kärpäsen perimässä nisäkkäiden geenejä?

Käspäsjutusta en tiedä, mutta kanan perimässä on "pois päältä" kytkeytyneitä geenejä (esim. geeni (geenit?) joka kasvattaa hampit), jotka voidaan saada tiettyjä menetelmiä käyttäen takaisin "päälle". Eikös tästä aiheesta ollut joku vanha ketjukin jossakin?

Vissiin tämä:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.cgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000073&posting=22000000000630747

Muistaakseni hiiri ja ihminen jakavat mm. geenin, joka kasvattaa oliolle hännän. Ihmisellä kyseinen geeni ei selvästikään toimi. :)

Ainakin joillain linnuilla on todella perimässään
hampaiden muodostumiseen tarvittavia geenejä, jotka eivät toimi linnun normaalissa yksilönkehityksessä. Ne saadaan ilmenemään esim.
siirtämällä kanan erilaistumattomia soluja kasvavan nisäkkään leukaan.

Tämä on yksinkertainen ja kaunis todiste siitä,
että linnut ovat kehittyneet hampaallisesta
kantamuodosta: kun hampaista on tullut kehityksen tietyssä vaiheessa haitta, on tapahtunut mutaatioita, joiden seurauksena geenit ovat muuttuneet passiivisiksi. Passiiviset geenit omaava, hampaaton yksilö on saanut valintaetua hampaallisiin nähden, jolloin geenit ovat levinneet populaatioon.

Tuosta kärpäsjutusta en löytänyt netistä tietoa.
Ensinnäkin hyönteisillä on verenkierto, mutta
niiden veri ei kuljeta happea, eikä niillä näin ollen ole veressä hemoglobiinia. Sen sijaan monien hyönteisten, mm. surviaissääsken
toukilla, on hemoglobiinia. Tässä voisikin olla
kyse samantapaisesta löydöstä, eli hyönteiseltä,
jonka elämänkiertoon ei joko kuulu toukkavaihetta
tai toukassa ei ole hemoglobiinia, on löydetty
normaalisti passiivinen hemoglobiinigeeni. Jälleen tähän ainoa järkevä selitys on, että hyönteisellä on kantamuoto, jolla geeni on aktiivinen ja se on säilynyt perimässä myös lajiutumisen jälkeen. Mistään "nisäkkään geenistä" ei kuitenkaan ole kyse, vaan joko yhteiseltä kantamuodolta peräisin olevasta tai luultavammin samaan tehtävään täysin nisäkkäiden kehityslinjasta riippumatta kehittyneestä geenistä.

>>
Joskus luin täältä jostain jutun missä oli oli kuulemma tehty kokeita ja esimerkiksi jotain siirretty kärpäsen geenit alkusoluihin ja niistä oli syntynyt hemoglobiineja tms...,
>>

Banaanikärpäseltä onkin yllättäen löydetty hemoglobiinia koodaava geeni joka toimii kärpäsen hengitysjärjestelmän apuna, ei tosin sen veressä vaan ilmaputkistoissa jotka ovat hyönteisten "keuhkot".
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?cmd=Retrieve&db=PubMed&list_uids=12048208&dopt=Abstract
Sen sijaan en tiedä ihan tarkkaan mitä tarkoitat tällä kokeella. Tarkoitatko tällä "alkusolulla" kantasoluja ja jos tarkoitat, niin minkä eliön?

>>
toine oli että linnun geeneistä oli kehittynyt hammaskiillettä vaikkei linnulla sitä missään olekaan... tms...
>>

Esimerkiksi kananpojille on saatu kasvatettua hampaat aktivoimalla niiden perimästä eräs toimimaton geeni. Tämä tukee käsitystä jonka mukaan linnut kehittyivät hampaallisista eliöistä, dinosauruksista. Ja edelleen, archaeopteryxillähän on myös hampaat vaikka omaakin lintumaisia piirteitä.

>>
Eli jossain kokeessa on saatu jotain siihen suuntaan viittaavia tuloksia että kärpäsen perimässä olisi vereen liittyviä geenejä vaikkei kärpäsellä ole edes verenkiertoa koskaan ollutkaan?
>>

Kuten jo edellä mainitsin, hemoglobiinigeeni löytyi banaanikärpäseltä. Tässä lienee kyse samasta tapauksesta?

Itse asiassa hyönteisillä on verenkierto, se on yksinkertainen avoin, pienipaineinen järjestelmä jossa veri huuhtelee sisäelimiä. Hyönteisillä veri ei myöskään osallistu hapen kuljetukseen toisin kuin esim. nisäkkäillä.