Tilanne on nyt mennyt siihen pisteeseen, että perheemme ei selviä tästä enää. Isämme kuoli pari vuotta sitten ja äiti jäi yksin hoitamaan talouttamme. Tähän asti hän on jaksanut tehdä töitä ja yrittää, mutta nyt hän on ihan lopussa. Muutamat muut vastoinkäymiset ovat olleet lisäksi tässä painamassa ryhtiä kumaraan. On todella vaikeaa katsoa sivusta, kun rakas ihminen kärsii. Olen koettanut valaa uskoa häneen ja auttaa, mutta hän on luovuttamassa. Puhuu elämänlopettamisesta ja siitä, että häntä ei kanna enää mikään. En tiedä, tuntuu kuin joku piru istuisi olkapäällä ja asettaisi elämäämme näitä vastoinkäymisiä. Kaikki vastustaa. Äitini on yrittänyt, yrittänyt varmasti enemmän kuin monet muut, nyt hän ei enää jaksa. Voisitteko rukoilla, että saisimme elämämme järjestykseen? Kiitos sinulle.
Rukoilisitko puolestamme?
Loppuunpalanut
6282
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Olet niitä lapsosia, jotka joutuvat näkemään paljon ihmisen tuskaa. Se tuntuu pahalta ja herättää joskus turvattomuuden tunnetta sydämessä. Tiedän miltä tuntuu nähdä vanhempiensa kärsimyksiä, olen itse ollut alkoholistiperheen lapsi.
Jos ihminen puhuu elämänlopettamisesta, se ei ainoastaan kuullosta hälyyttävältä vaan on sitä myös. Olisi hyvä asia, että saisit jonkun aikuisen ihmisen perhetuttunne auttamaan äitiäsi, keskustelu mielenterveystoimistossa antaa ihmiselle monesti uusia eväitä elämää varten, kun ihminen ymmärtää oman oikeutensa elää vastoinkäymisistään huolimatta.
Pyydän että Korkein laskisi siunaavat kätensä sinun ja koko perheesi ylle, sinä saisit viisautta ja johdatusta saattaa äitisi onnistumisen tunteisiin perheensä huollon suhteen.
Ja ennenkaikkeia sydämeesi sellaisen rauhan ja varmuuden olon tapahtui ympärilläsi sitten ihan mitä hyvänsä, se on sellainen rauha jonka vain Jumala voi antaa.
Voimia ja jaksamista sinulle ja perheellesi. Olen todella pahoillani että elämässänne on nyt paljon huolta ja tuskaa!!!
Rukoilen puolestanne että saisitte apua ja voimia!!
Älä koskaan anna periksi, elämä ja Jumala voittaa lopulta aina!!!!
sinulle ja perheellesi. Muistan teitä rukouksella.
Oletko sinä aikamiespoika joka kuluttaa äitisi voimia.
Mene töihin ja elätä ja auta äitiäsi sen sijaan että pyytelet täällä rukouksia.
TEE ITSEKIN JOTAKIN!!!
että olen itse yrittänyt olla tukena niin kuin vaan pystyn ja tehnyt kesätöitä samalla. Minulla on kuitenkin omiakin menoja, mutta olen antanut vähäisestä palkastani osan, se ei vaan riitä. Tällainen ei ole edes elämisen arvoista, en ole nähnyt hymyä äitini kasvoilla moneen viikkoon tai kuullut hänen nauravan. Mielialalääkkeitä hän ei ole koskaan ottanut eikä halua ottaa.
Elämä heittelee suuntaan jos toiseen, ja todella välillä tulee mietityksi asioita laidasta laitaan!
Rukoilen puolestanne ja toivon, että saisitte elämänne kohdalleen kaikista vastoinkäymisistä huolimatta.
Voimia teille ja etenkin sinulle, että jaksaisit edelleen yrittää, ihan varmasti kaikki hyvät teot palkitaan!