toiset todistajat vedet silmissä surusta vai
ollaanko vain niinkuin ei oltaisikkaan?
Itse en tiedä siksi ajattelen, että todistajille kuolema on elämää tärkeämpää ja siksi hautajaiset olisivatkin ilojuhla.
ollaanko vain niinkuin ei oltaisikkaan?
Itse en tiedä siksi ajattelen, että todistajille kuolema on elämää tärkeämpää ja siksi hautajaiset olisivatkin ilojuhla.
Vastaukset 3
Vanhimmat
täällä kirjoitti,että kuolleet Jehovan todistajat vedetään vessanpytystä alas.
Suru ja ikävä on aivan normaali tunne ihmisellä,omaisen,läheisen tai tuttavan kuoltua ja itkuhan on merkki ikävästä.Kyllähän Jehovantodistajat hautajaisissa itkevät,miksi eivät itkisi.Onhan kuolema aina tuskallisnen asia,miten ihmeessä tuollasta edes kysellään.Kaiken sen surun keskellä heitä lohduttaa Jumalan lupaama ylösnousemus toivo.Muistan miten olen ollut tuttavani,joka ei ollut Jehovantodistaja,olin kirkossa hänen hautajaisissaan,pappi lohdutti surevia toivolla ,että vainaja on päässyt taivaaseen.Tällä palstalla tehdään aika suuri "numero" siitä miten Jehovantodistajain hautajaisissa on,miksi jos saan kysyä.
Kylmästä rakkaudesta koin jo -80 luvulla läheisen kuoltua. Seurakuntalaisia oli kourallinen hautajaisissa ja minun olis silloin jo pitänyt alkaa tajuta Jt rakkauden "tunnusmerkit". Olin silloin vielä niin kunnon Jt, etten osannut arvostaa oikealla tavalla erotetun sukulaisen läsnäoloa, joka oli tullut hautajaisiin 300 km päästä. Se on myös hyvä todistus, että verisukulaisuus on vahvempi side kuin todistaja veljeys. Onhan hieman kummallista kun vanha todistaja konkari haudataan, niin hautajaisiin tulee seurakunnasta n. 15 %. Se on minusta hyvä merkki oikeasta Jt rakkaudesta, puhetta on, mutta teot puuttuu.