Suomen kouluissahan enimmäkseen opetetaan kyseenalaistamaan väitteitä, joille ei ole tieteellistä näyttöä. Olen oppinut evoluutioteoriasta sekä minulla on jonkinlainen käsitys siitä millainen on hyvä moraalinen ihminen ja kun luen mitä raamatussa sanotaan, en yksinkertaisesti voi päätyä muuhun kuin siihen lopputulokseen, että papyruskääröt kirjoitettiin palvelemaan tiettyjen valtaanpyrkivien ihmisten etua (Vatikaanihan, silloin kun vielä siihen pystyi, piti vallastaan kiinni mitään keinoja kaihtamatta).
Tämä kuitenkaan ei ole pääpointtini. Haluaisin vain tietää keitä ovat nämä ihmiset, jotka uskovat vieläkin pari tuhatta vuotta sitten kirjoittuihin kertomuksiin maailmankaikkeuden alusta ja sen tulevasta, verisestä lopusta?
Ovatko nämä ihmiset lähinnä yli keski-ikäisiä? Siinä tapauksessa heidän uskomukset ovat aivan ymmärrettäviä, ottaen huomioon uskontojen taipumuksen lasten aikaiseen aivopesuun, jota on ymmärrettävästi hieman vaikea myöhemmällä iällä kumota.
Vai onko kreationistien joukossa myös paljonkin nuoria aikuisia? Kuinka moni teistä kreationisteistä on alle kolmekymppisiä?
Luuletteko, että oppinne tulevat omasta järjenkäytöstänne vai vanhempienne ja/tai kerhontätienne vaatimuksesta? (Minullakin oli pari pirullisen lipevää, käännyttämiseen taipuvaa kerhontätiä, joiden tunneilla ei paljoa vastaväitteitä sallittu eikä psalmien lukemiselta vältytty. Monien lapsien pelastus oli se, ettei moista paasaamista jaksanut kuunnella, oli se totta tai ei.)
Kertokaa siis kreationistit itsestänne ja siitä miten päädyitte dogmiinne. (jos uskallatte)
Tämä kuitenkaan ei ole pääpointtini. Haluaisin vain tietää keitä ovat nämä ihmiset, jotka uskovat vieläkin pari tuhatta vuotta sitten kirjoittuihin kertomuksiin maailmankaikkeuden alusta ja sen tulevasta, verisestä lopusta?
Ovatko nämä ihmiset lähinnä yli keski-ikäisiä? Siinä tapauksessa heidän uskomukset ovat aivan ymmärrettäviä, ottaen huomioon uskontojen taipumuksen lasten aikaiseen aivopesuun, jota on ymmärrettävästi hieman vaikea myöhemmällä iällä kumota.
Vai onko kreationistien joukossa myös paljonkin nuoria aikuisia? Kuinka moni teistä kreationisteistä on alle kolmekymppisiä?
Luuletteko, että oppinne tulevat omasta järjenkäytöstänne vai vanhempienne ja/tai kerhontätienne vaatimuksesta? (Minullakin oli pari pirullisen lipevää, käännyttämiseen taipuvaa kerhontätiä, joiden tunneilla ei paljoa vastaväitteitä sallittu eikä psalmien lukemiselta vältytty. Monien lapsien pelastus oli se, ettei moista paasaamista jaksanut kuunnella, oli se totta tai ei.)
Kertokaa siis kreationistit itsestänne ja siitä miten päädyitte dogmiinne. (jos uskallatte)
Vastaukset 4
Vanhimmat
En ole itse kreationisti, mutta vastaan koska suomalaiset kreationistit tiedetään.
Aktiivikreationisteista huomattava osa löytyy adventisteista, helluntailaisista, vapaa-kirkosta ja muista pienistä protestanttisista lahkoista. Jehovan todistajat ovat myös kreationisteja, mutta kuvittelevat itse asiasta jotakin muuta. Tietysti evlut-kirkossakin (samoin kuin ortodokseissa ja katolisessa kirkossa) on kreationisteja, mutta heitä on siellä vähän, ja kirkon oppeihin ei tuo kirjaimellinen kreationistisuus kuulu.
Palstan kreationisteista suuri osa on helluntalaisia ja vapareita.
Miten näiden vähemmistölahkojen jäsenet yleensä käyvät koulua?
Ehkä jos peruskoulu ja lukio käydään kotikouluna, jonkinlainen immunitetti järjenkäyttöä vastaan on jo saavutettu ja tavallinen korkeakoulu menee siinä missä kotikoulukin?
Vai onko heille omia, kristinuskon oppeihin "sovitettuja" kouluja jopa korkeakoulutasolle asti?
"kirkon oppeihin ei tuo kirjaimellinen kreationistisuus kuulu"
Ainakin minulle vielä opetettiin nuorena noin 15 vuotta sitten melko vakavalla naamalla, että Jumala loi maan ja ihmiset ym otukset, jopa missä järjestyksessä tämä tapahtui ja kuinka monentena päivänä kaikkivaltias kuhunkin luomistekoon omistautui. En siis ymmärä miten kirjaimellinen luomiskertomus ei enää kuulu "kirkon oppeihin".
Nykyäänkö sitä pidetään pelkkänä metaforallisena kertomuksena jonka on ollut tarkoitus "sivistää" ja ihmetyttää aikansa yksinkertaista pakanakansaa?
(Tämähän alkaa haiskahtaa jo apologeettiseltä ID höpinältä, eikä sekään ole huomattavasti älyllisesti kehittyneempää kuin "kirjaimellinen" kreationismi.)
Morjehdus!
Itse olen 30V. Rupesin muistelemaan juuri tätä uskonnon opetusta omalla kohdalla... Muistaakseni uskontoa, ja uskonnnon käyttöä luonnon ilmiöiden selityksessä useasti toistettuna erheenä historiassa. Luonnonilmiö mitä ei tunnettu, selitettiin uskonnolla, luonnonilmiön todellinen luonne opittiin, uskonnollinen selitys lakaistiin maton alle.. Tietysti kaveripiirikin vaikuttaa, ja kun ei ole tuttavapiirissä mitää fundamentalisteja nii aivopesu jää vähemmälle. Siinä oppii herran uskossa oleviin suhtautumaan varauksella...
Itse en ole missään vaiheessa pitänut uskontoa mielenkiintoisena, kiehtovana. Luonnon ihmeet, ilmiöt, tekniikka, ja muut vastaavat ovat herättäneet inhimillisen uteliaisuuden, että miten joku oikeasti toimii. Johtunee siitä että täällä ei ole mitää uskonlahkoa, jehuja ny on, mutta ne voi käännyttää ovelta, ja todeta vaan että ku herralle ei kelepaa ja piru tietää saavansa nii silloon on tulevaasuus on seleviö..