Etelä-Suomessa kultaa ?

Vaskoolimies

Löytyykö Etelä-Suomesta kultapitoisia joenpohjia ?

124

36167

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • vaskoolinainen

      Minä olen pohtinut ihan samaa. Koska kultaa on kallioperässä myös Etelä-Suomessa niin luulisi sitä olevan maaperässäkin. Eikun vaskoolin kanssa huuhtomaan. Geologian tutkimuskeksuksen sivuilta varmaan löytyy karttoja, joissa on näitä kultapitoisuuksia.

    • AuAs

      Kysyjän aihe on varsin mielenkintoinen ja minuakin kovasti askarruttanut ?
      Vastaisin, että miksipä ei voisi löytyä

      Mikäpä olisi kunniakkaamppaa kuin löytää uusi kultamaa ?
      Löysin tämmöisen linkin aiheesta
      http://www.apu.fi/ajassa/article137543-1.html

    • beringinsalmi

      löytyy;;;pirkanmaalla viljakkalassa on vanhan kultakaivannon jäljiltä syvä ns. kaivoskuilu jossa on minun tietojeni mukaan yksi sukeltaja kuollut. mutta se on ollut kultakaivos. toinen: tampereen koillispuolella , orivedellä on toiminut jonkinlainen kultakaivosyhtymä, ja sitten tämä tärkein ::: salpausselkä on geolokien mukaan ns. kriittistä malmialuetta . jääkaudet ovat nää muovanneet, sieltä voi löytyä vaikka mitä .pispalan ja kangasalan harjuilta on löytynyt kultahippuja. mieti mihin joet laskee.

      • kpf

        Pääkaupungista itään on vanha hylätty hopea/kulta kaivuu paikka, iäkkäämmät paikalliset ihmiset saattavat tietää siintä enemmän, itse kävin lähellä sitä ja löysin sinisiä kiviä, joita asiantuntijan mukaan esiintyy siellä jossa kultaa on.
        Ajattelin käyttää jokamiehen oikeutta ja esim. marjakorin (metallinilmaisimen) kanssa käydä katsastamassa paikka


      • millainen ilmaisin
        kpf kirjoitti:

        Pääkaupungista itään on vanha hylätty hopea/kulta kaivuu paikka, iäkkäämmät paikalliset ihmiset saattavat tietää siintä enemmän, itse kävin lähellä sitä ja löysin sinisiä kiviä, joita asiantuntijan mukaan esiintyy siellä jossa kultaa on.
        Ajattelin käyttää jokamiehen oikeutta ja esim. marjakorin (metallinilmaisimen) kanssa käydä katsastamassa paikka

        kiinnostaisi tietää millainen metallinilmaisin sinulla kpf on käytössä ?


      • beringinsalmi
        kpf kirjoitti:

        Pääkaupungista itään on vanha hylätty hopea/kulta kaivuu paikka, iäkkäämmät paikalliset ihmiset saattavat tietää siintä enemmän, itse kävin lähellä sitä ja löysin sinisiä kiviä, joita asiantuntijan mukaan esiintyy siellä jossa kultaa on.
        Ajattelin käyttää jokamiehen oikeutta ja esim. marjakorin (metallinilmaisimen) kanssa käydä katsastamassa paikka

        jokamiehen oikeus toimii, voit myös tehdä valtauksen ( siis alkuun valtaus varaus ) mutta miinaharavalla et hyödy: se löytää ainoastaan magneettipitoisia eli rautaa (fe) sisältäviä malmeja. sininen viittaa turkoosiin joka on korukivi. alkuun voisit tutustua kirjaan :KIVET JA MINERAALIT. en muista muuta tästä teoksesta, se on mulla jossain mutta niinkuin ymmärrät; mitä tarvii sitä ei löydä. vanha sulake eli posliini on hyvä apuväline; sen antama väri eli "viiru" kertoo paljon näytteestä. sitten kovuus, ja viimeks ominaispaino:näytteen paino / sen syrjäyttämän vesimäärän painoon. tää meni vähän tieteellisen makuiseks,mut ei se oo sitä. kirjotellaan.


      • kpf,
        beringinsalmi kirjoitti:

        jokamiehen oikeus toimii, voit myös tehdä valtauksen ( siis alkuun valtaus varaus ) mutta miinaharavalla et hyödy: se löytää ainoastaan magneettipitoisia eli rautaa (fe) sisältäviä malmeja. sininen viittaa turkoosiin joka on korukivi. alkuun voisit tutustua kirjaan :KIVET JA MINERAALIT. en muista muuta tästä teoksesta, se on mulla jossain mutta niinkuin ymmärrät; mitä tarvii sitä ei löydä. vanha sulake eli posliini on hyvä apuväline; sen antama väri eli "viiru" kertoo paljon näytteestä. sitten kovuus, ja viimeks ominaispaino:näytteen paino / sen syrjäyttämän vesimäärän painoon. tää meni vähän tieteellisen makuiseks,mut ei se oo sitä. kirjotellaan.

        Kyllä metallinilmaisin reagoi kaikkiin metalleihin
        ja jopa singnaali kertoo kuinka jalo metalli on kyseessä!
        Olen lähettänyt paljon ilmaisimella löytämiäni kiviä tutkittavaksi ja aina niissä jotain on ollut, hopea ja vanadiini varmaankin mielenkiitoisimmat.
        Paras Fe pitoisuus oli >40%. Tulee maastossa kuljettua "nenä maassa" kun nuo kivet kiinnostaa.
        Tiedän kotikaupunkini laitamilla useita mielenkiintoisia kohteita jotka pitäis käydä tarkastelee paremmin, Pitkä juttu...


      • beringinsalmi
        kpf, kirjoitti:

        Kyllä metallinilmaisin reagoi kaikkiin metalleihin
        ja jopa singnaali kertoo kuinka jalo metalli on kyseessä!
        Olen lähettänyt paljon ilmaisimella löytämiäni kiviä tutkittavaksi ja aina niissä jotain on ollut, hopea ja vanadiini varmaankin mielenkiitoisimmat.
        Paras Fe pitoisuus oli >40%. Tulee maastossa kuljettua "nenä maassa" kun nuo kivet kiinnostaa.
        Tiedän kotikaupunkini laitamilla useita mielenkiintoisia kohteita jotka pitäis käydä tarkastelee paremmin, Pitkä juttu...

        minkä hintainen metallinilmaisin on , vai oletko itse sen rakentanut?


      • malmeja
        kpf, kirjoitti:

        Kyllä metallinilmaisin reagoi kaikkiin metalleihin
        ja jopa singnaali kertoo kuinka jalo metalli on kyseessä!
        Olen lähettänyt paljon ilmaisimella löytämiäni kiviä tutkittavaksi ja aina niissä jotain on ollut, hopea ja vanadiini varmaankin mielenkiitoisimmat.
        Paras Fe pitoisuus oli >40%. Tulee maastossa kuljettua "nenä maassa" kun nuo kivet kiinnostaa.
        Tiedän kotikaupunkini laitamilla useita mielenkiintoisia kohteita jotka pitäis käydä tarkastelee paremmin, Pitkä juttu...

        Itse harrastan myös malmien etsintää kullan etsimiseen suunnitetulla metallinilmaisimella

        Kiinostaisi tietää minkä tyyppistä metallinilmaisinta muut käyttävät ?

        Mieli on malttamaton ja hinku kova päästä maastoon tekemään tutkimuksia. Eiköhän se kevät pikkuhiljaa tästä etene : )............


      • kpf,
        kpf, kirjoitti:

        Kyllä metallinilmaisin reagoi kaikkiin metalleihin
        ja jopa singnaali kertoo kuinka jalo metalli on kyseessä!
        Olen lähettänyt paljon ilmaisimella löytämiäni kiviä tutkittavaksi ja aina niissä jotain on ollut, hopea ja vanadiini varmaankin mielenkiitoisimmat.
        Paras Fe pitoisuus oli >40%. Tulee maastossa kuljettua "nenä maassa" kun nuo kivet kiinnostaa.
        Tiedän kotikaupunkini laitamilla useita mielenkiintoisia kohteita jotka pitäis käydä tarkastelee paremmin, Pitkä juttu...

        jonkinlainen murskain on käväissyt mielessäni, siis sellainen jolla kivenmurikoita saisi jauhettua "pölyksi" ja sitten ominaispaino eroittelulla voisi tarkastaa onko kultaa.
        Olen kokeillut sitä ominaispainoon perustuvaa eroittelua jo parina kesänä, toimii kyllä.
        Kun pihallani pyörii sellainen suurehko kivien rumpuhiomalaite aina kun tuulee... siis tuulivoima pyörittää telojen päällä olevaa muovirumpua, hiontakuntoon ladattuna painaa n. 500kg.
        Se tulee kesäisin tyhjennettyä jotta näkee "paljonko vielä"
        Tämä hioma-aine sekä kivien hioutumisesta syntynyt mössö tulee sitten veden avulla poistettua useaan ketjutettuun selkeytymis astiaan, jolloin painavin / karkein tavara jää ensimmäiseen..jne.
        Rumpu on tuulen armoilla nyt neljättä vuotta ja uskoisin että jo kesällä sinne voisi vaihtaa sen hienoimman kiillotusaineen, tuleeko lasikiiltoa vai ei, se jää nähtäväksi.
        Tuollaisella "rikastamisella" jolloin kivestä jää ehkä viidennes, tai jotain jäljelle, on paljon helpompi löytää mahdolliset kultahiput tai muut mielenkiintoiset partikkelit esim. mikroskoopin avulla.


      • vs
        malmeja kirjoitti:

        Itse harrastan myös malmien etsintää kullan etsimiseen suunnitetulla metallinilmaisimella

        Kiinostaisi tietää minkä tyyppistä metallinilmaisinta muut käyttävät ?

        Mieli on malttamaton ja hinku kova päästä maastoon tekemään tutkimuksia. Eiköhän se kevät pikkuhiljaa tästä etene : )............

        Niin, ette varmaan tutki niitä mitä olette löytänyt. Mistä te voitte tietää onko se kultaa. Mä tiedän, että joku löytää ja vie sen kirjanhyllyyn ja siel se kumminkin on pölysenä. Mä keräilen myös, mutta tutkin niitä ja olen sitä mieltä, että tutkisin niitä, eikä kokoelmastasi tulisi mitään ilman tutkintaa.
        Jos te harrastatte kerälemistä niin kuka tietää sen nimen ta mikä se on?


      • vs
        malmeja kirjoitti:

        Itse harrastan myös malmien etsintää kullan etsimiseen suunnitetulla metallinilmaisimella

        Kiinostaisi tietää minkä tyyppistä metallinilmaisinta muut käyttävät ?

        Mieli on malttamaton ja hinku kova päästä maastoon tekemään tutkimuksia. Eiköhän se kevät pikkuhiljaa tästä etene : )............

        Olen samaa mieltä :DDDDDD


      • vs
        malmeja kirjoitti:

        Itse harrastan myös malmien etsintää kullan etsimiseen suunnitetulla metallinilmaisimella

        Kiinostaisi tietää minkä tyyppistä metallinilmaisinta muut käyttävät ?

        Mieli on malttamaton ja hinku kova päästä maastoon tekemään tutkimuksia. Eiköhän se kevät pikkuhiljaa tästä etene : )............

        Miksi etsitte malmia? Itse asiassa malmi-rikkikiisua-eli rautamalmimineraali sen ryhmä on sulfidit, jos olette kokeilleet sen painoa niin mun rikkikiisu paina lähes 1kg. Ja mitä eroa on malmeilla ja rauta mm? rikkikiisua ei saada tosta vaan halki (kovuus: 6-6,5 Mohsin asteikolla) hmm kvartsi on kovempaa
        kuin rikkikiisu (kvartsin-eli vuorikide mohsin asteikolla kovuus: 7); Mutta, kvartsi ei ole ainoa, sillä on muita olomuotoja tiikerinsilmä,savukvartsi,ametisti,sitriini,ruusukvartsi,vihreäkvartsi ja sinikvartsi.
        Kvartsin ryhmä: oksidit. Se tekee kauniita heksagonisia kide prismoja. (kidejärjestelmä: trigoninen)
        Eräät hiekkakivet ja niiden metamorfiset vastineet koostuvat lähes pelkästä kvartsista. (ominaispaino: 2,65).


    • Nimetön

      On Suomi köyhä ja siksi jää jos kultaa kaivannet.....

      • Vulle Vuojas

        Onko salpaus-selkää tutkittu? Entä salpaus-selältä lähtevät joet?Onko niitä vaskattu ?


      • soraharju
        Vulle Vuojas kirjoitti:

        Onko salpaus-selkää tutkittu? Entä salpaus-selältä lähtevät joet?Onko niitä vaskattu ?

        Eihän salpaus-selällä ole kuin soraharjua,ei kalliota.Miten siellä kultaa voisi olla?


      • GaiaGaia
        soraharju kirjoitti:

        Eihän salpaus-selällä ole kuin soraharjua,ei kalliota.Miten siellä kultaa voisi olla?

        Salpausselkä ei ole soraharju, vaan glasifluviaalinen reunamuodostuma jossa on kivien ja lohkareiden lisäksi hyvinkin hienorakeista ainesta: hiekkaa, hiesua ja silttiä. Jääkauden aikana jäätikkö höyläsi mukaansa irtaimen maa-aineksen ja rouhi kallioperää myös mukaan, jotka sitten jäätikön sulamisvesien mukana kasautuivat jään reunan eteen. Muodostumaa nimitetään siis reunamuodostumaksi sen syntypaikan mukaan. Harju taasen on jäätikön railoon kerääntynyttä ainesta.

        Jos kultaa haluaa etsiä niin sitä kannattaa vaskata joenuomasta, joko nykyisestä joenuomasta tai jääkauden aikaisesta sulamisvesiuomasta. Kartasta näkee missä noita uomia on. Etelä-Suomessa on kultaa kallioperässä mutta onko sitä hippuina joenuomissa, siinäpä mielenkiintoinen tutkimusaihe. Onnea vaan vaskaajille. Minä suuntaisin itärajan tuntumaan vaskoolin kanssa, en niinkään Salpausselälle.


      • Puro kultaa ?
        GaiaGaia kirjoitti:

        Salpausselkä ei ole soraharju, vaan glasifluviaalinen reunamuodostuma jossa on kivien ja lohkareiden lisäksi hyvinkin hienorakeista ainesta: hiekkaa, hiesua ja silttiä. Jääkauden aikana jäätikkö höyläsi mukaansa irtaimen maa-aineksen ja rouhi kallioperää myös mukaan, jotka sitten jäätikön sulamisvesien mukana kasautuivat jään reunan eteen. Muodostumaa nimitetään siis reunamuodostumaksi sen syntypaikan mukaan. Harju taasen on jäätikön railoon kerääntynyttä ainesta.

        Jos kultaa haluaa etsiä niin sitä kannattaa vaskata joenuomasta, joko nykyisestä joenuomasta tai jääkauden aikaisesta sulamisvesiuomasta. Kartasta näkee missä noita uomia on. Etelä-Suomessa on kultaa kallioperässä mutta onko sitä hippuina joenuomissa, siinäpä mielenkiintoinen tutkimusaihe. Onnea vaan vaskaajille. Minä suuntaisin itärajan tuntumaan vaskoolin kanssa, en niinkään Salpausselälle.

        Kiskon Orijärvellä on ainakin ollut kuparikaivos ja hopeakaivos.Eikös siellä ole sitten myös kultaakin ?


      • GaiaGaia
        Puro kultaa ? kirjoitti:

        Kiskon Orijärvellä on ainakin ollut kuparikaivos ja hopeakaivos.Eikös siellä ole sitten myös kultaakin ?

        Kultaa on pieniä määriä kallioperässä joka paikassa. Jotta sitä pääsisi vaskoolin kanssa vaskaamaan, on täytynyt tapahtua pitkä prosessi sitä ennen. Kallio on rapautunut ja pienen pienet kultahiukkaset irronneet kalliosta. Vesi on kuljettanut niitä, ja hiukkaset ovat etsiytyneet yhteen, rikastuneet ja muodostaneet hippuja. Nyt pitäisi löytää joenuoma, jonne hiput ovat kasautuneet.


      • Soraa
        GaiaGaia kirjoitti:

        Kultaa on pieniä määriä kallioperässä joka paikassa. Jotta sitä pääsisi vaskoolin kanssa vaskaamaan, on täytynyt tapahtua pitkä prosessi sitä ennen. Kallio on rapautunut ja pienen pienet kultahiukkaset irronneet kalliosta. Vesi on kuljettanut niitä, ja hiukkaset ovat etsiytyneet yhteen, rikastuneet ja muodostaneet hippuja. Nyt pitäisi löytää joenuoma, jonne hiput ovat kasautuneet.

        Joen pitäisi vielä olla sorapohjainen,nämä etelän joet ovat aika savisia.


      • GaiaGaia
        Soraa kirjoitti:

        Joen pitäisi vielä olla sorapohjainen,nämä etelän joet ovat aika savisia.

        Koli on kvartsiittia, ja se on suuren Karelidi-vuoriston jäänne. Karelidit muodostuivat noin 2 000 miljoonaa vuotta sitten, kun paksut hiekkakivikerrostumat kivettyivät. Hiekan seassa on ollut pieniä määrää kultaa. Jääkaudet ja rapautuminen ovat hävittäneet koko vuoriston Kolia lukuunottamatta, ja kulta on sieltä jonnekin kulkeutunut. Sieltä menkää etsimään.


      • Miinaharavalla
        GaiaGaia kirjoitti:

        Koli on kvartsiittia, ja se on suuren Karelidi-vuoriston jäänne. Karelidit muodostuivat noin 2 000 miljoonaa vuotta sitten, kun paksut hiekkakivikerrostumat kivettyivät. Hiekan seassa on ollut pieniä määrää kultaa. Jääkaudet ja rapautuminen ovat hävittäneet koko vuoriston Kolia lukuunottamatta, ja kulta on sieltä jonnekin kulkeutunut. Sieltä menkää etsimään.

        Pystyykö metallin etsin erottelemaan kultahippuja? Jos esim;haravoisi orijärven tienoon puroja tai salpaus-selältä lähteviä puroja.


      • pystyy
        Miinaharavalla kirjoitti:

        Pystyykö metallin etsin erottelemaan kultahippuja? Jos esim;haravoisi orijärven tienoon puroja tai salpaus-selältä lähteviä puroja.

        Taitava ja kokenut käyttäjä varustettuna modernilla nykyaikaisella metallinilmaisimella onnistuu siinä.


      • kullanetsintä
        pystyy kirjoitti:

        Taitava ja kokenut käyttäjä varustettuna modernilla nykyaikaisella metallinilmaisimella onnistuu siinä.

        Mikä olisi hyvä merkkija malli joka pystyy erottamaan kultahippuja ?


      • GaiaGaia

      • tullilaitos
        GaiaGaia kirjoitti:

        http://www.akmining.com/mine/eureka.htm

        www.villenkello.fi myy samaa laitetta hintaan,895 euroa.599 dollaria olisi jotain 500 euroa ? Paljonko sitten tulli laittaa siihen veroja, toinen asia on takuu ja huoltoasiat,miten ne toimii ongelmatilanteissa?Halvimmillaan näitä laitteita saa alle 100 euroa mutta ei varmaan kovin hyviä tuloksia niillä voi saavuttaa.


      • teholaite
        tullilaitos kirjoitti:

        www.villenkello.fi myy samaa laitetta hintaan,895 euroa.599 dollaria olisi jotain 500 euroa ? Paljonko sitten tulli laittaa siihen veroja, toinen asia on takuu ja huoltoasiat,miten ne toimii ongelmatilanteissa?Halvimmillaan näitä laitteita saa alle 100 euroa mutta ei varmaan kovin hyviä tuloksia niillä voi saavuttaa.

        Goldspear - Kultakeihäs.Metallinetsin jossa lautasen sijaan on terävä metallikärki.Laite työnnetään soraan ja otetaan lukemia.Jatkoputkilla päästään jopa 7 metrin syvyyteen.Syväkin joki tulee tutkittua tai korkelta töyräältä ulottuu alas asti.Tekniikka kehittyy, enin kulta on vielä löytämättä.Paljon on varmaan suomessakin maahan piilotettu rahaa ja muuta arvokasta.


      • infoa
        kullanetsintä kirjoitti:

        Mikä olisi hyvä merkkija malli joka pystyy erottamaan kultahippuja ?

        Lapin Kullankaivajainliiton lehdessä (Prospäkkäri 3/2005) on vertailu viidestä etsimestä. Whites GMT, Minelabit Eureka Gold ja GP3500, C-Scope CSR1 ja Seben Extreme Power. Lehden voi tilata LKL:n toimistolta.

        Sen verran testistä, että näistä ainoat kullan etsintään kykenevät laitteet ovat GMT ja Minelabit.

        GP3500 ei näytä löytävän pieniä hippuja mutta jo
        1 gramman hipun se löysi 20cm syvyydestä.

        Tässä pari mielenkiintoista foorumia:
        http://bb.bbboy.net/alaskagoldforum-viewthread?forum=2&thread=349
        http://www.nuggethunting.com/forums/index.php
        http://groups.yahoo.com/group/ProspectinginOz/messages/2241?viscount=-30&l=1
        http://www.minelabowners.com/forum/viewtopic.php?t=15483

        Kannattanee tutustua suomalaiseen metallinilmaisin harrastajien kotisivuun. Siellä kokemusta mm.ilmaisimien tilauksesta ulkomailta.

        Ps. Eurekan hankkiessasi olet ainoastaan äänimaailman varassa, eli eurekassa ei ole laisinkaan näyttöä.


      • Toimiiko ?
        infoa kirjoitti:

        Lapin Kullankaivajainliiton lehdessä (Prospäkkäri 3/2005) on vertailu viidestä etsimestä. Whites GMT, Minelabit Eureka Gold ja GP3500, C-Scope CSR1 ja Seben Extreme Power. Lehden voi tilata LKL:n toimistolta.

        Sen verran testistä, että näistä ainoat kullan etsintään kykenevät laitteet ovat GMT ja Minelabit.

        GP3500 ei näytä löytävän pieniä hippuja mutta jo
        1 gramman hipun se löysi 20cm syvyydestä.

        Tässä pari mielenkiintoista foorumia:
        http://bb.bbboy.net/alaskagoldforum-viewthread?forum=2&thread=349
        http://www.nuggethunting.com/forums/index.php
        http://groups.yahoo.com/group/ProspectinginOz/messages/2241?viscount=-30&l=1
        http://www.minelabowners.com/forum/viewtopic.php?t=15483

        Kannattanee tutustua suomalaiseen metallinilmaisin harrastajien kotisivuun. Siellä kokemusta mm.ilmaisimien tilauksesta ulkomailta.

        Ps. Eurekan hankkiessasi olet ainoastaan äänimaailman varassa, eli eurekassa ei ole laisinkaan näyttöä.

        Entä tämä goldspear-kultakeihäs.Tätähän on mainostettu ,että on ainoa pelkästään kullanetsintään kehitetty laite.Voi olla tehokaskin.?


      • Liebherr
        Toimiiko ? kirjoitti:

        Entä tämä goldspear-kultakeihäs.Tätähän on mainostettu ,että on ainoa pelkästään kullanetsintään kehitetty laite.Voi olla tehokaskin.?

        Kultakeihäs voisi olla päteväkin laite,onko näitä muuten suomalaisilla? Olisi kiva tietää millaisia kokemuksia tästä laitteesta on ?


      • Valkokultaa
        Liebherr kirjoitti:

        Kultakeihäs voisi olla päteväkin laite,onko näitä muuten suomalaisilla? Olisi kiva tietää millaisia kokemuksia tästä laitteesta on ?

        Onko platinaa Etelä-Suomessa ?


      • Vulle Vuojas
        Valkokultaa kirjoitti:

        Onko platinaa Etelä-Suomessa ?

        Voiko valtauslupaa hakea myös etelä-suomesta ja millä perustein ?


      • Vulle Vuojas
        Vulle Vuojas kirjoitti:

        Voiko valtauslupaa hakea myös etelä-suomesta ja millä perustein ?

        Tämä valtauslaki on aika ihmeellinen.Joku kertoi että valtauksen voi hakea vaikka naapurin ok-talon viereen jos pystyy näyttämään että sieltä jotakin löytyy.


      • kultakoira
        Vulle Vuojas kirjoitti:

        Tämä valtauslaki on aika ihmeellinen.Joku kertoi että valtauksen voi hakea vaikka naapurin ok-talon viereen jos pystyy näyttämään että sieltä jotakin löytyy.

        Valtauksen ehdot ovat määritetty kaivoslaissa. Valtausvarauksen voi toki tehdä vaikka Helsingin kaupungin alueella, mutta siitä ei vaan kostu yhtään mitään.


      • Kultakoira
        Soraa kirjoitti:

        Joen pitäisi vielä olla sorapohjainen,nämä etelän joet ovat aika savisia.

        Jeps, juuri yleensä tuohon sora/hiekka kerrokseen kulta rikastuu. Mutta älkää ajatelko asiaa näin kapeamielisesti. Prosessit jotka ovat rikastaneet kullan jokiuomiin ovat vanhoja. Eli nykyisistä joenuomista, jotka näyttävät savisilta, saattaa löytyä karkeita kerroksia syvempää. Mutta huomatkaa, että kultaa nimenomaan kannattaa etsiä vahnoista joenuomista!! Nämä ovat monesti kuivilla. kannattaa katsella maastonmuotoja ja käyttää mielikuvitusta, miten vesi olisi voinut aikoinaan liikkua ja etsiskellä uomia sieltä. Hankalaahan tässä voi olla se, että vaskaamiseen tarvittavaa vettä saattaa saada hakea sitten kauempaakin.


      • kultakoira
        teholaite kirjoitti:

        Goldspear - Kultakeihäs.Metallinetsin jossa lautasen sijaan on terävä metallikärki.Laite työnnetään soraan ja otetaan lukemia.Jatkoputkilla päästään jopa 7 metrin syvyyteen.Syväkin joki tulee tutkittua tai korkelta töyräältä ulottuu alas asti.Tekniikka kehittyy, enin kulta on vielä löytämättä.Paljon on varmaan suomessakin maahan piilotettu rahaa ja muuta arvokasta.

        Itse en lähtisi ostelemaan kallista laitetta, jonka toiminnasta ei edes ole tarkkaa tietoa. Usein tällaiset geofysikaaliset laitteet vaativat suurempaa ymmärrystä laitteen toiminnasta ja fysikaalisista ominaisuuksista sen takana. Tulokset ovat myöskin usein tulkinnallisia ja vaativat kokemusta.

        Omasta mielestäni hippukullanetsinnässä paras konsti on se, että tutkii karttoja, miettii mihin kulta olisi voinut rikastua, valitsee sopivat kohteet ja käväisee vaskaamassa yhden ämpärillisen tavaraa. Vaikka aivan heti ei kultaa näkisikään, kannattaa ottaa talteen raskasmineraalifraktio, eli kaikki mitä vaskooliin jää ja tutkia vielä kotona aivan tavallisella mikroskoopilla, onko mukana todella hienorakeista kultaa. Mikäli on kannattaa aluetta tutkia tarkemmin ja mikäli ei kannattaa siirtyä uusille alueille. Mikäli jää kaivelemaan, niin käy hakemassa uuden näytteen. Tämä vaatii työtä, mutta ei juurikaan rahaa. Mielestäni jokamiehenoikeudella voi yhden tuollaisen muoviämpärillisen vaskata kokeilumielessä, jos paikka ei ole kenenkään pihapiirissä, tms. (korjatkaa jos olen väärässä)


      • Kultakoira
        Puro kultaa ? kirjoitti:

        Kiskon Orijärvellä on ainakin ollut kuparikaivos ja hopeakaivos.Eikös siellä ole sitten myös kultaakin ?

        Muistakaa ottaa huomioon, että upakulta(siis purossa oleva hippukulta) ja kalliokulta ei välttämättä ole yhteyksissä toisiinsa. Esim. Lapissa ei oikeen ole yhteyttä upakullalla ja kalliokullalla. Ei kannata rajoitaa etsintää vain kaivosten ja esiintymien ympäristöön. Kannattaa myös selvitellä missä muodossa kulta kaivoksessa on. Mikäli kulta on jonkin mineraalin mukana, esim. Arseenikiisu tai rikkikiisu, niin saattaa olla, että sitä ei vaskaamalla löydy.


      • Vaskaus
        Kultakoira kirjoitti:

        Muistakaa ottaa huomioon, että upakulta(siis purossa oleva hippukulta) ja kalliokulta ei välttämättä ole yhteyksissä toisiinsa. Esim. Lapissa ei oikeen ole yhteyttä upakullalla ja kalliokullalla. Ei kannata rajoitaa etsintää vain kaivosten ja esiintymien ympäristöön. Kannattaa myös selvitellä missä muodossa kulta kaivoksessa on. Mikäli kulta on jonkin mineraalin mukana, esim. Arseenikiisu tai rikkikiisu, niin saattaa olla, että sitä ei vaskaamalla löydy.

        Tiedän hylättyjä soramonttuja salpaus-selällä joissa on pohjavesi tullut läpi joistakin kohdista muodostaen lammikoita.Tässä olisi valmista soraa ja vaskaukseen tarvittavaa vettä.Kannattaisiko tällaisesta paikasta kokeilla vaskata? En ole kylläkään koskaan vaskannut,pitäisi varmaan jossain ja joltain saada hiukan oppia.Kiinnostus olisi kova, jos olisi vaikka etelässä joku kurssi johon pääsisi osallistumaan.Tässä olisi haastetta vanhoille vaskaajille järjestää opetusta jotta saataisiin uutta sukupolvea hyödyntämään maamme rikkauksia.


      • Vaskaus
        Vaskaus kirjoitti:

        Tiedän hylättyjä soramonttuja salpaus-selällä joissa on pohjavesi tullut läpi joistakin kohdista muodostaen lammikoita.Tässä olisi valmista soraa ja vaskaukseen tarvittavaa vettä.Kannattaisiko tällaisesta paikasta kokeilla vaskata? En ole kylläkään koskaan vaskannut,pitäisi varmaan jossain ja joltain saada hiukan oppia.Kiinnostus olisi kova, jos olisi vaikka etelässä joku kurssi johon pääsisi osallistumaan.Tässä olisi haastetta vanhoille vaskaajille järjestää opetusta jotta saataisiin uutta sukupolvea hyödyntämään maamme rikkauksia.

        Onko joku linkki mistä näkyy etelässä olevat kultaperäiset maaperät?


      • AuAS
        Vaskaus kirjoitti:

        Tiedän hylättyjä soramonttuja salpaus-selällä joissa on pohjavesi tullut läpi joistakin kohdista muodostaen lammikoita.Tässä olisi valmista soraa ja vaskaukseen tarvittavaa vettä.Kannattaisiko tällaisesta paikasta kokeilla vaskata? En ole kylläkään koskaan vaskannut,pitäisi varmaan jossain ja joltain saada hiukan oppia.Kiinnostus olisi kova, jos olisi vaikka etelässä joku kurssi johon pääsisi osallistumaan.Tässä olisi haastetta vanhoille vaskaajille järjestää opetusta jotta saataisiin uutta sukupolvea hyödyntämään maamme rikkauksia.

        Samaa olen minäkin toivonut eli saisi jostakin oppia vaskaamiseen edes perusteisiin.
        Onkohan netissä videoita kun joku vaskaa ?


      • kultakoira
        AuAS kirjoitti:

        Samaa olen minäkin toivonut eli saisi jostakin oppia vaskaamiseen edes perusteisiin.
        Onkohan netissä videoita kun joku vaskaa ?

        Ei vaskaaminen ole vaikeaa. Hiekkaa otetaan vaskooliin ja vaskooli laitetaan vähän veden pinnan alapuolelle. sitten vaskoolia ryhdytään heiluttelemaan hieman ympyrämäisellä liikkeellä ja reunan yli päästetään hiekkaa. Raskain tavarahan menee vaskoolin pohjalle ja keveintä voi siten päästää vaskoolin reunalta yli. Näin jatketaan kunnes jäljellä on vain raskainta tavaraa.

        Linkkejä en tiedä, mutta kirjastossa luulisi olevan joitain kirjoja aiheesta. Harjoitella voi siten, että sujauttaa hiekan sekaan hauleja. jos vaskaamisen jälkeen haulit ovat vielä vaskoolin pohjalla on vaskaaminen onnistunut.

        PS: mielestäni niitä harjusoria ei kannata juurikaan vaskailla muutakuin harjoitusmielessä.


      • kultakoira
        kultakoira kirjoitti:

        Ei vaskaaminen ole vaikeaa. Hiekkaa otetaan vaskooliin ja vaskooli laitetaan vähän veden pinnan alapuolelle. sitten vaskoolia ryhdytään heiluttelemaan hieman ympyrämäisellä liikkeellä ja reunan yli päästetään hiekkaa. Raskain tavarahan menee vaskoolin pohjalle ja keveintä voi siten päästää vaskoolin reunalta yli. Näin jatketaan kunnes jäljellä on vain raskainta tavaraa.

        Linkkejä en tiedä, mutta kirjastossa luulisi olevan joitain kirjoja aiheesta. Harjoitella voi siten, että sujauttaa hiekan sekaan hauleja. jos vaskaamisen jälkeen haulit ovat vielä vaskoolin pohjalla on vaskaaminen onnistunut.

        PS: mielestäni niitä harjusoria ei kannata juurikaan vaskailla muutakuin harjoitusmielessä.

        tollasen löysin äkisti

        http://www.icmj.com/GoldPanning.htm


      • Kansalaisopisto
        kultakoira kirjoitti:

        tollasen löysin äkisti

        http://www.icmj.com/GoldPanning.htm

        Kullanhuuhdonnasta voisi järjestää kursseja kun kerran näinkin paljon on kiinnostuneita.Itse lähtisin kyllä eläkeläisenä heti kurssille jos sellainen etelässä järjestettäisiin.Voisi olla vaikka viikonlopun kurssi niin työssä käyvätkin pääsisi osallistumaan.Kansalaisopistossa on ollut hullumpiakin teemoja.


      • Hyvä paikka
        Kansalaisopisto kirjoitti:

        Kullanhuuhdonnasta voisi järjestää kursseja kun kerran näinkin paljon on kiinnostuneita.Itse lähtisin kyllä eläkeläisenä heti kurssille jos sellainen etelässä järjestettäisiin.Voisi olla vaikka viikonlopun kurssi niin työssä käyvätkin pääsisi osallistumaan.Kansalaisopistossa on ollut hullumpiakin teemoja.

        Jos Espoossa liikkuu kannattaa käydä otaniemessä geologian laitoksella.Siellä on pysyvä näyttely.Ulkona massiivisia kivinäytteitä ja sisällä vitriineissä pienempiä ja arvokkaampia.


      • kultakoira
        Kansalaisopisto kirjoitti:

        Kullanhuuhdonnasta voisi järjestää kursseja kun kerran näinkin paljon on kiinnostuneita.Itse lähtisin kyllä eläkeläisenä heti kurssille jos sellainen etelässä järjestettäisiin.Voisi olla vaikka viikonlopun kurssi niin työssä käyvätkin pääsisi osallistumaan.Kansalaisopistossa on ollut hullumpiakin teemoja.

        Kiinnostuneiden kannattaisi ottaa yhteyttä tänne:

        http://www.kullankaivajat.fi/

        Uskoisin että voivat kertoa kursseista tai järjestää niitä.


      • Kisko kultaa
        kultakoira kirjoitti:

        Kiinnostuneiden kannattaisi ottaa yhteyttä tänne:

        http://www.kullankaivajat.fi/

        Uskoisin että voivat kertoa kursseista tai järjestää niitä.

        Pyhälampi näyttäisi olevan kultapitoista aluetta.Mineraalikartassa oli mustapite ko.lammen alueella.Lampi on Nummijärven länsipuolella,pitkulainen lampi.Kartan mukaan kallioinen.Tänne lähetään keväällä koluamaan.Laskujoen pohjaa tutkitaan ja mahdollisesti vaskataan.Jos ei rikastuta niin ainakin virkistytään.


      • Kiskon kunta
        Kisko kultaa kirjoitti:

        Pyhälampi näyttäisi olevan kultapitoista aluetta.Mineraalikartassa oli mustapite ko.lammen alueella.Lampi on Nummijärven länsipuolella,pitkulainen lampi.Kartan mukaan kallioinen.Tänne lähetään keväällä koluamaan.Laskujoen pohjaa tutkitaan ja mahdollisesti vaskataan.Jos ei rikastuta niin ainakin virkistytään.

        Pyhälammi on Kiskon kunnan ja Karjalohjan kunnan rajamailla.


      • Laskujoki
        Kiskon kunta kirjoitti:

        Pyhälammi on Kiskon kunnan ja Karjalohjan kunnan rajamailla.

        Näkyy laskevan Nummijärveen.Laskujoen yli menee Suomus-järvelle menevän tien silta.Aika helppo paikka aloittaa.


      • valintoja
        kultakoira kirjoitti:

        Itse en lähtisi ostelemaan kallista laitetta, jonka toiminnasta ei edes ole tarkkaa tietoa. Usein tällaiset geofysikaaliset laitteet vaativat suurempaa ymmärrystä laitteen toiminnasta ja fysikaalisista ominaisuuksista sen takana. Tulokset ovat myöskin usein tulkinnallisia ja vaativat kokemusta.

        Omasta mielestäni hippukullanetsinnässä paras konsti on se, että tutkii karttoja, miettii mihin kulta olisi voinut rikastua, valitsee sopivat kohteet ja käväisee vaskaamassa yhden ämpärillisen tavaraa. Vaikka aivan heti ei kultaa näkisikään, kannattaa ottaa talteen raskasmineraalifraktio, eli kaikki mitä vaskooliin jää ja tutkia vielä kotona aivan tavallisella mikroskoopilla, onko mukana todella hienorakeista kultaa. Mikäli on kannattaa aluetta tutkia tarkemmin ja mikäli ei kannattaa siirtyä uusille alueille. Mikäli jää kaivelemaan, niin käy hakemassa uuden näytteen. Tämä vaatii työtä, mutta ei juurikaan rahaa. Mielestäni jokamiehenoikeudella voi yhden tuollaisen muoviämpärillisen vaskata kokeilumielessä, jos paikka ei ole kenenkään pihapiirissä, tms. (korjatkaa jos olen väärässä)

        kultakoira ja muut " Kannattaa ottaa talteen raskasmineraalifraktio, eli kaikki mitä vaskooliin jää ja tutkia vielä kotona aivan tavallisella mikroskoopilla"

        Minkätyyppistä mikroskooppia tarkoitatte tässä tapauksessa eli mm. suurennus yms ?

        kultakoira ja muut. Kokemuksesi mukaan onko mikroskoopista apua mineraalien tutkimisessa ja mahdollisesti minkätyyppinen mikroskooppi ?

        Kiitos neuvoista !


      • kultakoira
        valintoja kirjoitti:

        kultakoira ja muut " Kannattaa ottaa talteen raskasmineraalifraktio, eli kaikki mitä vaskooliin jää ja tutkia vielä kotona aivan tavallisella mikroskoopilla"

        Minkätyyppistä mikroskooppia tarkoitatte tässä tapauksessa eli mm. suurennus yms ?

        kultakoira ja muut. Kokemuksesi mukaan onko mikroskoopista apua mineraalien tutkimisessa ja mahdollisesti minkätyyppinen mikroskooppi ?

        Kiitos neuvoista !

        Moi

        Ei kai sillä suurempaa väliä vaikka käyttäisit pelkkää suurennuslasia. Pääasia on, että sen verran suurentaa, että pystyy tunnistamaan mineraaleja ja kultahippuja. Liian suuri suurennos saattaa jopa tehdä tunnistamisesta vaikeampaa.

        En kyllä suoraan nyt osaa valehdella mitään sopivaa suurennosta, mutta lonkalta heittäisin että esim. 20x on riittävä. Mitään erikoismikroskooppeja, kuten polarisaatio- tai malmimikroskooppeja ei tähän hommaan tarvita.

        Mikroskoopista on apua aivan jo kullan tunnistamisessa. Monesti kulta on niin pieninä hippuina, että sitä on vaikea havaita paljain silmin. Näin pienistä kultahipuista ei taida olla juuri rahallista hyötyä, mutta kun löytää näitä mikroskooppisen pieniä kultarakeita, niin tietää olevansa oikeilla jäljillä. Mikroskoopilla voi myös tehdä havaintoja mineraalien kulkeutumismatkasta. Jos kultahiput ja muut mineraalirakeet ovat pyöristyneitä, on kuljetusmatka ollut vähän pitempi. Jos taas rakeiden kulmat ovat terävät, on kuljetusmatka ollut lyhyt


      • Valtauslupa ?
        Laskujoki kirjoitti:

        Näkyy laskevan Nummijärveen.Laskujoen yli menee Suomus-järvelle menevän tien silta.Aika helppo paikka aloittaa.

        Saako sinne noin vaan mennä vaskaamaan? Eikö se tarvi maan omistajan luvan?


      • Kultaa,kultaa,kultaa
        Valtauslupa ? kirjoitti:

        Saako sinne noin vaan mennä vaskaamaan? Eikö se tarvi maan omistajan luvan?

        Onko tätä Pyhälammen aluetta tutkittu minkään laitoksen taholta.Olisi mielnkiintoista tietää minkälaisia pitoisuuksia sieltä löytyy.Entä järven itäpuolella olevat kalliot,voisiko siellä olla kullan emäkallio ?


      • Kuka omistaa?
        Kultaa,kultaa,kultaa kirjoitti:

        Onko tätä Pyhälammen aluetta tutkittu minkään laitoksen taholta.Olisi mielnkiintoista tietää minkälaisia pitoisuuksia sieltä löytyy.Entä järven itäpuolella olevat kalliot,voisiko siellä olla kullan emäkallio ?

        Kuka omistaa Orijärven ja Aijalan kaivokset? Olisi kiva päästä kokeilemaan mainarin hommia.


      • geologi
        kultakoira kirjoitti:

        Moi

        Ei kai sillä suurempaa väliä vaikka käyttäisit pelkkää suurennuslasia. Pääasia on, että sen verran suurentaa, että pystyy tunnistamaan mineraaleja ja kultahippuja. Liian suuri suurennos saattaa jopa tehdä tunnistamisesta vaikeampaa.

        En kyllä suoraan nyt osaa valehdella mitään sopivaa suurennosta, mutta lonkalta heittäisin että esim. 20x on riittävä. Mitään erikoismikroskooppeja, kuten polarisaatio- tai malmimikroskooppeja ei tähän hommaan tarvita.

        Mikroskoopista on apua aivan jo kullan tunnistamisessa. Monesti kulta on niin pieninä hippuina, että sitä on vaikea havaita paljain silmin. Näin pienistä kultahipuista ei taida olla juuri rahallista hyötyä, mutta kun löytää näitä mikroskooppisen pieniä kultarakeita, niin tietää olevansa oikeilla jäljillä. Mikroskoopilla voi myös tehdä havaintoja mineraalien kulkeutumismatkasta. Jos kultahiput ja muut mineraalirakeet ovat pyöristyneitä, on kuljetusmatka ollut vähän pitempi. Jos taas rakeiden kulmat ovat terävät, on kuljetusmatka ollut lyhyt

        20x käy kyllä. Mineraalien/kivilajien tunnistamisessa käytetään n 30mikroskooppeja joten useimmat halvatkin mikroskoopit (esim lapsille tarkoitetut) ovat liian "tehokkaita.
        Vaan kuten jo edellä mainittiin pääsee suurennuslasilla/luupilla aika pitkälle.


      • vs
        Valkokultaa kirjoitti:

        Onko platinaa Etelä-Suomessa ?

        Jos multa kysyy niin, ehkä ei, koska se on harvinainen ja arvokas metalli, jota käytetään laborattorivälineissä, sähkökytkennöissä ja koruissa. Siihen sekoitetaan epäpuhtauksia, kuten rautaa, palladiumia, rhodiumia, nikkeliä ja/tai osmiumia.



        -------------------------------------------------------------------------------------------------------------
        kemiaallinen kaava: Pt
        Väri: teräksenharmaa, hopeanvalkoinen
        Kiilto; läpinäkymätön
        viiru: teräksenharmaa, hopeanvalkoinen
        kovuus: 4,4,5
        ominaispaino:14-19 (puhtaana 21,5)
        lohkeavuus; murros: puuttuu; karkeapintainen
        Asu: Harvoin kiteitä; rakeita, hippuja, epämääräisiä kimpaleita
        kidejärjestelmä: kuutiollinen
        muura: venyvä, muotoileva


      • vs
        Kultaa,kultaa,kultaa kirjoitti:

        Onko tätä Pyhälammen aluetta tutkittu minkään laitoksen taholta.Olisi mielnkiintoista tietää minkälaisia pitoisuuksia sieltä löytyy.Entä järven itäpuolella olevat kalliot,voisiko siellä olla kullan emäkallio ?

        Kultaa esintyy magmakivissä, usein kvartsijuonissa, sekä upamuodostumina.
        (Ellet puhu lapin kullasta tai kissan kullasta-eli pyriitistä)


      • vs
        Kultakoira kirjoitti:

        Muistakaa ottaa huomioon, että upakulta(siis purossa oleva hippukulta) ja kalliokulta ei välttämättä ole yhteyksissä toisiinsa. Esim. Lapissa ei oikeen ole yhteyttä upakullalla ja kalliokullalla. Ei kannata rajoitaa etsintää vain kaivosten ja esiintymien ympäristöön. Kannattaa myös selvitellä missä muodossa kulta kaivoksessa on. Mikäli kulta on jonkin mineraalin mukana, esim. Arseenikiisu tai rikkikiisu, niin saattaa olla, että sitä ei vaskaamalla löydy.

        Ne ovat arvottomia mitä ja mitkä tulevat maasta-eli ei louhoksesta...


      • tomi.suomi24.fi
        Kultakoira kirjoitti:

        Muistakaa ottaa huomioon, että upakulta(siis purossa oleva hippukulta) ja kalliokulta ei välttämättä ole yhteyksissä toisiinsa. Esim. Lapissa ei oikeen ole yhteyttä upakullalla ja kalliokullalla. Ei kannata rajoitaa etsintää vain kaivosten ja esiintymien ympäristöön. Kannattaa myös selvitellä missä muodossa kulta kaivoksessa on. Mikäli kulta on jonkin mineraalin mukana, esim. Arseenikiisu tai rikkikiisu, niin saattaa olla, että sitä ei vaskaamalla löydy.

        Katsos, jos löytäisit timantin, joka on maasta tai kulta, mutta kun joissan esim jalokivigallleriassa on raakaa timanttia-eli maasta.


      • vs
        Kultakoira kirjoitti:

        Jeps, juuri yleensä tuohon sora/hiekka kerrokseen kulta rikastuu. Mutta älkää ajatelko asiaa näin kapeamielisesti. Prosessit jotka ovat rikastaneet kullan jokiuomiin ovat vanhoja. Eli nykyisistä joenuomista, jotka näyttävät savisilta, saattaa löytyä karkeita kerroksia syvempää. Mutta huomatkaa, että kultaa nimenomaan kannattaa etsiä vahnoista joenuomista!! Nämä ovat monesti kuivilla. kannattaa katsella maastonmuotoja ja käyttää mielikuvitusta, miten vesi olisi voinut aikoinaan liikkua ja etsiskellä uomia sieltä. Hankalaahan tässä voi olla se, että vaskaamiseen tarvittavaa vettä saattaa saada hakea sitten kauempaakin.

        Tuskinpa täällä etelässä vaskataan, koska sitä tehdään enemmän lapissa, kuin täällä, koska lapissa
        on enemmän sitä kultaa, mutta osaksi totta mitä olet täällä kertonut.


      • vs
        vs kirjoitti:

        Jos multa kysyy niin, ehkä ei, koska se on harvinainen ja arvokas metalli, jota käytetään laborattorivälineissä, sähkökytkennöissä ja koruissa. Siihen sekoitetaan epäpuhtauksia, kuten rautaa, palladiumia, rhodiumia, nikkeliä ja/tai osmiumia.



        -------------------------------------------------------------------------------------------------------------
        kemiaallinen kaava: Pt
        Väri: teräksenharmaa, hopeanvalkoinen
        Kiilto; läpinäkymätön
        viiru: teräksenharmaa, hopeanvalkoinen
        kovuus: 4,4,5
        ominaispaino:14-19 (puhtaana 21,5)
        lohkeavuus; murros: puuttuu; karkeapintainen
        Asu: Harvoin kiteitä; rakeita, hippuja, epämääräisiä kimpaleita
        kidejärjestelmä: kuutiollinen
        muura: venyvä, muotoileva

        sry rauta :D


      • vs
        valintoja kirjoitti:

        kultakoira ja muut " Kannattaa ottaa talteen raskasmineraalifraktio, eli kaikki mitä vaskooliin jää ja tutkia vielä kotona aivan tavallisella mikroskoopilla"

        Minkätyyppistä mikroskooppia tarkoitatte tässä tapauksessa eli mm. suurennus yms ?

        kultakoira ja muut. Kokemuksesi mukaan onko mikroskoopista apua mineraalien tutkimisessa ja mahdollisesti minkätyyppinen mikroskooppi ?

        Kiitos neuvoista !

        No, ehkä ei koska voi olla liian suuri ja käytän luppia koska se on tarkoitettu
        vähän siihen mineraaleille,-kiville, mutta mikroskooppia voi käyttää pieniin esim hippuihin, pienen kokoisiin rakeisiin tai kiteihin. Meinaan jotkut myyvät kaikenlaista mineraaleja, jotka voivat joissakin olla arvokkaampia.

        www.wikipedia.fi


      • vs
        kultakoira kirjoitti:

        Moi

        Ei kai sillä suurempaa väliä vaikka käyttäisit pelkkää suurennuslasia. Pääasia on, että sen verran suurentaa, että pystyy tunnistamaan mineraaleja ja kultahippuja. Liian suuri suurennos saattaa jopa tehdä tunnistamisesta vaikeampaa.

        En kyllä suoraan nyt osaa valehdella mitään sopivaa suurennosta, mutta lonkalta heittäisin että esim. 20x on riittävä. Mitään erikoismikroskooppeja, kuten polarisaatio- tai malmimikroskooppeja ei tähän hommaan tarvita.

        Mikroskoopista on apua aivan jo kullan tunnistamisessa. Monesti kulta on niin pieninä hippuina, että sitä on vaikea havaita paljain silmin. Näin pienistä kultahipuista ei taida olla juuri rahallista hyötyä, mutta kun löytää näitä mikroskooppisen pieniä kultarakeita, niin tietää olevansa oikeilla jäljillä. Mikroskoopilla voi myös tehdä havaintoja mineraalien kulkeutumismatkasta. Jos kultahiput ja muut mineraalirakeet ovat pyöristyneitä, on kuljetusmatka ollut vähän pitempi. Jos taas rakeiden kulmat ovat terävät, on kuljetusmatka ollut lyhyt

        Puhutko sinä mikros-tai suurennuslaseista vai mineraaleista-tai alkuaineista?
        (mä tukehdun viisastuluihin) -_-


      • vs
        geologi kirjoitti:

        20x käy kyllä. Mineraalien/kivilajien tunnistamisessa käytetään n 30mikroskooppeja joten useimmat halvatkin mikroskoopit (esim lapsille tarkoitetut) ovat liian "tehokkaita.
        Vaan kuten jo edellä mainittiin pääsee suurennuslasilla/luupilla aika pitkälle.

        ???oletko edes geologi??? olen tähdännyt mineralogis.


      • vs
        Kultakoira kirjoitti:

        Muistakaa ottaa huomioon, että upakulta(siis purossa oleva hippukulta) ja kalliokulta ei välttämättä ole yhteyksissä toisiinsa. Esim. Lapissa ei oikeen ole yhteyttä upakullalla ja kalliokullalla. Ei kannata rajoitaa etsintää vain kaivosten ja esiintymien ympäristöön. Kannattaa myös selvitellä missä muodossa kulta kaivoksessa on. Mikäli kulta on jonkin mineraalin mukana, esim. Arseenikiisu tai rikkikiisu, niin saattaa olla, että sitä ei vaskaamalla löydy.

        Arseenikiisua ei esiinny suomessa. Eikä se ole messigin kiiltoista se on musta- teräksenharmaa. Sitä ei tule sekoittaa vaalean rikkikiisuun. (ARSENOPYRIITTI). Kulta (lat. aurum) on alkuaine, joka kuuluu metallien ryhmään. Kullan järjestysluku on 79 ja sen kemiallinen merkki on Au. Se tulee latinankielisestä sanasta aurum, joka on suomeksi "hohtava sarastus". [1] Se on yksi harvoista metalleista, joka esiintyy luonnossa myös täysin puhtaassa muodossa. Jalometallina se kuuluu samaan joukkoon hopean ja platinan kanssa......... Rikkikiisu eli pyriitti eli "katinkulta" (FeS2, rautasulfidi) on yleisin kaikista sulfidimineraaleista. Rikkikiisun toinen nimi pyriitti on johdettu kreikan kielen sanasta πυρίτης (puritēs), joka tarkoitta "tulesta" tai "tulessa". Nimi on todennäköisesti peräisin siitä, että rikkikiisu kipinöi, kun sitä iskee terästä tai piikiveä vasten. Tätä rikkikiisun ominaisuutta on hyödynnetty esimerkiksi rataslukolla varustetuissa varhaisissa tuliaseissa[3][4] Rikkikiisu sekoitetaan hyvin helposti markasiittiin, jonka kemiallinen koostumus on sama (FeS2, rautasulfidi), mutta sen kiderakenne on rikkikiisun kuutiollisesta poiketen ortorombinen.


      • ?
        kultakoira kirjoitti:

        Itse en lähtisi ostelemaan kallista laitetta, jonka toiminnasta ei edes ole tarkkaa tietoa. Usein tällaiset geofysikaaliset laitteet vaativat suurempaa ymmärrystä laitteen toiminnasta ja fysikaalisista ominaisuuksista sen takana. Tulokset ovat myöskin usein tulkinnallisia ja vaativat kokemusta.

        Omasta mielestäni hippukullanetsinnässä paras konsti on se, että tutkii karttoja, miettii mihin kulta olisi voinut rikastua, valitsee sopivat kohteet ja käväisee vaskaamassa yhden ämpärillisen tavaraa. Vaikka aivan heti ei kultaa näkisikään, kannattaa ottaa talteen raskasmineraalifraktio, eli kaikki mitä vaskooliin jää ja tutkia vielä kotona aivan tavallisella mikroskoopilla, onko mukana todella hienorakeista kultaa. Mikäli on kannattaa aluetta tutkia tarkemmin ja mikäli ei kannattaa siirtyä uusille alueille. Mikäli jää kaivelemaan, niin käy hakemassa uuden näytteen. Tämä vaatii työtä, mutta ei juurikaan rahaa. Mielestäni jokamiehenoikeudella voi yhden tuollaisen muoviämpärillisen vaskata kokeilumielessä, jos paikka ei ole kenenkään pihapiirissä, tms. (korjatkaa jos olen väärässä)

        Olen ostanut yhden akaatin, jossa oli rubiinia, mutta ei geodin sisäpuolella vaan ulkopuolella. Yhden asian tiedän, etten ole väärässä. Rubiinin pystyy helposti tunnistamaan ihan värin purusteella, mutta tuskin sellainen pieni hippu olisi arvoakas. (latinan kielen sanasta spina-nuoli)eli- joskus virheellisesti sanottu spinelliksi.(en löytänyt rubiinin latinan kielen sanaa). Niin, joissain kiteissä tai amorfississa muodustumisissa voi olla fluoresenssi-eli Absorboitunut säteily voi olla esimerkiksi ultraviolettivaloa tai röntgensäteilyä ja emittoitunut säteily näkyvää valoa.


      • justas bolsen
        GaiaGaia kirjoitti:

        Salpausselkä ei ole soraharju, vaan glasifluviaalinen reunamuodostuma jossa on kivien ja lohkareiden lisäksi hyvinkin hienorakeista ainesta: hiekkaa, hiesua ja silttiä. Jääkauden aikana jäätikkö höyläsi mukaansa irtaimen maa-aineksen ja rouhi kallioperää myös mukaan, jotka sitten jäätikön sulamisvesien mukana kasautuivat jään reunan eteen. Muodostumaa nimitetään siis reunamuodostumaksi sen syntypaikan mukaan. Harju taasen on jäätikön railoon kerääntynyttä ainesta.

        Jos kultaa haluaa etsiä niin sitä kannattaa vaskata joenuomasta, joko nykyisestä joenuomasta tai jääkauden aikaisesta sulamisvesiuomasta. Kartasta näkee missä noita uomia on. Etelä-Suomessa on kultaa kallioperässä mutta onko sitä hippuina joenuomissa, siinäpä mielenkiintoinen tutkimusaihe. Onnea vaan vaskaajille. Minä suuntaisin itärajan tuntumaan vaskoolin kanssa, en niinkään Salpausselälle.

        Eteläinen Salpausselkähän ulottuu Joensuun tienoille saakka.


      • justas bolsen
        justas bolsen kirjoitti:

        Eteläinen Salpausselkähän ulottuu Joensuun tienoille saakka.

        Itseäni korjaten: Pohjoinen ns. 2. Salpausselkä ulottuu Joensuun tienoille saakka.


    • GaiaGaia

      Sitten kun olette käyneet vaskaamassa Etelä-Suomessa niin kertokaapa tulokset täällä. Olisi ihan mielenkiintoista tietää saitteko kultaa. (Tarkkaa paikkaa en halua tietää, latitudi riittää)

      • Mainari Vulle Vuojas

        Nämä Orijärvet ja Aijalan kaivokset sekä Pyhälammi ovat Kiskon kunnassa.Kisko taas pari-kolmekymmentä km Salosta Kaakkoon päin,Inkoon tietä.Googlemap löytää.


      • GaiaGaia
        Mainari Vulle Vuojas kirjoitti:

        Nämä Orijärvet ja Aijalan kaivokset sekä Pyhälammi ovat Kiskon kunnassa.Kisko taas pari-kolmekymmentä km Salosta Kaakkoon päin,Inkoon tietä.Googlemap löytää.

        Siis onko joku jo löytänyt vaskoolilla kultaa noista paikoista? Haluaisin kokemuksia siitä, onko vaskoolin pohjalle jäänyt jotakin.


    • kultakoira

      Hei kaikille. Suomessa kun toimii loistava valtiollinen tutkimuslaitos (GTK) niin sen tuottaman tieto on kaikille omistajille (eli meille) ilmaista. Käyttäkää toki tietoa hyväksi.

      Parhaat tiedot löytyvät sivuilta:

      http://en.gtk.fi/ExplorationFinland/

      jossa eteenkin active map explorer on hyvä tiedon visuaaliseen tarkasteluun:

      http://maps.gtk.fi/gtk/eexpert.asp

      Google earthiin saa myös loistavia aineistoja, esim kultaesiintymistä ja valtaustilanteesta:

      http://en.gtk.fi/ExplorationFinland/GoogleEarthData/
      (En tosin ole aivan varma valtaustilanteen ajantasaisuudesta.)

      Myös tuo tälläkin palstalla puhuttu kaivoslaki löytyy:

      http://en.gtk.fi/ExplorationFinland/MiningLegislation/

      Mutta muistakaa myös kirjallinen aineisto:

      http://www.gtk.fi/geotieto/arkisto/

      Tai

      http://www.gtk.fi/geotieto/viitetiedot/Julkaisut.html

      Monet näistä raporteista ja julkaisuista on PDF muodossa ja jos ei ole niin esim yliopistojen kirjastoista löytynee.

      Muistakaa myös että jos saatte itse tuotettua hyvää tietoa jostain alueesta, niin pistäkää tieto reilusti jakoon kun sitä itse ei enää aktiivisesti tarvitse. Jos löytyy joitain mielenkiintoisia lohkareita ja paljastumia, kannattaa ne lähettää GTK:lle Mikäli löytää itse hyvänkin esiintymän ei yksittäisen ihmisen rahkeet riitä esiintymän tutkimiseen riittävästi, jotta esiintymää voisi ryhtyä hyödyntämään tai sen voisi myydä.

      • Alle millin hiput

      • kultakoira
        Alle millin hiput kirjoitti:

        http://www.guldstrom.se/fi-falcon.html

        Mihinkähän tuo laite perustuu, hajuunko? Ei juuri teknisistä yksityiskohdista puhuttu. Yleensä vastaavat laiteet perustuvat sähkönjohtavuuden mittaamiseen, mutta kulta ei ole ainut sähköä johtava aines maaperässä. Tuolla laitteella ei varmasti voi tunnistaa mineraaleja maaperästä. Siihen pystynee lähinnä kannettava XRF laite. Ostakaa hyvät ihmisen sellainen, jos haluatte jollain mineraaleja tunnistaa.... (maksaa tosin melko paljon)Esim. http://www.envitop.com/tiedostot/NITON_XLt_792.pdf


      • Syäpää tulee
        kultakoira kirjoitti:

        Mihinkähän tuo laite perustuu, hajuunko? Ei juuri teknisistä yksityiskohdista puhuttu. Yleensä vastaavat laiteet perustuvat sähkönjohtavuuden mittaamiseen, mutta kulta ei ole ainut sähköä johtava aines maaperässä. Tuolla laitteella ei varmasti voi tunnistaa mineraaleja maaperästä. Siihen pystynee lähinnä kannettava XRF laite. Ostakaa hyvät ihmisen sellainen, jos haluatte jollain mineraaleja tunnistaa.... (maksaa tosin melko paljon)Esim. http://www.envitop.com/tiedostot/NITON_XLt_792.pdf

        Kyllä tää värkki saa jäärä poies.Tässähä on röntkensäteitä, saapi viälä syäpää


      • AuAs
        kultakoira kirjoitti:

        Mihinkähän tuo laite perustuu, hajuunko? Ei juuri teknisistä yksityiskohdista puhuttu. Yleensä vastaavat laiteet perustuvat sähkönjohtavuuden mittaamiseen, mutta kulta ei ole ainut sähköä johtava aines maaperässä. Tuolla laitteella ei varmasti voi tunnistaa mineraaleja maaperästä. Siihen pystynee lähinnä kannettava XRF laite. Ostakaa hyvät ihmisen sellainen, jos haluatte jollain mineraaleja tunnistaa.... (maksaa tosin melko paljon)Esim. http://www.envitop.com/tiedostot/NITON_XLt_792.pdf

        """kultakoira. Siihen pystynee lähinnä kannettava XRF laite. Ostakaa hyvät ihmisen sellainen, jos haluatte jollain mineraaleja tunnistaa.... (maksaa tosin melko paljon)Esim.!"""

        kultakoira muut
        Osaatko sanoa karkeaa arviota paljonko tuollaisella laitteella on hintaa ?

        Rohkeasti arvailemaan vaikkapa alle/ yli 500 euroa, vai tuhansia euroja tai kymmeniä tuhansia euroja, vai satoja tuhansia euroja ?

        Kiitos arvioista !

        Kiinostaa lähinnä olsiko varaa hankkia kyseistä laitetta !


      • kultakoira
        AuAs kirjoitti:

        """kultakoira. Siihen pystynee lähinnä kannettava XRF laite. Ostakaa hyvät ihmisen sellainen, jos haluatte jollain mineraaleja tunnistaa.... (maksaa tosin melko paljon)Esim.!"""

        kultakoira muut
        Osaatko sanoa karkeaa arviota paljonko tuollaisella laitteella on hintaa ?

        Rohkeasti arvailemaan vaikkapa alle/ yli 500 euroa, vai tuhansia euroja tai kymmeniä tuhansia euroja, vai satoja tuhansia euroja ?

        Kiitos arvioista !

        Kiinostaa lähinnä olsiko varaa hankkia kyseistä laitetta !

        veikkaan että on yli kympin, ellei useita kymppejä.


      • Yrittäjä Kultanen
        kultakoira kirjoitti:

        veikkaan että on yli kympin, ellei useita kymppejä.

        Soitto ko.firmaan niin loppuu spekulointi.


      • Vaskoolimies
        Yrittäjä Kultanen kirjoitti:

        Soitto ko.firmaan niin loppuu spekulointi.

        Eihän tähän hommaan tarvi kuin geologian tuntemusta ja vaskoolin.Näilläpääsee jo alkuun.Suomenkielisiä geologian karttoja netissä olisin vaille ja jos jossain saisi jonkinlaista kurssitusta kullanetsintään.Ensi kesänä olisi tarkoitus lähteä lappia koluamaan ja kullan kanssa kultaa etsimään.


      • kpf,
        Vaskoolimies kirjoitti:

        Eihän tähän hommaan tarvi kuin geologian tuntemusta ja vaskoolin.Näilläpääsee jo alkuun.Suomenkielisiä geologian karttoja netissä olisin vaille ja jos jossain saisi jonkinlaista kurssitusta kullanetsintään.Ensi kesänä olisi tarkoitus lähteä lappia koluamaan ja kullan kanssa kultaa etsimään.

        Varovainen... siihen voi jäädä koukkuun


      • kultakoira
        Vaskoolimies kirjoitti:

        Eihän tähän hommaan tarvi kuin geologian tuntemusta ja vaskoolin.Näilläpääsee jo alkuun.Suomenkielisiä geologian karttoja netissä olisin vaille ja jos jossain saisi jonkinlaista kurssitusta kullanetsintään.Ensi kesänä olisi tarkoitus lähteä lappia koluamaan ja kullan kanssa kultaa etsimään.

        juuri näin. ei taida olla oikotietä onneen. rikkaaksi ei tällä tavalla taida päästä mutta on se vaan niin mukavaa hommaa...


      • Kallioperä
        kultakoira kirjoitti:

        juuri näin. ei taida olla oikotietä onneen. rikkaaksi ei tällä tavalla taida päästä mutta on se vaan niin mukavaa hommaa...

        Miksi etsiä vain joen pohjista kultaa ? Uskon että sitä voi löytää suoraan kalliosta, esim, soramontuilta.Täällähän aiemmin tuli jo ilmi että salpaus-selällä voisi olla lupaava paikka.


      • vuokrakaivos
        Kallioperä kirjoitti:

        Miksi etsiä vain joen pohjista kultaa ? Uskon että sitä voi löytää suoraan kalliosta, esim, soramontuilta.Täällähän aiemmin tuli jo ilmi että salpaus-selällä voisi olla lupaava paikka.

        Onhan näitä vanhoja kaivoksia, jotka ei palkatulla henkilökunnalla ole kannattavia.Mutta jos sellaisen saisi vuokrattua voisi harrastaja mainari kokeilla mitä löytyy.


      • Kisko, Orijärvi
        vuokrakaivos kirjoitti:

        Onhan näitä vanhoja kaivoksia, jotka ei palkatulla henkilökunnalla ole kannattavia.Mutta jos sellaisen saisi vuokrattua voisi harrastaja mainari kokeilla mitä löytyy.

        Kävin Kiskossa, Orijärven vanhan kuparikaivoksen ympäristössä.Alueella on vanha komeaksi kunnostettu puinen kaivostorni.Sitten on avokaivos joka on täyttynyt vedestä ja kuparimalmi värjää veren täysin vihreäksi,tosi erikoinen, mutta on aitauksen sisäpuolella joten sinne ei saa mennä. ulkopuolelta näkee myös itse avokaivokseen sinne ei pääse ja aluen on aidattu ja sitä tietysti kunnioitin, mutta alueen ulkopuolella on tuhansia kuutioita vanhaa malmikiveä.Otinkin sieltä pari kivenpalasta, toinen oli kvartsikiveä jossa oli kullanvärisiä murusia, oliko kultaa ? Sitten oli ruskean keltaista tosi haurasta ja helposti hajoavaa.Tästä lähti ihan kynsillä sellaisia keltaisia liuskeita ja muruja irti.Lienee kuparimalmia.? Kävin myöskin Kiskon vanhan kirkon lähellä olevassa Haapaniemen linnanraunioilla.n,3m korkeat rauniot.Kellariholveissa kuljin ja otin valokuviakin.Sitten kävin myös Kiskon ja Karjalohjan rajalla sijaitsevan Pyhälammen seudulla.Pyhälammen laskujoki olikin vain n.50cm leveäpuro.Pyhälammen kallioperä pitäisi geologiakartan mukaan olla kultapitoista aluetta.Onko sitä sitten rapautunut Pyhälampeen ? No, 3 kivenpalasta tuli kotia matkasta ihmeteltäväksi.Hauska reissu, mutta tulipahan tehtyä.


      • vaikea vaskata
        Kallioperä kirjoitti:

        Miksi etsiä vain joen pohjista kultaa ? Uskon että sitä voi löytää suoraan kalliosta, esim, soramontuilta.Täällähän aiemmin tuli jo ilmi että salpaus-selällä voisi olla lupaava paikka.

        Jos vaskoolin kanssa kultaa etsii niin siihen hommaan tarvitaan vettä. Miten olit ajatellut tuon vesipuolen järjestää sorakuopalla, ajaa tankkiautolla vettä soramontulle vai ajaa hiekkakuormia soramontulta joen varteen?


      • kultakoira
        Kisko, Orijärvi kirjoitti:

        Kävin Kiskossa, Orijärven vanhan kuparikaivoksen ympäristössä.Alueella on vanha komeaksi kunnostettu puinen kaivostorni.Sitten on avokaivos joka on täyttynyt vedestä ja kuparimalmi värjää veren täysin vihreäksi,tosi erikoinen, mutta on aitauksen sisäpuolella joten sinne ei saa mennä. ulkopuolelta näkee myös itse avokaivokseen sinne ei pääse ja aluen on aidattu ja sitä tietysti kunnioitin, mutta alueen ulkopuolella on tuhansia kuutioita vanhaa malmikiveä.Otinkin sieltä pari kivenpalasta, toinen oli kvartsikiveä jossa oli kullanvärisiä murusia, oliko kultaa ? Sitten oli ruskean keltaista tosi haurasta ja helposti hajoavaa.Tästä lähti ihan kynsillä sellaisia keltaisia liuskeita ja muruja irti.Lienee kuparimalmia.? Kävin myöskin Kiskon vanhan kirkon lähellä olevassa Haapaniemen linnanraunioilla.n,3m korkeat rauniot.Kellariholveissa kuljin ja otin valokuviakin.Sitten kävin myös Kiskon ja Karjalohjan rajalla sijaitsevan Pyhälammen seudulla.Pyhälammen laskujoki olikin vain n.50cm leveäpuro.Pyhälammen kallioperä pitäisi geologiakartan mukaan olla kultapitoista aluetta.Onko sitä sitten rapautunut Pyhälampeen ? No, 3 kivenpalasta tuli kotia matkasta ihmeteltäväksi.Hauska reissu, mutta tulipahan tehtyä.

        Hei, tuo keltainen mineraali löytämässäsi kivessä ei ole varmaankaan kultaa, vaan suurimmalla todennäköisyydellä pyriittiä. muut vaihtoehdot ovat kuparikiisu ja kubaniitti, mutta todennäköisesti tällaisia kiviä ei olisi raakkukasaan ajettu...

        Tuo kuvailemasi ruskeankeltainen kivi oli luultavasti dolomiittista kivea, joka on vain rapautunut tuollaiseksi ruskeaksi mössöksi.

        "Pyhälammen laskujoki olikin vain n.50cm leveäpuro.Pyhälammen kallioperä pitäisi geologiakartan mukaan olla kultapitoista aluetta.Onko sitä sitten rapautunut Pyhälampeen ?"

        Juuri tällaiset pienet uomat saattavat olla otollisia paikkoja vaskaamiseen. Uomahan saattaa olla ensinnäkin hyvin vanha ja toisekseen kun vesi hitaasti virtailee ja kuljettaa hiekkaa pohjalla, raskain materiaali rikastuu uoman pohjalle...


      • Vulle Vuojas
        vaikea vaskata kirjoitti:

        Jos vaskoolin kanssa kultaa etsii niin siihen hommaan tarvitaan vettä. Miten olit ajatellut tuon vesipuolen järjestää sorakuopalla, ajaa tankkiautolla vettä soramontulle vai ajaa hiekkakuormia soramontulta joen varteen?

        Onko missään tarjolla ns,jokamiehen geologian kursseja?


      • GaiaGaia
        Vulle Vuojas kirjoitti:

        Onko missään tarjolla ns,jokamiehen geologian kursseja?

        Ainakin Helsingissä ja Turussa on avoimessa yliopistossa mahdollista lukea geologiaa.


      • Vai valtaus ?
        GaiaGaia kirjoitti:

        Ainakin Helsingissä ja Turussa on avoimessa yliopistossa mahdollista lukea geologiaa.

        Tarviiko lupia vai voiko noin kokeilu mielessä vaskata puroja etelässä ?


      • jokamiehenoikeus
        Vai valtaus ? kirjoitti:

        Tarviiko lupia vai voiko noin kokeilu mielessä vaskata puroja etelässä ?

        Jos menet pelkän vaskoolin kanssa huuhtomaan niin ei tarvita lupia, sitä voi verrata marjojen poimintaan.


      • jokamiehenoikeus
        jokamiehenoikeus kirjoitti:

        Jos menet pelkän vaskoolin kanssa huuhtomaan niin ei tarvita lupia, sitä voi verrata marjojen poimintaan.

        Harrastelijamalminetsijällä on eräin rajoituksin kaivoslakiin perustuva oikeus ottaa tutkimustarkoituksia varten malmipitoisiksi arvioimiaan näytteitä maaperästä ja kalliosta. Lupa koskee myös kaivoslaissa mainittuja kaivoskivennäisiä ja jalokiviä. Näytteiden otossa on noudatettava kohtuullisuutta ja varovaisuutta, sillä kaivoslaki ei anna lupaa suorittaa kaivutöitä tai muita maastoon jälkiä jättäviä tutkimuksia. Noin nyrkinkokoinen näytekappale riittää. Muussa tarkoituksessa tapahtuvaan näytteenottoon tarvitaan maanomistajan lupa. Geologian tutkimuskeskuksella on aluetoimistot Espoossa, Kuopiossa ja Rovaniemellä, joista saa opastusta.


      • vs
        kultakoira kirjoitti:

        Mihinkähän tuo laite perustuu, hajuunko? Ei juuri teknisistä yksityiskohdista puhuttu. Yleensä vastaavat laiteet perustuvat sähkönjohtavuuden mittaamiseen, mutta kulta ei ole ainut sähköä johtava aines maaperässä. Tuolla laitteella ei varmasti voi tunnistaa mineraaleja maaperästä. Siihen pystynee lähinnä kannettava XRF laite. Ostakaa hyvät ihmisen sellainen, jos haluatte jollain mineraaleja tunnistaa.... (maksaa tosin melko paljon)Esim. http://www.envitop.com/tiedostot/NITON_XLt_792.pdf

        Kvartsi on hyvin yleinen mineraali felsisissä syväkivissä, hiekkakivissä ja kvartsijuonissa. Kivissä kvartsi esiintyy anhedrisinä eli vierasmuotoisina rakeina, joille tunnusomainen piirre on rasvakiilto. Kvartsi voi esiintyä euhedrisinä eli omamuotoisina kiteinä erilaisissa onkaloissa ja raoissa.[3] Sana kvartsi on peräisin saksalaisilta kaivostyöntekijöltä.[3]
        [muokkaa] Mineralogia ja ominaisuudet

        Kvartsi kuuluu hohkasilikaattien ryhmään, ja sillä on trigoninen kidejärjestelmä. Se koostuu Piihappitetraedrien muodostamasta verkkomaisesta rakenteesta. Rakenne on hyvin väljä, minkä vuoksi kvartsin tiheys on varsin alhainen (2,65 g/cm3). Kvartsin sidokset ovat hyvin lujia, mikä antaa sille sen tyypillisen kovuuden (Mohsin kovuus 7) ja simpukkamurroksen. Kvartsin kirkkaus, lasimainen kiilto ja alhainen taitekerroin (n. 1,5) johtuvat myös sen kiderakenteesta. Kvartsin pietsosähköiset ominaisuudet johtuvat siitä, että sen rakenteesta puuttuvat peilitasot ja symetriakeskus. [4]
        [muokkaa] Muunnokset

        Kvartsia esiintyy monina erilaisina muunnoksina. Ideaali, puhdas kvartsi eli vuorikide tai vuorikristalli on kirkasta ja läpinäkyvää. Muinaiset kreikkalaiset uskoivat tällaisen kirkkaan ja puhtaan kvartsin olevan kovassa paineessa muodostunutta jäätä. Itse asiassa sana kristalli on peräisin kreikan kielen jäätä tarkoittavasta sanasta.[3] Valkoista muunnosta kutsutaan maito- eli lumikvartsiksi. Valkoisen värin aihettavat mokroskooppisen pienet fluidisulkeumat, jotka ovat jääneet kiteen sisään sen kasvaessa.[5] Fe3 pitoiset muunnokset ovat väriltään joko violetteja (ametisti) tai keltaisia (sitriini). Ruskeat muunnokset (savukvartsi ja morion) sisältävät epäpuhtauksina alumiinia. Näissä muunnoksissa osa kvartsin piiatomeista on korvautunut alumiinilla. Vihreä muunnos tunnetaan nimellä krysofraasi, ja sitä esiintyy muuttuneissa ultramafisissa- eli ultraemäksisissä kivissä. Se sisältää sulkeumina pieniä määriä hapettunutta nikkeliä. Aventuriini puolestaan sisältää sulkeumina rutiilia. Vaaleanpunainen kvartsin muunnos on nimeltään ruusukvartsi, ja sen värin aihettaa hyvin pienikiteinen ja kuituinen materiaali, joka on sukua dumortieriitti- nimiselle mineraalille. Kalsedoni on yleisnimi kaikille krypto- eli piilokiteisille kvartsin muunnoksille. Nämä muunnokset ovat usein vyöhykkeellisiä ja raitaisia.[6] Esimerkkejä erityyppisistä kalsedoneista ovat: akaatti, onyksi, jaspis, aventuriinikvartsi ja karneoli.
        [muokkaa] Käyttö

        Kvartsilla on monia käyttötarkoituksia, sitä käytetään esimerkiksi lasin-, optisten kuitujen ja pietsosähköisten kiteiden valmistuksessa. Kvartsin värikkäitä muunnoksia käytetään korukivinä.[6]

        Eräs tärkeä puhtaan kvartsin lähde on Minas Geraisin alue Brasiliassa, jossa on paljon karkearakeisia pegmatiitteja.[6] Yksi tärkeimmistä kvartsilähteistä sijaitsee Spruce Pine nimisessä kaupungissa Pohjois-Carolinassa Yhdysvalloissa, josta louhitaan lähes kaikki piikiekkoihin käytetty kvartsi.

        Ametistikiteitä.


        Kirkkaita ja läpinäkyviä kvartsikiteitä, eli vuorikiteitä.


      • vesipoikkka
        vs kirjoitti:

        Kvartsi on hyvin yleinen mineraali felsisissä syväkivissä, hiekkakivissä ja kvartsijuonissa. Kivissä kvartsi esiintyy anhedrisinä eli vierasmuotoisina rakeina, joille tunnusomainen piirre on rasvakiilto. Kvartsi voi esiintyä euhedrisinä eli omamuotoisina kiteinä erilaisissa onkaloissa ja raoissa.[3] Sana kvartsi on peräisin saksalaisilta kaivostyöntekijöltä.[3]
        [muokkaa] Mineralogia ja ominaisuudet

        Kvartsi kuuluu hohkasilikaattien ryhmään, ja sillä on trigoninen kidejärjestelmä. Se koostuu Piihappitetraedrien muodostamasta verkkomaisesta rakenteesta. Rakenne on hyvin väljä, minkä vuoksi kvartsin tiheys on varsin alhainen (2,65 g/cm3). Kvartsin sidokset ovat hyvin lujia, mikä antaa sille sen tyypillisen kovuuden (Mohsin kovuus 7) ja simpukkamurroksen. Kvartsin kirkkaus, lasimainen kiilto ja alhainen taitekerroin (n. 1,5) johtuvat myös sen kiderakenteesta. Kvartsin pietsosähköiset ominaisuudet johtuvat siitä, että sen rakenteesta puuttuvat peilitasot ja symetriakeskus. [4]
        [muokkaa] Muunnokset

        Kvartsia esiintyy monina erilaisina muunnoksina. Ideaali, puhdas kvartsi eli vuorikide tai vuorikristalli on kirkasta ja läpinäkyvää. Muinaiset kreikkalaiset uskoivat tällaisen kirkkaan ja puhtaan kvartsin olevan kovassa paineessa muodostunutta jäätä. Itse asiassa sana kristalli on peräisin kreikan kielen jäätä tarkoittavasta sanasta.[3] Valkoista muunnosta kutsutaan maito- eli lumikvartsiksi. Valkoisen värin aihettavat mokroskooppisen pienet fluidisulkeumat, jotka ovat jääneet kiteen sisään sen kasvaessa.[5] Fe3 pitoiset muunnokset ovat väriltään joko violetteja (ametisti) tai keltaisia (sitriini). Ruskeat muunnokset (savukvartsi ja morion) sisältävät epäpuhtauksina alumiinia. Näissä muunnoksissa osa kvartsin piiatomeista on korvautunut alumiinilla. Vihreä muunnos tunnetaan nimellä krysofraasi, ja sitä esiintyy muuttuneissa ultramafisissa- eli ultraemäksisissä kivissä. Se sisältää sulkeumina pieniä määriä hapettunutta nikkeliä. Aventuriini puolestaan sisältää sulkeumina rutiilia. Vaaleanpunainen kvartsin muunnos on nimeltään ruusukvartsi, ja sen värin aihettaa hyvin pienikiteinen ja kuituinen materiaali, joka on sukua dumortieriitti- nimiselle mineraalille. Kalsedoni on yleisnimi kaikille krypto- eli piilokiteisille kvartsin muunnoksille. Nämä muunnokset ovat usein vyöhykkeellisiä ja raitaisia.[6] Esimerkkejä erityyppisistä kalsedoneista ovat: akaatti, onyksi, jaspis, aventuriinikvartsi ja karneoli.
        [muokkaa] Käyttö

        Kvartsilla on monia käyttötarkoituksia, sitä käytetään esimerkiksi lasin-, optisten kuitujen ja pietsosähköisten kiteiden valmistuksessa. Kvartsin värikkäitä muunnoksia käytetään korukivinä.[6]

        Eräs tärkeä puhtaan kvartsin lähde on Minas Geraisin alue Brasiliassa, jossa on paljon karkearakeisia pegmatiitteja.[6] Yksi tärkeimmistä kvartsilähteistä sijaitsee Spruce Pine nimisessä kaupungissa Pohjois-Carolinassa Yhdysvalloissa, josta louhitaan lähes kaikki piikiekkoihin käytetty kvartsi.

        Ametistikiteitä.


        Kirkkaita ja läpinäkyviä kvartsikiteitä, eli vuorikiteitä.

        Tuo viestisi on suoraan kopioitu.
        Olisi riittänyt pelkkä linkki


      • vs
        vesipoikkka kirjoitti:

        Tuo viestisi on suoraan kopioitu.
        Olisi riittänyt pelkkä linkki

        Entä sitten. halusin antaa muille tietoa. ihan huvikseen


      • vs
        vesipoikkka kirjoitti:

        Tuo viestisi on suoraan kopioitu.
        Olisi riittänyt pelkkä linkki

        No tiedätkö, jotain kivistä?


      • vs
        kultakoira kirjoitti:

        Hei, tuo keltainen mineraali löytämässäsi kivessä ei ole varmaankaan kultaa, vaan suurimmalla todennäköisyydellä pyriittiä. muut vaihtoehdot ovat kuparikiisu ja kubaniitti, mutta todennäköisesti tällaisia kiviä ei olisi raakkukasaan ajettu...

        Tuo kuvailemasi ruskeankeltainen kivi oli luultavasti dolomiittista kivea, joka on vain rapautunut tuollaiseksi ruskeaksi mössöksi.

        "Pyhälammen laskujoki olikin vain n.50cm leveäpuro.Pyhälammen kallioperä pitäisi geologiakartan mukaan olla kultapitoista aluetta.Onko sitä sitten rapautunut Pyhälampeen ?"

        Juuri tällaiset pienet uomat saattavat olla otollisia paikkoja vaskaamiseen. Uomahan saattaa olla ensinnäkin hyvin vanha ja toisekseen kun vesi hitaasti virtailee ja kuljettaa hiekkaa pohjalla, raskain materiaali rikastuu uoman pohjalle...

        Se on sekoittunut hiekkaan ja soraan ja muuttunut lohkeavaksi vedessä. Nimittäin ne kultaiset ovat , jotain syväkiveä, mutta se ei voi olla jotai rikki tai kuparikiisua se on varmaan, jotain muunnoksia. Esim. gneississä olevia muunnoksia. Tai sitten ruostetta, joka kimaltelee valossa, mutta ei pimeassä. (voi olla epäpuhtauksia) En usko, että sellainen olisi vähän hiilityyppiä, mangaania tai, jotain happoon liittyäviä seurauksia.
        Sellainen ei ole mitään sulfideita tai niin sora hiekka voi olla tekemisissä ruosteen kanssa. Muuten, voitte miettiä asiaa. (Huomauttakaa, jos joku on vähän sekaisin)


      • vesipoikka
        vs kirjoitti:

        No tiedätkö, jotain kivistä?

        Ja jokainen kiinnostunut voi aluksi mennä
        http://www.gsf.fi/
        Ja lukea sieltä, tai sitten wikipediaan, josta tuo kvartsin kuvaus oli lainattu,
        mainitsematta lähdettä.


      • vs
        vesipoikka kirjoitti:

        Ja jokainen kiinnostunut voi aluksi mennä
        http://www.gsf.fi/
        Ja lukea sieltä, tai sitten wikipediaan, josta tuo kvartsin kuvaus oli lainattu,
        mainitsematta lähdettä.

        ootko itse kiinnostunut kivistä? ääh sitä olisi pitänyt kirjoittaa kolme vuotta sitten varmaankin toi kvartsi oli vähä turha :(


      • vs
        vesipoikka kirjoitti:

        Ja jokainen kiinnostunut voi aluksi mennä
        http://www.gsf.fi/
        Ja lukea sieltä, tai sitten wikipediaan, josta tuo kvartsin kuvaus oli lainattu,
        mainitsematta lähdettä.

        En paljon pidä tosta GTK:STA, mutta voin vastata omaan lähettämään viestiini eli olen tutkinut kivijä jo 4 vuotta vaik oon jotain 12


      • Enää 6 vuotta kakkua
        vs kirjoitti:

        En paljon pidä tosta GTK:STA, mutta voin vastata omaan lähettämään viestiini eli olen tutkinut kivijä jo 4 vuotta vaik oon jotain 12

        Minäkin olen laskenut tiilenpäitä jo 4 vuotta. Tämä tekee minusta tiilialan asiantuntijan.


      • kkkooo
        Enää 6 vuotta kakkua kirjoitti:

        Minäkin olen laskenut tiilenpäitä jo 4 vuotta. Tämä tekee minusta tiilialan asiantuntijan.

        TÄH?



      • h7
        Kisko, Orijärvi kirjoitti:

        Kävin Kiskossa, Orijärven vanhan kuparikaivoksen ympäristössä.Alueella on vanha komeaksi kunnostettu puinen kaivostorni.Sitten on avokaivos joka on täyttynyt vedestä ja kuparimalmi värjää veren täysin vihreäksi,tosi erikoinen, mutta on aitauksen sisäpuolella joten sinne ei saa mennä. ulkopuolelta näkee myös itse avokaivokseen sinne ei pääse ja aluen on aidattu ja sitä tietysti kunnioitin, mutta alueen ulkopuolella on tuhansia kuutioita vanhaa malmikiveä.Otinkin sieltä pari kivenpalasta, toinen oli kvartsikiveä jossa oli kullanvärisiä murusia, oliko kultaa ? Sitten oli ruskean keltaista tosi haurasta ja helposti hajoavaa.Tästä lähti ihan kynsillä sellaisia keltaisia liuskeita ja muruja irti.Lienee kuparimalmia.? Kävin myöskin Kiskon vanhan kirkon lähellä olevassa Haapaniemen linnanraunioilla.n,3m korkeat rauniot.Kellariholveissa kuljin ja otin valokuviakin.Sitten kävin myös Kiskon ja Karjalohjan rajalla sijaitsevan Pyhälammen seudulla.Pyhälammen laskujoki olikin vain n.50cm leveäpuro.Pyhälammen kallioperä pitäisi geologiakartan mukaan olla kultapitoista aluetta.Onko sitä sitten rapautunut Pyhälampeen ? No, 3 kivenpalasta tuli kotia matkasta ihmeteltäväksi.Hauska reissu, mutta tulipahan tehtyä.

        Se keltainen helposti; Lohkeavaa on vaan jätettä ei sen kummenpaa.


      • Pirkkalassa
        vesipoikka kirjoitti:

        Ja jokainen kiinnostunut voi aluksi mennä
        http://www.gsf.fi/
        Ja lukea sieltä, tai sitten wikipediaan, josta tuo kvartsin kuvaus oli lainattu,
        mainitsematta lähdettä.

        Gtk:n sivuilta löytyy esim. tietoa, ettei huhut siitä. että Tampereen lentokentän kiitoradan alla olisi kultaesiintymä, ole pelkkää urbaania legendaa.

        Kulta-aiheiden rakenteelliseen kontrolliin liittyvät tutkimukset
        Pirkkalassa ja Lempäälässä 2000-2001.

        http://arkisto.gtk.fi/m19/M19_2123_02_1.pdf

        Pirkkalassa lentokentän ympäristössä on tosiaan kultapitoisia kvartsi ja kulta-arseeni juonia.


      • asdsa
        Pirkkalassa kirjoitti:

        Gtk:n sivuilta löytyy esim. tietoa, ettei huhut siitä. että Tampereen lentokentän kiitoradan alla olisi kultaesiintymä, ole pelkkää urbaania legendaa.

        Kulta-aiheiden rakenteelliseen kontrolliin liittyvät tutkimukset
        Pirkkalassa ja Lempäälässä 2000-2001.

        http://arkisto.gtk.fi/m19/M19_2123_02_1.pdf

        Pirkkalassa lentokentän ympäristössä on tosiaan kultapitoisia kvartsi ja kulta-arseeni juonia.

        Sä et varmaan tiiä mistä sä puhut.


      • gagaatti
        kultakoira kirjoitti:

        Hei, tuo keltainen mineraali löytämässäsi kivessä ei ole varmaankaan kultaa, vaan suurimmalla todennäköisyydellä pyriittiä. muut vaihtoehdot ovat kuparikiisu ja kubaniitti, mutta todennäköisesti tällaisia kiviä ei olisi raakkukasaan ajettu...

        Tuo kuvailemasi ruskeankeltainen kivi oli luultavasti dolomiittista kivea, joka on vain rapautunut tuollaiseksi ruskeaksi mössöksi.

        "Pyhälammen laskujoki olikin vain n.50cm leveäpuro.Pyhälammen kallioperä pitäisi geologiakartan mukaan olla kultapitoista aluetta.Onko sitä sitten rapautunut Pyhälampeen ?"

        Juuri tällaiset pienet uomat saattavat olla otollisia paikkoja vaskaamiseen. Uomahan saattaa olla ensinnäkin hyvin vanha ja toisekseen kun vesi hitaasti virtailee ja kuljettaa hiekkaa pohjalla, raskain materiaali rikastuu uoman pohjalle...

        Todennäköisesti se on vismuttia. Voin näyttää kuvan teille.


        http://www.google.fi/imgres?imgurl=http://netti.nic.fi/~054028/images/vismutti2b.jpg&imgrefurl=http://netti.nic.fi/~054028/&usg=__Y3ox_Sl23g5ZFmVQxJHxr_lkSlQ=&h=480&w=640&sz=266&hl=fi&start=0&zoom=1&tbnid=cGLL47GJGwIQCM:&tbnh=152&tbnw=203&ei=twzvTZPAMJCDswazqaDUAw&prev=/search?q=vismutti&um=1&hl=fi&client=firefox-a&sa=N&rls=org.mozilla:fi:official&biw=1262&bih=834&tbm=isch&um=1&itbs=1&iact=hc&vpx=545&vpy=102&dur=479&hovh=194&hovw=259&tx=127&ty=106&page=1&ndsp=23&ved=1t:42...


      • gagaatti
        kultakoira kirjoitti:

        Hei, tuo keltainen mineraali löytämässäsi kivessä ei ole varmaankaan kultaa, vaan suurimmalla todennäköisyydellä pyriittiä. muut vaihtoehdot ovat kuparikiisu ja kubaniitti, mutta todennäköisesti tällaisia kiviä ei olisi raakkukasaan ajettu...

        Tuo kuvailemasi ruskeankeltainen kivi oli luultavasti dolomiittista kivea, joka on vain rapautunut tuollaiseksi ruskeaksi mössöksi.

        "Pyhälammen laskujoki olikin vain n.50cm leveäpuro.Pyhälammen kallioperä pitäisi geologiakartan mukaan olla kultapitoista aluetta.Onko sitä sitten rapautunut Pyhälampeen ?"

        Juuri tällaiset pienet uomat saattavat olla otollisia paikkoja vaskaamiseen. Uomahan saattaa olla ensinnäkin hyvin vanha ja toisekseen kun vesi hitaasti virtailee ja kuljettaa hiekkaa pohjalla, raskain materiaali rikastuu uoman pohjalle...

        Kuparikiisu ei ole mössöä (eikä tule olemaan). Kuparikiisu on sen verran kovaa, että se ei mössöksi tule. Eikä niitä ojassa / purossa esiinny (ellei se siiten ole maasta mennyt puroon, mutta mössöksi ei tule)


        Kuvan voin näyttää.

        http://www.google.fi/imgres?imgurl=http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/11/Min_chalcopyrite.jpg/220px-Min_chalcopyrite.jpg&imgrefurl=http://suomisanakirja.fi/kuparikiisu&usg=__hoScOm_z5-aSvYdEKvoueMYOvQw=&h=165&w=220&sz=7&hl=fi&start=0&zoom=1&tbnid=w0JmvfDJudLt5M:&tbnh=132&tbnw=176&ei=EA_vTZ7xNsjYsga8mf31Aw&prev=/search?q=kuparikiisu&um=1&hl=fi&client=firefox-a&sa=N&rls=org.mozilla:fi:official&biw=1262&bih=834&tbm=isch&um=1&itbs=1&iact=hc&vpx=185&vpy=137&...


      • jhg
        vaikea vaskata kirjoitti:

        Jos vaskoolin kanssa kultaa etsii niin siihen hommaan tarvitaan vettä. Miten olit ajatellut tuon vesipuolen järjestää sorakuopalla, ajaa tankkiautolla vettä soramontulle vai ajaa hiekkakuormia soramontulta joen varteen?

        10 euron vesipumppu siivilä ja sähköö ni laitat veden kiertämään ihan ite...


      • ggv
        vesipoikka kirjoitti:

        Ja jokainen kiinnostunut voi aluksi mennä
        http://www.gsf.fi/
        Ja lukea sieltä, tai sitten wikipediaan, josta tuo kvartsin kuvaus oli lainattu,
        mainitsematta lähdettä.

        wikipedia:) sinne voi kirjottaa mitä tahansa, kuka tahansa ihan ite....


    • nuuksio

      Kyllä löytyy kultaa myös Nuuksiosta. Vaskooli mukaan ja huuhtomaan.

    • Pp

      Vaikka tämä keskustelu ylittääkin ymmärrykseni lähes täysin, niin
      voin mainita seuraavaa.

      Lahti Helsinki oikoradan alla juoksee pieni puro joka ollut samalla paikalla jo kahden jääkauden jälkeisenä aikana.

      Jos haette kätkettyjä aarteita etelä-Suomesta, niin Hollolan Lahteen
      päättyi aikanaa Suomen tärkein liki tuhatvuotinen kauppareitti, joten
      enin osa maamme aarteusta on tuon reitin varralle.

      Lähinnä tietysti järvialueen saarissa, joissa jokin helposti tunnistettava
      luonnonmuodostelma, josta paikan tunnistaa.

      Kultaa Suomessa tutkimusteni mukaan eniten pesukoneiden pohjasakassa.

      Sulamattoman pulvire ja zeoliitin sakka, sikäältää tonnia kohti korkeimman
      mittaamani pitoisuuden.

      Lähinnä parittomia korvakoruaj ja katkenneita ohuita cordell ketjun
      pätkiä.

      Maasta etelä-Suomessa havaintojeni mukaan eniten kultaa esiintyy
      sulkemisjan jälkeen tiettyjen ravintoleiden edustalla.

      Aikanaan tunsin pariskunnan joka kävi joka yö keräämäässä
      purkautuneiden kihlausten jäänteet kadulta


      Kalliokultaa on ainakin oliko se Mäntsälässä bai Myrskylässä.
      '
      Itse on ole kuin kerra lapsenä tärmännyt syväkivi avokaivoksessa
      alhaalta ylös asti jatkuvaan valkeaan kvartsijuosteeseen jossa metallista
      kultaa.

      Toissa kesänä kunkävin oli louhoksen perä syvemmällä, enkä juonnetta enää nähnyt ja omistaja oli vielä vihainen.

      Minkätyyppisiä aarteita etsitte`?

      Tuossa Mallusjärvellä pyöräilessä noin 35 vuotta sitten läysin liki
      puolimetsisen ametisti esiintymän kallioeikkauksesta.

      Oli aika maitomaista, mutta mutamia lapsen pään kokoisia kappaleita
      otin talteen, kun sain ajokortin.

      Olen aina huomioinut ja nähnt asioita joita muut eivät huomio.

      En vaan tajua miksi sitä kultaa pitäsi vaskata, kun niin paljon
      helpompiakin tapoja.

      Monet muut raaka-aineet ovat sitä paitsi paljon kiinnostavampia.

      Kultahan on vanhimpa ja yksinkertaismpia asioita, ja tuntuu
      kiinnostvan myös ihmisiä jotka eivät ajattele kovin moniulotteisesti

    • Geokari

      Löytyy kyllä. Esimerkiksi Kangasniemellä

    • sen50

      löytykö kulta kartta aloittajalle

      • Kiskon kultaa

        Kiskon orijärven alueella kultaa.Alueella on ollut kupari ja hopeakaivoksia.Mineraalikartoista näkee että maaperässä on normaalia enemmän kultaa.Nyt Kiskoon uusi kultaryntäys.


      • todella innostunut
        Kiskon kultaa kirjoitti:

        Kiskon orijärven alueella kultaa.Alueella on ollut kupari ja hopeakaivoksia.Mineraalikartoista näkee että maaperässä on normaalia enemmän kultaa.Nyt Kiskoon uusi kultaryntäys.

        olisko paikkaa vapaana harjottelemaan ????


    • moro mies

      moi

      • :D ok :D

        moro T:moro miäs


    • Goldfinker
    • Gol

      Pispalassa on perinteisesti aina joku huuhtonut siinä vanhan ratikka hallin kohdalla, vaatii vaan sen sateen...mutta yöllä siellä aina lamput on loistanut. Toinen paikka on kai ollut kaivauksissa siinä sipulikirkon ja kyttiksen puoleisessa rinteessä mistä on näytteitä otettu...ilmeisesti joku veto oja?

    • tarkkanäköinen

      Isokarin majakkasaaressa , Kustavin ja Uudenkaupunkin edustalla olevan saaren SISÄJÄRVESSÄ on kultaa roppakaupalla, kuinka paljon Venäläiset majakan rakentajat aikoinaan sitä etsivä ja löysivät, ei voi tietää. Saarta hallitsee nykyisin muutama viherpiipertäjä ja luontoaktivisti, riittääkö heidän kykynsä kullan ja kvartsin etsintään ja irroitukseen ei voi tietää.

    • airfoiljokaeikirj

      Vanha ketju vastaan silti.
      Kulta on yksi passiivimmista mineraaleista, silti kullalla on taipumusta hakeutua toistensa seuraan. Kalliossa lukkiintunut kulta ei herkästi liiku mininkään. irtotavarassa kylläkin.
      Eteläsuomessa jääkausi puhdisti maat ja mannut ja lisäsi uuden tuoreen liejun kallion päälle. 10000v on liian lyhyt aika yhdistämään hippuja yhteen. Lapin kuruissa aikaa on ollut enemmän kun jää ei lajittele siellä sillä tavalla vanhoja kerrostumia koska jään liikunnot on pieniä keskellä mannerjäätä. Ja topografia vahvisti vielä tätä liikkumattomuutta. Aikaa on ollut.

      Tämä oli sitten aika tavalla ihan hatusta tullut teksti. Mutta lapinkulta on mielestäni yhdistynyt isommiksi hitusiksi ajan saatossa.

    • Anonyymi

      Minä löysin kultaa talvivaaran metsästä purosta vaskoolilla n. 100 gr ja meinaan mennä vieläkin

    • Anonyymi

      Jos joku vielä seuraa tätä ketjua nii nykyää löytyy metallinpaljastimia jotka on optimoitu kullan etsintään, toki monet laadukkaat soveltuu myös siihen ja sitähä voi käydä kävelyllä metässä jossa on kivikkoa tai kalliota ja en tarkota mitää lähi mettiä tai jotai puistoja vaan iha
      kunnolla jonnekki sydänmaahan ja erityisesti sellaisissa paikoissa missä esiintyy paljon kvartsia nii voi hyvällä tuurilla voi löytyä kultaa tai hopeaa ja jos sitä sit löytää nii kannattaa pitää jemmassa itellä kotona kun näyttää vähä sille että tällä nyky menolla euro ei pidä arvoaan kovin hyvin ja arvo heikentyny 80% 20 vuoden aikana jos kultaan vertaa sitä, pitää myös muistaa että kulta on sitä oikeaa rahaa ollu viimeset 5000 vuotta ja viime vuonna tuli uusia hinta ennätyksiä, reilu 2000$ unssilta...

      Siinä ois paljastin kullan ettimisee. https://www.karkkainen.com/verkkokauppa/garrett-at-gold-5x8-metallinpaljastin-metallinetsin

      Hinta käppyröitä.
      https://www.bullionvault.com/gold-price-chart.do#

      Ja esiintymispaikkoja.
      https://www.google.com/amp/s/paikkatietoopas.com/2016/10/06/suomessa-on-kultaa-joka-puolella/amp/

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mielessäni vieläkin T

      Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän
      Ikävä
      40
      2082
    2. Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita

      Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p
      Jyväskylä
      47
      1624
    3. Persut petti kannattajansa, totaalisesti !

      Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,
      Maailman menoa
      29
      1491
    4. Ei luottoa lakko maahan

      Patria menetti sovitun ksupan.
      Suomen Keskusta
      25
      1468
    5. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      6
      1441
    6. Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?

      Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.
      Ikävä
      1
      1415
    7. Sinäkö se olit...

      Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis
      Ikävä
      2
      1397
    8. Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat

      Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin
      Vaipat
      1
      1321
    9. Hyvää yötä ja kauniita unia!

      Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä
      Tunteet
      2
      1250
    10. Lepakot ja lepakkopönttö

      Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta
      6
      1229
    Aihe