Suojakäsineet

mutta jostain syystä ei yksityisellä.
Se ihmetyttää, onhan se tietenkin rahakysymys, hanskat maksaa ja yksityisellä on maksimoitava voitot.
Olen vaihtanut yksityistä hammashoitopaikkaa ihan sen vuoksi että hygieniataso oli puutteellista mm. siten ettei hanskoja käytetty hoidon aikana!

Tässä tietopaketti, joka on opetettu myös yksityisellä oleville työntekijöille, mutta jostain kumman syytä se ei mene jakeluun, että hanskat käteen myös yksityishoidossa!

Ohjeet:
Käsissä on sekä pysyvä että vaihtuva mikrobifloora. Pysyvän flooran mikrobit ovat tär-keitä ihon toiminnalle ja terveydelle. Vaihtuva floora muodostuu mikrobeista, joita on eritteissä, esim. veressä tai syljessä. Suorassa kontaktissa, hoitotilanteessa, mikrobit voivat siirtyä käsien välityksellä potilaan limakalvoille.
Käsissä olevat epätasaisuudet lisäävät mikrobien kiinnittymis- ja kasvualuetta.
Kädet pestään nestesaippualla töihin tullessa, ja silloin kun ne ovat näkyvästi likaantuneet. Muulloin kädet desinfioidaan alkoholivalmisteella, joka on tehokkain ja suositeltavin menetelmä käsien mikroflooran poistoon.
Huuhdetta on oltava riittävästi(3-5 ml) ja puhdistustekniikassa on kiinnitettävä erityisesti huomiota sormenpäihin ja -väleihin. Käsiä ei saa kuivata, vaan alkoholin annetaan haihtua käsistä. Lyhyet kynnet ja ehjä iho ovat edellytys hyvälle käsihygienialle.
Kliinisessä työssä ei saa käyttää rannekelloa eikä sormuksia (ei edes käsineiden alla), koska ne vaikeuttavat käsihygieniaa. Kynsilakkaa ei suositella käytettäväksi, koska alkoholipitoiset desin-fektioliuokset pehmentävät lakkaa ja näin parantavat bakteerien mahdollisuuksia tarttua kynnen pintaan.
Mikrobien siirtymistä hoitoympäristöön ja muihin kohteisiin mini-moidaan siten, että hoidon aikana ympäristöä ei kosketella likaisilla KÄSINEILLÄ. KÄSINEET OTETAAN POIS ja kädet desinfioidaan AINA, kun siirrytään pois hoitohuoneesta.
On korostettava, että käsineiden käyttäminen ei vapauta käsien desinfektiosta, koska käsineitä riisuttaessa kädet saattavat kontaminoitua niiden ulkopinnan mikrobeilla.

Käsien desinfektion (ennen hoitoa ja hoidon jälkeen) ja potilaskohtaisten käsineiden avulla estetään mikrobien siirtyminen potilaasta hoitavaan henkilöön ja päinvastoin. Kuitenkin väestössä yleisesti esiintyvien muiden infektiotautien tartuntariski on usein huomattavan suuri.
Näiden “tavallisten” infektiotautien komplikaatioihin kuolee vuosittain enemmän kuin veritartuntavaarallisiin tauteihin.
Potilaita ja hoitohenkilökuntaa on siis aina syytä suojata tehokkaasti kaikilta tartunnoilta yleisesti hyväksyttyjen hygieniakäytäntöjen mukaisesti.
Hammashoidossa kiinnitetään huomiota tartuntariskin pienentämisen ohella myös potilaan infektioherkkyyteen (mm. immuunipuolustusta heikentävää lääkitystäsaavat, iäkkäät ja HIV-potilaat). Väestön vanhetessa yhä useammat henkilöt sairastavat kroonisia sairauksia, ja heidän saamansa lääkitys on pitkäaikaista, mikä voi altistaa heidät herkemmin infektioille. Infektioherkkiä henkilöitä ovat mm. syöpäpotilaat, im-munosuppressiivista tai solusalpaajalääkitystä saavat (esim. elinsiirtopotilaat), infek-tiosairaat (esim. HIV-potilaat) ja huonokuntoiset vanhukset.
Suhteellisen vaaraton mikrobi voi aiheuttaa vakavan infektion näissä ryhmissä.

Tulehdus on elimistön vaste infektiolle. Tulehdusreaktion aiheuttavat paitsi mikro-organismit, myös niiden toksiinit.
Huonosti ennen sterilointia puhdistettu instrumentti voi olla täysin puhdas elävistä mik-robeista, mutta sisältää runsaasti endotoksiineja (kuolleita mikro-organismeja), jotka voivat aiheuttaa hyvinkin voimakkaan tulehdusvasteen kudoksessa.

Hammaslääkärin vastaanoton hygieniatason on aina oltava riittävän korkea, että hoito voidaan antaa turvallisesti potilaan tai hoitohenkilökunnan varmoista tai tuntematto-mista tartunnoista huolimatta.

hammashoitoyksikössä. Suojakäsineitä on käytettävä ehdottomasti. Lainaan tuota edellistä tekstiä joten lukekaa huolella ja toivottavasti hammashoitajatkin oppivat käyttämään käsineitä kun työskentelevät potilaiden suussa vaikka vain hipaistakseen alahuulta!

"Käsissä on sekä pysyvä että vaihtuva mikrobifloora. Pysyvän flooran mikrobit ovat tär-keitä ihon toiminnalle ja terveydelle. Vaihtuva floora muodostuu mikrobeista, joita on eritteissä, esim. veressä tai syljessä. Suorassa kontaktissa, hoitotilanteessa, mikrobit voivat siirtyä käsien välityksellä potilaan limakalvoille.
Käsissä olevat epätasaisuudet lisäävät mikrobien kiinnittymis- ja kasvualuetta.
Kädet pestään nestesaippualla töihin tullessa, ja silloin kun ne ovat näkyvästi likaantuneet. Muulloin kädet desinfioidaan alkoholivalmisteella, joka on tehokkain ja suositeltavin menetelmä käsien mikroflooran poistoon.
Huuhdetta on oltava riittävästi(3-5 ml) ja puhdistustekniikassa on kiinnitettävä erityisesti huomiota sormenpäihin ja -väleihin. Käsiä ei saa kuivata, vaan alkoholin annetaan haihtua käsistä. Lyhyet kynnet ja ehjä iho ovat edellytys hyvälle käsihygienialle.
Kliinisessä työssä ei saa käyttää rannekelloa eikä sormuksia (ei edes käsineiden alla), koska ne vaikeuttavat käsihygieniaa. Kynsilakkaa ei suositella käytettäväksi, koska alkoholipitoiset desin-fektioliuokset pehmentävät lakkaa ja näin parantavat bakteerien mahdollisuuksia tarttua kynnen pintaan.
Mikrobien siirtymistä hoitoympäristöön ja muihin kohteisiin mini-moidaan siten, että hoidon aikana ympäristöä ei kosketella likaisilla KÄSINEILLÄ. KÄSINEET OTETAAN POIS ja kädet desinfioidaan AINA, kun siirrytään pois hoitohuoneesta.
On korostettava, että käsineiden käyttäminen ei vapauta käsien desinfektiosta, koska käsineitä riisuttaessa kädet saattavat kontaminoitua niiden ulkopinnan mikrobeilla.

Käsien desinfektion (ennen hoitoa ja hoidon jälkeen) ja potilaskohtaisten käsineiden avulla estetään mikrobien siirtyminen potilaasta hoitavaan henkilöön ja päinvastoin. Kuitenkin väestössä yleisesti esiintyvien muiden infektiotautien tartuntariski on usein huomattavan suuri.
Näiden “tavallisten” infektiotautien komplikaatioihin kuolee vuosittain enemmän kuin veritartuntavaarallisiin tauteihin.
Potilaita ja hoitohenkilökuntaa on siis aina syytä suojata tehokkaasti kaikilta tartunnoilta yleisesti hyväksyttyjen hygieniakäytäntöjen mukaisesti.
Hammashoidossa kiinnitetään huomiota tartuntariskin pienentämisen ohella myös potilaan infektioherkkyyteen (mm. immuunipuolustusta heikentävää lääkitystäsaavat, iäkkäät ja HIV-potilaat). Väestön vanhetessa yhä useammat henkilöt sairastavat kroonisia sairauksia, ja heidän saamansa lääkitys on pitkäaikaista, mikä voi altistaa heidät herkemmin infektioille. Infektioherkkiä henkilöitä ovat mm. syöpäpotilaat, im-munosuppressiivista tai solusalpaajalääkitystä saavat (esim. elinsiirtopotilaat), infek-tiosairaat (esim. HIV-potilaat) ja huonokuntoiset vanhukset.
Suhteellisen vaaraton mikrobi voi aiheuttaa vakavan infektion näissä ryhmissä.

Tulehdus on elimistön vaste infektiolle. Tulehdusreaktion aiheuttavat paitsi mikro-organismit, myös niiden toksiinit.
Huonosti ennen sterilointia puhdistettu instrumentti voi olla täysin puhdas elävistä mik-robeista, mutta sisältää runsaasti endotoksiineja (kuolleita mikro-organismeja), jotka voivat aiheuttaa hyvinkin voimakkaan tulehdusvasteen kudoksessa.

Hammaslääkärin vastaanoton hygieniatason on aina oltava riittävän korkea, että hoito voidaan antaa turvallisesti potilaan tai hoitohenkilökunnan varmoista tai tuntematto-mista tartunnoista huolimatta. """"

nimittäin allergiat populan keskuudessa, kun pöpöjä pelätään liikaa.
Hyvin ovat asiat maailmassa, kun täälläkin näkyy olevan suojakäsineiden käyttö elämää suurempi asia.
Käyttäisitte tämänkin vouhotusajan hampaittenne hoitamiseen kotioloissa, ettei tarvitsisi jatkuvasti valittaa hampaiston huonoa kuntoa.

haalitaan yksityisille vastaanotoille että saadaan palkkakustannukset pieniksi! Eihän ne jumalauta tiedä tuon hölkäsen pöläystä hygieniasta. Suuremmat hammaslääkäriasemat/-keskukset värvää eniten tätä kouluttamatonta väkeä, varokaa niitä! Ei siellä edes poran teriä vaihdeta kun potilas vaihtuu...

KÄSIHYGIENIA Käsien välityksellä tapahtuva kosketustartunta on tärkein hoitoon liittyvien infektioiden leviämistapa. Työympäristössä
on tärkeää, että kaikki toimivat yhdenmukaisesti ja ovat tietoisia tartuntareittien katkaisun tärkeydestä.

Opasta ja neuvo uusia työntekijöitä, opiskelijoita ja vierailijoita käyttämään käsihuuhdetta oikein.

Tärkein yksittäinen toimenpide infektioiden torjunnassa on käsidesinfektio ennen jokaista potilaskontaktia/hoitotilannetta ja niiden jälkeen.
Käsidesinfektio poistaa käsistä tartuntaa aiheuttavia mikrobeja ja estää niiden siirtymisen potilaasta toiseen.
Käsien ihon hyvä kunto on perusedellytys sekäterveydenhuoltotyön tekemiselle että hoitoon liittyvien infektioiden torjunnalle.

Hyvän käsihygienian periaatteita:
• Pese kädet vedellä ja saippualla töihin tullessa ja aina kun kädet ovat näkyvästi likaiset
• Estä käsien likaantuminen käyttämällä suojakäsineitäsuojakäsineiden käyttö ei poista käsien desinfektion velvoitetta ennen ja jälkeen jokaisen potilaskontaktin.
Sormuksia, rannekelloa ja rannekoruja EI SAA KÄYTTÄÄ.
Myös pitkät, lakatut kynnet estävät hyvän käsihygienian toteutumisen. → eivät kuulu suojavaatetusta käyttävän henkilökunnan työasuun → turvallisuusriski •

KÄSIEN DESINFEKTIOSSA ON TEKNIIKKA HALLITTAVA!

1. Ota käsihuuhdetta riittävästi, 2-3 painallusta 2. Hiero käsihuuhdetta kaikkialle käsiin, etenkin sormenpäihin ja -väleihin, peukaloita unohtamatta 3. Käsihuuhdetta ei saa kuivata, vaan käsiä hierotaan niin kauan, kunnes kädet ovat kuivatnoin 20-30 sekuntia 4. Sinä aikana tapahtuu DESINFEKTIO P.s. Käsihuuhteen käyttö on nopeampi, tehokkaampi ja ihoystävällisempi tapa kuin saippuavesipesu.Pidä kätesi työkykyisinä!

SUOJAKÄSINEET(kertakäyttöiset, tehdaspuhtaat tai steriilit, puuterittomat) • Potilas-, työntekijä-, tehtävä- ja toimenpidekohtaisia ei voi pestä eikä desinfioida
• Laita suojakäsineet desinfioituihin käsiin ja riisu ne käsien ihoa mahdollisimman vähän kontaminoiden. Desinfioi kädet aina suojakäsineiden riisumisen jälkeen.
• Käytöllä torjut käsien kontaminoitumista.
• Hoitotyössä käytettävät suojakäsinevaihtoehdot: vinyyli, lateksi eli luonnonkumi sekä nitriili. vinyyli: käytetään lyhytkestoisissa työtehtävissä lateksi: suositellaan käytettäväksi pitempikestoisissa työtehtävissä nitriili:käyttävät lateksiallergikot pitempikestoisissa työtehtävissä polyeteeni- "Mikki Hiiri" -suojakäsineitä ei käytetä hoitotyössä

• Monikäyttöisiä henkilökohtaisia suojakäsineitä käytetään ei-potilashoitoon liittyvissä työtehtävissä. alla voidaan käyttää puuvillaisia aluskäsineitä hikoilun estämiseksi monikäyttöiset suojakäsineet pestään ja desinfioidaan työvaiheesta toiseen siirryttäessä käytön jälkeen huolletaan asianmukaisesti Kts. intranetistä hoito-ohjeet → Epshp:n suojakäsineiden käyttösuositus (15.3.2004) suojakäsine → suojakäsineiden käyttösuositus

miettikääpäs nyt ihan maalaisjärkeä käyttäen...

Ihmiskehon likaisin paikka on suu, eivät suinkaan kynnenaluset, varsinkaan desinfioitujen käsien. Vai laittaako teistä joku suuhunsa ainoastaan steriloitua ruokaa, juomaa, hammastahnaa ja harjan tai mitä muuta suuhun sitten laitetaankaan? Suurimmassa osassa kaikkia ihmiselle tehtäviä toimenpiteitä suojakäsineet ovat lääkärin ja hoitajan suojaksi, eivät niinkään paljon potilaan.

Tämä ei tarkoita, etteikö suojakäsineitä pitäisi aina käyttää - kyllä pitää. Ja tottakai toimenpiteet vaativat aseptiikasta huolehtimista, mutta vaikka suojakäsineet olisivatkin, ne eivät estä suussa olevien bakteerien leviävämistä suun sisällä toimenpiteenkin aikana. Itse kannatan hanskojen käyttöä siksikin, että käsidesin sisältämä glyseroli maistuu paljon pahemmalta kuin lateksihansikas... :D