Valtiopäivät 2008 avattiin tänään. Häpeällisesti taas loitsuja lukien.
Onneksi piispalla oli asennetta puuttua aiheeseen:
"Piispa penäsi poliitikoilta rohkeutta
Puoliltapäivin kansanedustajat kokoontuivat jumalanpalvelukseen Helsingin Tuomiokirkkoon, jossa saarnan piti Tampereen hiippakunnan piispa Juha Pihkala.
Pihkala kehotti poliitikkoja tarttumaan rohkeasti vaikeisiin päätöksiin. Pihkalan mukaan vaikeita päätöksiä on tehtävä, vaikka äänestäjät niitä vastustaisivatkin."
Eli nyt vain rohkeutta erottaa kirkko valtiosta. Sitähän piispa ilmeisesti tarkoitti muiden muassa?
Onneksi piispalla oli asennetta puuttua aiheeseen:
"Piispa penäsi poliitikoilta rohkeutta
Puoliltapäivin kansanedustajat kokoontuivat jumalanpalvelukseen Helsingin Tuomiokirkkoon, jossa saarnan piti Tampereen hiippakunnan piispa Juha Pihkala.
Pihkala kehotti poliitikkoja tarttumaan rohkeasti vaikeisiin päätöksiin. Pihkalan mukaan vaikeita päätöksiä on tehtävä, vaikka äänestäjät niitä vastustaisivatkin."
Eli nyt vain rohkeutta erottaa kirkko valtiosta. Sitähän piispa ilmeisesti tarkoitti muiden muassa?
Vastaukset 40
Vanhimmat
Sinulla sen sijaan on paljonkin, kun asenteesi on tuollainen. Ilmeisesti olet täysin sivistymätön ihminen, jolle ihmiskunnan kulttuuriperintö ei merkitse yhtään mitään?
kuin uskonnosta, ja varsinkin se koostuu muustakin kuin _kristillisestä_ uskonnosta.
Mitäs ne kauniit sanat monikulttuurisuudesta ja suvaitsevaisuudesta oikein tarkoittavat, kun tosiasiassa Suomessa on vallalla erittäin suvaitsematon kristillinen hapantaikina?
Ja vielä kehdataan väittää, ettei Suomella mukamas ole valtionkirkkoa. Tänäänhän se taas nähtiin, miten todellisuus eroaa kirkonmiesten ja fanaattisten kristittyjen sanahelinästä.
Enpä paljon ylvästelisi kritinuskon perinnöllä. Jos olet historiaa lukenut, niin varmaan olet tietoinen siitä, miten verinen on kristinuskon historia ja myös nykyisyys.
eli siinä ovat ainakin jollakin tavoin mukana useimmat Suomessa toimivat kristilliset kirkot.
Ekumeenisuuden mukana olo havainnollistaa, että ei olisi oikein, jos jumalanpalvelus olisi pelkästään ev.lut. kirkon.
Mutta samalla se havainnollistaa, että ei ole oikein, että pelkästään kristilliset kirkot ovat mukana. Tilanne ei oleellisesti parane.
Eikä sekään olisi oikein, että olisi kaikkien uskontojen yhteinen. Sillä on myös meitä katsomukseltaan uskonnottomia!
Valtion ei tulisi pitää uskonnottomia toisen luokan kanslaisina. Nykytilanne on vastoin perustuslain tarkoittamaa kansalaiten yhdenvertaista kohtelua. Kansalaisia ei tulisi laittaa eriarvoiseen asemaan katsomuksensa vuoksi.
ovat taikauskoiset tahot mukana valtiopäivien avajaisissa. Kysymys kuuluukin: miksi?
Mitäs se ekumeenisuus antaa muslimille tai ateistille?
Kulttuuriperintö on hieno asia.
Suomessa sitä paitsi jokainen 18 vuotta täyttänyt saa itse päättää osallistuuko kirkonmenoihin vai ei.
Alle 18-vuotiaita tämä vapaus ei tietenkään koske.
Ja sen lisäksi kaikki kansanedustajat ovat 18 vuotta täyttäneitä ja saavat täten itse päättää osallistuvatko valtiopäivien avajaisten kirkonmenoihin vai eivät.
Alle 18-vuotiaita ei tämä vapaus tietenkään koske.
joten sitä ei tarvitse ottaa huomioon, kun on kyse uskonnon harjoittamisesta tai opettamisesta.
Minusta esimerkiksi ET-opetus tulisi lopettaa kouluista ja vapauttaa uskonnottomien lapset kokonaan uskonnonopetuksesta. Uskonnonopetus taas tulisi antaa kirkkojen ja uskonnollisten yhdyskuntien itsensä järjestettäväksi.
Samoin, jos järjestetään virallisia jumalanpalveluksia, niin silloin ei tarvitse ottaa uskonnottomien vakaumusta mitenkään huomioon. Jokaisellahan on täysi vapaus jäädä pois esim valtiopäivien tai yliopiston avajaisjumalanpalveluksista.
Monestakin syystä: ovat kristittyjä, haluavat kunnioittaa hienoa kulttuuriperintöä, kuuluu valtiopäivien avajaisiin... Revi siitä juniori.
on taikauskoa, oli se sitten minkä nimistä tahansa.
Sekö on hienoa kulttuuriperintöä!
olisi jäänyt pois tilaisuudesta? Hänhän ei kuulu kirkkoon. Olisi ollut media sekaisin ulkomaita myöden.
Sivistymättömänä et tiedä ettei kristinusko kuulu alkuperäisiin uskontoihimme. Kristinusko tuotiin tänne vasta 600v sitten. Siitä tuli pakkouskonto rangaistuksen uhalla. Kirkossa oli pakko käydä. Sivistynyt ihminen ei palvo olemattomia mielikuvitus hemmoja.
tiedät?Sydämen sivistyksestä et ainakaan
yhtään mitään.
Kristitty valtio, vaikka muutamat sivistymättömät moukat muuta haluaisivatkin.
valitettavasti.
niin kauan kuin Suomi on kristitty valtio, Suomi ei ole demokratia eikä sivistysvaltiokaan.
ei kristitty valtio.
Kansanedustajille ja ministereille voi ja kannattaa lähettää kritiikkiä nykytilanteesta. [email protected]
Olennaista ongelmaa tässä on se, että jumalanpalvelus on eduskunnan avajaisten virallisessa ohjelmassa. Jos se poistettaisiin siitä, mikään ei estäsi kirkkoa järjestämästä valtiopäivien avajaisten kunniaksi kansanedustajille jumalanpalvelusta itse.
Pitäisiköhän alkaa järjestää sekulaaria valtiopäivien (varjo)avajaistilaisuutta, onhan osa kansanedustajistakin niitä, jotka eivät ole kirkon jäseniä!?! Siinä kansalaisjärjstöt voisivat esittää omia ohjeitaan eduskunnalle niin kuin nyt piispa saa esittää omia ohjeitaan..
postitse kyselyn ketkä kansanedustajista eivät olleet läsnä.
Saas nähdä saanko vastauksen.
mutta jatketaan samaan tahtiin kuin ennenkin. Kansanedustajille ja ministereille postia solkenaan. Minä ainakin teen niin. Hyvä Nasse!
Ahkera roskapostitus on parasta mitä voitte tehdä. :)
Eduskunta hakee työlleen Jumalan johdatusta.
kansanedustajilta asiaa, vai ihanko hatusta vedät tuollaisen väitteen? Vai että jumalan johdatusta! Minkä nimisen? Heh.
Jumalan vai piispa Pihkalan johdatusta?
Arkkipiispa Johansson johdatti kirkkokansaa 1918 tällä tavalla:
"Arkkipiispa Gustav Johanssonin mielestä kaikki Jumalan kieltäjät tulisi tappaa ja piispa Otto Colliander julisti, että työväestö oli kapinointinsa takia "Jumalan kirouksen alainen ja jätettävä Saatanan haltuun"."
(Suomen Kuvalehti 37/2007)
Mitä lie piispa Pihkala tarkoittanut rohkeudella...
Oliko mielissä arkkipiispa Johanssonin sanat 1918:
"Arkkipiispa Gustav Johanssonin mielestä kaikki Jumalan kieltäjät tulisi tappaa ja piispa Otto Colliander julisti, että työväestö oli kapinointinsa takia "Jumalan kirouksen alainen ja jätettävä Saatanan haltuun"."
(Suomen Kuvalehti 37/2007)
Vaikeita päätöksiä on tehtävä vaikka äänestäjät niitä vastustaisivatkin...
Unohtuiko jonnekin...demokratia?
Ai niin: miten sen kirkon 1918-työryhmän anteeksipyyntöselvityksen kanssa kävi? Päädyttiinkö siihen, että arkkipiispa Johansson oli oikeassa eikä mitään anteeksipyydettävää ole?
Arkkipiispa Paarma? Kommenttinne edeltäjänne kannanottoon?
Erkki Tuomioja oli mukana toimikunnassa ja hänen mielestään ei ole tarvetta pyytää anteeksi.
http://evl.fi/EVLUutiset.nsf/0/99CD3870E3161961C22573D400691777?opendocument&lang=FI
Kirkko on viime vuosina siunannut niitä vainajia joita omaiset ovat pyytäneet siunattavaksi. Eräät (vapaa-ajattelijat) ovat sitä mieltä että kaatuneiden siunaus olisi se viimeinen kirous.
Ensinnäkin: onko Erkki Tuomioja 1918 teloitettujen asianomistaja?
Toiseksi: eikö toimikunnan tarkoituksena ollut tutkia mahdollisuutta esittää anteeksipyyntöä eikä (jälleen kerran) päästää papit vanhoille haudoille luita valtionkirkon nimiin siunailemaan?
Toisin sanoen ANTEEKSIPYYNTÖÄ ei herunut. Sen sijaan kirkko esitti VAATIMUKSIA päästä laskemaan tapetutkin uhrit omiksi lampaikseen!
Arkkipiispa Paarma ei sanoutunut irti edeltäjänsä arkkipiispa Johanssonin 1918 punaisille langettamista tappomääräyksistä. Siispä hän jakaa edeltäjänsä mielipiteet.
Paarma puhuu paljon mutta ei sano mitään. Surkea vätys, jolla ei ole kanttia puhua asioista niiden oikeilla nimillä ja todeta mitä kirkon toiminta sisällissodan aikana todella oli.
Tuomiojahan on oikeistolaista sukua, ilmeisesti talollissukua molemmilta puolilta. Hänen isoäitinsä Hella W os Murrik vain oli vasemmistoradikaali ja samalla kartanon omistaja, kumma yhdistelmä.
Me teloitettujen ja kapinassa kaatuneitten lähisukulaiset olemme näitä asianomistajia. Itse olen alle kuusikymppinen, mutta kuulun silti näihin lähisukulaisiin, sillä isäni vanhemmat veljet teloitettiin kansalaissodan aikana. Minulle on kuitenkin samantekevää siunaako evlut kirkko punaisten joukkohaudat vai ei. Olen aika päiviä sitten eronnut kirkosta.
Atte Ateisti taas ei näy katkaisseen napanuoraansa kirkkoon. Ihmettelen muutenkin tätä palstaa. Minua kirkon sanomiset ja tekemiset eivät kiinnosta eikä myöskään antilähetystyö kirkkoa vastaan. Miksi Paarman pitäisi pyytää anteeksi edeltäjänsä tekoja tai sanoja? Jokainen on itse vastuussa vain omista teoistaan.
ottaa kantaa milloin mihinkin asiaan, niin sen edustajilta luulisi löytyvän rohkeutta myös puhua kirkon asemasta sisällissodan aikan.
Eihän piispat esimerkiksi hedelmöityshoitoihin ota kantaa yksityishenkilöinä, vaan ilmoittavat kirkon kannan. Ja se taas on pitkälti sitä, mitä kirkkohallitus päättää.
"Miksi Paarman pitäisi pyytää anteeksi edeltäjänsä tekoja tai sanoja? Jokainen on itse vastuussa vain omista teoistaan."
Kaikki eivät ajattele näin.
Tulee mieleeni kuuluisa Länsi-Saksan liittokanslerin Willy Brandtin polvistuminen 1970 Varsovan ghetton muistomerkillä Puolassa anteeksipyynnön osoituksena saksalaisten hirmuteoille Puolassa.
Ja keskustelun anteeksipyynnön tarpeellisuudesta 1918 tapahtumien tiimoilta aloitti kirkko itse, ei Atte Ateisti.
Kirkko ilmeisesti tyytyi ratkaisemattomaan tulokseen ja Tuomiojan vapauttavaan lausuntoon? Asiasta ei tarvitse enää puhua? Kirkko ei tehnyt mitään moitittavaa? Paarma voi allekirjoittaa edeltäjänsä verenhimoiset tappouhkaukset kuten hän allekirjoittaa esi-isien uskonkin?
Joskus anteeksipyyntö voi olla ihan hyvä ystävällinen ele. Vain kymmenisen vuotta sitten Rooman kaupunki teki näyttävästi Tunisin kaupungin kanssa "rauhan", joka 2000 vuotta aiemmin oli siinä rytäkässä jäänyt epähuomiossa tekemättä roomalaisten hävittäessä Karthagon.
ja kapinan ja terrorin järkyttämänä.
Luterilaiset matalakirkolliset piispat eivät aina muista sitä, että kaikkia heidän sanomisiaan pidetään "kirkon kantana", vaikka kirkon kannan ilmaisee varsinaisesti vain piispainkokouksen antama virallinen lausunto.
Paarma voisi tietysti sanoutua henkilökohtaisesti irti ko sanoista ja ilmoittaa, ettei G.J:n lausunto ole kirkon nykykanta, mutta mitä se asiaa enää korjaisi.
Jos punaisten omaiset (harvat vielä elossa olevat lapset, lapsenlapset tai veljen tai sisaren lapset) pyytävät siunaamaan joukkohaudat, niin kirkko on ilmoittanut ne siunaavansa. Muille tämä asia ei kuulu. Ei esimerkiksi enää teille nuoremmalle sukupolvelle, jotka ette enää ole lähisukulaisia.
"G.J ei sanonut niin arkkipiispana
vaan yksityishenkilönä ja kapinan ja terrorin järkyttämänä."
Onko olemassa jokin dokumentti, jonka avulla lausunnon "virallisuus" todetaan? Vai onko tässäkin kyseessä vain oma mutusi - et haluaisi kenenkään arkkipiispan olleen noin julma, joten yrität selitellä lausuntoa.
Huomaa myös, ettei asia siitä parane tippaakaan.
"Ensinnäkin: onko Erkki Tuomioja 1918 teloitettujen asianomistaja? "
Erkki Tuomioja on kaiketi johtava vasemmistolainen politiikko. Hänkään ei tiennyt keneltä olisi pitänyt pyytää anteeksi.
Onko kirkon pyydettävä anteeksi sadan vuoden takaista asennoitumistaan?
Paavo Kortekangas
24.01.2008
Nyt näyttää syystä tai toisesta vuoden 1918 tapahtumat nousevan uudelleen esille niin tutkimuksessa kuin taiteessakin. Helsingissä lehtitietojen mukaan pidettiin varsin korkeantasoisen joukon voimin kokouskin, jossa pohdittiin, pitäisikö kirkon pyytää nyt yhdeksän vuosikymmentä myöhemmin anteeksi sitä, että kirkon edustajat asettuivat silloin valkoisen Suomen puolelle.
Olen tutkinut itse - ehkä enemmän kuin monet nyt vaatimuksineen esiintyvät - kirkkomme historiaa juuri siltä ajalta, jopa niin että vasemmistonkin edustajat ovat antaneet tutkimusotteen puolueettomuudesta tunnustuksen. Sain myös piispan virkaa hoitaessani joitakin pyyntöjä tulla siunaamaan punaisten haudat, koska nykypolvi ei ainakaan tiedä niitä siunatun. On aivan varmaa, että sodassa kuolee paljon niitä, joiden ruumiit jäävät parhaasta tahdosta huolimatta siunaamatta. Vapaussota-kansalaissodassa monet jäivät teille tietymättömille, kentälle kaatuneina, Neuvosto-Venäjälle paenneina tai muuten hävinneinä. Kaikkia ei sellaisissa oloissa pystytä henkilökohtaisesti eikä edes pieninä ryhminäkään hautaan siunaamaan, vaikka tahtoa siihen olisikin.
Niissä tapauksissa, joihin minua kutsuttiin punaisten hautoja siunaamaan, tutkin asiakirjoista sen, mitä niistä saattoi saada selville. Totesin, että ainakin suurimmassa osassa oli haudat siunattu aikanaan. Valtiovaltakin oli antanut tuomiokapituleille tehtäväksi valvoa, että kaikissa seurakunnissa tiedossa olevat punaisten haudat siunataan. Samalla annettiin ohje, että siunaaminen tuli suorittaa ns. hiljaisen a, jotta vältettäisiin niiden yhteydessä mahdolliset poliittiset mielenosoitukset. Tällä tavalla on todennäköisesti toimittu, koska esivallan käskyt otettiin siihen aikaan vakavasti. Vaikka en lähtenytkään uudelleen siunaamaan hautoja, olin valmis muuten tulemaan mukaan työväenjärjestöjen järjestämiin muistotilaisuuksiin, joita järjestettiin vaikkapa työväen kirkkopyhän nimisinä. Ne olivat muistini mukaan yhteyttä rakentavia tilaisuuksia.
Toki olen kuullut joistakin sen ajan papeista, että he kohtelivat ynseästi punaisella puolella taistelleita. Yleensä kuitenkin asennoituminen oli jos ei kovin lämmintä niin ainakin viileän ystävällistä. Se, että papit asettuivat laillisen hallitusvallan puolelle ja tukivat valkoisia, oli täysin ymmärrettävää. Joka on vähänkin tutustunut kirkkoa koskevaan kirjoitteluun, jota oli monissa työväen sanomalehdissä 1900-luvun alkuvuosina, ei ihmettele pappien puolen valintaa. Kirkkoa rienattiin, uskontoa halveksittiin ja papeista kerrottiin hurjia juttuja - pääosin ranskalaisista lehdistä lainattuja ja muka Suomeen sijoitettuja. Ei ihme, että papistossa valkoisen Suomen joukkojen katsottiin olevan itsenäisen isänmaan, kodin ja uskonnon puolella.
Toinen kysymys on, että sodan aikana ja sen jälkeen intouduttiin hävinneitä kohtaan tekoihin, joita ainakaan myöhemmän ajan mittojen mukaan ei voida puolustella. Jälkiviisaus ei kuitenkaan auta. Emme pysty elämään silloisia tapahtumia emmekä antamaan lähes vuosisadan takaa neuvoja. Tutkimuksen perusteella saamani kuva kirkosta ei ole sellainen, että neljä sukupolvea sitten eläneiden puolesta pitäisi tai voisi pyytää anteeksi. Kyllä valtaosa papeista teki niissä oloissa sen, minkä kykeni. Esimerkiksi Tampereen Kalevankankaalla silloinen pastori K.H.Seppälä vietti päiväkausia ja hautaansiunasi satoja. Ei kieltäydytty ihmisen pal-velemisesta tässäkään tilanteessa siitä riippumatta, millä puolella oli oltu.
Kun Tampereen tuomiokirkko vietti viime vuonna 100-vuotisjuhlaansa, juhlien eniten huomatuksi tapahtumaksi tuli kirkossa esitetty näytelmä "Vihan päivät", sinänsä aivan hyvä esitys, joka on saanut eri tavoin tunnustusta. Uskallan kuitenkin sanoa suoraan, että minua monien muiden ohella loukkasi se, että vastoin vanhaa tapaa aseet ja ampuminen tuotiin kirkkoon. Muutenkin kirkon muuttaminen teatteriksi on hyvin kyseenalainen ratkaisu. Näyttää siltä kuin olisimme kansakuntana menettämässä sekä pyhät ajat että pyhät paikat. Kulutusyhteiskunnan arvot määräävät kaikessa. Se on ihmisen vahinko se.
Muuten, tuskin vuoden 1918 murhenäytelmän esillä pito sittenkään on nykypolven haavojen hoitoa. Kaunokirjallisuudessa F.E.Sillanpää ja Väinö Linna jo aukaisivat haavat. Se riittää. Oikeastaan jo Talvisota loi yhtenäisen kansakunnan. Viimeistään silloin ymmärrettiin yleisesti olleen koko suomalaisen yhteiskunnan onni, että vapaussodassa kävi niin kuin kävi, niin vaikean tuskallinen kuin se olikin.
Vapaussota-kansalaissota saattaa tarjota tutkimukselle yhä ainesta, samoin taiteelle dramatiikkaa. Emme kuitenkaan voi lähteä jälkiviisaansormi pystyssä jakelemaan neuvojamme ja tuomioitamme puolelle tai toiselle. Suremme sodan kauheuksia, mutta iloitsemme siitä, että tuloksena oli demokraattinen itsenäinen isänmaa, jota jokaisen suomalaisen on velvollisuus ja lupa puolustaa ja kehittää, niin kuin on tehtykin. Emme tarvitse ns. totuuskomiteoita. Tärkeintä on, että juuri nyt toimimme oikein omantunnon ohjauksessa, toteutamme ihmisyyttä ja lähimmäisyyttä omassa ympäristössämme ja varjelemme sisimmässämme pyhän kunnioittamista.
"Jos punaisten omaiset (harvat vielä elossa olevat lapset, lapsenlapset tai veljen tai sisaren lapset) pyytävät siunaamaan joukkohaudat, niin kirkko on ilmoittanut ne siunaavansa. Muille tämä asia ei kuulu. Ei esimerkiksi enää teille nuoremmalle sukupolvelle, jotka ette enää ole lähisukulaisia. "
Määritelmäsi, keille asia kuuluu ja keille ei, on täysin omasi.
Meidän suvussamme asia tulee sen verran lähelle, että isäni isän kaksi veljeä kuoli valkoterrorin uhreina 1918, toinen Tammisaaren vankileirllä ja toinen asiakirjatietojen mukaan vain "murhattiin" ja on haudattu tuntemattomaan paikkaan.
Isäni (65v.) kuuluisi siis määritelmäsi mukaan "lähisukulaisiin" (kuolleet olivat hänen isänsä veljiä eli setiä), joille kirkko voisi esittää anteeksipyyntönsä. Minä taas putoan määritelmässäsi anteeksipyyntövelvoitteen ulkopuolelle "liian kaukaisena sukulaisena".
Mutta kirjoittaessasi "teille, nuoremmalle sukupolvelle asia ei kuulu", et tiennyt kenen tekstiin vastasit: minun vaiko isäni...
Eläähän vielä paljonkin väkeä, joka jäi orvoksi sisällissodan tapahtumien takia. Heiltä voisi aivan relevantisti pyytää anteeksi.
Mutta kenen? Jos vastuullisena pidetään vaikka nyt 12-vuotiasta (aika alas vedän rajan), niin nuorimpienkien syyllisten pitäisi olla jo 102-vuotiaita. Niin vanhoja ihmisiä elää jonkin verran, mutta ei montaa. Voipi olla, ettei löydy yhtäkään sellaista enää, jonka oikeasti pitäisi anteeksi pyytää.
Onneksi Aten sukulaiset eivät onnistuneet kapinassaan. Punainen suomi olisi liitetty neuvostoliittoon, jonka jälkeen vanhat punaiset olisi puhdistettu stalinin toimesta.
Toki asian voi jättää taakseen. Puolusvoimien komentajan isoisä oli punakapinallinen.
Häntä haastateltiin TV:ssä kun sodan alkamisesta tuli 90v. Hän oli taistellut punaisten puolella.
Kansalaissodan sotaorpoja saattaa sen sijaan joitakin olla vielä elossa. He ovat siis noin 90 vuotiaita tai yli 9-kymppisiä. Meitä lapsenlapsia ja veljen tai sisarenlapsia on vielä paljon, kaukaisemmista sukulaisista puhumattakaan.