Jo alkukantaisten ihmisten uskomuksiin kuului ilmeisesti uhrit jumalille? Joka tapauksessa kaikki myytit ja kertomukset eri kansoista kertovat uhrilahjoista joita on käytetty lepyteltäessä jumalia, henkiä, vainajia jne.
Uskottiin ettei mitään saa ilman uhria, ja mikäli se unohtui, uskottiin että siitä seuraisi jokin onnettomuus, sairaus jne.
Silloin tarvittiin sovitusuhria.
Uhreiksi käytettiin sekä ihmisiä että eläimiä, sekä ruuasta, verestä erilaisiin esineisiin asti.
Egyptiläisen mytologian mukaan Osiris oli Egyptin ensinmäinen kuningas ja jonka tappoi hänen veljensä Set.
Osiris muumioitiin ja hänestä tuli manalan valtias.
Osiris oli ensinmäinen uhri samalla tavoin kuin kreikkalaisille oli ollut Dionysos ja kristityille oli Jeesus.
Koska myyteissä ensinmäinen uhri oli ollut sekä kuningas että jumala, varhaiset sumerilaiset ja seemiläiset pitivät kuninkaitaan ensinmäisen uhrin symbolisena edustajana.
Koska kuningas edusti kuolevaa ja uudestisyntyvää, hänet uhrattiin.
Aikojen saatossa kuninkaat muuttivat tietysti käytäntöä ja alkoivat uhrata omia lapsiaan, esikoispoikiaan.
Raamatun tarina Jumalasta, joka vaati Aabrahamia uhraamaan oman poikansa, sekä faaraon ja Herodeksen käskyt surmata esikoiset liittynevät samaan asiaan.
3000 vuotta sitten Lähi-idässä palvottiin hedelmällisyyden jumala Baalia, joka vaati esikoisuhreja.
Esikoislapset poltettiin jumalaa kuvaavassa patsaassa, jota kutsuttiin Moolokiksi.
Myöhemmin esikoisten uhraaminen korvattiin eläinuhreilla.
Manalan jumalten uhri poltettiin kokonaan, eli se oli polttouhri.
Polttouhri oli myös koko yhteisön puhdistusuhri, sillä haluttiin lepyttää jumalia, mikäli niiden uskottiin olevan vihaisia.
Usein puhdistusuhrin rooli oli vastaava kuin ”syntipukilla”.
Tiedossa on, että kreikkalaiset ja persialaiset uhrasivat ihmisiä ennen taisteluja, kuten esm ennen Salamin taistelua 480 eKr, persialaisten kuningas Kserkses hautasi elävältä yhdeksän poikaa ja tyttöä ennen kreikkaan purjehtimista.
Ateenan joukkojen komentaja Themstokles uhrasi kolme nuorta vankia toisen puunilaissodan aikana 218-201 ekr.
Samoin tiedetää roomalaisten, että karthagolaiset, mm 200 esikoista Moolokin kitaan, kun roomalaiset olivat piirittäneet kaupunkia 3 vuotta.
Uhraamiseen luonteeseen on kuulunut myös naurunalaiseksi tekeminen.
Uhri pitää tehdä naurunalaiseksi, jotta häntä voitaisiin vihata ja jotta hänestä voitaisiin tehdä ”syntipukki”, näinhän tehtiin Jeesuksenkin kanssa ennen ristiinnaulitsemista tarinan mukaan, häntä pilkattiin ensin?
Syntipukin nimikin jo paljastaa, että se ottaa niskoilleen kaiken pahuuden, Jeesuksen tapauksessa kaikki synnit.
Syntipukki oli myös alunperin todellinen eläin.
Israelissa korkea-arvoinen pappi uhrasi kaksi vuohta.
Toisen pukki uhrattiin Jahvelle ja toinen syntipukkina demoni Azazelille.
Pappi laittoi tällöin kätensä syntipukin päälle ja tunnusti kaikki Israelin lasten synnit, joiden sitten uskottiin siirtyneen eläimelle.
Kristinuskon tarinassa Jeesuksen kerrotaan sovittaneen ihmisten synnit, oliko siis Jeesuskin eräänlainen ”syntipukki” legendassa jossa ihmisten synnit sovitettiin ja jossa Jumalan kerrotaan uhranneen esikoisensa, eli ainoan poikansa ihmiskunnan syntien sovittamiseksi?
Siis vain yksi legenda lisää muiden samanlaisten joukossa.
Uskottiin ettei mitään saa ilman uhria, ja mikäli se unohtui, uskottiin että siitä seuraisi jokin onnettomuus, sairaus jne.
Silloin tarvittiin sovitusuhria.
Uhreiksi käytettiin sekä ihmisiä että eläimiä, sekä ruuasta, verestä erilaisiin esineisiin asti.
Egyptiläisen mytologian mukaan Osiris oli Egyptin ensinmäinen kuningas ja jonka tappoi hänen veljensä Set.
Osiris muumioitiin ja hänestä tuli manalan valtias.
Osiris oli ensinmäinen uhri samalla tavoin kuin kreikkalaisille oli ollut Dionysos ja kristityille oli Jeesus.
Koska myyteissä ensinmäinen uhri oli ollut sekä kuningas että jumala, varhaiset sumerilaiset ja seemiläiset pitivät kuninkaitaan ensinmäisen uhrin symbolisena edustajana.
Koska kuningas edusti kuolevaa ja uudestisyntyvää, hänet uhrattiin.
Aikojen saatossa kuninkaat muuttivat tietysti käytäntöä ja alkoivat uhrata omia lapsiaan, esikoispoikiaan.
Raamatun tarina Jumalasta, joka vaati Aabrahamia uhraamaan oman poikansa, sekä faaraon ja Herodeksen käskyt surmata esikoiset liittynevät samaan asiaan.
3000 vuotta sitten Lähi-idässä palvottiin hedelmällisyyden jumala Baalia, joka vaati esikoisuhreja.
Esikoislapset poltettiin jumalaa kuvaavassa patsaassa, jota kutsuttiin Moolokiksi.
Myöhemmin esikoisten uhraaminen korvattiin eläinuhreilla.
Manalan jumalten uhri poltettiin kokonaan, eli se oli polttouhri.
Polttouhri oli myös koko yhteisön puhdistusuhri, sillä haluttiin lepyttää jumalia, mikäli niiden uskottiin olevan vihaisia.
Usein puhdistusuhrin rooli oli vastaava kuin ”syntipukilla”.
Tiedossa on, että kreikkalaiset ja persialaiset uhrasivat ihmisiä ennen taisteluja, kuten esm ennen Salamin taistelua 480 eKr, persialaisten kuningas Kserkses hautasi elävältä yhdeksän poikaa ja tyttöä ennen kreikkaan purjehtimista.
Ateenan joukkojen komentaja Themstokles uhrasi kolme nuorta vankia toisen puunilaissodan aikana 218-201 ekr.
Samoin tiedetää roomalaisten, että karthagolaiset, mm 200 esikoista Moolokin kitaan, kun roomalaiset olivat piirittäneet kaupunkia 3 vuotta.
Uhraamiseen luonteeseen on kuulunut myös naurunalaiseksi tekeminen.
Uhri pitää tehdä naurunalaiseksi, jotta häntä voitaisiin vihata ja jotta hänestä voitaisiin tehdä ”syntipukki”, näinhän tehtiin Jeesuksenkin kanssa ennen ristiinnaulitsemista tarinan mukaan, häntä pilkattiin ensin?
Syntipukin nimikin jo paljastaa, että se ottaa niskoilleen kaiken pahuuden, Jeesuksen tapauksessa kaikki synnit.
Syntipukki oli myös alunperin todellinen eläin.
Israelissa korkea-arvoinen pappi uhrasi kaksi vuohta.
Toisen pukki uhrattiin Jahvelle ja toinen syntipukkina demoni Azazelille.
Pappi laittoi tällöin kätensä syntipukin päälle ja tunnusti kaikki Israelin lasten synnit, joiden sitten uskottiin siirtyneen eläimelle.
Kristinuskon tarinassa Jeesuksen kerrotaan sovittaneen ihmisten synnit, oliko siis Jeesuskin eräänlainen ”syntipukki” legendassa jossa ihmisten synnit sovitettiin ja jossa Jumalan kerrotaan uhranneen esikoisensa, eli ainoan poikansa ihmiskunnan syntien sovittamiseksi?
Siis vain yksi legenda lisää muiden samanlaisten joukossa.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Mielestäni tuo on hieno kuvaus sellaisesta uskonnollisuudesta, jossa ei ontuvia aasinsiltoja kaihdeta, vaan eri asioista kertovia kertomuksia yhdistetään toisiinsa ja niistä muodostetaan tietty uskomus. Se kuvastaa hyvin newage uskonnollisuutta ja jotkin ihmiset pitävät sitä vetovoimaisena uskonnollisuutena. Tosin harvat heistä edes uskovat sen olevan oikeasti totta, mutta ajassamme on tärkeämpää löytää hyvä fiilis kuin antaa tosiasioiden sekoittaa mukavalta vaikuttavaa maailmankatsomusta.
"Mielestäni tuo on hieno kuvaus sellaisesta uskonnollisuudesta, jossa ei ontuvia aasinsiltoja kaihdeta, vaan eri asioista kertovia kertomuksia yhdistetään toisiinsa ja niistä muodostetaan tietty uskomus."
Mikä tuossa oli uskonnollisuutta sinusta?
Aasinsilloista tulee mieleen Messias myytti joka on juutalaisten uskonnosta, ja jonka kristityt omivat itselleen kun tarvitsivat oman "Messiaan" uskontonsa perustaksi ja joka muuttui heillä sitten "Kristukseksi"?
"kristityt omivat itselleen kun tarvitsivat oman "Messiaan" uskontonsa perustaksi"
Milloin tuo tapahtui?
sitä "messiasoppia" aloitettiin opettaa heille,eli noin 15-20 vuotta Jeesuksen kuoleman jälkeen kun Paavali (Paulus)/"Saulus" aloitti?
Kaikilla muillakin alueella toimivilla uskonnoilla oli ylösnoussut jumala, kristityt vain omivat siihen vielä juutalaisilta Messiaan joka tulee takaisin vapahtamaan heidät, vieläpä heidän elinaikanaan.
Ei ole vain näkynyt, jos ei oteta joidenkin uskovaisten harhoja lukuun?
Tuo on aika lyhyesti sanottua, vaikka koskettelee koko kristinuskon perustaa. Kerro vähän mihin tutkimuksiin tuo perustuu ja mitä kaikkea sieltä löytyykään?
"Tuo on aika lyhyesti sanottua, vaikka koskettelee koko kristinuskon perustaa. Kerro vähän mihin tutkimuksiin tuo perustuu ja mitä kaikkea sieltä löytyykään? "
Asiaa voit tarkastella Helsingin yliopiston eksegetiikan laitoksen kokoelmista halutessasi, siis perustuu laitoksen tutkimuksiin.
Jeesus-liikkeen alkuseurakunnat muodostui kahdesta
eri liikkeestä, eli hellenistien ja "heprealaisten" ryhmästä jos senkin takia, että ne puhuivat kahta eri kieltä, eli kreikkaa ja armeniaa.
Messiaan odotus oli juutalaisille tuttu käsite ja varhaiskristitythän koostui nimen omaan juutalaisista alkuaan, he omaksuivat siis opin että heille Messias oli saapunut pelastamaan heidät ja ylösnosseena palaa heidän elinaikanaan?
Kristus käsite, eli käännös voi siis olla
alkujaan ainoastaan hellenisteiltä koska on kreikankielinen käsite, ellei sitten ole vain kreikkalainen nimi Chrestos nimisestä henkilöstä?
Nimihän on yleinen kreikankielessä.
Karhu oli pyhä eläin muinaissuomalaisilla kansoilla. Karhuun suhtauduttiin suurella kunnioituksella, pyydettiin jopa karhujumalalta anteeksi sen kaatamista. Kaadon jälkeen rituaalisyötiin karhun lihaa ja juotiin sen verta se omasta kallosta siinä uskossa, että karhun voimat rituaalissa siirtyvät nauttijalle. Siis jumalan tappamisen yhteydessä oli syötävä sen lihaa ja juotava sen verta saadakseen tapetun jumalolion ominaisuudet itselleen.
Ehtoollisen väitetty perustamistilaisuus tapahtui kristinopin mukaan opetuslasten parissa Jerusalemissa ennen Jeesuksen vangitsemista. Raamatun sanat "Tämä on minun lihani, tämä on minun vereni" jne, on eksegeettien mukaan myöhemmän kirkon lisäys Raamattuun.
Muistoateria jatkui kauan tapana alkukristinuskossa ja sen sisällöstä ja tarkoituksesta oltiin monta eri mieltä, kunnes paavi Innocentius III vuonna 1215 ajoi kirkolliskokouksessa läpi "transsubstatio-oppinsa", joka merkitsi että ehtoollistapahtumassa muuntuu leipä ja viini konkreettiseksi Jeesuksen lihaksi ja vereksi.
Voi selkeesti nähdä, että koko tapahtuma on vanha pakanallinen tapa siirtää jumalan pyhyyttä ja voimaa ihmisiin?
Tästä rituaalista on kirkko tehnyt ehtoollissakramenttinsa. Rituaalin toimittaminen seurakunnalle takaa opin mukaan, paitsi syntien anteeksisaamisen niin myös "ikuisen elämän"?
Mainittakoon tässä yhteydessä vielä Qumran kääröt jotka myös käsittelevät Messias aihetta.
Lainauksia kirjoituksesta:
http://www.tsv.fi/TTAPAHT/004/qumran.htm
Qumranin kirjasto
Fragmenttien palapelistä valoa juutalaisuuden historiaan
Hanne von Weissenberg & Juhana Saukkonen
"Käsikirjoitukset on ajoitettu vuosien 300 eKr. ja 50 jKr. välille. Yksittäiset dokumentit saattavat olla vanhempia kuin vanhin siitä löydetty käsikirjoitus.
Qumranin yhteisö sijoittuu Palestiinan historiassa toisen temppelin kauden loppupuolelle, vuosiin n. 150 eKr. - n. 68 jKr. Tänä aikana ei vielä voida puhua normatiivisesta, yhdenmukaisesta juutalaisuudesta, vaan erilaisia ryhmittymiä oli useita.
Keskeisellä sijalla yhteisön odotuksessa ovat messiashahmot, jotka saapuisivat johtamaan valon lapsia viimeisinä aikoina ja pelastuksen aikana. Useissa teksteissä näitä hahmoja on kaksi: arvoasteikossa ylempi, papillinen Aaronin messias sekä maallista valtaa edustava Israelin messias.
On kuitenkin huomattava, ettei mitään valtavirtaa oikeastaan ollutkaan, eikä esimerkiksi messiasodotus monissa muodoissaan ollut tuon ajan juutalaisuudessa välttämättä mikään ääri-ilmiö. Kaikki Qumranista löydetyt eskatologisiksi luokiteltavat tekstit eivät ole yhteisön omia kirjoituksia, vaan osa on syntynyt yhteisön ulkopuolella. Ajan poliittisesti levoton tilanne synnytti uskomuksia lopun ajan läheisyydestä laajemminkin juutalaisissa piireissä.
Qumranin yhteisö ja kristinusko elivät yhteisessä kulttuuritaustassa ja nousivat osin myös samankaltaisista juutalaisuuden sisäisistä painotuksista. Ei ole kuitenkaan löytynyt mitään yksiselitteisiä kirjallisia viitteitä, jotka osoittaisivat, että ne olisivat tienneet tai välittäneet toisistaan mitään. Todennäköisesti Jeesus ja qumranilaiset eivät koskaan kohdanneet".
ELI TÄSSÄ MEILLÄ ON AIKALAIS MATERIAALIA MITKÄ EIVÄT MYÖSKÄÄN MAINITSE JEESUSTA SANALLAKAAN!
Onko sulla aiheet jotenkin vähissä peepee, vai miksi taas aloitit samalla luennolla syntipukista? Eiköhän tuo vakioaiheesi ole jo muutamaan kertaan tällä palstalla käsitelty.
noin niin jätä väliin, vai muuten vaanko pännii.