava kaikki irti tässä elomuodossa, eikä turhia haikailla sitä, mitä tapahtuu tai tapahtuuko mitään kuoleman jälkeen.
Sitten vasta, kun ihminen oppii hyväksymään itsensä semmoisenaan, ja sen seurauksena rakastamaan itseään ja kaikkia elollisia olentoja, kaikelle tulee väliä ja merkitystä. Siihen ei tarvita minkäänlaisia uskontoja eikä tulevia iäisyyksiä.
Kun ihminen on sopusoinnussa itsensä ja maailmansa kanssa, hän voi kokea iäisyyden kosketuksen täällä ajassa.
Jaa-ha, sitä ollaan sitten niin viksuja ja eletään hetkessä.
Kristittynä usko jumalaan tarkoittaa vilpitöntä uskoa jumalan olemassa oloon. Eli jos haluan kristityn iänkaikkkisen elämän(En usko että kyllästyisin siihen koska onhan jumala ääretön ja kaikkivoipa, niin eiköhän me siellä taivaassa jotain keksitä) minun on uskottava vilpittömästi jumalan olemassaoloon ja hänen lupauksiin iänkaikkisesta elämästä, vain näin voin sen saavuttaa. Jos epäilen, niin se on sama kuin en uskoisi ollenkaan. Voi olla myös niin että raamattuun on voitu keksiä joitan kohtia jotka toimivat kirkon eduksi, mutta niin kuin raamatussa sanotaan "Se joka muuttaa raamatun sanaa, on tuleva postettavan elämänpuust"~ joten luulen, että ei tätäkään rangaistusta ole nimetty turhaan raamatun sivuille ja että käikkitietävä jumala kyllä näki että joku niin tekisi.
Ja totta ei siitä olekkaan mitään luotettvia todisteita vaan kaikki on oman uskoni varassa, olen laittanut kikki merkkini kristinuskoon ja voin vain toivoi että se on totta.
Mielestäni oma sieluni on kyllä niin täydellinen epätäydellidyyksinään että on se pelastamisen arvoinen.
Lempi lauseeni raamatussa ja asia johon voin tuudittautua on että "taivaassa suuri on pientä ja pieni suurta". Joten ei haittaa vaikka täällä maan päällä menisi päin persettä ja en olisi minkään arvoinen koska mitä pienempi olen ollut maan päällä sitä suurempi olen taivaassa, kunhan vain säilytän vilpittömän uskoni jumalaan. Ei millään muulla ole väliä.
Ja mitä teihin muihin tulee voitte minun puolestani uskoa vaikka lohikäärmeisiin ja keskittyä loppu elämänne sahasrära-cakran täydelliseen tavoittamiseen. Minä olen polkuni lukinnut, mutta pidän silti mieleni avoinna ja seuraan aikaani.
Mietin tuossa aikani kuluksi, että iloja taivaalla on oikeastaan tarjota? Sitä samaa mitä maan päällä? Omalta kohdalta homma olisi yksinkertaista...heh!
Entäs helvetti sitten.. jokaisen henkilökohtaiset helvetin aiheuttajat.. Kiintoisaa. kasapäin täytettäviä kaavakkeita, työnhakulomakkeita ja selän takana kyttääviä tenttipäiviä..
Päätä rupesi särkemään.
Ei ole mitään väliä missä uskossa on, koska elämä vain opettaa, ajatukset teot ja aikomukset. Minäkin joskus halusin turvautua vain kristinuskoon ja kuvittelin että muut uskonnot olisivat merkityksettömämpiä. Kuitenkin olen kuullut että itämaiset uskonnot seuraisivat lähinnä sitä mitä kuoleman jälkeen tulee olemaan.
Itse uskon kyllä raamatun kohtiin, mutta en vaikkapa helvettiin, enkä pidä raamattua tai kirkkoa minään keinona pelastautua taikka turvautuisin vain niihin. Olen omista kokemuksista yhdistettynä kirjallisuuteen ja ihmiseen joka on ollut tekemisissä henkimaailman kanssa saanut niin paljon yhtenevää aineistoa, että käsitykseni reilussa vuodessa kuolemasta ja henkimaailmasta on muuttunut radikaalisesti.
Jokainen uskokoon siihen miten asiat näkee ja kokee, itselläni on omat vakaat kokemukset, jotka tulen muistamaan aina, ja joiden kanssa tulen elämään aina, koska koen että tämä "lahja" on annettu minulle tässä elämässä koettavaksi.
Haluan vain sanoa oman mielipiteeni, ja asiaahan tästä kyllä riittäisi, mutta en halua avautua ihmisille jotka eivät halua ottaa vastaan tällaista tietoa.
"""Haluan vain sanoa oman mielipiteeni, ja asiaahan tästä kyllä riittäisi, mutta en halua avautua ihmisille jotka eivät halua ottaa vastaan tällaista tietoa."""
Minkä vuoksi niin arvelet? Onko ´tietosi´ kuvittelua vai faktaa?
Ensinnäkin me kuollaan koska mikään jumala ei meitä luonut, sillä jos joku täydellinen olisi meidät luonut, niin eihän me kuoltaisi. Mitä järkeä täydellisen jumaluuden olisi ensin luoda maailma, että sen voisi sitten tuhota. Miksi herra täydellinen jumala ei luonut heti täydellistä maailmaa?? Koska mitään jumalaa ei ole!!
Toiseksi, jos elämän ainoa tarkoitus on uskonto, niin on se aika köyhä elämä.
Turha sitä kuolemaa on odottaa, uskoit mihin tahansa.