Mannerheim ei halunnut saksalaisia (eikä sen puoleen ruotsalaisiakaan) joukkoja Suomeen.
Mannerheim asetti sodan johtoon ryhtyessään Suomen senaatille ehdon: avun toivossa EI saisi kääntyä Saksan eikä muidenkaan ulkovaltojen puoleen, koska Mannerheim älykkäänä tajusi ettei apua saataisi korvauksetta. Pieni Suomi joutuisi väistämättä riippuvuuteen hyvän tekijästään ja riskeeraisi oman itsenäisyytensä.
Mannerheimille ei kerrottu että Suomen senaatti oli jo ottanut yhteyttä Saksaan tukea saadakseen.
Lisäksi Ruotsissa suunniteltiin joukkojen lähettämistä Suomeen juuri ennen vuoden 1918 sisällissotaa. Suomen osittaisella miehityksellä maa olisi haluttu "sitoa Pohjolaan", erään suunnitelman mukaan Suomen kuninkaaksi olisi jopa tullut ruotsalainen prinssi.
Suunnitelman mukaan ruotsalaiset joukot etenisivät Pohjois-Suomeen ja ajaisivat venäläiset joukot pois maasta ja - Ruotsin tulkinnan mukaan - Suomi sidottaisiin "Pohjolaan".
24. päivänä tammikuuta Mannerheimin uskottu ratsumestari Harald Åkerman tuli Tukholmasta Vaasaan ja kertoi, että 5 000 ruotsalaista oli Torniojoen takana valmiina marssimaan Suomeen.
Mannerheim ei halunnut ruotsalaisten sekaantuvan Suomen asioihin. Hän muutti pikaisesti omia suunnitelmiaan: armeijan luominen sai odottaa, venäläisten sotilaiden aseistariisuminen tuli etusijalle. Siten Ruotsin joukkojen mahdolliselta Suomeen etenemiseltä vietäisiin pohja.
Mannerheimin ansiosta venäläisten sotilaiden aseistariisunta alkoi Etelä-Pohjanmaalla 28. tammikuuta, joka johti Suomen sisällissotaan. Päätti Ruotsin hallitus seuraavana päivänä, että se ei sekaannu sotilaallisesti sisällissotaan. Ainoa kansainvälisen oikeuden mukaan hyväksyttävä syy Ruotsille olisi ollut venäläisten joukkojen ajaminen Suomesta.
Mannerheimin nopea toiminta ja venäläisten joukkojen aseista riisuminen vei perustan Ruotsin asioihin puuttumiselta.
Vasta maaliskuun puolessa välissä Mannerheim sai tietää Suomen senaatin rikkoneen lupauksensa olla kutsumatta saksalaisia apuun. Tästä syystä Mannerheim kiirehti Tampereen valtausta, vaikkei valkoinen armeija ollutkaan vielä valmis rynnäkköön. (viestintä- ja kommunikaatioyhteydet takkusivat, eikä joukoilla ollut riittävää koulutusta).
Mannerheim ei kiirehtinyt suotta. Tärkeää oli että Suomen valkoinen armeija selvityy tästä ensimmäisestä ratkaisevasta taistelusta omin voimin, ilman saksalaisten apua.
Mannerheim varmisti (jälleen kerran) Suomen itsenäisyyden.
Mannerheim asetti sodan johtoon ryhtyessään Suomen senaatille ehdon: avun toivossa EI saisi kääntyä Saksan eikä muidenkaan ulkovaltojen puoleen, koska Mannerheim älykkäänä tajusi ettei apua saataisi korvauksetta. Pieni Suomi joutuisi väistämättä riippuvuuteen hyvän tekijästään ja riskeeraisi oman itsenäisyytensä.
Mannerheimille ei kerrottu että Suomen senaatti oli jo ottanut yhteyttä Saksaan tukea saadakseen.
Lisäksi Ruotsissa suunniteltiin joukkojen lähettämistä Suomeen juuri ennen vuoden 1918 sisällissotaa. Suomen osittaisella miehityksellä maa olisi haluttu "sitoa Pohjolaan", erään suunnitelman mukaan Suomen kuninkaaksi olisi jopa tullut ruotsalainen prinssi.
Suunnitelman mukaan ruotsalaiset joukot etenisivät Pohjois-Suomeen ja ajaisivat venäläiset joukot pois maasta ja - Ruotsin tulkinnan mukaan - Suomi sidottaisiin "Pohjolaan".
24. päivänä tammikuuta Mannerheimin uskottu ratsumestari Harald Åkerman tuli Tukholmasta Vaasaan ja kertoi, että 5 000 ruotsalaista oli Torniojoen takana valmiina marssimaan Suomeen.
Mannerheim ei halunnut ruotsalaisten sekaantuvan Suomen asioihin. Hän muutti pikaisesti omia suunnitelmiaan: armeijan luominen sai odottaa, venäläisten sotilaiden aseistariisuminen tuli etusijalle. Siten Ruotsin joukkojen mahdolliselta Suomeen etenemiseltä vietäisiin pohja.
Mannerheimin ansiosta venäläisten sotilaiden aseistariisunta alkoi Etelä-Pohjanmaalla 28. tammikuuta, joka johti Suomen sisällissotaan. Päätti Ruotsin hallitus seuraavana päivänä, että se ei sekaannu sotilaallisesti sisällissotaan. Ainoa kansainvälisen oikeuden mukaan hyväksyttävä syy Ruotsille olisi ollut venäläisten joukkojen ajaminen Suomesta.
Mannerheimin nopea toiminta ja venäläisten joukkojen aseista riisuminen vei perustan Ruotsin asioihin puuttumiselta.
Vasta maaliskuun puolessa välissä Mannerheim sai tietää Suomen senaatin rikkoneen lupauksensa olla kutsumatta saksalaisia apuun. Tästä syystä Mannerheim kiirehti Tampereen valtausta, vaikkei valkoinen armeija ollutkaan vielä valmis rynnäkköön. (viestintä- ja kommunikaatioyhteydet takkusivat, eikä joukoilla ollut riittävää koulutusta).
Mannerheim ei kiirehtinyt suotta. Tärkeää oli että Suomen valkoinen armeija selvityy tästä ensimmäisestä ratkaisevasta taistelusta omin voimin, ilman saksalaisten apua.
Mannerheim varmisti (jälleen kerran) Suomen itsenäisyyden.
Vastaukset 2
Vanhimmat
???
todistetusti mukana tappamassa lahtareiden rinnalla suomen köyhiä ja vähäosaisia!Tuosta on filmattua dokumenttiakin,joka uskallettiin jo näyttä TV:ssä koko kansalle!Mitä horajat?