ryvettynyt ihminen.Ei surusi ole aito-kerjäät vain sääliä täällä-jatka elämääsi-älä valita!Täällä on ihmisiä,jotka surevat aidosti-surulle on määrä-aika,nyt olet surrut liian pitkään-surusi ei ole aitoa-ei ihminen voi surra monta vuotta-sillekin on määrä-aika-1-2 vuotta,sitten et saa surra enää-se on jo itsesääliä!Näin minua kohdeltiin tällä palstalla!Ei kukaan kysynyt,mitä suren?Ei kukaan kysynyt,miten jaksan?Suruni oli vain liian pitkä-liian pitkä monista kuolemista-monista luopumisista.Ei kukaan koskaan kysynyt-jaksatko vielä yhden kuoleman!
Säälimätön käsky!
Mene pois-itsesäälissä
131361
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
tuo sinun kohtalosi. Voimia edelleenkin. Kuinkahan paljon sinä olet menettänyt läheisi
että käskee mennä pois ja rohkenee arvostella toisen suruaikaa ja missä ajassa se pitäisi mennä ohi
Ei se ole itsesääliä eikä kukaan täällä kerää säälipisteitä kyllä jokaisen suru on aitoa kesti se pitkään tai minkämuotoisena hyvänsä
No itse asiassa minunkin työtoverit sanoi viime kesänä kun olin ollut kuukauden sairaslomalla että yleensä lääkärit antavat 3viikkoa surun jälkeen sairaslomaa ja kuulin että "työ on parasta lääkettä"
Olin 2 kk sairaslomalla enkä välittänyt moisista puheista mutta kyllä se satutti kun noin ilkeitä sanotaan
Sure surusi rauhassa sinulla on siihen oikeus Älä kuuntele inhottavia kommentteja ja sano takaisin jos joku sanoo ilkeästi Se on heidän oma tyhmyytensä joka noissa jutuissa tiivistyy jotka arvostelee noin arassa asiassa
Voimia sinulle Pieni neuvo Koita kuitenkin välillä saada jotain mukavaa tekemistä mene lenkille jos jaksat Tapaa ystäviä ja puhu asiasta ja hae ammattiapua Älä jää surusi kanssa yksin
Kirjoittele vaikka tänne palstalle täällä on varmasti monta joilla on sama kohtalo
pari kuukautta isäni hautajaisten jälkeen eräs hänen tuttunsa tuli räkättäen vähättelemään isäni elämää minulle: "Isäs elämä oli...." ja vino hymy ja pään pyörittelyä. Tämän hän teki eräissä juhlissa, kovaan ääneen, kaikkien edessä.
Kysessä oli jo yli 5-kymppinen aikamies, joka tällaisia analyyseja minulle laukoi.
Tunnevammainen ihminen kyseessä jos on noin ilkeästi sanonut Tuommoiset kommentit kannattaa jättää omaan arvoonsa jos tullaan nauraa räkättämään omaisille ja halventamaan vainajan muistoa No pöyristyttäviä käytöksiä kyllä löytyy tiedän kokemuksesta
Voimia sinulle ja osanottoni isäsi kuolemasta
kohdeltu. Jos, meinaan, vilpittömästi olet surusi ilmaissut. Tolloja mahtuu nettiin aina, mutten usko, että järjestelmällisesti yhden kirjoittamaa tekstiä olisi mollattu, jos ollut asiallista ja todellista. Onko ollut?
en osaa sanoa,voiko surevalta aina niin asiallista tekstiä odottaakkaan.Suru saa mielen hämmennyksiin ja ajatukset poukkoilevat sinne tänne,mutta rehellisesti kerrottu suruni ei mahtunut tälle palstalle.Antaa tämän nyt olla,ja annetaan näille ihmisille lohdutuksen sanoja,jotka vielä uskaltavat kirjoittaa tänne.Minä suren vielä kauan,mutta teen sen nyt yksin,ettei kukaan tuntisi itseään häirityksi minun suruni takia.
Et jäisi yksin suremaan.. En usko että kukaan tuntee itsensä häirityksi sinun surusi takia. En minä ainakaan. Mielelläni kuulisin vielä sinulta, mitä suret. Haluaisitko kertoa vielä? Entäpä miten jakselet?
noin?Kuinka vilpittömästi minun pitäisi kertoa,että rakkaani on kuollut?Istun itkien hänen haudallaan,ja täällä kysellään,montako kuukautta olet häntä surrut?Kaksikin kuukautta tuntuu olevan jo liikaa,mutta jos kerron,että kaksi vuotta,niin se on surulla mässäilyä ja minun täytyisi jatkaa jo eteenpäin!Harhamaailmassako elätte,vai ettekö ymmärrä sitä,ettei rakastamastaan ihmisestä voi luopua noin?!Etpä tietenkään voi uskoa;sinun käsityksesi surusta ilmeisesti on näin;rakkaimpasi kuolee-sinä itket-käyt hautausatoimistossa-on hautajaiset-sinä itket-käyt pimeällä hautausmaalla,sytytät kynttilän rakkaasi haudalle-huomenna on uusi päivä,ei itketä enää,uusi rakkaus on kulman takana-olet itsesäälissä rypevä raukka-mene etsimään uusi elämä-kerjäät sääliä kyynelilläsi täällä-ei suru kestä,kuin 1-2 vuotta ,mitä täällä sääliä kerjäät.Ei kukaan sure kauemmin!!!
Uskon hyvinkin, että kun menettää rakkaan lähimmäisensä, suru seuraa jollain tavalla, sydämessä lopun ikää. Muuttaa vain muotoaan. Ja on yksilöllistä.
Mutta, kyselin vain tuon alkuperäisväittämän perään. Itse en ole törmännyt näitä lukiessani pahemmin törkyviesteihin, jos kirjoitus ollut vilpitöntä ja asiallista. Myötätuntoa pikemmin on ihmiset viestitelleet.
Suru on aitoa, kun ihminen sen itselleen niin tuntee. Suru kestää niin kauan kuin tarve on ja joku vielä loppuelämän. Aito ihminen tuntee empatiaa, sympatiaa, iloa, surua, haikeutta ja menetyksen tuskaa tai syntymisen iloa. Joskus vielä ymmärtää, miksi suree. Toiset hetkellisesti, toiset vuosien päästä. Miksi sinun tai minun pitäisi olla osa-aikainen surija eli max. 3 kuukautta ja sitten kaikki on kuin ennenkin. Jotkut menetykset rikkovat unelman loppuelämästä, perheestä, tai sovinnosta. Mikä kukaan on sanomaan kenellekään miten surra! Älä kirjoita tänne, jos mielesi vain pahoittuu. Ihmisiä nykyään vaivaa kylmyys ja sinä et sitä juuri nyt tarvitse. Voimia!
ja lue vaanm asialliset kommentit Ihmisellä on lupa surra aivan niin kauan kun se tuntuu tarpeelliselta
Minusta tuntuu että itse suren lastani koko loppuelämäni enkä pyydä siihen lupaa keltään
Jos joku käskee mennä täältä palstalta pois vastaan että mene itse Jos ei ole surua mitä täältä sitten hakee Jos joku haluaa sen takia lukea näitä että saa mollata ja arvostella toisia heillä on luultavasti itsellä ongelma
Kirjoittele vaan se helpottaa Lupaan vastata
Sinä,joka suret lastasi-voitko yhtyä tuohon lauluun----minä en voi-ei suru ole koskaan kaunista-se on kyyneleitä,kaipausta,pohjatonta surua,tuskaista huutoa;;kunpa joku kuulisi tämän huutoni,hautausmaa oli niin kylmä tännäänkin--tuuli puhalsi kynttilät sammukssiin yhä uudelleen ja ne kyyneleet,jotka tunsin poskillani-olivat jääpisaroita vain,,,
En voi yhtyä tuohon lauluun.. Tuska on niin kauhea kantaa ettei siihen edes löydy sanoja
Käyn tänään illalla hautaysmaalla sytyttämässä kynttilät pojalleni Hän rakasti valoa yli kaiken
Täällä on myös kauhea tuuli ja kylmä viima sopii perin hyvin mielentilaani Viime vuonna kun oli hiihtolomaviikko matkustimme vielä yhdessä ja nyt on rakas lapsi viereltä pois
Jos helmiä kyyneleet ois ..sanotaan toisessa laulussa Olisin varmasti rikas nainen jos olisi niitä helmiä niin paljon kun on vuodatettu kyyneleitä tämän vajaan vuoden aikana 27.4 tulee vuosi lapseni kuolemasta
Kaiken rikkauden ja maallisen antaisin pois mielelläni jos sillä saisin hänet takaisin
Kyllä minä ymmärrän ja kuulen sisimmässäni huutosi
tiedän että tämä on suruista kauhein tämä lapsen menetys ja siitä ei taida toipua koskaan täysin
Kirjoittele jos helpottaa oloa yhtään jakaa ajatuksia Menen nyt huomenna sisareni (poikani kummitädin) luo lomaviikolla En ole koneella varmaan viikkoon mutta vastaan sitten kun palaan varmasti viesteihinne Voimia ja jaksamista sinulle