Paastosta muutamia kysymyksiä

Paaston suhteen on vähän toisistaan poikkeavia käytäntöjä eri puolilla katolista maailmaa.

Säädetyt paastopäivät noin periaatteessa ovat
- kaikki arkipäivät tuhkakeskiviikosta pääsiäisaattoon (sunnuntait siis eivät ole paastopäiviä),
- joulu- ja helluntaiaatto ja
- ns. vuodenaikapäivät: keskiviikko, perjantai ja lauantai kunkin vuodenajan alussa. Näistä ei juuri nykyään kuule puhuttavan. Vuodenaikojen katsotaan alkavan kolmannen adventtisunnuntain jälkeen, ensimmäisen paastonajan sunnuntain jälkeen, helluntaisunnuntain jälkeen ja syyskuun 14. päivän jälkeen.

Paastoaminen tarkoittaa, että vain kerran päivässä nautitaan täydellinen ateria, muuten syödään vain hiukan yli puolet normaalista määrästä (aamupalaa voi siis nauttia, mutta tavallista pienemmän annoksen). Paastopäivinä liharuoka on sallittu ainoastaan pääaterialla.
Tuhkakeskiviikko ja pitkäperjantai ovat lisäksi abstinenssipäiviä, eli lämminverisen eläimen lihaakaan ei saa syödä.
Perinteinen tapa on pidättäytyä lihasta kaikkina vuoden perjantaipäivinä (ellei perjantaiksi osu juhlapäivä); tähän ei siis nykyisin velvoiteta, mutta aika yleinen tapa se on.
Ruokapaasto tarkoittaa vielä, että pyritään syömään yksinkertaista ruokaa. Paastopäivinä ei siis ole tarkoitus herkutella lohicarpacciolla ja katkaraputimbaaleilla. Mikään yksittäinen ruoka-aine ei ole kielletty (lukuun ottamatta siis lihaa kahtena abstinenssipäivänä); siellä missä katkarapuja saa halvalla, sopii syödä katkarapuja. Jos kalavedet ovat kaukana ja kala kallista ja harvinaista herkkua mutta lammas halpaa, syödään lammasta. Yksinkertaisesti ja edullisesti syömällä säästöön jääneen rahan voi lahjoittaa hyvään tarkoitukseen, esim. Caritaksen paastokeräykseen.

Pohjoismaissa velvoitetaan ruokapaastoon vain tuhkakeskiviikkona ja pitkäperjantaina, jotka siis ovat myös abstinenssipäiviä. Paastovelvoite ei tuolloinkaan koske lapsia eikä raskaana olevia ja sairaita.

Paaston aikana korostetaan nykyisin ruokasääntöjä enemmän hengellistä puolta. Paastoamisen tarkoitus on palauttaa kuntoon suhteemme Jumalaan. Parannuksen sakramentti on siis tärkeä osa pääsiäiseen valmistautumista.
Ruokapaaston lisäksi tai sijasta voi paastota luopumalla muista nautinnoista kuten tupakasta, alkoholista, kahvista, makeisista, tv-sarjoista, tietokonepeleistä jne. Jokainen voi valita oman tapansa paastota vähän sen mukaan, mikä turhuus tuntuu elämää erityisesti hallitsevan.
Paastota voi myös antamalla rahaa hyviin tarkoituksiin, käymällä katsomassa sairaita tai yksinäisiä tms.
Lue viime Fideksestä, mitä piispa kirjoittaa paastosta. Kaikkina paastonajan perjantaina tulisi paastota jollakin tavalla, vaikkei ruokapaastoa noudattaisikaan. Tapa voi olla erilainen viikosta toiseen.

taitaa sanoa ainoastaan, että tänään tuhkakeskiviikkona ja pitkänä perjantaina (olikohans sa nyt alle 65 vuotiaat) ei saa syödä lihaa ja muistaakseni kaikki ovat velvollisia paastoamaan. Mutta mitään sen tarkempia ohjeita ei siltä löydy.

Monissa maissa on tosiaan tapana, että tänään ja pitkänä perjanatina jätetään lounas tai päivällinen kokonaan väliin.

Maito, juusto ja kanamunat eivät ole eläimiä toisinkuin kala ja katkaravut, jos asiaa tarkastelee kasvisyönnin kannalta. Mutta toisaalta juuri paastonaikana maalattiin ennen munia, kun niitä ei syöty, jotta myöhemmin tiedettiin kuinka vanhoja ne oli.

Itse söin tänään kyllä ihan normaalin aamiaseni eli mysliä maidolla ja kupin kahvia. Lounaaksi join kuppikeiton. Illallisesta en vielä tiedä.