Eduskunnan varapuhemiehen Seppo Kääriäisen mielestä vuoden 1918 tapahtumista käyty keskustelu on liian suppeaa. Asiasta kirjoittaa keskustan verkkolehti Apila.
Kääriäisen mielestä nykykeskustelussa esille nousevat punainen ja valkoinen terrori ovat tärkeitä mutta antavat tapahtumista vajavaisen kuvan.
Mukaan olisi hänen mielestään otettava myös taustaa eli syyt siihen, miksi aseet otettiin esiin ja mitä tapahtui ennen aseellista välienselvittelyä.
"Maltilliset yrittivät estää verenvuodatuksen"
Kääriäisen mukaan ennen sotaa vaikutti maltillisia poliitikkoja, jotka yrittivät viimeiseen asti estää sodan. Varapuhemies sanoo, että keskusteluissa ei ole otettu esiin poliittisia ponnisteluja, joita tehtiin katastrofin estämiseksi.
- Vielä tammikuussa 1918 maltillisten sosialistien ja keskustaporvarien tavoitteena oli neuvotteluteitse estää aseellinen yhteenotto, sanoo Kääriäinen.
Hän myös huomauttaa, että Maalaisliitto ja Santeri Alkio olivat suuressa roolissa sovun etsimisessä. Kääriäinen sanoo, että pääosalle maalaisliittolaisista kyseessä oli alkuun ennen kaikkea vapaussota.
- Yhteinen tulkinta menneisyydestä on tärkeä asia. Huomattava on myös se, että menneisyyden hallinnalla voidaan tehdä tämän päivän politiikkaa, sanoo varapuhemies.
Kääriäisen mielestä nykykeskustelussa esille nousevat punainen ja valkoinen terrori ovat tärkeitä mutta antavat tapahtumista vajavaisen kuvan.
Mukaan olisi hänen mielestään otettava myös taustaa eli syyt siihen, miksi aseet otettiin esiin ja mitä tapahtui ennen aseellista välienselvittelyä.
"Maltilliset yrittivät estää verenvuodatuksen"
Kääriäisen mukaan ennen sotaa vaikutti maltillisia poliitikkoja, jotka yrittivät viimeiseen asti estää sodan. Varapuhemies sanoo, että keskusteluissa ei ole otettu esiin poliittisia ponnisteluja, joita tehtiin katastrofin estämiseksi.
- Vielä tammikuussa 1918 maltillisten sosialistien ja keskustaporvarien tavoitteena oli neuvotteluteitse estää aseellinen yhteenotto, sanoo Kääriäinen.
Hän myös huomauttaa, että Maalaisliitto ja Santeri Alkio olivat suuressa roolissa sovun etsimisessä. Kääriäinen sanoo, että pääosalle maalaisliittolaisista kyseessä oli alkuun ennen kaikkea vapaussota.
- Yhteinen tulkinta menneisyydestä on tärkeä asia. Huomattava on myös se, että menneisyyden hallinnalla voidaan tehdä tämän päivän politiikkaa, sanoo varapuhemies.
Vastaukset 3
Vanhimmat
näkemys. Jos ja kun sinustakin aikanansa tulee iso poika , niin ymmärrät, että meidän kaikkien kunnioittamasta Alkiolaisesta Maalaisliitosta on monien valovuosien etäisyys kepulaiseen K-linjaan jota kaikki me sydämen kyllyydestä ja jäsenkirjasta riippumatta inhoamme.
Santeri Alkio tunsi Arvid Järnefeltin, joka tunsi Leo Tolstoin. Venäjän ansiota siis tämäkin.
tampereen pohjoispuolella vuoden 1918 sota alkoi sillä, että suojeluskunnat alkoivat riisua maata miehittäviä venäläisiä aseista, eli vapaus-sotana.
Itse kukin voi käydä tsekkaamassa Laihian Hulmille, niiden viiden laihialaisen kunniaksi, jotka kuolivat venäläisten luoteihin, pystytetyn taulun.
asia on esillä pohjalaisissa medioissa, mutta kääriäinen ilmeisesti lukee hesaria, jossa kerrotaan, kuinka helsinkiläinen punakaarti lähti pohjoiseen sotimaan elintasonsa puolesta.
HYI HYI SINUA SEPPO!
kannattaa pyytää historiantunteja vaikkapa keskustan parhaimmalta historioitsijalta, Ilkan entiseltä päätoimittajalta, Kari Hokkaselta.