Nyt jos koskaan tarvin neuvoa

joskus, ja varsinkin nuorena. Jos olet tehnyt pahaa jollekin toiselle, niin yritä selvittää asia hänen kanssaan ja pyydä anteeksi. Tee parhaasi mahdollisten vahinkojen korjaamiseksi, äläkä jätä toista pulaan.

Et tee kuolemaa, vaan olet vain kasvamassa aikuiseksi ja ottamassa vastuun teoistasi. Voimia!

Uskon yksi sankari, Daavid, Jumalan palvelija, lankesi tosi pahasti. Hän - uskova mies, jolle Jumala oli antanut maat ja mammonat - halusi toisen miehen vaimon omakseen, joten yksinkertaisesti tapatti vihollisillaan tämän aviomiehen. Teolla oli vakavat maalliset seurauksensa, mutta Jumala antoi anteeksi Daavidille, kun tämä tunnusti syntinsä.

Uskollisimmistakin Jumalan palvelijoista kerrotaan Raamatussa, että he lankesivat pahoihin synteihin. Näin siksi, että tajuaisimme, ettei meistä ole sen kummempaan. Daavid tajusi syvästi tilansa, kun kirjoitti: "Syntinen olin jo syntyessäni, synnin alaiseksi olen siinnyt äitini kohtuun." (Ps. 51)Jokainen ihminen on syntymästään saakka synnin vallassa ja synnin orja. Ja se näkyy esiin kumpuavina tekoina ja sanoina.

Raamattu sanoo niin, että parhaimmankin meistä teot ovat Jumalan edessä kuin tahrainen vaate, ja että meidän pahat tekomme heittelevät meitä niin kuin tuuli heittelee kuivia lehtiä. Semmoisia olemme omassa varassamme. "Kaikki ovat luopuneet ja käyneet kelvottomiksi. Ei ole ketään, joka tekee hyvää, ei ainoatakaan." Room. 3:12. Jeesus opetti ihmisen sydämen sisällöistä näin: "Sillä sydämestä lähtevät pahat ajatukset, murhat, aviorikokset, haureudet, varkaudet, väärät todistukset, jumalanpilkkaamiset." (Matt. 15:19) Siksi me rukoilemme: "Syvyydestä minä huudan sinua, Herra, kuule minun ääneni"!

>>...kuolenko minä?

Niin, synnin palkka on kuolema, mutta miten tuo asia jatkuu Jumalan lupausten kirjassa, Raamatussa?:

"Synnin palkka on kuolema,
mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä
Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme."
(Room. 6:23)

Me olemme mahdottomat kestämään Pyhän Jumalan kasvojen edessä, Hänen tuomiollaan. Siellä yksikään meistä ei kestäisi omillaan. Kuolisimme kaikki - joutuisimme kadotukseen! Mutta mikä tuo jatko on: ..."mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä..."??

Me olemme kiinni synnissä kuin täit tervassa. Siksi me tarvitsimme auttajan, pelastajan, Vapahtajan. Siksi Jeesuksen piti syntyä tänne maan päälle meidän veljeksemme. Hän otti vapaaehtoisesti omille harteilleen sinun syntisi, ja koko mahdottomuutesi, ja kärsi sen rangaistuksen, mikä sinua muuten odottaisi.

Mistä tiedän, että se koskee myös sinua?

- Siksi, että Raamattu sanoo, että se koskee jokaista ihmistä: "Armollisen Jumalan tahto näet oli, että Jeesuksen oli kärsittävä kuolema jokaisen ihmisen puolesta." (Hepr.2:9)
- Kaikki ihmiset siis ovat syntisiä koko elämän ajan - ja se ei ole vain teoriaa, vaan näkyy myös käytännössä omassa elämässäkin - ja Jeesus on kärsinyt kuoleman jokaisen ihmisen puolesta.

Hän maksoi koko velan, ei vain puoliksi, tai osittain. Siksi, ja vain siksi, sinä saat olla nyt pysyvästi vapaa syntivelastasi Jumalan edessä. Hän kärsi kaiken, eikä sinulle jäänyt enää rangaistusta jäljelle.

"Hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Hän kärsi rangaistuksen, jotta meillä olisi rauha, hänen haavojensa hinnalla me olemme parantuneet." (Jes.53)

Sinulla on rauha Jumalan kanssa - ei siksi, mitä itse olet, vaan siksi, mitä Jeesus teki puolestasi. "Kristuksen veressä meillä on lunastus, rikkomustemme anteeksianto." (Ef. 1:7)

"Meistä ei ollut itseämme auttamaan,
mutta Kristus kuoli jumalattomien puolesta,
kun aika koitti." (Room. 5:8)

Siinä on sinun ainut toivosi: silloinkin, kun et ymmärrä syntisyydestäsi kovin paljoa, ja varsinkin nyt, kun ymmärrät syntivelkasi suuruutta ja mahdottomuuttasi paremmin. Vain sairaat tarvisevat parantajaa, eivät terveet, sanoi Jeesus. Hän sanoi tulleensa kutsumaan syntisiä, ei hurskaita.

Kun sinä olet Jeesuksen edessä kurja, kadotettu syntinen, ja Jeesus on syntisten Vapahtaja, ja ainut välimies ihmisen ja Jumalan välillä, niin nyt te - sinä ja Jeesus - sovitte toisillenne. Jeesus saa olla se, joka todella on, ja sinä olet se, joka todella olet - ilman ansioita ja tuotavaa Jumalan eteen.

"Jos taas jollakulla ei ole ansioita,
mutta hän uskoo Jumalaan, joka tekee jumalattoman vanhurskaaksi,
Jumala lukee hänen uskonsa vanhurskaudeksi."
(Room. 4:5)

Ainut toivosi viimeisellä tuomiolla - niin uskoontullessasi kuin elämäsi keskivaiheilla, sen jokaisena päivänä, ja viimeisenä hengenvetosi hetkellä, on vain ja ainoastaan Jeesuksen teko ristillä sinun hyväksesi. Jeesuksen kärsimys ja kuolema ristin puussa on ainut suoja, mikä sinulla on ollut, ja tulee olemaan. Mutta se onkin kestävä peruste pelastuksellesi. Se riittää kattamaan koko elämäsi.

Jeesus teki sinut Jumalan tuomioistuimen edessä pysyvästi, ainiaaksi, tahrattoman puhtaaksi "yhdellä uhrilla ristin puussa", kuten Hepr.10:14:ssa kerrotaan. Muuta perustusta pelastukselle ei ole. Itsessäsi olet kuolemaasi saakka syntinen, mutta Kristuksen vapaaksi ostamana ja Hänen nimeensä kastettuna, olet pyhä, vapaa, Jumalan lapsi, matkalla Taivaan Kotiin.

Seiso Jeesuksen työn varassa koko painollasi, älä toisella jalalla omien tekojesi varassa. Silloin Jeesus saa kantaa sinua Taivaan Kotiin. Silloin pelastut yksin armosta, uskon kautta, Jeesuksen tähden. "Armosta Jumala on teidät pelastanut antamalla teille uskon. Pelastus ei ole lähtöisin teistä, vaan se on Jumalan lahja." (Ef. 2:8)

Sinulle on puhjennut lähde "syntiä ja saastaisuutta vastaan" - Herran Jeesuksen haavat, ja niiden suojiin saat tulla, kun olet langennut. Jeesus sanoi: "Joka minun luokseni tulee, sitä minä en aja pois".

Kannattaa lueskella tätä vanhaa kristillistä pikkukirjasta, klassikkoa, "Kallis Hunajan pisara", joka löytyy netistä kokonaan: http://www.kirjasilta.net/wilcox/hy/hy.html
- kieli on vähän vanhahtavaa, mutta asia vankkaa

Toinen lukuvinkki näissä asioissa on kirja:
Bo Giertz: Kalliopohja
- kolmen pienen romaanin muodossa kerrottu uskon pohjimmaisista asioista - itselleni on ollut melkoinen lukuelämys aikoinaan

------------------
Muuta hyvää luettavaa eri aiheista:
http://www.sley.fi/luennot/ESITYS/

"kuolenko minä?"


- Et kuole, koska Jeesus kuoli jo puolestasi. Asia on sillä kuitattu. Jumala rakastaa sinua yhtä paljon kuin ennen mokiasi, olet hänen rakas lapsensa eikä hänellä ole mitään aikomuksia hylätä sinua.