Katolilainen kirkko ei ole luopunut ansio-opistaan pelastusasiassa, olisi tärkeätä lukea paavi Johannes Paavali II:n auktoritatiivinen lausunto haastattelukirjassa Uskalla toivoa, joka on ilmestynyt myös suomeksi: "Hyvä elämä on pelastuksen ehto, eikä pelastusta voi saavuttaa ilman armoa. Loppujen lopuksi vai Jumala voi pelastaa ihmisen, mutta Hän vaatii ihmiseltä yhteistyötä. Se että ihminen pystyy tekemään yhteistyötä Jumalan kanssa, osoittaa hänen todellisen suuruutensa. Käsitys, jonka mukaan ihminen on kutsuttu yhteistyöhön Jumalan kanssa kaikessa niin, että hän siten pääsee lähestymään elämän perimmäistä tarkoitusta, pelastumista ja jumalallistumista (sic!), ilmeni idän perinteen synergiaopissa. Jumalan kanssa ihminen ´luo` maailman, Jumalan kanssa ihminen ´luo` oman henkilökohtaisen pelastuksensa. Ihmisen jumalallistuminen tulee Jumalalta, mutta sitä varten hänen on toimittava yhteistyössä Jumalan kanssa."
Luterilaiset ekumeenikot väittävät, että Rooma on muuttunut. Heidän pitäisi lukea, mitä katolilaiset itse sanovat. Tässä arvovaltainen todistus. RKK:n kristillisen yhteyden edistämisen neuvoston johtaja kardinaali Augustin Bea sanoo: "Niin pian kuin he (protestantit) ovat oppineet tuntemaan jälleen totuuden, sen totuuden, josta kirkko (=RKK) ei voi poiketa, tulevat kaikki takaisin palaavat löytämään kirkossa äidin...Ei voi tulla kysymykseenkään, että konsiili voisi tehdä myönnytyksiä uskonkappaleitten, katolisen uskonopin alueella. Olisi väärinymmärrettyä rakkautta yhteyttä ja eronneita veljiä (protestantteja) kohtaan, jos heidän annettaisiin toivoa, että Rooman kirkko vaatisi heiltä yhdistymisen saavuttamiseksi vain ´olennaisten` uskonkappaleiden tunnustamista, ja että se itse mahdollisesti luopuisi Trenton kirkolliskokouksessa hyväksytyistä uskonsäädöksistä tai suostuisi tarkistamaan kantansa kirkkojen johtoasemasta tai paavin erehtymättömyydestä. Minkä kirkko on kerran uskonkappaleeksi julistanut, sen se on tehnyt Pyhän Hengen kautta Jumalan ilmaisemana totuutena."
Luterilaiset ekumeenikot väittävät, että Rooma on muuttunut. Heidän pitäisi lukea, mitä katolilaiset itse sanovat. Tässä arvovaltainen todistus. RKK:n kristillisen yhteyden edistämisen neuvoston johtaja kardinaali Augustin Bea sanoo: "Niin pian kuin he (protestantit) ovat oppineet tuntemaan jälleen totuuden, sen totuuden, josta kirkko (=RKK) ei voi poiketa, tulevat kaikki takaisin palaavat löytämään kirkossa äidin...Ei voi tulla kysymykseenkään, että konsiili voisi tehdä myönnytyksiä uskonkappaleitten, katolisen uskonopin alueella. Olisi väärinymmärrettyä rakkautta yhteyttä ja eronneita veljiä (protestantteja) kohtaan, jos heidän annettaisiin toivoa, että Rooman kirkko vaatisi heiltä yhdistymisen saavuttamiseksi vain ´olennaisten` uskonkappaleiden tunnustamista, ja että se itse mahdollisesti luopuisi Trenton kirkolliskokouksessa hyväksytyistä uskonsäädöksistä tai suostuisi tarkistamaan kantansa kirkkojen johtoasemasta tai paavin erehtymättömyydestä. Minkä kirkko on kerran uskonkappaleeksi julistanut, sen se on tehnyt Pyhän Hengen kautta Jumalan ilmaisemana totuutena."
Vastaukset 3
Vanhimmat
Missä mainittiin ansio-oppi, siis muualla kuin omassa tekstissäsi?
Teologinen tutkmus auttaa aikanaan kirkkoja pääsemään takaisin yhteyteen. Minä en näe sitä päivää, jolloin jopa paavi tajuaa, ettei yhtäkään kirkolliskokousta tai paavia voi pitää erehtymättömänä kirkon opetusviran haltijana. Pyhä Henki on kirkon historiassa johtanut jo varhaiskristittyjäkin näkemään asioita eri tavoin puhumattakaan sitten kirkon historiasta.
Kun kirkossa kasvavan sivistyksen, suvaitsevaisuuden ja historiantajun myötä nousee halu tarkistaa perinteisiä näkemyksiä ja tulkita kristillistä sanomaa uudelleen, on matto levitetty yhteisen kirkon ovelle. Siihen menee aikaa, ehkä vuosisatoja, jopa vuosituhansia, mutta eräänä päivänä jopa paavi tunnustaa historiallisen totuuden kristinuskosta ja kirkosta. Sinä päivänä järjenvastaiset dogmit saavat väistyä ja järkevät humanistiset näkemykset pääsevät valtaan kirkossa. Näin ennustan ja tietenkin voin olla väärässä. Kunpa en olisi.
Luultavasti olet väärässä, vaikka ajatus tuntuukin houkuttelevalta. Kirkot tuntuvat jatkuvasti vain hajaantuvan ja uusia lahkoja syntyy. Välillä on kyllä yhteiskristillistä toimintaa, mutta kirkot eivät silti pääsee lopulliseen yhteisymmärrykseen. Ihmiset vain ovat niin erilaisia, että on mahdotonta olettaa kaikkien ajattelevan ja uskovan asioista samalla tavoin