Hei!
Haluan virittää asiallista keskustelua liittyen selvännäkemiseen.Erityisesti minua kiinnostaa meediot.
Minulla on ollut paljon surua viime aikoina kuolemantapausten vuoksi.Haluaisin jotain viestiä
kuolleilta omaisiltani? Onko tämä mielestänne mahdollista? Olisiko meediosta apua?
En halua turvautua kehenkään "lehdessä ilmoittelevaan", sillä uskon että ammattitaitoisen ei tarvitse mainostaa itseään. Mistä tälläisen sitten löytää? Kiitos.
Haluan virittää asiallista keskustelua liittyen selvännäkemiseen.Erityisesti minua kiinnostaa meediot.
Minulla on ollut paljon surua viime aikoina kuolemantapausten vuoksi.Haluaisin jotain viestiä
kuolleilta omaisiltani? Onko tämä mielestänne mahdollista? Olisiko meediosta apua?
En halua turvautua kehenkään "lehdessä ilmoittelevaan", sillä uskon että ammattitaitoisen ei tarvitse mainostaa itseään. Mistä tälläisen sitten löytää? Kiitos.
Vastaukset 26
Vanhimmat
saatanasta. saatana tuli tuhoamaan. Jeesus kristus tuli pelastamaan Amen Halleluja
mitä "puppua"... Raamattuko sanoo että meediot ovat saatanasta?
En kyllä usko meedioihinkaan, koska kuoltuaan ihminen vain lakkaa olemasta. Ei silloin voi mistään ottaa yhteyttä.
Sinulta ei ole tainnut kuolla ketään todella rakasta ja läheistä ihmistä, kun tuollaista väität. Minulta kuoli poika, ja voin todellakin sanoa, että hän ilmestyi minulle. Ja keskellä kirkasta päivää. Mitä et ole kokenut, niin sitä et voi kiistää. Voit vain luulla, ettei kuoleman jälkeen ole mitään. Näin minä ajattelen tämän oman kokemukseni jälkeen. Jälkeenpäin, kun äitini kuoli, näin isäni, äitini ja poikani seisovan rivissä kotipaikkani pihalla. Ja keskellä kirkasta kesäistä päivää. Ihan sama uskotko vai et, minä tiedän, että näin kaiken.
jos isä ja äiti eivät sitten ole läheisiä, niin ei kai minulta ole ketään läheistä kuollut. Kun äitini kuoli, niin ei isäni minulle ilmestynyt. Toki haluaisin heihin yhteyden, mutta en oikein usko että sellainen onnistuu. Kertokaa toki te, jotka olette meedion luona olleet. Onko tapahtunut jotakin? Jos joku sanoo saaneensa siten yhteyden edesmenneisiin, niin olen valmis itsekin kokeilemaan.
Mutta se on ainakin puppua, kun tuossa sanottiin, että meediot ovat saatanasta. Kuka niin sanoo? Raamattuko?
-Sanon tämän kaikella rakkaudella.Jos haluatte
säilyttää selvänjärkenne:vielä surunne keskellä.
Älkää alkako tieten tahtoen,sekoittaa päätänne,
kaikella "Paskalla".Näitten tiet vievät Hermoparantolaan..itse näin unta Isästäni aikoinaan,kun meinasin pakahtua suruun.Unessa hän
oli iloinen.naurava ja sanoi minulle:Tyttäreni älä
ota kaikkea aina niin vakavasti..Eli uskon että isälläni on hyvä olla..annetaan nukkuneiden olla..
Tästä olen aivan samaa mieltä. Antakaa jo olla. Miksi yrittää yhteyksiä "yläkertaan". Kun sen läheisen maallinenvaellus kerran päättyi jo. Näin oli tarkoitettu.
Minäkään en lähtisi meedioiden luo. Ei siis tarvitsekaan, kun koin näin ihmeellistä ihan noin vain. Päästetään irti läheisistämme. Annetaan heidän levätä rauhassa siellä toisella puolen. Kyllä me nähdään heidät sitten joskus siellä. Jaksamista kaikille rakkaansa menettäneille.
Haluan kertoa oman kokemukseni sekä mielipiteeni asiaan,toivon että kukaan ei loukkaannu tai pahoita mieltään viestistäni.
Olen menettänyt vanhempani,olin itsekkin tuossa mennä sairauden takia mutta sain lisä aikaa onneksi.
Minä kävin meediolla,joka oli vielä aika kuuluisa alallaan ainakin lehtien mukaan ym.
Jouduin istuntoon ystäväni kehoituksesta.
Täytyy sanoa että oma kokemukseni oli pettymys,minulle jäi asiasta paha mieli koska tuntui siltä että ihmisen surua käytetään täysin hyväksi ja siitä rahastetaan suuria summia.
Itse istunnossa oli mukamas yhteys henkimaailmaan mutta kuka vaan saattaisi puhua tunnin puuta heinää henkien kodista ym.,ymmärrän että kovan surun ja kaipauksen vuoksi kaikki toivo on käytettävä ja silloin ihminen helposti haluaa uskoa kaikkeen tälläiseen.
Toisaalta jos sellaisestakin saa lohtua ja se helpottaa suruun onko se sittenkään paha juttu.
Vaarana herkällä ihmisellä on tosiaankin todellisuuden tajun heikkeneminen ja jääminen meedion koukkuun.
Itse olen ajatellut kuolemaa näin,ja uskokaa tai älkää se tuntuu paljon helpommalta ymmärtää ..
Kun muistelen viisi vuotis synttäreitäni,muistan aikoja lapsuudesta mutten välttämättä itse synttäreitäni,kun muistelen aikaa ennen syntymääni en muista enkä tiedosta mitään,silloin minua ei vielä ollut,en tuntenut mitään eikä minun ollut paha olla.
Uskon vahvasti että kuoltuaan ihminen lakkaa olemasta ja se aika on aivan samanlainen olotila kun muistelisitte aikoja ennen syntymäänne.
Syntymän jälkeen ihminen luo itsensä,kasvattaa tuntemuksiaan ja oppii asioita,joillekkin se tuo vaan pahaa oloa ja surua ja siksi aika ennen syntymää onkin ainoa aika jolloin kaikki oli hyvin ilman maanpäällisiä tuntemuksia.
Näin olen asiaa funtsinut.
Kauniisti ja järkevästi kirjoitit tästä asiasta. Itse, olen myös lahettänyt omia läheisiäni viimeiselle matkalle. Ovat syliini nukkuneet. Rauha heidän muistolleen.
Muuta yhteydenpitoa ei ole ollut, kuin näkemäni muutamat unet. Koin ne yhteydenottona ja viimeisenä tervehdyksenä minulle. Vaikutelma näistä kohtaamisista oli se, että heidän asiansa oli nyt hyvin. Joten, itse saatoin rauhassa jatkaa luopumisesta johtuvaa surutyötä. Rakkaani olivat menneet. Sillä heidän aikansa oli tullut täyteen.
En ala kinaamaankenekään kanssa onko joku oikein väärin tai muutakaan.
Kerron vaan oman mielipiteeni ja kokemukseni.
Turhaa on kenekään minua syyllistää siitä että käynnyt meedioilla usemman kerran. En usko siitä huolimatta kaikkeen mitä minulle puhutaan. Minä jos joku tarvitsen faktoja joka on vedenpitävää. Eli jotain asioita josta kukaan muu ei tiedä mitään, eikä mitään todennäköisyyksiä.
Usekon myös että ihminen joka menettää äkisti rakkaan ihmisen ja suree syvästi luonnollisesti ajattelee tätäkin mahdollisuutta. Niitä miksi kysymyksiä kun tulee taatusti mieleen.
Liitän omat kokemukseni suruuni. Se oli osa minun surutyötä. menetin lapseni enkä voinnut enää tehdä mitään lapseni eteen, en saannut vastauksia mistään, jopa pappikin sanoi että aina on niitä kysymyksiä mihin ei vastauksia ole olemassakaan.Tyydyinkö siihen? En tosiaankaan.
Mikään ei auttanut minua surussani. Ei se auta että joku sanoo miten asiat mukamas on. Itse on surunsa surtava ja käytävä läpi kaikki asiat ihan omalla tavallaan. sen useimmat hyväksyykin kun sanovat että suruja on yhtä monta kun on surijaakin. Eikä ole yhtä tapaa surra ja kaikki tavat on oikein. Mutta kas kumma kun joku tunnustaa miettivänsä meddioilla köymistä tuleekin osalta iso STOP/SEIS olet jo melkein hullujen kirjoissa kun edes mainitset asiaa. Antaisit olla, mitä hyödyt ym olen saannut kuulla.
Menetin lapseni ja lehdestä näin ilmoituksen selvän näkijästä. Päätin heti etten kerro mitään hänelle itsestäni enkä paljasta mitään . Halusinhan tdisteita poikani olemassaolosta sieltä jostain.
Hän otti vastaan hotellihuoneessa, maksoikin sievoisen summan. sanoin suoraan etten aijo kertoa paljonkaan .
Hän menikin aika hämilleen.
Sanoin lopulta että kyse on nyt kahdesta pojastani ja haluan tietää mitä sinä näet heistä ja mikä nyt on tärkeää.
Hän pyysi vaokuvia ja lompakossa sattuikin olemaan molemmista kuvat.
Kuuntelin aikani pelkää huuhaata heidän koulunkäynnistään ym,kunnes lopulta sanoin että toinen kyllä on kuollut. kas kumma kunnei se näkynyt. Lähdin pettyneenä minusta huijarin luota pois.
Yritys kaksi. Meedioistunto. Yleinen. Nainen seisoo luentosalissa ja puhuu sieluista jotka juuri nyt tulee. Kehoittaa yleisöä nostamaan käden jos tunnistaa kyseisen henkilön. Nainen kuvaa sielun ulkonäköä sekä ominaispiirteitä.
Joku nosti käden jonkun sielun kohdalla.
Itse en puhunut kenekjään kanssa kun tulin ja menin istumaan yksinäiseen paikkaan .
En uskonut koko juttuun. Jonk ajälkeen menin saman meedion luokse seuraavana päivänä yksityis istuntoon. sanoin taas suoraan että haluan yhteyden eräältä henkilöltä , mutta uskoni takia en voi enempää paljastaa koska silloin asia ei auta minua siitä mitä minä haen.
Ilmestyy nainen- Onko äitisi kuollut? Ei vastaan minä..- No sitten se on isoäitisi-hmm..just juu. En ollut läheinen ja nainen näkeekin kyselevät kasvoni. Mutta isoäiti tulikin pyytämään sitä anteeksi.
Lähden taas pois pettyneenä.
Toinen yritys pitkän tovin kuluttua.
Sama alkupuhe minulta. Nyt ilmestyy sukupuoleton sielu. Hän ei näe kumpaa sukupuolta se on. Minä en sano mitään.
Hän näkee kaksi enkelikynttiläjalkaa. - sanooko ne sinulle mitään? *Ei sano.
Päässäni ajattelen että monella taatusti on sellaiset jos joku rakas on kuollut, mutta minullapahan ei ole.
Tiedot mitä saan ei jälleenkään riitä minulle. Hän ei pystynyt todistamaan mitään.Olen taas muutaman kakskymppisen köyhempi. Tosin se ei minua harmita, se on vaan rahaa.
Olen jo luopunut kun tulee toistamiseen puhe yhdestä naisesta mitä en edes tiedä millä nimikkeellä häntä pitäisi kutsua.
Puhun tuttavanb kanssa joka menetti sisarensa sekä ystävänsä ja hän muistaa nimen, ja kertoo miksi häneen teki niin suuren vaikutuksen.
Soitan naiselle seuraavana päivänä.
Puhelumme aikana selviää että asutaan suhteellisen lähellä toisiamme. Alle 100km matka erottaa meitä ja sovitaan että tavataan.
En taaskaan kertonut puhelimessa mitään itsestäni.
Hän pyytää täydellisen nimeni sekä syntymäaikani.
Esivalmisteluja varten.
sanon nimeni päivämäärän ja kun lopultra lausun viimeisen syntämävuoteni numeron hän sanoo heti perään- LAPSI.
Se tuli niin heti perään että melkein vedin ylimääräisen hengenvedon. Mutta jatkan kunnen olisi rekisteröinnyt hänen lapsi sanaa ollenkaan.
Sovin vaan tyyneesti aikaa, ajo ohjeita sun muita ja lopetan puhelun.
Tietääksewni hän ei mainosta itseään meediona, ja hän sanookin olevansa ihan tavis.
Hän on tutkinut numerologiaa sekä horoskooppiani. Selittää paljon , oikeastaan enimmäkseen minusta. Sanoo toki että saan kysellä jos haluan keskeyttää tai jos joku on epäselvää saan tarkennuksen.
Hän huomauttaa että jossain vaiheessa tarvitaan varmasti nenäliinojakin.
Hän kysyy olenko sannut keskenmenon. sanon etten ole. Ja silloin sanon että toki olen menttänyt lapsen.
Toisaalta odotin aluan alkaen ihan jotain muuta. Yhteyttä lapseeni. Sitä en saannut. Mutta joku vaan sanoi, että tämä nainen tavallaan puhui jotain jossa oli perää. Tavallaan ymmärtämättä itse miksi määrättyjä asioita sanoi. Tuli myös ilmi asioita jotta hän tuskin itse ymmärsi mutta mitkä merkitsi minulle aika paljon. mm. ammattini vilahti sekä ihan pieniä yksituiskoghtia asioista joista olen potenut tavallaan huonoa omatuntoa.
Lähdin pois tyyneenä. En saannut sitä mitä hain, mutta sain jotain muuta.Rauhan tavallaan.
Suurin vaikutus oli se puhelu kun hän sanoi sanan lapsi.
Kerron tämän kaiken siksi että ehkä jotakuta kiinnostaa milaista se on. Näin kävi minulla.
Toiseksi haluan kai tavallaan tositaa että vaikka ihminen käy meedioilla hänen ei tarvitse olla höynäytettävissä. Koen omat kokemukseni surutyöksi jonka minun oli vaan käytävä läpi.
En kadu rahojani. Jollen olisi mennyt olisin kai aina vieläkin miettinyt entä jos kuitenkin.
Poikani kuolemasta on nyt yli vuosi. Ei se elämä vielä ole helppoa, itkin viimeksi eilen lohduttomasti useaan otteeseen. Silti koen että olen päässyt pitkän matkan eteenpäin surutyössäni.
On paljon asioita jotka on auttanut vaikkei vaikutukset ole tullut kuin hyllyltä otettua tavaraa.
istunb täällä lukemassa muiden kirjoituksia, surffaan muuallakin ja luen paljon surusta.
Olen siis käynnyt meedioillakin ja keskustellut ystävieni kanssa. Olen puhunut muiden lapsen menettäneiden äitien kanssa. Olen lukenut vaikka mitä ufo-lehtiä ja surukirjoja.
Viimeksi luin kirjan nimeltä Unelma afrikasta, kirjoittanut Kuki Gallmann.
Viimeksi mainittu kirja on minusta hyvä koska nainen joka mentti miehensä sekä lapsensa kertoo hyvin syvällisesti asioista jotka hän oivaltaa surun aikana.
Pohdin itsekkiin aika syviä ajatuksia ja oli ilo huomata ja oppia kirjassa miten syvällisesti joku voi uppoutua ajatuksissa ja oivaltaa niin hienoja asioita niin surullisesta asiasta kuin kuolema.Miten jatkaa eteenpäin ym.
Minulle on turhaa sanoa että olen tehnyt syntiä käymällä meedioilla. Uskon jopa olevan hyviäkin sellaisia. Itse suruni suren ja teen sen toden totta juuri niin kuin minulta parhaiten tuntuu. Tämä on minun tieni eteenpäin. Ajan kanssa ja ehkä kiitos kaikkien kokemusteni kanssa olen päässyt määrättyihin ajatuksiin ja määrättyyn uskoon itseni kanssa.
Alan pikkuhiljaa uskoa siihen mihin todellakin kuitenkin uskon. En olisi tässä pisteessä missä olen ilman sitä tietä minkä olen itse valinnut.
Minulle on aivan sama mistä joku lohtunsa saa, miten surunsa käy läpi. Jokainen me olemme kuitenkin yksin oman surumme kanssa, koska toisen surua ei voi kokea samalla tavalla.
En halua neuvoja kuinjka monta vaokuvaa saan pitää esillä lapsestani, kuinka usein saan puhua, koska minun pitää päästä irti ajatuksita lapsestani. En voi aivoilleni mitään .
Koen olevani ihan tervejärkinenkin jopa. Minä olen vaan surullinen , koska menetin lapseni.
Älkää lyökö jo maassa makavaa joka jo kerran on lyöty kovin.
Sillä ei voita kukaan yhtään mitään, vähiten se auttaa surun murtamaa.Jokainen me samme lohtumme jostain.
Näin ajattalen minä. Voimia teille jotka olette rakkaanne menettäneet.
Aivan samaa mieltä Kukkiksen kanssa siitä, että kaikilla meillä on saatava olla keinomme selviytyä surumme raskaalla tiellä. Lapsen (aikuisenkin) menettäminen on vanhemmille kova isku. Minun aikuinen poikani kuoli n 2 kk sitten, joten olen vielä suruni alkumetreillä. kaiketi vasta shokkivaiheesta selviämässä. Välillä ottaa niin kipeästi, että vain haukkoo henkeään. Olen myös alkanut lukea surukirjallisusutta, oikein ahmimalla. Luen nyt Gösta Karfin kirjaa Kun elämä pysähtyi Lapseni on poissa. Siitähän on tehty elokuvakin Eläville ja kuolleille. Tapahtuman aikoihin asuimme samalla paikkakunnalla kirjoittajan kanssa ja menehtynyt poika kävi pyhäkoulua yhdessä omien poikieni kanssa. Poika jäi sisälle palavaan autoon.Kymmenen vuotta tapahtuman jälkeen isä kirjoitti kirjan ja kertoi heidän suruaan ja siitä selviytymistä. Järkyttävä, mutta kuitenkin lohdullinen kuvaus siitä, miten mahdottomasta voi selviytyä. Pojan isä uskoo Jumalaan ja kuolemanjälkeiseen tapaamiseen.Hän olisi halunnut nähdä unta pojastaan, mutta sitä ei hänelle ole suotu, muita surussa eheyttäviä unia hän kylläkin kirjassaan kuvaa. Yritetään ottaa lohtua sieltä mistä meistä kukin sitä saa. Tuntuuhan tämä suru joskus siltä, että tätä vain ei kestä, aamut ovat minulle vaikeita.Saa pakottaa itsensä ylös sängystä. Toisaalta on heti hieman parempi olo, kun sieltä nousee.
Olen alkanut käydä mieheni kanssa avantouinnissa, se rentouttaa ainakin lihaksia ja uni tulee paremmin. Siellä sitten uinnin välillä saunan lauteilla kummasti tuntee vielä vähän elävänsä.
KYLLÄ niin siellä sanotaan ( olen noita asioita selvittänyt.. ja asian todeksi todennut )
Kyllä se on mahdollista että NE muka ilmestyy... olen paljonkin kuullut noita ilmestymis juttuja
mutta sulle uskotellaan niitten olevan läheisiäsi kuolleita omaisiasi jotta USKOISIT että kuoleman jälkeistä elämää muka on ..todellisuudessa ihminen kuolee ja maaksi tulee..jne,,jne,, taitaapa sinua nuo henkiluomukset yrittää huijata ja pahasti... sillä mitään järkevää ei tuossa ilmestymisessä ihmisille ole yksinkertaisesti henkimaaliman omia konsteja vaan.. sano seuraavalla kerralla ääneen niille - menkää te pois saatanat ja eiköhän ne häviä alta aika yksikön.
Niinpä,älköön kukaan tuomitko toistensa tekosia vaikka se tuntuisi kuinka hölmöltä.
Itse hyväksyn ennustajilla kävijät koska he saavat sieltä kuitenkin jotain,myös ennustajat hyväksyn mikäli heillä on rehelliset tarkoitus perät.
Valitettavasti maailmaan mahtuu myös epärehellisyyttä.
En ikimaailmassa sano omille rakkailleni, poisnukkuneille, noin rumasti. Ja onhan se järkevää heidän ilmestyä minulle, koska se tuo lohtua minulle! Enkä minä tästä seota aio. Oonpahan vain onnellinen, että sain heiltä voimaa. Kaikkea hyvää sullekin.
No en minä tarkoittanut loukata sinua .. no jos sinä itse tykkäät niitä nähdä niin ok.. ja en väitäkkään että sekoaisit.. kyllä se on mahdollista että niitä ilmestyy.. joillekkin.. MUTTA.. onko sillä mitään merkitystä täällä eläville ja MIKÄHÄN mahtaa olla se niiden tarkoitus?- onko heillä jotain asiaa kenties?? jos on niin mitä... jaa jokainen voi vaan aavistella.. itse en missään tapauksessa halua minkäänlaista haamua nähdä..en ja ikinä halua ilmestymisiä..öö kaameaa..ajatuskin...mulla entinen työ kaveri höpisi päivät noita juttuja ilmestymisistä.. jokin vielä ilman päätä... ihmettelin mielessäni että mistä se sitten tiesi kuka ilmesty kun ei päätäkään ollu.. karmasi koko työ kaveri ja kun sain työ sopimuksen loppuun en enää jatkanu sitä niin vaikeeta mulla oli sen kaa... myöhemmin kuulin että se itse oli lapsena löytäny isänsä hirrestä kuulema.. ja se joka mulle sen kertoi ei tienny näistä juttista ollenkaan että sellasta.. emmää kovin lohdulliselta sitä ihmistä pitäny.. jotenkin.. teki pahaa kuunnella mutta toki uskoin niitten ilmestymisiin sille , kun se jakso niistä aina jutella.. no tapansa kullakin.!!- jatkoja !!
on, että Raamattu kieltää ottamasta kuolleisiin yhteyttä. Monet ovat joutuneet tässä kohtaan sitten toteamaan, että ovat menneet ojasta allikkoon. Elikä jos sanotaan, että joku kuollut vastaa, se ei ole totta, vaan sielunvihollinen puhuu tämän kuolleen äänellä. Älä anna pikkusormeasi, se vie koko käden. Sillä jos lähtee vainajahenkien kanssa tekemisiin, on ollut vähitellen todella järkyttäviä hetkiä monella. Niistä, vainajahengistä, jotka siis ovat sielunvihollisen luomia, on sitten vaikea päästä irti. - Vain pyytämällä, että Jeesus tulee ja auttaa surussa, on monen omakohtainen kokemus, että apu on tullut ja on saanut siitä suruunsa apua. Tässä nyt vain ei auta ateistien väitteet, sillä näin on monet todella saaneet avun, kun ovat Jeesuksen puoleen rukouksessa kääntyneet.
Hei,
Jos kommunikointi englannin kielella on sinulle ok niin kokeile www.lightofchange.com . Lisa Brabo saa yhteyden toiselle puolelle siirtyineisiin.
Voimaa ja viisautta sinulle!
mm. 3 Moos 19:31 ja 5 Moos 18:10-12 varoitetaan ottamasta yhteyttä vainaja ja tietäjä henkiin sillä ne ovat kauhistus Herralle. Henget ovat pimeyden demoni henkiä jotka tekeytyvät vainajiksi ja eksyttävät ihmisiä.
http://www.pekkaervast.net/teokset/Elamaa kuoleman jalkeen.pdf
http://www.ruusuristi.net/pages/Tiedostot/Elamaa_kuoleman_jalkeen.pdf
Älkää vai uskoko näihin harha oppeihin.
Olen huomannut sen,etä minua ei auta kukaan,olen liian terve myös fyysisesti.
Käsieni kautta virtaa energia hyvässä ja pahassa.Papeilla ja psykiatreilla on hiukset pystyssä kun asioivat kanssani ja omat koirat välillä väistävät,kun sähkö ympärillä paukkuu ja rätisee,myös omat lapseni ja aviomies menevät sivulle nykyään.
Olen siis hullu.Näin uskomattoman unen jo menneestä pikkuvelje3stäni,hän neuvoi minua hakemaan voimaa ja hain sitä.
Näen sinun rakkaastasi,ristiverisetä miehestä,sekä vaaleasta lapsesta mielikuvan,ilman että otin pikkuveljeni näyttämät amulrtit käteen.
asiallisen meedion.. Eikä mullakaan ole hajua mistä sellaisen löytäisi.. Isäni on monesti kertonu meediosta, joka silitti isän hiuksia kuten siskoni oli eläessään niitä silittänyt... Toivoisin myös saavani häneltä ja/tai äidiltäni viestin tai eleen, jotain löhduttavaa.. Mutta tosiaan niitä huijareita on paljon liikkeellä valitettavasti... Ja tuokin meedio lienee itse jo kuollut josta olen isältäni kuullut... :( Onnea etsintään.
Lapseni kuoleman jälkeen olen puhunut kahdenkin tällaisen ihmisen kanssa.
Olet oikeassa oikeat tietäjät eivät ilmoittele missään. Heidät pitää löytää.
Laitä s-postiosoite niin kerron mistä voi löytää.
http://www.minaolen.fi/lehti/diana_c.html
Kiitos vastauksestasi/vastauksistanne.
Sähköpostiosoitettani en halua antaa. Olen kuitenkin kiinnostunut olemaan selvännäkijään yhteydessä. Miten jatketaan kun haluan pysyä anonyyminä? Olen vilpittömäsi liikkeellä, en ole "huijari". Minulla on oikeasti surua ja vaikeaa. Toivon apua.