Miten on voisiko olla niin että usko ja uskonnot ovat syntyneet sen vuoksi että on olemassa loisia/laiskoja jotka haluaa elää toisten työn tuloksista nauttien tekemättä itse leipänsä eteen raskasta/epämiellyttävää työtä?
Mielestäni poppamiehet, sadetanssijat jne. ovat ihan samanlaisia ammattilaisia jotka elättää itsensä herkkäuskoisia ihmisiä narraamalla.
Miksi muuten maailmassa olisi yli 3000 eri uskonsuuntausta jotka kaikki ovat mielestään oikeassa!?
Ei, en ole ateisti. Tiedän että jokin/joku on meidän kaikkien yläpuolella mut minulle hän on Luoja ja se ei ole minulle sama kuin eri uskontoja edustaville Jumala on.
Olis kiva saada tietää jos joku toinenkin, itsensä ja Luojansa kans tasapainossa oleva asiallisesti kommentoisi ajatustani järkevästi.
En tahdo riitelyä tai kirkkojen/uskontojen haukkumisia tähän vaan avoimia ajatuksia asiasta joka minua on jo vuosikymmeniä mietyttänyt vaikka tunnen olevani omalta osaltani sovussa Luojani kanssa.
Seuraan ja luen mielipiteenne mutta en välttämättä ota kantaa tai puolustele vakaamustani.
Mielestäni poppamiehet, sadetanssijat jne. ovat ihan samanlaisia ammattilaisia jotka elättää itsensä herkkäuskoisia ihmisiä narraamalla.
Miksi muuten maailmassa olisi yli 3000 eri uskonsuuntausta jotka kaikki ovat mielestään oikeassa!?
Ei, en ole ateisti. Tiedän että jokin/joku on meidän kaikkien yläpuolella mut minulle hän on Luoja ja se ei ole minulle sama kuin eri uskontoja edustaville Jumala on.
Olis kiva saada tietää jos joku toinenkin, itsensä ja Luojansa kans tasapainossa oleva asiallisesti kommentoisi ajatustani järkevästi.
En tahdo riitelyä tai kirkkojen/uskontojen haukkumisia tähän vaan avoimia ajatuksia asiasta joka minua on jo vuosikymmeniä mietyttänyt vaikka tunnen olevani omalta osaltani sovussa Luojani kanssa.
Seuraan ja luen mielipiteenne mutta en välttämättä ota kantaa tai puolustele vakaamustani.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Varmasti monen uskonnon takana on juuri tuollaiset syyt. Uskoisin, että itseasiassa kaikkien ihmisten kehittelemien uskontojen taustalta löytyy itsensä korottamisen tarve tai taloudelliset motiivit uskonnon perustamiselle.
Henkilökohtaisesti olen kristitty siksi, että vastoin kaikkia omia luulojani jouduinkin huomaamaan, että Jeesus onkin todellisesti olemassa ja vaikuttaa tässä maailmassa.
Olin kyllä ajatellut jo ennen uskoontuloani, että maailmassa ehkä sittenkin on jokin suurempi voima, mutta vakaumukseltani olin enemmänkin evolutionisti kuin mihinkään uskonnollisiin selityksiin luottava. Kuitenkin jouduin kohtaamaan itseasiassa vastoin omaa tahtoani sen totuuden, että Jeesus on totta.
Olen yrittänyt kertoa tälläkin palstalla tästä hengellisestä todellisuudesta, mutta valitettavasti näitä asioita ei oikein voi sanoiksi pukea ja luulenpa ettei monetkaan ota sellaista todistusta vakavissaan. Eikä Jumalaa voi toiselle selittääkään, ainoastaan Jumala itse voi ilmaista itsensä niin selvästi, että Jumalan kieltäjänkin on pakko Hänen ilmoituksensa uskoa.
...ihan hyvän vastauksen tuohon kysymykseesi. Napsautas linkistä tuosta:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.cgi?category=1000000000000003&conference=680&posting=22000000000857744
Voin kyllä olla yhtä mieltä kanssasi siitä, että kirkollinen ammatti on pääasiassa verrattavissa viihdyttäjän ammattiin. Tosin tietysti silloin kun ihminen tulee papin puheille omien ongelmiensa johdosta, niin ammattiluokittelu on häilyvämpi (onhan papilla vaitiolovelvollisuus ym. eli siinä lipsahdetaan pikkuisen palveluammatin puolelle). Samoin silloin, kun kirkonmies puhuu todella asiaa, eikä vain työnsä puolesta helistele sanoja - ja sekin tapahtuu aina tietysti pappisvalan määräämissä rajoissa. Pappisvala velvoittaa mm. kääntämään selkänsä kaikille vastaan sotiville opeille myös työn ulkopuolella.
Pappisvalasta muuten alkaa näin: "Minä NN lupaan ja vannon...Jumalan kautta...". Näin ollen heti ensimmäinen lause sotii täysin Jeesuksen sanoja vastaan: "Mutta minä sanon teille, älkää ensinkään vannoko (valoja), älkää taivaan kautta, sillä se on Jumalan valtaistuin ym." (Matt. 5:4)
Useimmiten uskonnot perustetaan jonkin suuren henkisen opettajan ympärille. Todelliset henkiset opettajat ja valaistuneet mestarit eivät tietenkään pyri ensisijaisesti siihen. Heidän julistamaansa sanomaa ei voi sillä tavalla rajata, sillä se on yhtä suuri ja rajaamaton kuin elämä itse. Monet heistä kieltävät oppilaitaan uskomasta mihinkään muuhun kuin omaan kokemukseen ja sanovat vieläpä: "Älä usko edes sitä mitä minä sanon, saatanhan olla valehtelija tai typerys" (Barry Long).
Elävän opettajan ympärille kertyy oppilaita ja kuulijoita; kuolleen opettajan ympärille sitäkin enemmän. Oppilaiden määrän voi suhteuttaa siihen, kuinka paljon opettaja suostuu kompromisseihin kuulijoiden mieltymysten kanssa. Onkin sanottu, puhtaimman Totuuden opettajalla on vähiten oppilaita. Opettajan kuoltua alkaa sitten syntyä erinäisiä kiistoja opetuslasten kesken ja opetus pirstoutuu uusiksi ja uusiksi haaroiksi ja lahkoiksi. Mutta Totuus ei myönny yhteenkään oppisuuntaukseen tai tulkintaan, ei vaikka kuinka suostuttelisi, sillä Totuus on aina uusi ja elävä, Totuus on elämä.
Varmaankin lopulta uskonto tarkoittaa yksilön määrätietoista etenemistä kohti objektiivista totuutta, Jumalaa. Sitä odotellessa on varmaan hyötyä siitäkin, että yritämme porukalla ratkoa olemisen mysteeriin liittyviä kysymyksiä ja perustamme erilaisia ajatusrakennelmia (uskontoja) tätä yhteistä lopullista tavoitetta palvelemaan.
Mut jos taivas onkin uskontojen luomaa virituaalinen paikka jota ei todellisuudessa ole. Sillä toivolla jotku omaa etujaan ajattelevat pitää ihmisiä "alaisaan" ja lypsävät siitä vielä rahaakin joilla sitten itse elävät leveästi. Ei kai muuten maailmassa oli tuhansia uskonsuuntauksia.