"Moraalisia valintoja ei tehdä tunteella eikä järjellä
Moraalisten arvostelmien on perinteisesti uskottu pohjautuvan joko järkiperäiseen päättelyyn yleisistä periaatteista tai intuitiivisiin moraalitunteisiin.
Harvardin yliopiston professorin Marc Hauserin mukaan molemmat käsitykset ovat puutteellisia. Yhdysvaltain tiedeviikolla puhuneen Hauserin mukaan teemme usein moraalisia arvostelmia osaamatta rationalisoida miksi, emmekä myöskään usein osaa sanoa, edeltävätkö moraalitunteet moraaliarvostelmia vai seuraavat niitä.
Hauserin mukaan ihmisellä on evoluution kuluessa syntynyt moraalinen kielioppia samaan tapaan kuin eri kielet perustuvat eräänlaiseen universaaliin kielioppiin. Tämä kielioppi Hauserin mukaan tuottaa intuitiivisia käsityksiä oikeasta ja väärästä.
Hauserilla on esittää tuekseen yli 200 000 koehenkilön netissä tuottama aineisto. Vaikka eri kulttuurien ja uskontojen moraalikäsitykset eroavat toisistaan, tietyt periaatteet näyttäisivät olevan immuuneja kulttuurin vaikutuksille, Hauser väittää."
http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=3241
Moraalisten arvostelmien on perinteisesti uskottu pohjautuvan joko järkiperäiseen päättelyyn yleisistä periaatteista tai intuitiivisiin moraalitunteisiin.
Harvardin yliopiston professorin Marc Hauserin mukaan molemmat käsitykset ovat puutteellisia. Yhdysvaltain tiedeviikolla puhuneen Hauserin mukaan teemme usein moraalisia arvostelmia osaamatta rationalisoida miksi, emmekä myöskään usein osaa sanoa, edeltävätkö moraalitunteet moraaliarvostelmia vai seuraavat niitä.
Hauserin mukaan ihmisellä on evoluution kuluessa syntynyt moraalinen kielioppia samaan tapaan kuin eri kielet perustuvat eräänlaiseen universaaliin kielioppiin. Tämä kielioppi Hauserin mukaan tuottaa intuitiivisia käsityksiä oikeasta ja väärästä.
Hauserilla on esittää tuekseen yli 200 000 koehenkilön netissä tuottama aineisto. Vaikka eri kulttuurien ja uskontojen moraalikäsitykset eroavat toisistaan, tietyt periaatteet näyttäisivät olevan immuuneja kulttuurin vaikutuksille, Hauser väittää."
http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=3241
Vastaukset 7
Vanhimmat
niissä yrittään mielistellä kuviteltuja olentoja jotta saataisiin jotain hyvää tässä elämässä tai kuvitellussa kuolemanjälkeisessä.
Elämä on tässä ja nyt, eilinen on mennyt, eikä tulevaisuus ole vielä tässä. Ei voi varmaksi vielä sanoa ettet vaikka sinä voisi tulla vielä uskoon, jos sitä oikein hartaaasti vaikka pyydät rukousryhmiä puolestasi rukoilemaan.
aina kiinnostanut minua.
varmaankaan uskontoa tarvita, sen sijaan meidän elinehtomme on suhde persoonaan, Jeesukseen.
Toki ihmiset, vallankin viisaat voivat yrittää kehitellä mitä mielikuvituksellisimpia selityksiä ilmiöille, vaikkapa moraalin alueella.
Se, että kulttuureista riippumatta eri puolilla maailmaa monista moraalin asioista ajatellaan samalla tavalla on seurausta siitä, että Jumala on asettanut meidän sisimpäämme ymmärryksen oikeasta ja väärästä.
Uskonnollisen kokemuksen aivoituksia ohimolohkoissa
Ohjelma esitettiin Britanniassa valtakunnan verkossa torstaina.
Hyvin kiihkeästi uskonnollisten ihmisten aivot saattavat olla jo syntymästä erilaiset kuin muilla ihmisillä. Uskonnon vahvaksi kokeminen ei siis johtuisikaan ihan vapaasta tahdosta tai vastauksena ilmoitukseen ylhäältä.
Jotkut neurologit alkoivat pohtia asiaa, kun eräät epileptikot kokivat hyvin ristiriitaisesti uskonnollisuutta. Epilepsiapotilas Rudi Affolter on esimerkiksi piintynyt ateisti.
Siitä huolimatta hän koki 43-vuotiaana vahvan uskonnollisen näyn, jossa hän oli ei enempää eikä vähempää kuin itse helvetissä.
"Olin hyvin masentunut ajatuksesta, että joudun viettämään siellä lopun ikääni."
Brittiläinen tavallinen perheenäiti, mutta epileptikko Gwen Tighe puolestaan luuli synnyttäneensä Jeesuksen. Hän nimitti aviomiestään Joosefiksi ja itseään Mariaksi.
Professori V. S. Ramarchandran Kalifornian osavaltion yliopistosta San Diegosta uskoo, että tietyt aivojen osat vaikuttavat tällaisiin uskonnollisiin kokemuksiin.
Hurmoksen tai kokemuksen voimaa voi mitata iholta tai kuvata aivojen osien aktivoitumista. Jotkut aivotutkijat uskovat, että monet historian uskonnollisesti vahvat henkilöt, kuten Paavali tai karismaattiset lahkojohtajat voisivat kuulua samaan joukkoon."
Helsingin Sanomat
[email protected]
Entäs se kallo, joka olikin liimattu puoliksi ihmisen pääkallosta ja puoliksi apinan? Miksi ne tiedemiehet eivät ensin edes epäilleet etteikö se olisi ollut oikea? Hienoahan se on että on tiedeviisaita, mutta sen apinajutun tekijä jäi kiinni ja ne riemuitsijat saivatkin nolot...!
Jeesus sanoi: Sinun uskosi on sinut parantanut