http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1487275
"Poliittisen historian dosentti Erkki Tuomioja kyseenalaistaa käsityksen Suomen torjuntavoitosta Tali-Ihantalan taistelussa Neuvostoliittoa vastaan 1944.
- Jos puhutaan torjuntavoitosta, niin täytyy myös muistaa, että kyllä se puna-armeija olisi tänne tullut, jos olisi halunnut.
Tuomiojan mukaan kyseessä on "viime vuosina myös elokuvan kautta popularisoitunut" myytti.
Sdp:n puheenjohtajaehdokas kertoi näkemyksistään maanantai-illalla Helsingissä poliittisen historian klubilla, jossa aiheena oli sotien suomettunut historiankirjoitus. Tuomiojan mukaan itse sotien tutkimus ei koskaan ole ollutkaan suomettunutta.
Tuomioja kiistää pyrkivänsä millään tavalla vähättelemään Suomen "viime vaiheissa" käymän puolustustaistelun merkitystä.
- Totean tämän siis ilman, että tässä väheksytään sinänsä tämän puolustustaistelun merkitystä. Mutta sillekin on annettu tietynlaista myyttistä piirrettä, hän toteaa.
Tuomiojan mukaan Suomessa nousi jatkosotaan ajautumisteorian upottamisen jälkeen pinnalle "uusi ajopuuteoria".
- Sen mukaan kuitenkin teimme aina sodassa oikeat valinnat, jotka lopulta pelastivat Suomen. Se on yksi kantava teema vähän virallisemmassa historiantutkimuksessamme: Suomelle aina siunaantui taitavat johtajat, jotka tiesivät oikeaan aikaan tehdä oikeat päätökset.
- Se kuulostaa vähän liian hyvältä ollakseen välttämättä historiallisesti kestävää. Sekin selittyy sillä, että pienelläkin kansalla on tarve selittää menneisyyttään ja nähdä johtajansa taitavassa valossa."
"Poliittisen historian dosentti Erkki Tuomioja kyseenalaistaa käsityksen Suomen torjuntavoitosta Tali-Ihantalan taistelussa Neuvostoliittoa vastaan 1944.
- Jos puhutaan torjuntavoitosta, niin täytyy myös muistaa, että kyllä se puna-armeija olisi tänne tullut, jos olisi halunnut.
Tuomiojan mukaan kyseessä on "viime vuosina myös elokuvan kautta popularisoitunut" myytti.
Sdp:n puheenjohtajaehdokas kertoi näkemyksistään maanantai-illalla Helsingissä poliittisen historian klubilla, jossa aiheena oli sotien suomettunut historiankirjoitus. Tuomiojan mukaan itse sotien tutkimus ei koskaan ole ollutkaan suomettunutta.
Tuomioja kiistää pyrkivänsä millään tavalla vähättelemään Suomen "viime vaiheissa" käymän puolustustaistelun merkitystä.
- Totean tämän siis ilman, että tässä väheksytään sinänsä tämän puolustustaistelun merkitystä. Mutta sillekin on annettu tietynlaista myyttistä piirrettä, hän toteaa.
Tuomiojan mukaan Suomessa nousi jatkosotaan ajautumisteorian upottamisen jälkeen pinnalle "uusi ajopuuteoria".
- Sen mukaan kuitenkin teimme aina sodassa oikeat valinnat, jotka lopulta pelastivat Suomen. Se on yksi kantava teema vähän virallisemmassa historiantutkimuksessamme: Suomelle aina siunaantui taitavat johtajat, jotka tiesivät oikeaan aikaan tehdä oikeat päätökset.
- Se kuulostaa vähän liian hyvältä ollakseen välttämättä historiallisesti kestävää. Sekin selittyy sillä, että pienelläkin kansalla on tarve selittää menneisyyttään ja nähdä johtajansa taitavassa valossa."
Vastaukset 16
Vanhimmat
ja sanoo, mikä on totuus ns. torjuntataisteluiden suhde Suomen itsenäisyyteen. Se on myytti! Tässä Tuomioja sanoo oleellisen:
"- Jos puhutaan torjuntavoitosta, niin täytyy myös muistaa, että kyllä se puna-armeija olisi tänne tullut, jos olisi halunnut."
"Huippupoliitikko" Erkki Tuomioja nonsaleerasi sitten yhdellä lauseella koko kesän 1944 uhraukset.
Kyseinen poliitikko edustaa allekirjoittaneelle räikeintä esimerkkiä "suomettumisesta" eikä hänellä kylmän sodan dinosauruksena ja poliittisen katseensa taaksepäin suunnanneena ole mielestäni mitään annettavaa ainakaan Suomen ulkopolitiikalle tänä päivänä. Ihmettelen myös suuresti, jos hänet valitaan vielä edustamansa puolueen johtoon.
Lause "- Jos puhutaan torjuntavoitosta, niin täytyy myös muistaa, että kyllä se puna-armeija olisi tänne tullut, jos olisi halunnut" on lähinnä huvittava. Kyllä silloinen NL varmasti halusi ja yrittikin, mutta löi päänsä siihen kuuluisaan "Karjalan mäntyyn" ja keskeytti hyökkäyksen suurten miestappioiden sanelemana keskittääkseen voimansa Saksan lyömiseen.
Olisi mielenkintoista kuulla Tuomiojan kommentteja, saati kärkevää kritiikkiä itäisen naapurimme nykyiseen aseiden kalisteluun liittyen (ilmatilan loukkaukset Suomenlahdella, ydinsukellusveneharjoitukset Norjan rannikolla, puheet asevarustelun kiihtymisestä jne.), puhumattakaan Venäjän ihmisoikeustilanteesta tai sananvapaudesta. Tai siitä, miten rikastuneet keskiluokkaiset Venäjällä sijoittavat rahansa ulkomaille, eivätkä maan oman rapautuneen infrastruktuurin kehittämiseen. Tai siitä, miten Venäjä (luonnosta piittaamattomalla) energiapolitiikallaan pitää kaikkia siitä riippuvaisia rautaisessa otteessaan. Tai siitä, miten Tuomioja oli etunenässä vastustamassa Vietnamin sotaa, mutta ei hiiskahda sanaakaan Venäjän konfliktista Tsetseniassa.
Tuomioja elää vielä "ihanien muistojen 70-lukua", pioneerileirien ja taistolaislaulujen kulta-aikaa. Jätän siis hänen kommenttinsa omaan arvoonsa.
Ja täysi tunnustus sotiemme veteraaneille... edelleen.
Tuomioja, puolikommunisti on pitkä miinus Suomelle. Jäänne 70 luvulta, tyhmä ja yksinkertainen. Tyypillinen punikki. Hyvä jos menisi demareiden johtoon vielä, menisi demarit rytinällä metsään moinen kommunisti-ikoni keulassaan....
Huippupoliitikko rest my case
Tuomiojan argumentaatioon ei riitä hänen koulutus ja olkoon ainoa validi peruste poliittinen perimä (= 70 luvun kommari) .. mutta julkinen ja poliitinen näkökanta hämärtää emppiirisen tutkimuksen objektiivisuutta. Tuomioja halua maailman olevan edelleen vaalean punainen. Face it EKI - u are history
Hyvä erkki!
Kiintoisa aihe, viime sotiemme kulku on sellaista kestoaihetta. Ja Tuomioja oli näkemyksineen aivan oikeassa. Näin kirjoittelin aiheesta Suomi24:n historia-palstalla parisen vuotta sitten:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9985132
""""""""" NL:n tavoite 1944 suurhyökkäyksessä oli Kymijoen tasa.
setäkertoojaselostaakuva
11.7.2011 23:48
Historiallisten faktojen mukaan Suomen itsenäisyys ei ollut jatkosodan aikana vaarassa NL:n sotatoimien taholta. Ja kesän 1944 ns. torjuntavoitot ovat siinä mielessä myyttejä, jos niillä perustellaan Suomen itsenäisyyden säilymistä. Toki sotilaallisessa mielessä Suomi sai jatkosodassa torjuntavoittoja, joilla torjuttiin puna-armeijan hyökäyksiä. Mutta ne rajoittuivat vain kyseessä olleeseen sota- ja taistelutilanteeseen. Esimerkiksi Tali-Ihantalan taistelulla ei siis torjuttu NL:n aikomaa Suomen valtausta, vaan osaltaan puna-armeijan eteneminen Lappeenrantaan ja Kymijoen tasalle.
Ja historialliset dokumentit ja tutkijat siis kertovat, että ns. Kymijoen tasa oli puna-armeijan päätavoite kesän 1944 suurhyökkäyksessä Leningradin rintaman osalta, eikä siis Suomen valtaaminen. Ensinnäkin dokumenteista mainittakoon vaikka NL ylimmän sotajohdon, eli Stavkan määräykset, jotka löytyvät mm. kirjasta "Taistelut Suomen rintamalla 1941-1944". Ideana oli siis se, että lyömällä Suomen pääjoukot ja etenemällä Kymijoen-linjalle neuvostojoukot luovat Suomelle paineen rauhan solmimiseen.
Tämä lähtökohdan vahvistaa yhteneväiseksi Stavkan määräysten kanssa mm. vuonna 1991 NL:n puolustusministeriön asiakirjoihin tutustunut everstiluutnantti Urho Myllymäen johtama suomalaistutkijoiden työryhmä raportissaan. Niin ikään teoksessaan "Miten Suomi valloitetaan" Ohto Manninen, toteaa Kymijoen olleen puna-armeijan tavoitteen Leningradin rintaman osalta. Manninen kirjoittaa mm. näin:
"Kymijoki oli tietysti huolellisesti harkittu tavoite. Vesistölinjana se oli luonnollinen paikka pysähtyä ja asettua tarvittaessa puolustukseen." sekä näin: "Kymijoki oli arvioitu saksalaisten mahdolliseksi puolustuslinjaksi siinä tapauksessa, että Suomi vetäytyisi pois sodasta."
Ja puna-armeija siirsi suurhyökkäyksen aikana myös jo panssarivoimaansa kannakselta päärintamilleen. Siitä ja puna-armeijan suurhyökkäyksen tavoitteista, löytyy tietoa myös historiantutkija Helge Seppälän viime sotiemme historiaa käsittelevistä teoksista, kuten teoksesta "Vuosisatainen taistelu Karjalasta". Siinä Seppälä kirjoittaa mm. näin:
"Stavkan suunnitelman mukaanLeningradin rintaman oli hyökättävä pitkin Suomen-lahden rannikkoa suuntana Valkeasaari, Viipuri ja Lappeenranta ja tuhottava Suomen päävoimat sekä luotava uhka Etelä-Suomen asutuskeskuksille etenemällä Kymijoen tasalle."
Sitä, ettei puna-armeijalla ollut tarkoitus vallata Suomea tukee myös 19.6.1944 julkaistu Päämajan tiedustelujohtajan eversti Aladar Paasosen tiedusteluraportti, jossa todetaan:
"Toistaiseksi ei näytä siltä, että vihollinen olisi ryhtynyt offensiiviin päämääränään maamme valloittaminen kokonaisuudessaan, koska se silloin epäilemättä jo aikaisemmassa vaiheessa olisi ryhtynyt tehokkaampaan sitomiseen itärintamallamme..."
Historiantutkija Markku Jokisipilä toteaa myös teoksessaan "Aseveljiä vai liittolaisia", että Paasosen raportissa todettiin "...yksiselitteisesti etteivät puna-armeijan Suomea vastaan heittämät voimat riittäisi maan valloittamiseen." Tästä raportissa vedettiin Jokisipilän mukaan johtopäätös, "...ettei Neuvostoliiton suurhyökkäyksen tavoitteena voinut olla Suomen valloitaminen.". """"""""
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9985132#comment-50258928-view
ja
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9985132#comment-50258829-view
Niin, Kallehan on sinut jo tästä asiasta tyrmännyt useaan kertaan ja voi tehdä sen taas:
"Historiallisten faktojen mukaan Suomen itsenäisyys ei ollut jatkosodan aikana vaarassa NL:n sotatoimien taholta. "
Kuulehan, Änkyrä OmaanPesäänPaskoja.
Esittäisitkö vielä ne faktasikin, jotka puhuvat sairaan väitteesi puolesta?
Puhut suurhyökkäyksen tavoitteista koko sodan tavotteina - meneeköhän sinulla taas käsitteet sekaisin?
Ymmärrätkö ressukka eron yhden hyökkäyksen - vaikka suuremmankin - ja koko sodan tavoitteiden välillä?
Et? Sinusta on ainesta änkyräkommunistiksi.
....................
Miten vähän on keskusteltu siitä, että koko kesän 1944 suurhyökkäys oli Neuvostoliiton "hölmön tölmäys" - jos kerran mitään kummempia tavoitteita ei ollut - mitä nyt päästä Kymijoelle. Neuvostoliitto uhrasi suuret määrät materiaalia ja miehiä täysin toisarvoisella rintamalla, kun olisi pitänyt mennä kaasu pohjassa kohti Berliiniä. Kuinkahan paljon aikaisemmin sota Euroopassa olisikaan loppunut ilman Neuvostoliiton Kannas-seikkailua? Sodan päätyttyä Saksan antautumiseen, olisi tilanne ratkennut myös Suomen rintamalla, ilman että olisi tarvinnut ampua laukustakaan.
Niinpä. Mutta kun miehiä, poikia ja naisia oli vaikka muille jakaa ja ihmishenki halpaa, neuvostojohto päätti vielä lähteä kannakselle seikkailemaan ja miehiä tapattamaan Suomen rintaman vedellessä viimeisiään.
Tuomiojan kritiikki on oikeuttua ja perustuu historiallisiin tosiasioihin.
Muun muassa Ruotsi ja USA painostivat keväällä 1944 Suomea rauhaan. Jos rauha olisi sillon solmittu, tuhansien suomalaisten ja liitoutuneiden sotilaiden henki olisi säästynyt.
Vielä parempi, että Suomi olisi siirtynyt sotimaan Saksaa vastaan liittoutuneiden puolella. Olavi Paavolainen ihmetteli sotapäiväkirjassaan, miksi rauhanteon mahdollisuuteen ei tartuttu vaan toimittiin päinvastoin. Poliittinen johto syvensi sidettä fasismiin. Sidettä juutalaisten valtavaan massamurjaakoplaan ja joka varmasti tiedettiin.
>>... miksi rauhanteon mahdollisuuteen ei tartuttu...
Saattaa olla, että komukoilla on jotain salaista tietoa NL:n tavoitteista 1944 kaahauksissa mutta kuten yleensäkin komutavoitteet ovat vain huhuja ja niistä poiketaan säännöllisesti kuten NL paratiisistakin josta tuli se kuuluisa pannukakku vaikka oikeaa munakasta tavoiteltiin.
Kun punarosvoarmeija alkoi Stalingradin jälkeen amerikkalaisavulla sen rynnistyksensä niin ainoa paikka jossa se totaalisti pysäytettiin oli Tali-Ihantala linja jota sopii kunnioittaa vaikka punapöperö pään sekoittaisikin.
Länsiliittoutuneet olisivat antaneet meidän joutua muiden idän pienten ja suurempienkin valtioiden joukkoon kommunismin riistettäväksi jos olisimme Moskovan aiempiin rauhan tarjouksiin ehdottoman antautumisen linjalta lähteneet. Olivathan ne siinä vaiheessa liittolaisia vaikka NL sen kohta irtisanoikin aloittaen kylmän sodan vuosikymmeniksi ja johon se lopulta Väiskin lihatiskin ja Urkin kokoustelun ohessa sortui.
">>... miksi rauhanteon mahdollisuuteen ei tartuttu...
Ei ehdoitta "nillena" ei vaan seuraavin ehdoin:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Moskovan_välirauha
Ehdot sisälsivät mm.:
300 miljoonan Yhdysvaltain dollarin arvoiset sotakorvaukset,
kommunistien poliittisen toiminnan salliminen ja poliittisista syistä vangittujen henkilöiden – enimmäkseen juuri kommunistien – välitön vapauttaminen sekä kaikkien syrjivien lainsäädännöllisten määräysten ja niistä johtuvien rajoitusten kumoaminen,
sotarikollisten ja sotaan syyllisten pidättäminen sekä tuomitseminen,
fasististen ja ylipäätään kaikkien Neuvostoliiton vastaista kiihotusta harjoittavien järjestöjen toiminnan lakkauttaminen ja sellaisten olemassaolon estäminen vastaisuudessa,
diplomaattisuhteiden katkaiseminen kaikkiin Saksan vasallivaltioihin; sopimustekstissä todettiin Suomen katkaiseen suhteensa Saksaan jo syyskuun alkupäivinä,
Suomessa oleskelleiden Saksan ja Unkarin kansalaisten internointi ja heidän omaisuutensa takavarikointi, sekä
Suomessa vielä tuolloin olleiden saksalaisten joukkojen riisuminen aseista[19], mikä johti Lapin sotaan.
Välirauhansopimuksen toimeenpanoa Suomessa valvoi sopimuksen 22. artiklan mukaisesti liittoutuneiden valvontakomissio, jota johti neuvostoliittolainen kenraalieversti Andrei Ždanov.
Tuossa tosin on virhe koska sodan, koko II maailmansodan aloittajista toinen NL pääsi kuin koira veräjästä. Sen olisi kuulunut maksaa niin Suomelle kuin muillekin sen länsirajalla oleville pienille ja vähän suuremmillekin maille korvauksia siitä vahingosta jota kommunismin levittäminen siihen asti ja sen j'älkeen on aiheuttanut. Kommunisti kun on valmis tappamaan,rikkomaan ja varastamaan tuntematta siitä syyllisyyttä, se on mielenvikauttajauskonto!
Erkki on kiivennyt politiikassa ym. Hellan ja diplomaatti-isänsä aseman avulla. Mitään uutta hänellä ei taaskaan ole annettavaksi. Tuli taas vaan sanomaan, ettei hänellä ole mitään sanottavaa...kunhan palkka juoksee.
Näitä historiattomia elvistelijöitä on niin nuoremmissa kuin hieman vanhemmissakin sukupolvissa. Jonkinlaista kyvyttömyyttä eläytyä menneen maailman tunnelmiin tuollainen osoittaa. Kylmyyttä ja kyvyttömyyttä.
Ei historian tutkiminen ole mitään matematiikkaa tai eksaktia luonnontiedettä. Se on humanistinen tiede, jossa esitetään erilaisia tulkintoja, tutkimukseen nojaten. Eikä tutkimus ole objektiivista, vaan kulloisenkin ajankohdan ja yksilön tarpeista lähtevää. Tämän Eki on oivaltanut. Siksi hänen jorinoitaan ei oikein jaksaisi ottaa vakavasti. Kyvyttömyyden ja tunnekylmyyden voi peittää esittämällä ns. asiantuntijaa. Ei siihen ansaan kannata mennä.
"Neuvostoliitto oli yhtynyt Moskovan ulkoministerikonferenssissa ns. neljän vallan julistukseen, joka vaati vihollismaan ehdotonta antaumista ja sen lisäksi oli aluperin sovittu ettei vihollismaan kanssa tehdä erillistä rauhansopimusta, jota oli kuitenkin myöhemmin lievennetty siten, että oli mahdollista tehdä väliaikainen rauha ennen lopullista rauhaa. Neuvostoliiton itsevarmuutta vaatia tiukkoja rauhanehtoja lisäsi Casablancan konferenssi tammikuussa 1943, jossa länsiliittoutuneet uudistivat ehdottoman antautumisen vaatimuksensa."
Turha rypistellä ja keinutella. Historia kulki kun kulki. Suomi Saksan vasallina oli rauhanehdoissa vastassa liittotuneisiin.