Lipponen on osoittanut kiistattomasti että hänelle ovat EU:n edut tärkeämpiä kuin oman maansa asiat. Täten hän kieltämättä on oikea mies unionin komission puheenjohtajaksi tai presidentiksi.
Pettämällä oman maansa hän on tavoitellut vieraan vallan tuella hyvää asemaa itselleen - siis jo Neuvostoliiton aikaan.
Pettämällä oman maansa hän on tavoitellut vieraan vallan tuella hyvää asemaa itselleen - siis jo Neuvostoliiton aikaan.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Voitko sinä tampio mitenkään käsittää, että voisi olla jotain yhteisiä etuja?
Oletko itseesi käpertynyt äärinationalisti, joka haluaa kaivaa vallihaudat maamme ympärille ja kuuluttaa muulle Euroopalle "Me ei leikitä teidän kanssa, kun te joskus määrätte meitä!" ?
eivät Suomen edut ole koskaan olleet ensisijaisia. Suurten ja itsekkäiden kansojen edut eivät ole kanssamme yhteisiä etuja, samoin kuin eivät suuryhtiöiden edut yhtene pienyrittäjien etujen kanssa.
EU:n tuleva perustuslaki on laadittu suurten maiden ja näiden suuryritysten ehdoilla ja heidän piirustustensa mukaisesti. Ehdotukseen tehtiin 6000 parannusesitystä - kaikki turhaan.
Eri maiden "yhteiset" edut ja EEC/YK/Geneve-tyyppiset sopimukset voidaan solmia ja toteuttaa ilman Euroopan tiiviin unionin tapaista ahdasta, byrokraattista ja korruptiivista hallintojärjestelmää.
Rajoja ei tarvitse todellakaan sulkea eikä vallihautoja rakentaa, vaan on toteutettava itsenäinen rajavalvonta. Ulkomaankauppa on käynyt itsenäisessä Suomessa ja käy tulevaisuudessakin ilman EU:ta.
Pari kummallista asiaa.
1. Suomen ei tule osallistua korkean tason kansainväliseen yhteistyöhön, koska emme hyödy siitä tarpeeksi, mutta suuret kansat ovat itsekkäitä (ainakin sillä vihjauksella että Suomi ei olisi itsekkäin kaikista)
2. "EU:n tuleva perustuslaki on laadittu suurten maiden ja näiden suuryritysten ehdoilla". Mikäköhän h*lvetti siinä on, että aina kun puhutaan suuryrityksistä niin Nokia, KONE, Nordea, Kemira, Orion jne unohdetaan? Kuvitteleeko ihmiset oikeasti, että nämä yritykset eivät ole etulinjassa hyötymässä globalisoituvasta kapitalismista?
KYSYMYKSEEN ?
Vastaa kerrakin äläkä räkytä. Jos ei oo vastattavaa (niinkuin ei ole) pidä turpa kiinni!
Vastaatko, nimimerkki VilleL. ja pysy asiassa
Epätasainen kilpailu ja vieraisiin intresseihin sitoutuminen muka "yhteistyön" nimissä suurten maiden kanssa ei ole tarkoituksenmukaista kansainvälisyyttä vaan lain vastaista typeryyttä. Totta: Suomen ei sikäli pidä osallistua sellaiseen poliittiseen eikä varsinkaan sotilaalliseen yhteistyöhön, mikä ei koskaan ole maamme etu. Itsekkyys olisi paikallaan - miksi ei otettaisi oppia USA:sta? Suomalaisista itsestään riippuu millaiseksi kansankohtalomme kulloinkin muodostuu.
Liian tiivis yhteistyö suurvaltojen kanssa aiheuttaa epätasaista vallan ja varallisuuden jakopolitiikkaa. Suuret maat kahmivat lisää valtaa EU:ssa, samoin kuin myös rahaa, jota nettomaksajamaa Suomen on pulitettava pian moninkertaiseksi.
Ehkäpä kaikki ylikansalliset yhtiöt Suomestakin olivat mukana laatimassa rahavallan rautakoron unionia madaltamaan palkkoja ja kiristämään työaikoja samalla kun aiheutetaan työttömyyttä ja sosiaaliturvan alasajoa.
Ihmiset eivät kuvittele mitään, vaan tosiasia on kuvitelmista huolimatta, että muutamien pääjohtajien osinkoina jakamat voitot eivät ole kenenkään eivätkä minkään kansan yhteinen etu. Rahaa virtaa vuosittain ulkomaille euro poikineen enemmän kuin tänne tulee takaisin päin. Jonnekin Afrikkaan, Malin tasavaltaan ainoastaan tulee yhtä vähän työllistäviä sijoituksia kuin Suomeen.
Suurteollisuuden harjoittajien pyöreä pöytä -järjestön laatiman rakennemuutos-ohjelman (Muistetaan Ahon-Viinasen "hallittu" rakennemuutos: eurokunto, 530 000 työtöntä, yksityistäminen ja myynti ulkomaille, yli 1000 miljardin mk:n omistukset myytiin 300 miljardilla.) mukaan Euroopassa oli maanosassa toimivien yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi maailmanmarkkinoilla alennettava palkkoja ja julkisia menoja. Lakisääteisistä minimipalkoista ja työpalkkoja koskevista keskitetyistä sopimuksista oli luovuttava. Palkkaeroja oli voitava lisätä. Erityisesti nuorille työntekijöille maksettavia palkkoja oli alennettava. Työsuhdeturvaa oli höllennettävä. Yritysten oli voitava korvata pysyviä työsuhteita tilapäisillä. Normaalin työpäivän käsitteestä oli luovuttava ja tehtävä mahdolliseksi soveltaa muunlaisia työaikoja.
Philipsin pääjohtaja Wisse Dekker, josta tuli Gyllenhammarin jälkeen ERT:n puheenjohtaja, kiteytti rakennemuutoksen perustelut toteamukseensa, jonka mukaan EY-poliitikkojen oli vähennettävä työntekijöiden nauttimaa sosiaaliturvaa.
Aikanaan nämä pyöreän pöydän ritarit laativat suunnitelman, jonka mukaan yhteisöjen maiden omat kansalliset valuutat olisi poistettava ja perustettava eurooppalainen rahaliitto, jolloin jäsenmailla olisi yksi ja yhteinen valuutta ja keskuspankki. Liittovaltioiden tärkein side on osavaltioiden yhteinen valuutta. (EU on ollut liittovaltio 1992 Maastrichtin sopimuksesta alkaen - muun väittäminen on parhaimmillaankin vain pilkun halkaisemista: Yhteisöjen kansalliset lait ylittävä oikeuskäytäntö, oma raha, kauppapolitiikka, yhteiset rajat, yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka - YUTP - huomattavasti pidemmälle viety kuin YYA-sopimus aikoinaan, jota Lipponen niin ikään kovasti kannatti.)
Euroneuvostoliiton suunnitteluvaiheessa Pyöreän pöydän järjestöön kuului Suomesta Nokian Simo Vuorilehto ja hänen eläkkeelle siirtymisensä jälkeen Kymmene oy:n ja Nokian hallituksen puheenjohtaja C. Erhnrooth.
Puheenjohtajana toimivan Philips Dekkerin ja varapuheenjohtajana olevan Siemensin toimitusjohtajan Karl-Heinz Kasken sekä Fiatin Agnellin ja Volvon Gyllenhammarin ohella pyöreän pöydän järjestöön kuuluivat mm. Euroopan kolmen suurimman elintarvikeryhmän Unileverin, Nestlén ja Feruzzin samoin kuin kahden aseiden jättiläisvalmistajan, Daimler-Benz/MBB:n ja ranskalaisen Thomson CSF:n johtajat. Autoteollisuutta edustavat järjestössä Fiatin ja Volvon ylimmän johtajan lisäksi Mercedeksen ja MANin sekä öljy-yhtiöitä Euroopan suurimman yrityksen, Royal Dutch/Shellin sekä Hoechstin johtajat. Tietokone- ja elektroniikkateollisuuden edustajina kuuluivat järjestöön Philipsin, Siemensin ja Nokian pääjohtajien lisäksi Olivettin ja Bull-Thompsonin johtajat. Lisäksi jäseninä olivat mm. ABB:n, Boschin, British Steelin, Pilkingtonin, Pirellin ja Thyssenin johtajat.
"Eurooppalainen pyöreän pöydän järjestö" on EU:n todellinen vallankäyttäjä sen virallisten toimi- ja päätöksentekoelinten takana.
Suuryritykset toden totta ovat hyötyneet tilanteesta.
Mikäköhän se täsmällinen kysymys viestissä johon vastasin oli?
"eivät Suomen edut ole koskaan olleet ensisijaisia. Suurten ja itsekkäiden kansojen edut eivät ole kanssamme yhteisiä etuja, samoin kuin eivät suuryhtiöiden edut yhtene pienyrittäjien etujen kanssa."
Tässä väitetään montakin asiaa. Sanoin että väite suurien kansojen itsekkyydestä on hemmetin tekopyhä (mitä se onkin). Mitäköhän "kansamme yhteisillä eduilla" mahdetaan edes tarkoittaa? Talouskasvu ja turvallisuus ovat ainoat, jotka hyödyttävät ainakin niin suurta osaa että voitaneen käyttää termiä "kaikkia". Voin taata, että näitä ne isotkin maat haluavat.
Pienyritys on aina potentiaalinen suuryritys, joten siinä mielessä eri kokoisten yritysten intressit ovat monesti samanlaisia. SAKn kaltaisten muinaismuistojen rajoittaminen ja/tai purkaminen on ehdottomasti suurten ja pienten yritysten yhteinen etu kanssa. Joten väärin meni tuossakin.
"EU:n tuleva perustuslaki on laadittu suurten maiden ja näiden suuryritysten ehdoilla ja heidän piirustustensa mukaisesti. Ehdotukseen tehtiin 6000 parannusesitystä - kaikki turhaan. "
- Suurilla mailla oli varmasti kokoon ja BKThen sopiva painoarvo, sitä en epäile. Ihmettelen vain mikä siinä on niin kohtuutonta?
- Väitätkö tosiaan ettei ainutkaan parannusesitys vaikuttanut yhtään mihinkään? Pidän sitä epätodennäköisenä, vaikkakin mahdollisena.
- Muutoksia tulee melko varmasti vielä tapahtumaan ennen kuin eri maiden parlamentit/ylähuoneet/senaatit/mitkälie vahvistavat kyseisen perustuslain, joten ei ehkä kannata vielä riehaantua liikaa.
"Eri maiden "yhteiset" edut ja EEC/YK/Geneve-tyyppiset sopimukset voidaan solmia ja toteuttaa ilman Euroopan tiiviin unionin tapaista ahdasta, byrokraattista ja korruptiivista hallintojärjestelmää."
Niitä sopimuksia tarvittaisiin niin käsittämätön määrä, ja niiden valvomiseen ei ole mitään suoraa auktoriteettia. Puhumattakaan siitä, miten kannattavaa eri toimia on keskittää nyt kun se ei ole etäisyyksien puolesta enää ongelma eikä mikään. Ulkopolitiikassa saadaan (joskus toivottavasti) yhteinen ääni jne. Tähän nyt voisi vuodattaa vaikka mitä.
"Rajoja ei tarvitse todellakaan sulkea eikä vallihautoja rakentaa, vaan on toteutettava itsenäinen rajavalvonta. Ulkomaankauppa on käynyt itsenäisessä Suomessa ja käy tulevaisuudessakin ilman EU:ta."
Suomi ei ole ikinä toiminut todellisessa vapaassa kaupassa. Kanssa kuvitelma että Suomi voisi käyttää rajakontrollia taloudellisena "aseena" on varsin naiivi. WTO näpäyttää kehitysmaita jos ne leikkivät tullimaksuilla, mutta suurvaltojen ulkopuolella oleva teollisuusmaa voisi joutua pahempaankin pulaan. Jos USA ja EU molemmat kokisivat joutuvansa maksamaan kilpailua estäviä tulleja Suomessa kilpaillessaan, mikä estäisi vaikka kännykköjen tuontia kyseisille alueille haittaavat tullimaksut? En sano etteikö Suomi -voisi- tehdä omaa rajapolitiikkaa, mutta väittäisin että siinä on niin vähän liikkumavaraa, että itsenäisempiä ollaan EUn kontekstissa.
Oliko kiva kun oli pitempi vastaus nyt?
jättäisi rauhaan, kun selvästi kosken vain epäkohtiin.
"Totta: Suomen ei sikäli pidä osallistua sellaiseen poliittiseen eikä varsinkaan sotilaalliseen yhteistyöhön, mikä ei koskaan ole maamme etu. Itsekkyys olisi paikallaan - miksi ei otettaisi oppia USA:sta?"
Jännä vertaus jotenkin. Ensinnäkin "koskaan" on hemmetin iso sana. Et voi oikeasti uskoa, että se olisi sopiva tähän.
Toisaalta mitä jos puhummekin USAn osavaltioista. Mitä joku Wyoming hyötyy Washington DCn tapahtumista, jota Suomi ei hyötyisi Brysselin tapahtumista? Ja toisaalta mitä USA hyötyi Kosovon sodasta? Toki, kansainvälinen paine sitä vastaan laski, mutta pakotettu toiminta hyvän vuoksi on yhä toimintaa ilman selvää hyötyä.
"Liian tiivis yhteistyö suurvaltojen kanssa aiheuttaa epätasaista vallan ja varallisuuden jakopolitiikkaa. Suuret maat kahmivat lisää valtaa EU:ssa"
Et ole vieläkään oikein selittänyt, miksi sinulla tulisi olla enemmän valtaa kuin hyvällä saksalaisella kaverillani Heinzilla. Hän on ihan hyvä tyyppi, oikiksen käynyt jne ja varmasti ihan pätevä muodostamaan hyviä mielipiteitä. Mikä tekee sinusta niin h*lvetin erikoisen että mielipiteesi on hänen mielipidettään tärkeämpi kuin EUssa tehdään isoja päätöksiä?
"että muutamien pääjohtajien osinkoina jakamat voitot eivät ole kenenkään eivätkä minkään kansan yhteinen etu"
Jos tiedät mitä varten optiot ovat olemassa, niin tiedät mikä etu niistä on (firmojen toiminnan kannattavuus kokonaisuutena).
En ole eri mieltä kanssasi suuryritysten vaikutusvallasta, epäilen vain että kyseiset henkilöt toimivat jo muista syistä kuin pelkästä rahasta, vaikka se ei ikinä haittaakaan. Suoraan sanoen koen heidän visionsa Euroopasta luultavasti paremmaksi kuin keskivertopoliitikon... ainakin talousmiehet ovat osoittaneet taitonsa, asia jota kohtuu harvasta poliitikosta voi valitettavasti sanoa.
Mistäköhän hoitolasta nuo "Ei EU" ja"edelliseen" nimimerkin takana olevat hahmot ovat karanneet?
"mikä" ei ole koskaan Suomen etu - siihen juuri ei pidä sekaantua. Sellaista mikä ON etu, voidaan harrastaa.
Yhdysvaltain osavaltiot ovat hieman itsenäisempiä kuin EU:n jäsenmaat. Keskushallinnolla on valtaa ainoastaan todella isoista linjoista, mm. sodasta ja rauhasta. Jos Washington päättää osavaltion osallistumisesta sotaan, saa Wyoming lähteä sotimaan. YUTP- ja Nato-Bryssel saattavat eräänä päivänä tiputtaa kotiin lapun, jossa edellytetään maamme osallistumista sotaan. Sotahistoriaa tuntevat ymmärtävät, että asia ei koskaan houkuttele, ei näitä sotia maaperällään kokeneita maita eikä varsinkaan vieraan vallan hyväksi taisteleminen. Vänrikki Ville lähtisi EU-joukoissa taistelemaan, mutta hän ymmärtää, että joku toinen on valmis antamaan vastaavan uhrin ainoastaan ja korkeintaan omalle maallensa.
Saksalaisia on enemmän kuin suomalaisia: siinä on se syy, miksi maidemme päätökset olisi tehtävä erikseen. Saksassa on eri kansa, erilaiset maataloustuotanto-olosuhteet ja erilaiset taloudelliset etupyrkimykset kuin Suomessa. Saksa kykenee tällä hetkellä painostamaan Suomea etujensa mukaan vastoin omaa etuamme.
Työllistämisen ja/tai yhtiöön sitoutumisen sijasta johtajat jakavat osakkeita, vievät niitä ulkomaille taikka muualle pois.
Talousasiat ja bisnekset osataan, mutta se on toteutettu kerta kaikkiaan kokonaisuuden ja Suomen parhaan tulevaisuuden kustannuksella. Bisnestä voi tehdä EU:n ulkopuoleltakin käsin, parhaaseen USA:n tai Japanin malliin, Norja ja Sveitsikin hyvänä esimerkkinä.
Saksassa kunnioitan kaimani päätöksiä, ja Suomessa taas minä olen isäntä.
Suuret maat eivät milloinkaan, milloinkaa tingi eduistaan pienten hyväksi. Tuhansien vuosien historia puhuu omaa kieltään. Ei kaikkein vähiten suurten talousmaiden nykyisessä suhteessa kehitysmaihin.
Suurvallat eivät ainoastaan ole itsekkäitä, vaan ne pyrkivät puristamaan pienemmistä itselleen orjia ja aineellisia etuja. Vieraan vallan apuun luottamasta varoittanut kenraali Ehrensvärd tunsi perin pohjin Euroopan suurten kansojen itsekkyyden.
Pienet kansakunnat - toisin kuin suuret maat, tahtovat olla tasa-arvoisia ja "yhteisiin" pelisääntöihin sitoutuneita muiden maiden kanssa. Niin se kannattaakin. Mutta ei ehdoin tahdoin ja syyttä suotta EU:n kaltaisen epävaltion puristuksiin pidä mennä. EU:ta johtavat suuret maat, jotka eivät tuhatvuotisten historioidensa aikana ole ikinä tinkineet etupyyteistään suhteessa pieniin maihin.
Kauppa kävi ja käy ilman EU:takin. WTO on jo EU:takin pahempaa - mikähän siihen sitoo jäsenmaita? Elleivät "luonnonolosuhteet" niin kenties jotkin tehdyt syyt. Se porukka, joka hallitsee rahoja, pyrkii saattamaan asiat tahtonsa mukaiseksi kansojen enemmistöistä ja näiden kohtalosta välittämättä.
Kyllähän IMF ja WTO sekä Maailmanpankki ja miksei jopa Trilateraalinen komissio, näin rumia puhuaksemme "näpäyttää" niitä, jotka hyppivät bättrefolketin parketille.
Suomessa on rahaa ja maata. Rikas valtio. Tänne eivät pidemmän päälle mitkään lamat eivätkä sodat tai pakotteet pysty.
Kerro lisää itsestäsi. Sillä sinusta itsestäsi tuo viestisi juuri puhuu paljon. EU-asioihin ei tuolla oteta kantaa. Totta puhuen, tuo retro-taso on tyypillistä eräille.
Historiasta tottakai oppii paljonkin, mutta kyseessä on varsin yksinkertainen ongelma joka juontaa juurensa ihmisen psykologiaan.
Ihminen jakaa mielellään ihmiset "me/ne" jaolla. Minä olen ihminen, Eurooppalainen, Suomalainen, valkoinen, vapaa, demokraattinen, kapitalisi, varakas, kristitty, korkeakoulutettu jne jne. On pelottavan luonnollinen reaktio puolustaa väkeä joka kuuluu samoihin ryhmiin kuin itse kuuluu. Tai tunnustettava on, että afrikassa asuva kiinalainen maanviljelijä joka tunnustaa islamia ei ole ihan lähinnä sydäntäni VAIKKA hän voi olla kuinka älykäs. Näin ihmiset vaan tapaavat toimia.
Joten mitä tapahtuu kun on olemassa suuri ja pieni valtio? Suuren valtion asukkaat eivät yhdistä itseään pienemmän valtion asukkaisiin, jolloin hyvä vaalistrategia on puristaa rahaa ulos pienemmistä valtioista (joiden ongelmia suuren valtion asukkaat eivät koe omikseen) ja ratsastaa nousseilla tuloilla vaalivoittoon.
Mielenkiintoista kyllä itse näen tämän asian yhtenä suuremmista syistä kannattaa EUta. Ideana on saada koko Eurooppa mieltämään paikka kokonaisuutena. Tämähän on nimenomaan propagandan tehtävä, ellei jopa määritelmä. Silti koen päämäärän varsin hyväksi. Jos Saksalainen kokee Suomalaisten ongelmat omikseen tai Englantilainen Kreikkalaisten, niin hyväksikäytöllä ei mene hyvin. Vähän sama juttu kuin itärannikon amerikkalainen valkoinen on todella vihainen jos Californialainen musta ammutaan vaikka Egyptissä.
Ihmisen psykologiaa on käytännössä mahdoton muuttaa, mutta näitä "me/ne" ryhmiä on historian aikana yritetty aina manipuloida eri syistä. Hitler on paras esimerkki siitä miten tätä voidaan käyttää väärin "me olemme parempia kuin ne, joten meidän tulisi tappaa heidät ja korvata heidät, jotta ihmiskunnan geenit paranisivat"... mutta EUn "me olemme kaikki Eurooppalaisia, joten toimitaan yhdessä, autetaan toisiamme ja rikastutaan yhdessä" on mielestäni paljon aurinkoisempi.
Toisin sanoen haluaisin karsia noita ryhmiä, jotka erottavat minut muista ihmisistä edes mielessäni. On hyvä väittää, että tällainen parannus tulee vain sisältäpäin, mutta nationalistinen propaganda (jota jokainen Suomen lippu, jokainen rajapuomi Euroopassa jne edustavat) ei tee sitä kovin helpoksi. Kirkko, koulut, AY/työnantajat jne jne kaikki hoitavat osansa propagandasta, jotka aika pitkälti toimivat vain pitämässä riidat kytemässä :/
USA mallisempaa liittovaltiota? Siihen on kovin vaikea kieltämättä ihan lennosta siirtyä, mutta ehkä se on lopullisena päämääränä? Brysselillä pitää lopultakin olla joku funktio tässä kehitysvaiheessa, mutta ihan suurimpia linjoja sille ei voida poliittisista syistä antaa... joten nyt se joutuu näpertelemään kaikkea turhaa.
En todellakaan halua EUta joka säätää kaikkien pikkujuttujen kimpussa, vaan ehdottomasti amerikkalaistyylisemmän tilanteen, jossa Brysselissä puhutaan ulkopolitiikkaa ja yleensäkin Bryssel on vastuussa turvallisuudestamme mutta ei juuri muusta. Liittovaltion poliisi on varmaan aika välttämätön, jotkut liittovaltion lääketestit jne olisivat varmaan erittäin hyviä jne, mutta suureen osaan asioista EUn mielipidettä ei kaivata, tässä olen ihan samaa mieltä. Tosin ymmärrän tämän valivaiheen tarpeellisuuden, ja sen takia kannata projektia vaikka se vähän näennäisesti harhaileekin.
"Saksassa on eri kansa, erilaiset maataloustuotanto-olosuhteet ja erilaiset taloudelliset etupyrkimykset kuin Suomessa."
Ei se kansa nyt niin kovin erilaista ole.
Maataloustuotanto-olosuhteiden erot Suomen ja Saksan välillä eivät nyt niin radikaalisti erilaisia ole verrattuna esim etelä-Suomen ja Lapin eroihin.
Taloudelliset etupyrkimykset ovat melko varmasti samanlaiset. BKT kasvu ja BKT/henkilö kasvu ja yleisen hyvinvoinnin leviäminen. Aika yleisiä päämääriä tosin.
Olen utelias millaisena näet Suomen tulevaisuuden, jos sitä kerran tuhotaan EUssa. Ymmärrän "tuhon" jos olet voimakas nationalisti niin kuin tunnut olevan, mutta muuten en havaitse mitään järkyttäviä mullistuksia horisontissa.
Norjan ja Sveitsin rajoilla vallihaudat?
Norja kuuluu NATOon, ei tarvitse EU:ta turvallisuutensa takuumieheksi. Taloudellisesti ökyöljyvaltio ei kuvittele tarvitsevansa Eurooppa-yhteistyötä. Niin kauan menee hyvin kun öljy voitelee talouden pyöriä turskamaassa.
Sveitsin historia on poikkeuksellinen. Niin poikkeuksellinen, ettei siihen voi verrata mitään maailman valtiota. Pankkibusines, hallintotapa, hyötyminen harskisti toisesta maailmansodasta.....
osaatkin sitten varmaan kertoa vastauksen siihen kysymykseen, että mitä hyötyä Suomelle on EU-jäsenyydestä ollut. Tai voithan kertoa tietenkin myös sen, että millä tavoin norjalaisten ja sveitsiläisten elämänlaatu kohenis jos liittyisivät EUhun?
Natsionalismi, kiihkokansallisuus on todellakin huono aate samoin kuin tämä eurofederalismi, mikä käytännössä merkitsee toista ääripäätä eli vierasta valtaa tukevaa maanpetturuutta.
USA:n liittovaltion osavaltioilla on oma lainsäädäntö, jota ei yhdenmukaisteta minkäänlaisten Wasnigtonista tulevien direktiivien ja byroktiivien suuntaan, mutta mikä ihme ja kumma on Euroopan poliittisen unionin tarkoitus ja hyöty? Kun ne kauppa- ja talousasiat voidaan toteuttaa muutoinkin.
Erityisesti lappi kuuluu Keski-Euroopan pitkien kasvukausien rinnalla varsin arktisiin olosuhteisiin. Saksa on aivan samalla tavalla eri valtio meihin näden eroavine pyrkimyksineen kuin olivat Ruotsi-Suomi ja tsaarin Venäjä aikoinaan! Ne parhaimmillaankin soisivat Suomelle jonkinlaisen autonomian muutoin käyttäen Suomi-neitoa hyväkseen kuin ilotyttöä.
EU on osoittanut suuntansa. Mutta pätevä arvio voidaan Keijo Korhosen mukaan tehdä vuonna 2005, jolloin olemme olleet Suomen perustuslain vastaisessa unionijäsenyydessä tasan 10 vuotta.
Ennustetaan sitten. Kasvu-kilpailu-dogmi näyttää nyt tuovan jonkin verran rahaa joillekin, mutta samalla vie ulkomaille, siis Suomesta pois. EU:n laajentumisen myötä jäsenmaksut nousevat oleellisesti. Päätäntävalta unionissa tulee heikkenemään entisestään. Sotilasliitto EU saattaa toteutua ja niellä Suomessakin ammattiarmeijan kustannukset, eli käytännössä kaksinkertaiset puolustusmenot. Rajat aukenevat railona huumeille ja järjestäytyneelle rikollisuudelle. Sitten täällä levitellään käsiä oman maan ja kansan tarpeille, että "Mistä rahaa?"
Ei mistään, kun kaikki työnnetään vieraan vallan ja vieraiden intressien törsättäväksi.
"USA:n liittovaltion osavaltioilla on oma lainsäädäntö, jota ei yhdenmukaisteta minkäänlaisten Wasnigtonista tulevien direktiivien ja byroktiivien suuntaan"
USA korkein oikeus on liittovaltion elin, ja sillä on lakiasioissa viimeinen sana. Liittovaltion lait myös menevät paikallisten lakien yli jos ristiriitoja löytyy (perustuslaki tärkeimpänä tietenkin, esim mormonien moniavioisuuden kieltäminen toisena jne). Jos tästä ei joku voisi mielestäsi ruikuttaa samaa kuin Brysselistä ruikutetaan, niin en tosiaan hahmota ajatuksenjuoksuasi.
"mutta mikä ihme ja kumma on Euroopan poliittisen unionin tarkoitus ja hyöty? Kun ne kauppa- ja talousasiat voidaan toteuttaa muutoinkin."
Se höyty onkin pitkällä tähtäimellä geopoliittinen, sotilaallinen ja teknologinen. Taloudessakin tulee luultavasti hyötyjä, mutta en välttämättä pistäisi päätäni pantiksi.. (epäilen myös, että kaikki EUn ulkopuoliset maat joutuvat joka tapauksessa emuloimaan EUn tekemiä muutoksia melko pian).
"Kasvu-kilpailu-dogmi näyttää nyt tuovan jonkin verran rahaa joillekin, mutta samalla vie ulkomaille, siis Suomesta pois. "
Kuka siitä sitten täsmälleen höytyy? Ja Suomi on maailman toiseksi kilpailukykyisin maa, joten ei täältä mitään suurta tarvetta ole firmaansa pois viedä. Valtion täytyy vain olla mukava paikka yrityksille työllistää, ja homma toimii hyvin.
Sen verran epäitsenäisiä ovat nämä Eurooppa-Neuvosto-tasavallat, että Yhdysvaltain osavaltioilla on enemmän liikkumavaraa. EU-kritiikki kasvaa Euroopassa, vaikka siitä ei Suomessa juuri kerrotakaan. Britanniassa on valtalehdistökin EU-kriittistä ja rehellistä. Kieltämättä vaikea uskoa.
"Maailman kilpailukykyisin maa", jonka kilpailukykyä edellä ovat mm. Saksa ja Italia, Britannia ja Kanada. Valitettavasti myös muut pohjoismaat kärjessä Norja ovat mokomaa "kilpaulukykyä" edellä. Mitä? Eikö tämän pitänyt olla yhteinen Eurooppa ja maailmanrauhaa ja mitä kaikkea tavoitteleva globalisaatio? Minkälaista arvomaailmaa edustaa häikäilemätön kasvu-kilpaulu-ismi, kanssaihmisistä ja luonnosta piittaamaton, pohjaton ahneus ja riisto.
Lues uudelleen äskeinen kommenttini. Aika hyvä ja tyhjentävä teksti se on.
Paavo ja Sauli "Mistä rahaa? - ei ole rahaa!" Lipponen ja Niinistö hallituksineen laskivat liikkeelle suuren valheen maailman suurimmasta kilpailukyvystä saksalaisen oppi-isänsä Adolf Hitlerin opastamalla tavalla.
Kuka siinä kilpailussa sitten voittaa, ja minne voittonsa vie?
Tätä et tunnu hahmottaman. Eurooppa KRITIIKKI on hyvä asia. Erittäin hyvä asia. Mutta tämä "ulos EUsta nyt" on ennemminkin "mä en leiki enää" asennetta, antamatta EUlle edes mahdollisuutta. EU tarvitsee kritiikkiä, mutta sitä rakentavaa kritiikkiä ei helposti pääse tapahtumaan, koska niin moni vastustaa ei-rakentavasti... näissä olosuhteissa rakentavan kritiikin mahdolliset antajat puolustelevat unionia 99% ajasta.
""Maailman kilpailukykyisin maa", jonka kilpailukykyä edellä ovat mm. Saksa ja Italia, Britannia ja Kanada. Valitettavasti myös muut pohjoismaat kärjessä Norja ovat mokomaa "kilpaulukykyä" edellä."
Hurja juttu miten Saulilla ja Paavolla on tuota vaikutusvaltaa. Lues tämä juttu vaikka. Ei meidän pidä varmaan Suomen vaikutusvallasta huolehtia, kun pari hassua meidän ministeriä vääristelee suuria kansainvälisiä tuloksiakin..
http://www.rediff.com/money/2001/oct/19wef.htm
Ei välttämättä ole ihan uusin, mutta silti ehdottomasti EUn jälkeinen jne.
"Kuka siinä kilpailussa sitten voittaa, ja minne voittonsa vie?"
Itse ajattelin ainakin voittaa siinä. Mihinkö rahani vien? Paha sanoa. Varmaan ainakin yksi kämppä Suomesta.
On välittömästi ei-toivottu henkilö Suomen politiikassa ja mediassa. Eurooppa-kritiikki saa vastaansa - ei asia-argumentteja - vaan törkeää henkilökohtaista pilkkaamista ja nimittelemistä. Erkki Tuomioja, jonka kanssa olen meilaillut, on kova nimittelijä, mutta eipä niinkään fiksusta kaverista ole ollut itse väitteiden vääräksi osoittajaksi! Tuomioja ja Teija Tiilikainen ovat ainoat EU-vaikuttajat, joissa on ollut miestä vastaamaan yhteydenottoihin. Jälkimmäisen kanssa tuli selväksi erään sanomalehden tekemä "vapaa mukailu" hänen lausunnostaan. Lehdistö muokkaa kannanottoja vielä enemmän federalistisiksi ja Natoistisiksi, kuin ne ovat alunperin olleetkaan.
Tämäkin epäkoha näyttää olevan mahdollista korjata ainoastan eroamalla EU:sta kokonaan.
Kuina suuri yritys on oltava, että pärjää kilpailussa? Miten se monetaristinen ja kiihtyvä "kilpailu" sopii yhteen sen euroeurooppalaisen yhteishengen kanssa.
Mehän olemme aateveljiä. Sinä et vain tahdo havaita epäkohtia ja syviä ristiriitoja EU-informaation ja vallitsevan todellisuuden välillä.
Taas täytyy muistuttaa, että EU:n periaatteena ei ole kansojen tasa-arvo, vaan raaka, kylmä taloudellinen kilpailu. Eri EU-maiden välillä vallitsee siis kova ja ankara kilpailu: ei mikään yhteisvastuu! Suomi on saksalaisille pelkkä kansainvälisen kilpailun rakas vihollinen, jonka markkinoita ja yhtiöitä on vallattava, ostettava sekä tuotava Suomeen Lidlejä ja bulkkituotteita.
Kysymyksessä on kilpailu.
Jos kiihkonationalismi liittyisi Eurooppa-kansalaisuuteen, niin se olisi ilmeisesti hyvä asia, eikä kukaan vastustaisi sitä vaikka lopputulos olisi koko aatteen väärinkäyttö opportunististen vallanpitäjien suhdanne-etujen mukaisesti.
EU alkaa entistä selvemmin osoittautua vanhan kaavan mukaiseksi imperiumiksi, jossa suuret sortavat pieniä. Tässä mainio linkki, jossa on paljon muutakin tietoa: http://www.tt.fi/arkisto/getoriginal.pl?ft_cid=1971 sivulla 5. Komission kaatamista kaupoista.
Tämä oli vanhan EU-komission päätöksessä, jolla se kielsi busseja ja kuorma-autoja valmistavien ruotsalaisten yhtiöiden Volvon ja Scanian fuusion. Komission päätöksestä hyötyivät näiden pahimmat kilpailijat Ranskan Renault, Saksan Daimler-Benz ja Italialainen Iveco.
EU:n komissio hyväksyi Renaultin ja italialaisen Fiatin omistaman Ivecon bussien valmistuksen yhdistämisen, vaikka niiden yhteenlaskettu markkinaosuus nousi Ranskassa yli 70 prosentin. Lisäksi sama komissio hyväksyi saksalaisten bussinvalmistajien Käsbohrerin ja Daimler-Benzin fuusion, vaikka niiden markkinaosuus oli Saksassa lähes 60 prosenttia. Pohjoismaiden markkinoiden osuus koko EU:n markkinoista on vain noin kuusi prosenttia eli huomattavasti pienempi kuin vastaava Ranskan ja Saksan markkinoiden osuus. Volvo-Scanian bussien ja raskaiden kuorma-autojen markkinaosuus olisi Pohjoismaissa ollut n. 70 prosenttia, mutta koko EU-alueella vain n. 30 prosenttia.
Suuret maat ovat suosituimmuusasemassa. Volvon ja Scanian tyrmäyshankkeen valmistellut ja läpivienyt EU:n kilpailukomissaari Mario Monti kuului itse aikaisemmin Fiatin hallitukseen.
Vuonna 1990 voimaan tulleen EU:n kilpailulainsäädännön mukaan vapaata kilpailua vahingoittavaan, määräävään markkina-asemaan johtavaa fuusiota ei saa hyväksyä. Koska EU muodostaa yhteisen markkina-alueen, olisi johdonmukaista, että kysymystä määräävästä markkina-asemasta autoteollisuudessa tarkasteltaisiin koko EU:n eikä vain sen yksittäisten jäsenmaiden osalta. Näin on tehtykin silloin kun kyseessä ovat olleet saksalaiset, ranskalaiset ja italialaiset yhtiöt, mutta ei enää silloin kun kyseessä ovat pienissä maissa syntyneet yritykset.
EU:n komission omaksuma linja antaa suurten jäsenmaiden suuryrityksille huomattavan kilpailuedun pienten maiden suuriin yrityksiin verrattuna. Pienissä jäsenmaissa suuret yritykset eivät saa yhdistyä samalla tavoin kuin muissa jäsenmaissa, joissa fuusioituneet suuryritykset voivat tuoda tuotteitaan täysin vapaasti pienempiin jäsenmaihin. Esimerkiksi Nokia ei olisi voinut syntyä kahden suuren yrityksen fuusion tuloksena Suomessa, mutta kylläkin Saksassa ja Ranskassa. Volvo ja Scania joutuivat markkinaspekulaatioiden kohteeksi.
Teollinen tuotanto keskittyy, kilpailu kovenee. Maaimanmarkkinoilla oli vielä vuonna 1960 yhteensä 60 itsenäistä autonvalmistajaa. Nyt niitä on enää 15. Mitä pienemmäksi valmistajien määrä kutistuu, sitä kovemmaksi ja ankarammaksi muuttuu kilpailu.
Wallengerg -miljardöörisuku, joka Volvon ja Scanian fuusion jälkeen myi 37,4 miljoonaa Scanian osaketta eli 34 prosenttia yhtiön äänivallasta Volkswagenille, kärsi EU:n päätöksellä tappion saksalaisten, ranskalaisten ja italialaisten yhteenliittymälle.
Se, että EU:n komissio teki selvästi mielivaltaisen ja epäoikeudenmukaisen päätöksen, nostaa esiin kysymyksen keinoista, joilla se toteutettiin.
EU on eurooppalaisten suurytitysten voitontavoitteluaan edistämään luoma valtionrakennelma, jossa lahjonta ja väärinkäytökset rehottavat. Kansanvalta on EU:ssa alistettu puoluevallalle ja tämä taas rahavallalle, joten suunnan muuttuminen unionissa on täydellinen mahdottomuus.
kapitalismissa sen pitäisi olla yksilötasolla. Miksi minua kiinnostaisi onko minua konkurssiin ajava firma Suomalainen vai Saksalainen, vastustan ihan samalla tavalla.
Mitä jos EU laittaa Saksalaisen -ym. suuren maan putiikin sinun kauppasi edelle? EU:n mielivalta vääristää kilpailupolitiikan. Se siinä vaan on.
Paavo Lipponen tietää miten rakennetaan menestyksekäs ura: pitää aina kannattaa sitä mikä kulloinkin on parhaaksi omalle uralle:
Lipponen oli aikoinaan innokas YYA-mies ja Neuvostoliiton ystävä, hän mm. ihmetteli että "miksi Suomessa pitää pelata amerikkalaista jalkapalloa".
EU-aikana Lipponen ei ole ajanut Suomen etua vaan EU:n etua. Tästä hän odottaa saavansa ansaitsevansa palkinnon.
Sinsänsä Prodi ei ole ehdottanut Lipposta EU:n presidentiksi, kysessä on uutisankka ja johtavien lehtien EU-propagandaa. Seura-lehti kysyi asiasta Prodin mielipidettä ja totta kai Prodi ystävällisenä miehenä sanoi Paavon olevan hyvä ehdokas. Mitä muuta hän olisi voinut sanoa?