Jos oletetaan että evoluution loi Jumala tai kummin päin vaan ihmisen loi Jumala...
Toisin sanoen Jumala olisi jokatapauksessa olemassa. Nyt moni lopettaa tuohon ja kohauttaa olkapäitään, Amen.
Tosin ajatteleva ihminen kuin minä ei minulle yksinkertaisesti riitä yliluonnollisuus selitykseksi. Eli toisin sanoen Jumala-selitys yksinään on epälooginen...ajatuksena mahdoton...
Miksi Jumala odotti 1000000000000000000000 * ääretön vuotta kunnes naps aloittikin luomistyön? iäisyyden. Nyt alkaa varmasti moni miettiä oliko Jumalallekin alku? Toinen karkea epäloogisuus on nimeenomaan se, kun puhutaan evoluution "mahdottomuudesta todennäköisyyden turvin", miten maailmaan on syntynyt älyä itsestään joka on älykkäämpää kuin me? Millä todennäköisyydellä???
Itse olen tarkemmin pohtien tullut maailman kehityksessä aivan toisenlaiseen ratkaisuun. Sen hyvä puoli on se, ettei esille jää karkeita epäloogisuuksi, kuten aukot täyttävä Jumala.
Nyt avainsanaksi muuttuu maailmankaikkeuden muuttaminen käsitteeksi, pois konkreettisuudesta. Mietitään tilannetta. 1 1=2. Kuka tuon keksi? onko se aina ollut olemassa?...vastaus on kyllä, se on aina ollut olemassa - käsitteenä. Ihminen on vain oppinut soveltamaan sitä...tajunnut sen merkityksen. Matematiikka nousee omassa maailmankuvassani avainsanaksi aikakäsitteen rinnalla. Aika on yksi ulottuvuus siinä missä tila-ulottuvuudetkin. Itsellämme se on neljäntenä tila-ulottuvuutena mutta uskon näitä ulottuvuuksia olevan enempikin...
Jotta voin hahmottaa lukijoilleni miten aika on käytännössä tila-ulottuvuus otetaan tämä jo aikaisemminkin käyttämäni esimerkki y=x^2, joka on pistemaailmankaikkeuden yhtälö, jonka aikana toimii x. Nyt lisätään ulottuvuuksia...z=x^2 y^2. Tämä maailmankaikkeus on parabeelinen käyrä ja se ei ole suljettu vaan avoin. Nyt aika-akselina toimii z, joka luo äärettömän verran näitä käyriä peräkkäin muodostaen tason. Ymmärsittekö????
Toisin sanoen tälle viivalle on kehittynyt historia, aika-akseli. Sama voidaan viedä pidemmälle kolmiulotteiseksi...Sellainen yksinkertaisin huom suljettu maailmankaikkeus voisi olla kasvava pallon pinta.
Eli toisin sanoen kaksiulotteisen maailman kolmas ulottuvuus toimii yhtälön aikaulottuvuutena.
Pysyttekö kärryillä????
Miten maailmankaikkeus on silti voinut syntyä tyhjästä? Nykytutkimuksen mukaan näyttää siltä että kaikki maailmankaikkeuden massa olisi lähtenyt samasta pisteestä leviämään ympäristöönsä...tätä tilannetta valottaa vanha esimerkkini y=e^x. Tämä yhtälö alkaa raja-arvonaan nolla ja kiihtyy yhä suuremmaksi historian edetessä.
Nyt palataan itse Jumalaan, eli mitä se tämän ajatuksen pohjalta voisi olla tai mitä sille jäisi tästä jäljelle. Koska itse uskon matematiikkaan, Jumala on sen mukaan aivan eri kuin monelle kristitylle olisi tuttu...enisnnäkin... maailmankaikkeuksia on ääretön määrä....tosisin sanoen Jumaliakin on ääretön määrä, mutta tässä tärkein seikka Jumalan määritelmälle matemaattisesti:
Onko olemassa matemaattista yhtälöä joka on tietoisuus itsessään, ikäänkuin valtava supertietojen käsittelijä joka on tietoinen olemassaolostaan ja voi vaikuttaa muihin maailmankaikkeuksiin?
Siihen anna matemaatikoiden mielellään vastata!
Toinen tärkeä teesi on juuri se miten me ihmiset/elukat yleensä havainnoimme maailmaa. Me määrittelemme tuosta maailmankaikkeudesta pienen palan tarkasteltaviksi...tämä aiheuttaa ns illuusion olemassa olemiselle...
Toisin sanoen Jumala olisi jokatapauksessa olemassa. Nyt moni lopettaa tuohon ja kohauttaa olkapäitään, Amen.
Tosin ajatteleva ihminen kuin minä ei minulle yksinkertaisesti riitä yliluonnollisuus selitykseksi. Eli toisin sanoen Jumala-selitys yksinään on epälooginen...ajatuksena mahdoton...
Miksi Jumala odotti 1000000000000000000000 * ääretön vuotta kunnes naps aloittikin luomistyön? iäisyyden. Nyt alkaa varmasti moni miettiä oliko Jumalallekin alku? Toinen karkea epäloogisuus on nimeenomaan se, kun puhutaan evoluution "mahdottomuudesta todennäköisyyden turvin", miten maailmaan on syntynyt älyä itsestään joka on älykkäämpää kuin me? Millä todennäköisyydellä???
Itse olen tarkemmin pohtien tullut maailman kehityksessä aivan toisenlaiseen ratkaisuun. Sen hyvä puoli on se, ettei esille jää karkeita epäloogisuuksi, kuten aukot täyttävä Jumala.
Nyt avainsanaksi muuttuu maailmankaikkeuden muuttaminen käsitteeksi, pois konkreettisuudesta. Mietitään tilannetta. 1 1=2. Kuka tuon keksi? onko se aina ollut olemassa?...vastaus on kyllä, se on aina ollut olemassa - käsitteenä. Ihminen on vain oppinut soveltamaan sitä...tajunnut sen merkityksen. Matematiikka nousee omassa maailmankuvassani avainsanaksi aikakäsitteen rinnalla. Aika on yksi ulottuvuus siinä missä tila-ulottuvuudetkin. Itsellämme se on neljäntenä tila-ulottuvuutena mutta uskon näitä ulottuvuuksia olevan enempikin...
Jotta voin hahmottaa lukijoilleni miten aika on käytännössä tila-ulottuvuus otetaan tämä jo aikaisemminkin käyttämäni esimerkki y=x^2, joka on pistemaailmankaikkeuden yhtälö, jonka aikana toimii x. Nyt lisätään ulottuvuuksia...z=x^2 y^2. Tämä maailmankaikkeus on parabeelinen käyrä ja se ei ole suljettu vaan avoin. Nyt aika-akselina toimii z, joka luo äärettömän verran näitä käyriä peräkkäin muodostaen tason. Ymmärsittekö????
Toisin sanoen tälle viivalle on kehittynyt historia, aika-akseli. Sama voidaan viedä pidemmälle kolmiulotteiseksi...Sellainen yksinkertaisin huom suljettu maailmankaikkeus voisi olla kasvava pallon pinta.
Eli toisin sanoen kaksiulotteisen maailman kolmas ulottuvuus toimii yhtälön aikaulottuvuutena.
Pysyttekö kärryillä????
Miten maailmankaikkeus on silti voinut syntyä tyhjästä? Nykytutkimuksen mukaan näyttää siltä että kaikki maailmankaikkeuden massa olisi lähtenyt samasta pisteestä leviämään ympäristöönsä...tätä tilannetta valottaa vanha esimerkkini y=e^x. Tämä yhtälö alkaa raja-arvonaan nolla ja kiihtyy yhä suuremmaksi historian edetessä.
Nyt palataan itse Jumalaan, eli mitä se tämän ajatuksen pohjalta voisi olla tai mitä sille jäisi tästä jäljelle. Koska itse uskon matematiikkaan, Jumala on sen mukaan aivan eri kuin monelle kristitylle olisi tuttu...enisnnäkin... maailmankaikkeuksia on ääretön määrä....tosisin sanoen Jumaliakin on ääretön määrä, mutta tässä tärkein seikka Jumalan määritelmälle matemaattisesti:
Onko olemassa matemaattista yhtälöä joka on tietoisuus itsessään, ikäänkuin valtava supertietojen käsittelijä joka on tietoinen olemassaolostaan ja voi vaikuttaa muihin maailmankaikkeuksiin?
Siihen anna matemaatikoiden mielellään vastata!
Toinen tärkeä teesi on juuri se miten me ihmiset/elukat yleensä havainnoimme maailmaa. Me määrittelemme tuosta maailmankaikkeudesta pienen palan tarkasteltaviksi...tämä aiheuttaa ns illuusion olemassa olemiselle...
Vastaukset 23
Vanhimmat
Jeesus on jumala ja jumala on jeesus muuta määritelmää ei tarvita.
sinun subjektiivinen käsityksesi ja mielipiteesi. Joku toinen voi olla muuta mieltä ja jopa enemmän oikeassa.
Te pellet ette tiedä jumalasta mitään. Minä TUNNEN jumalan.
Jos kerran mennään henkilökohtaisuuksiin, niin olkoon. Yksi varmimpia tapoja saada tuntemus jonkin yliluonnollisen olennon olemassaolosta on ohimolohkon epilepsia. Se kun on, voi tuntea vaikka että naapurin Joonas onkin vihreänaamainen Saatana.
Kumma kyllä, kukaan muu ei sitten noita tuntemuksia jaakaan.
Siinähän tuli oikein kunnolla lähimmäisen rakkautta: Kun aivopesty ihminen ajetaan nurkkaan, se reagoi tunteella ts. nimittelee muut pelleksi. Mikä hän on sanomaan muille, mitä he tietävät tai eivät tiedä? Kaveri on eksyksissä kuin järki kiimassa...
Tervehdys!
Jumalan olevaisuutta on pohdittu niin uskonnossa kuin filosofiassakin. Ilmeisesti mihinkään "lopulliseen" tulokseen siinä ei olla tultu, koska keskustelu jatkuu.
Viestissäsi oli mielenkiintoisia ja aina ajankohtaisia pointteja. Tässä hieman omia käsityksiä tai muuta mielestäni huomauttamisen arvoista...
Nämä asiat ovat juuri niin vaikeita selitettäväksi ettei kukaan varmaan koskaan saa tietää tarkalleen mitä vieruskaveri noista asioista ajattelee.
Ja sehän on hyvä koska silloin saadaan moniulotteisempia keskusteluja aikaseksi.
Nyt huomasin ensimmäisenä että maailmankuvamme poikkeavat muutamista hyvin olennaisista osioista oman maailmankatsomukseni määrittämiseksi...
Itse ajattelen juurikin matematiikan hallitsevan maailmaa... tämä tarkoittaa lähinnä sitä ettei Jumala ole välttämätöntä meidän näkemämme maailman syntymiselle muttei poissuljettukaan.
Nyt kun puhuin näistä äärettömistä multiuniversumeista meinasin juuri matemaattisesti esitettynä sitä näin: y=x^n C, C on mikä tahansa luku...esim y=x^2 1 tai y=x^2 2 tai y=x^2 3 tai y=x^2 3 tai y=x^2 n...ääretön määrä erilaisia variaatioita periaatteessa samasta yhtälöstä. Uskon myös meidän maailmankaikkeutemme olevan ns "samanlainen" yhtälö...tosin HYVIN PALJON monimutkaisempi...!!!!
Periaatteessa tämä "todennäköisyys" Jumalan syntymiselle on sikäli väärä sana, koska parempi merkitys voisi olla ..."älytön"... Ajatus kulkee joksenkin näin: jos näinkin monimutkainen laitos, kuin ihminen, on syntynyt mikä logiikka selittäisi sen että ÄLYTTÖMÄN paljon monimutkaisempi laitos olisi luonut sen... logiikkaa koitetaan kumota epälogiikalla jotta saataisiin loogisen kuuloinen vastaus..???!!!
Oma käsitykseni maailmankaikkeuden synnytä karsii nämä epäloogisina asioina pidetyt seikat...
Niin ja vielä tämä, eli uskon että avaruudessa on olemassa muutakin älyllistä elämää...Todisteita varsinaisesti heistä ei ole ja kaikki Roswellit yms tulee mielestäni muutenkin jättää vähemmälle mainonnalle...urbaani legenda.
Yksi ufotapaus nousi silti ylitsemuiden. Tässä filmiklippi tapauksesta joka sattui Belgiassa 1980 ja -90 lukujen taitteessa...tuhansien silminnäkijöiden havainnot on voitu todentaa kolmella eri tutkalla samaan aikaan ja hävittäjä lähetettiin perään tutkimaan asiaa...siinä onnistumatta...katsokaa klippi jos uskallatte ;)
(huom! kaksiosainen)
http://youtube.com/watch?v=DoBL_Wpx7Fo
Hitto tulipa Youtubesta vuosisadan löytö...varsin mahtava :D
http://youtube.com/watch?v=SBohmdsUXF4&feature=bz302
Moi vielä (vieläköhän luet tätä... toivottavasti)
Teismihän ei väitä jumalan syntyneen sattumalta (itsestään), vaan se on itseasiassa naturalistinen käsitys. Tällä palstalla aseltelmaa sanottaisiin ehkä "olkiukoksi". Ja kuten sanottu, naturalistisesta lähtökohdastahan olet oikeassa. Kannattaa muistaa silti se, että teologiassa ja filosofiassa naturalismi on lähtöoletus muiden joukossa.
kp
esille asioita mm.matematiikka hieno homma sillä pystytään selittämään monia asioita mutta et huomioinnut, että on olemassa henkimaailma.
Eli kirjoitin juuri ettei henkimaailma ole looginen selitys...se on logiikassa mahdoton. Kaikelle on selitys. Evoluutio on loogisesti mahdollinen mutta henkimaailma mahdoton.
Tässä on logiikka lyhyessään:
a=b ja b=c ja tästä seuraa että:
=> a=c
henkimaailma on sama kuin a
Vihdoinkin älylliseti haastellista kekustelua tällä palstalla! Olen samaa mieltä että logiiggaa ja järkeilyä ei saa hylätä kun pyrimme ymmärtämään olemassaoloa. Siitä meidän on pidettävä viimeiseen saakka kiinni. Toisaalta syvempi tarkastelu on ainakin minun kohdallani johtanut siihen, että näen sen että järki ei näitä kysymyksiä voi ratkaista. Siis että se näkee omat rajansa. Ajattelepa vaikka unimaailmaa: siinä ei arkilogiigga enää toimikaan! Itselleni on kehittynyt sellainen maailmankuva, että näkyvä maailma on todellakin eräänlaista illuusiota, joita meidät ihmiset on "viritetty" näillä ahtailla aisteillamme havaitsemaan. Näin ollen ero valvetilan ja unitilan välillä ei ehkä olekaan kovin suuri! Varsinaisesta Todellisuudesta emme sitä vastoin mitään tiedä! Näin ollen maailmoja ja olentoja voi olla miten paljon tahansa. Turha niitä on meidän taajuudeltamme etsiä.
Lisäksi ajattelu ja järki on sidottu paikkaan ja aikaan. Hyttysen ja elefantin aikakäsitys lienee aika erilainen. Kyllä loogisella ja ennakkoluulottomalla ajattelullakin voidaan näissä kysymyksissä edetä yllättävän pitkälle. Parhaiten tässä om minun lukemissani kirjoissa onnistunut englantilainen Paul Brunton teoksessa Yliminän viisaus. Siinä tutkitaan anlyyttiseti aistihavaintoja, ajattelijaa - minää ja ajan olemusta. Myös unimaailmaa käsitellään paljon. Teoksen loppupuolella tekijä koettaa näyttää todeksi omat valaistuskokemuksensa ja todistaa Jumalan olemassaolon, mutta ainakaan minun skeptistä mieltäni ne eivät suoraan vakuuttaneet.
Hmm...meillä on selvästi erilainen käsitys logiikan syvemmästä olemuksesta sillä itse uskon ettei äärettömyys (kaikki maailma) sisällä epäloogisuuksia. Jos tällainen 'epäkohdalta' asia esintyy, on sillä kuiteskin olemassa aina looginen selityksensä.
Unimaailma on todella abstraktinen, eli yleensä harhailemme uninäyttämöltä toiselle edes kyseenalaistamatta unenkulun tapahtumia. Mutta omasta näkökulmasta myös unimaailman takana "puvustamossa", aivoissa, toimii oma logiikkansa. Ihminen ehtii päivän aikana kokea niin paljon käsiteltäviä asioita ettei unen lyhyydestä johtuen ehtisi käsitellä suurinta osaa jollei 'muutokset' tapahdu hämärästi...Unen aikana päivän mittaan tapahtuneet asiat jotka sijaitsevat hajanaisina aivoissa, muodostuvat ns "järjestykseen" jolloin muistamme asiat paremmin.
Eli painotan näillä sanomillani sitä että logiikka todellakin on rajallinen ja rajattomaltakin tuntuvilla asioilla on ratkaisunsa, kunhan niiden monimutkainen luonto tajutaan.jos näitä logiikan epäkohtia pystyttäisiin esittämään, on matematiikka lujilla...Kuten tiedämme filosofiastakin, ainoat totuudet löytyvät käsitteistä ja matematiikasta.
Saadaanhan me olettaa itsemme vaikka ulkoavaruuteen, eri juttu on kenen voimin..
Materia on joka tapauksessa luomisensa jälkeen olemassa luotuansa itsensä, vaikka ilman Aameneita.
Usko materiaan sellaisena kuinse on, ilman epäuskoa..
Ääretön on vain ohikiitävää havainnointia materiaalisuudessa liikuttaessa ajattomuudessakin.
Evoluutio on hauska lisä havainnointina kuolevaisuuden keskellä tarkasteltaessa elämää ilmiönä. Todennäköisyys on toki olemassa aina, jokuhan aina voittaa lotoissakin vaikkei elon laskuopin mukaan se ole todennäköistä, mahdollisuuksia miljoonittain, elä pyörry nyt..
Oletkos ajatellut että Luoja kaiken luodessaan ei määritellyt sillä hetkellä jotain tiettyä käyttäytymismalli-koodistoa, jonka mukaan tulisi elää päivät pääksytysten.. Kyllä ihmisen/olijan
itsensä tehtäväksi annettiin keksiä kaikki tarpeellinen ihan itse. Sitä kutsutaan vapaaksi tahdoksi. Älyllä tai ilman.
Noista laskukaavoista sen verran että siinä näkyy juuri ihmisen sopeuttaminen yhteisöön vallitsevan hierarkian mukaan. Eihän reaalisessa aikaavaruudessa ykkönen muutu miksikään vaikka kuinka laskisit niitä yhteen tai koettaisit erotella toisistaan. Kyllä se pysyy aina ykkösenä vaikka kuinka maanittelisit vapaassa aikavyöhykkeessä jossa ei ole sääntöjä eikä liikkuvaa aika-avaruutta.
Jos haluat verrata jumalaa matemaattiseen kaavaan, niin olkoon se sitten vaikka valon kulku avaruudessa. Sen pidemmälle tietämyksemme ei vielä ole herran vuonna 2008 edennyt.
Voihan sen olevaisuuden ajatella illuusionakin, kunhan ilmestymme sinne seuraavanakin päivänä suorittamaan velvollisuutemme arkisessa työyhteisössä, kunnes eläkeiän autereisuus jossain vaiheessa häämöttää kulkija maan..
Taas lisää filosofisointia.
"Saadaanhan me olettaa itsemme vaikka ulkoavaruuteen, eri juttu on kenen voimin.."
Mitä oikein hait tuolla takaa?
"Materia on joka tapauksessa luomisensa jälkeen olemassa luotuansa itsensä, vaikka ilman Aameneita."
materia luo itsensä...tässä yksi logiikkavirhe. Ainoastaan kielikukkasena voidaan mainita jotain tällaista
Toki myös ymmärrän aikakäsityksen, tosin ei vielä tiedetä kuinka 'ääretön' maailmankaikkeutemme on. Se vain näyttää galaksien, kaiken massan, liikkeiden perusteella lähteneensä liikkeelle n 15 miljardia vuotta sitten samasta paikasta (tuo ei tod ole absoluuttinen tieto).Vaikka aika on ääretön, se on vain tila-akseli ja maailmankaikkeus itse määrittelee kuinka "vanhaksi" se elää... tosin meidänkin maailmankaikkeudellemme voi tulla reaalinen ikä vastaan
toistan taas, matematiikka on logiikkaa. henkimaailmat ovat uskomuksia siinä kuten parvekkeelta lentoon lähdöstä haaveileminen...fantasiaa, ei todellista. Meidän aivomme on juuri luotu erottamaan faktat fiktiosta vaihtelevalla menestyksellä...
Se vain on tosiasia että syvimmissä meissä ihmisaivoissa varsinainen uskonto piilee...se on osoitettu että toiset ihmiset uskovat muita herkemmin. itse uskon todellisuuteen ja kyseenalaistan aivan kaikki koittaen löytää totuuden logiikan.
Esitän ajatuksen hieman toisin. Maapallon etäisyys auringosta on noin 150 miljoonaa kilometriä. Materialistisesti ajatellen sanomme että juuri siksi maapallolla esiintyy elämää. Mutta jospa sanoisin, että koska maapallolla on tällaista elämää, etäisyyden auringosta pitää olla juuri tuo! Ymmärrättekö mitä tarkoitan?
Uskon että universumin ja aineen salaisuus ei löydy ulkopuolista maailmaa loogisesti ja järjestelmällisesti tutkimalla. Uusia teorioita ja selitysmalleja vain syntyy aina lisää. Voidaan myös ajatella, että koko universumi ei ole ulkopuolellamman vaan eräänlaita "henkistä taajuutta" jota meidät on pakotettu havainnoimaan. Minusta tässä ei ole mitään epäloogisuutta!
Maapallolla on siksi elämää koska sen kokoon nähden se on tarpeaksi kaukana energianlähteestään. Jos Aurinko olisikin isompi, pitäisi Maan olla kauempana. Tällainen juurikin oikea etäisyys saattaa tuntua harjaanjohtavan "suunnitellulta". Tosin on laskettu että pelkästään meidän galaksissamme tällaisia elämän edellytykset omaavia eksoplaneettoja olisi yli miljoona...Galaksimme on universumin muihin galakseihin verrattuna pieni ja galakseja on näkyvässä maailmassa yli 100 miljardia... Tämä "näkymätön" on aluetta joista emme saa elektromagneettista säteilyä...Maailmankaikkeudessamme on väitetty olevan ns kolme toisistaan eristyksissä elävää kolkkaa.
Toisin sanoen ainutkertainen Maapallomme on yksi 100000000000000000 Maan kaltaisesta planeetasta omassa universumissamme...ei niin ainutlaatuinen!
Tosin kun oma universumimme, maailmankaikkeutemme ei ole loogisesti edes ainut...on näitä planeettoja jo ääretön, loputon, määrä. Nämä universumit ei nykymatematiikan avulla voisi puuttua toistensa kulkuun, mutta kukaties?
Aina voi "uskoa" epäloogisuuksiin, mutta epäloogisuuksista ei ole näyttöä...koitappa jakaa jokin luku nollalla...katso vaikka laskimesta ja voit todeta sen olevan tällainen "henkimaailmallinen" eli loogisesti mahdoton tapahtuma
(voisi kuvitella että nollalla jakaminen olisi ääretön)
Logiikka pätee hyvin tässä näkyvässä maailmassa, mutta ei enää välttämättä kun yritämme kurkistaa sen taakse. Silloin tarvitaan intuitioa. Suuret "totuudet" ovat paradokseja. Esim. Laotse: ylintä on kun tietää, ettei tiedä, tai Tao ei milloinkaa tee - kuitenkaan ei ole mitään mitä se ei tekisi! Onneksi monilla taiteilijoilla on kyky välittää välittää näitä oivalluksia. - Kyllä ymmärrykselle tulee matematiikassakin vaikeuksia kun aivot eivät "tajua" että kaksi yhdensuuntaista viivaa yhtyy äärettömyydessä!
Nuo ovat ajatuksia muttei niistä mikään murra edelleenkään logiikkaa. Kaksi yhdensuuntaista viivaa eivät voi leikata toisiaan, jos leikkaavat eivät suorat ole joko suoria tai ne ovat kulmassa kallellaan toisiaan vasten.
Se että on sanonta: "Paras tieto on se ettei ihmiskuntamme tiedä mitään" on sekin vain suhteellinen käsite, joten siitäkin saa varmasti kymmeniä eri loogisia variaatioita.
Jos logiikkaa "ei olisi", ei olisi mitään. Kuten huomaamme maailmamme toimii lain alaisesti, joten sen toimintaa voidaan mallintaa loogisilla operaatioilla.
Nyt kysyn: miksi uskoa epäloogisuuksien ohjaavan maailmaa...onko se loogisesti päätelty?
Epäloogisuuksia ei ole. MOT
Kun toista leikkaavaa suoraa käännetään yhdensuuntaiseksi, siirtyy leikkauspiste äärettymyyteen kun suorat ovat yhdensuuntaiset!
Kun toista leikkaavaa suoraa käännetään yhdensuuntaiseksi, siirtyy leikkauspiste äärettymyyteen kun suorat ovat yhdensuuntaiset!
Mitäköhän tuo nyt sitten tarkoittaa???
Siis aluksi on kaksi leikkaavaa suoraa joista toista siirretään niin että ne kääntyvät yhdensuuntaisiksi. Tämä on sama tilanne kuin edellä mainitsemani alkutilanne...kaksi yhdensuuntaista suoraa eivät leikkaa toisiaan....onko se noi vaikeet???
Kyseessä ei ole edes raja-arvo vaan mahdoton tapahtuma
Leikkaupiste siirtyy vain kiihtyvällä nopeudella eteenpäin, mutta eihän se voi poiskaan hävitä kun suora määritelmän mukaan jatkuu loputtomiin...
No tämä poikkeaa jo alkuperäisetä aiheesta, mutta minusta se osoittaa selvästi mitä vaikeuksia tulee kun yritämme järjellämme ymmärtää ääretöntä tai mittaamatonta.
Ymmärrän kyllä mitä tuolla tarkoitat, että leikkauspiste loittonee. Se on totta että raja-arvo lähenee äärettömyyksiin, mutta se hetki jolloin viivat ovat yhdensuuntaisia ne eivät leikkaa toisiaan ja tämän jälkeen leikkauspiste siirtyy äärettömyyksien toiselle laidalle...vastakkaiselle puolelle! Tämä nollakohta toimii siinä välissä
Tuossa löysin netistä määritelmän yhdensuuntaisille viivoille:
http://pooli.isoverkosto.fi/fi/pooli/04_matematiikka/maa/kurssit/maa_abi/yhdensuuntaisuus.htm