Mikä on feministien mielipide seuraavaan kirjoitukseen:
http://kotisivu.mtv3.fi/asiat/ilmanparia.html
http://kotisivu.mtv3.fi/asiat/ilmanparia.html
Miksi kaikille ei löydy elämänkumppania?
xyz
8494
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
"Syy siihen miksi osa jää ilman elämänkumppania on siinä, että NAISET ITSEKKÄÄSTI PITÄVÄT KIINNI MIEHISTÄÄN, VAIKKA NÄMÄ OVAT SELVÄSTI HEIDÄN OMAN TASONSA YLÄPUOLELLA. "
Ei kuulosta minusta kovin feministiseltä.
Vaikka itsekäs ei olisikaan mies?
Niin huumorimielessäkuin tuo teksti on kirjoitettukin saattaa siinä olla ripaus tottakin mukana.
Ja se selittäisi jopa sen, miksi monet miehet suhtautuvat naisiin osin negatiivisesti. Sillä jos oma kaveripiiri (luonnollisesti) on itsensä kanssa suhteellisen samaa tasoa, mutta vaimoke (ja siis luonnollisesti myös vaimokkeen ystävätärpiiri) kaksi pykälää tollompi, syntyy helposti mielikuva, että kaikki naiset ovat siis paria pykälää miehiä alempana.
Ihmisten välinen kommunikaatiohan alkaa muuttua aika hankalaksi jos esim. älykkyysosamäärissä on yli 20 pinnan ero. Sanovat Mensassa. Ja oletettavasti tietävät, mistä puhuvat.
Jos asianlaita tosiaan on näin kehnosti, pitää miesliikkeen heti alkaa opettaa miehiä vaativammiksi. Kaikkien etu olisi että parit olisivat tasavertaisia. Eli miesten pitää lopettaa minkä tahansa hameenhelman perässä juokseminen ja valita parinsa tarkemmin ja harkitsevammin.
No, parisuhteen toisen osapuolen laatu on tietysti aina hankalasti määriteltävissä. Siinä missä yksi professori on tyytyväinen emäntäkoulusta valmistuneeseen, yhdyssanasokeaan puolisoonsa joka on hyvä kokki ja lastenhoitaja, kaipaa toinen älyllistä keskustelua punaviinilasin äärellä ja yhteisiä tiedeprojekteja. Yksi akateemikko voi olla onnellinen autokorjaajan kanssa, toinen kaivata akateemista ihmistä.
Eli minkälaiset voisivat olla ne kriteerit, joilla puolison "laatua" voi arvioida? Ja jos soveltaa samoja kriteerejä itseensä ja valitsee puolison sen pohjalta, onko tulos sittenkään onnellinen? Vastakohdat täydentävät jne. Kuka suostuu edes myöntämään olevansa vaikka 1-10 asteikolla 3?
Eli kaikki pitäisi opettaa siihen, ettei parisuhdetta pidä aloittaa ja pitää yllä jollei se tunnu oikealta. Kaikilla on huonoja aikoja, mutta kyllä epäonnistuneen suhteen huomaa ennen pitkää. Tiedettä parin valinnasta on vaikea tehdä (paitsi jossain sanottiin, että naiset valitsevat miehensä hajun perusteella, tiedä häntä).
Toi vastakohdat täydentävät toisiaan -läppä on kansanuskomus, joka ei totudu todellisuudessa. Tutkimuksissa on ilmennyt, että tosiasiassa onnellisesti pariutuneet ovat kutakuinkin yhtä viehättäviä, yhtä älykkäitä ja sosiaalisislta taidoiltaan suht saman tasoisia. (Tieteen kuvalehti)
Mutta. Itse olen pitkään ihmetellyt, miksi niin hämmästyttävän usein miespuolisten tuttavien tyttöystävät ovat täysiä ääliöitä. Tai siis, että miksi ihan fiksut ihmiset haluavat jakaa elämänsä moisten yhdentekevien ja tylsistyttäviä latteuksia ("makuasioista ei voi kiistellä", "asiantuntijat eivät tiedä mitään" jne) latelevien tollojen kanssa. Kun ansaitsisivat parempaa.
Teoriaksi kehittelin sitä, etteivät seurustelusuhteet useinkaan ole kovin syvällisiä ihmissuhteita ja niiden tarkoitus on pääasiallisesti estää yksinäisyyttä, helpottaa käytännönasioiden hoitoa ja turvata jonkinlainen seksuaalinen (vaikka pitkissä suhteissa usein melko kurja) seksuaalinen tyydytys. Niissä valehdellaan, petkutetaan, kiristetään, esitetään kaikenlaista, mitä ei tosiasiassa olla ja nehän voi katkoakin aika kivuttomasti. Usein luottamuksellisen ystävyyssuhteen katkeaminen onkin paljon suurempi järkytys kuin seurustelusuhteen katkeaminen.
Joten kun kyse on lopulta näin yhdentekevästä liittoumasta, puoliskoksi helposti kelpuutetaan kuka sun sattuu kohdalle osumaan.
Äh. Paskat. Miehet haluavat hyvännäköisiä naisia ja naiset miehiä, jotka saavat hyvännäköisiä naisia. Ei siinä mitään sen kummempaa mystiikkaa (saati sitten epäoikeudenmukaisuutta) ole.
"Tutkimuksissa on ilmennyt, että tosiasiassa onnellisesti pariutuneet ovat kutakuinkin yhtä viehättäviä, yhtä älykkäitä ja sosiaalisislta taidoiltaan suht saman tasoisia. (Tieteen kuvalehti)"
Kiintoisaa. Mikä näistä oli tärkein? Vai löytävätkö rumat älykkäät ihmiset samanlaisia ja tyhmät kauniit samanlaisia?
"Mutta. Itse olen pitkään ihmetellyt, miksi niin hämmästyttävän usein miespuolisten tuttavien tyttöystävät ovat täysiä ääliöitä."
Onhan tuosta käänteisiäkin esimerkkejä. Yksi selitys voi tosin olla kulttuurinen näkemys siitä, että naisissa erityisesti ulkonäkö on arvostettavaa, miehissä erityisesti menestys. Niinpä olettaisi tyhjäpäisten missien päätyvän yhteen rumien menestyjien kanssa. Ja niinhän siinä käy. Kulttuuriset sterotyypit roskakoriin, nätti mieskin voi olla arvostettava (mikä on kyllä muuttumassa Göran Porvarien ja muitten myötä), samoin menestyvä nainen.
"Teoriaksi kehittelin sitä, etteivät seurustelusuhteet useinkaan ole kovin syvällisiä ihmissuhteita"
Ei ehkä vielä seurusteluvaiheessa, yleensä yhteiselämä sitoo sitten aika tiukasti yhteen. Vanhat pariskunnathan jopa kuolevat pian toistensa perään (usein).
"Äh. Paskat. Miehet haluavat hyvännäköisiä naisia ja naiset miehiä, jotka saavat hyvännäköisiä naisia."
Tuo ei varmaan ole kaukana totuudesta ainakaan baari-illoista ja satunnaisista suhteista puhuttaessa. Jatkossa kun on muutakin tekemistä kuin sänkytouhut, niin homma usein kariutuu jos ei muuta löydy.
Tuossa Miksi kaikille ei löydy elämänkumppania? -jutussa tasoiksi mainittiin pelkästään koulutus ja että se tekisi ihmisestä tasokkaan. Itse uskoisin paljon enemmän tuohon Eemeli111:den mainitsemaan tutkimukseen Tieteen kuvalehdestä, että ONNELLISESTI pariutuneet ovat kutakuinkin yhtä viehättäviä, yhtä älykkäitä ja sosiaalisilta taidoiltaan suht saman tasoisia.
Koulutus ei automaattisesti tee ihmisestä viehättävää ja sosiaalisilta taidoilta tasokasta. Älykkyyteen se kuitenkin saattaa vaikuttaa, mutta eipä kaikissa kouluissa hirveästi älykkyyttä vaadita, mitä nyt vähän muistia. Se miten pari sitten valitaan, että liitosta tulisi onnellinen sisältää paljon muuttujia. Jos mies on korkeasti koulutettu, mutta mielipiteet on vaikka rasistiset ja nainen vihaa rasismia, niin tuskinpa nainen valitsisi miestä, vaikka miehellä olisikin miten korkeakoulutus tahansa. Nainen voisi mieluummin valita miehen oman koulutuksensa alapuolelta, jos samanlaiset arvot osuisivat yhteen.
On siis täysin mahdotonta tehdä mitään selvää pistetaulukkoa, jossa mitattaisiin ihmisten tasokkuutta ja siitä selvästi sanoa, että nämä ihmiset olisivat onnellisia yhdessä. Suurempi mysteeri on se, että minkä takia joku epätoivoisesti haluaa roikkua onnettomassa suhteessa, jos on todennut sen onnettomaksi. Ehkä siinäkin kaksi idioottia pysyvät epätoivoisesti yhdessä juuri sen takia, että ovat yhtä idiootteja.
Enneagrammissa on muuten jaettu ihmiset yhdeksään ihmistyyppiin ja sen kautta voi tutkiskella, että minkälainen ihmistyyppi olisi se minulle sopivin. Tuskinpa sekään kuitenkaan on se järkevin tapa etsiä sitä oikeata kumppania, mutta ehkä se voi vähän auttaa. Lisää enneagrammeista voi lukea täältä, jos kiinnostaa :)http://www.enneagramfinland.fi/eg_ry-329.htm
Kaikkein helpointa on elää yksin ja haistattaa paskat kaikille muille. Sitten ei tarvitse pettyä, käyttää aikaa paskan jaarittamiseen, sietää naisen oikkuilua, jne jne vaan KAIKKI aika on käytettävissä juuri siihen mitä itse haluaa tehdä!
Yksineläminen on YLELLISTÄ!!