Jumalan kansan merkki
Jumala loi maan ja kaiken mitä siinä on kuudessa päivässä. Seitsemännen hän pyhitti ja siunasi ihmiselle lepopäiväksi. Luther kirjoittaa: ”Vieläpä lankeemuksen jälkeen hän (Aadam) piti pyhänä seitsemännen päivän; hän opetti sinä päivänä lapsiaan, mistä ovat todisteena hänen poikiensa, Kainin ja Aabelin toimittamat uhrit. Siispä sapatti on maailman alusta asti omistettu jumalanpalvelukselle. he olisivat sapatinpäivänä kokoontuneet puhelemaan Luojan äärettömästä hyvyydestä, uhranneet, rukoilleet jne. Tätähän tarkoittaa sana ”pyhittäminen””.(Martti Luther, 1.Moos.kirjan selitys 1-7, s. 83; julkaisija: Suomen Luther-säätiö, 2004)
Sapatti on olemukseltaan pelkkää evankeliumia. Se muistuttaa ihmistä Jumalan teoista, jotka hän on tehnyt hyväksemme luomisessa että lunastuksessa. Täytettyään ristillä lunastustyönsä Jeesus lepäsi sapatin. Näin sapatti liittyy myös Golgatan täytettyyn työhön. Pyhittäessään sapatin ihminen tunnustaa olevansa täysin riippuvainen sekä Kristuksen luomis- että lunastustyöstä. Kun ihminen sinä päivänä panee syrjään omat tekonsa, hän tunnustaa, että kaikki tulee Kristukselta armosta, lahjana – ei ansiona.
Mutta mitä merkitsee, jos torjumme sapatin lahjan ja sanomme Jumalalle: Kiitos ei! En halua noudattaa sinun aikojasi enkä merkkejäsi. –Miltä tämä kuulostaa? Onko se kunnian antamista Jumalalle? Silläkö tavalla kumarramme häntä, joka on luonut taivaan ja maan ja meren ja vesien lähteet? Vai kumarrammeko muita jumalia ja herroja?
Uskonpuhdistajat olivat myöntäneet jo Augsburgin tunnustuksessa (artikla 28. kirkollisesta vallasta), ettei sunnuntailla ole takanaan Raamatun arvovaltaa, vaan että se perustuu kirkon asettamiin inhimillisiin sääntöihin. Uskonpuhdistajat ja heidän seuraajansa toteavat ettei ylösnousemuksen muistoksi missään kohdin Raamattua kehoteta viettämään sunnuntaita. Esim. Apt.20:7 mainitaan että kyseessä on sapatin jälkeinen ilta/iltayö eikä sapattia seuraavan päivän ilta!
Kuulumme Jumalan kansaan jolle sapatti myös kuuluu yhtenä kymmenestä käskystä. Paavali kirjoitti meistä pakanoista: ”-ette siis enää ole vieraita ja muukalaisia, vaan kuulutte Jumalan perheeseen, samaan KANSAAN kuin pyhät.”(Ef.2.luku)
Jumala loi maan ja kaiken mitä siinä on kuudessa päivässä. Seitsemännen hän pyhitti ja siunasi ihmiselle lepopäiväksi. Luther kirjoittaa: ”Vieläpä lankeemuksen jälkeen hän (Aadam) piti pyhänä seitsemännen päivän; hän opetti sinä päivänä lapsiaan, mistä ovat todisteena hänen poikiensa, Kainin ja Aabelin toimittamat uhrit. Siispä sapatti on maailman alusta asti omistettu jumalanpalvelukselle. he olisivat sapatinpäivänä kokoontuneet puhelemaan Luojan äärettömästä hyvyydestä, uhranneet, rukoilleet jne. Tätähän tarkoittaa sana ”pyhittäminen””.(Martti Luther, 1.Moos.kirjan selitys 1-7, s. 83; julkaisija: Suomen Luther-säätiö, 2004)
Sapatti on olemukseltaan pelkkää evankeliumia. Se muistuttaa ihmistä Jumalan teoista, jotka hän on tehnyt hyväksemme luomisessa että lunastuksessa. Täytettyään ristillä lunastustyönsä Jeesus lepäsi sapatin. Näin sapatti liittyy myös Golgatan täytettyyn työhön. Pyhittäessään sapatin ihminen tunnustaa olevansa täysin riippuvainen sekä Kristuksen luomis- että lunastustyöstä. Kun ihminen sinä päivänä panee syrjään omat tekonsa, hän tunnustaa, että kaikki tulee Kristukselta armosta, lahjana – ei ansiona.
Mutta mitä merkitsee, jos torjumme sapatin lahjan ja sanomme Jumalalle: Kiitos ei! En halua noudattaa sinun aikojasi enkä merkkejäsi. –Miltä tämä kuulostaa? Onko se kunnian antamista Jumalalle? Silläkö tavalla kumarramme häntä, joka on luonut taivaan ja maan ja meren ja vesien lähteet? Vai kumarrammeko muita jumalia ja herroja?
Uskonpuhdistajat olivat myöntäneet jo Augsburgin tunnustuksessa (artikla 28. kirkollisesta vallasta), ettei sunnuntailla ole takanaan Raamatun arvovaltaa, vaan että se perustuu kirkon asettamiin inhimillisiin sääntöihin. Uskonpuhdistajat ja heidän seuraajansa toteavat ettei ylösnousemuksen muistoksi missään kohdin Raamattua kehoteta viettämään sunnuntaita. Esim. Apt.20:7 mainitaan että kyseessä on sapatin jälkeinen ilta/iltayö eikä sapattia seuraavan päivän ilta!
Kuulumme Jumalan kansaan jolle sapatti myös kuuluu yhtenä kymmenestä käskystä. Paavali kirjoitti meistä pakanoista: ”-ette siis enää ole vieraita ja muukalaisia, vaan kuulutte Jumalan perheeseen, samaan KANSAAN kuin pyhät.”(Ef.2.luku)
Vastaukset 4
Vanhimmat
Näyttää siltä, että sapatista on tullut sinun missiosi. Se on helppo perusteella ihmisille; historiallinen tosiasia. Sen tyrkyttäminen kuitenkin voi saada vain negaatiot liikkeelle.
Olen yli 40 v aikana kirkossamme liian usein nähnyt: lähinnä trakikoomisia tilanteita, milloin sapatista tehdään pelastaja ja oman heikon pelastusvarmuuden vahvistaja.
On hyvä muistaa, että Jeesuksen aikana sapatti oli vääristynyt Juutalaisten mielessä niin, että siitä oli tullut osa heidän itse kehittämäänsä uskontoa. Heidät sapatti teki niin rikkaaksi , että he eivät halunneet ottaa Jeesusta vastaan. He tuomitsivat Jeesuksen toiminnan sapattina.
Raamattu sanoo: "Se Joka on Kristuksessa on uusi luomus"
Voidakseni olla uusi luomus Kristuksessa minun on ensin "haluttava" olla syntinen. Minun on suostuttava siihen, kun laki sanoo; joka on rikkonut yhtä käskyä vastaan on rikkonut koko lain. Näin kaikki jotka haluavat suostua tällaiseen lain kuritukseen huomaavat rikkoneensa joka päivä kaikki Jumalan käskyt.
Tässä syntisyytensä tunnossa joku saatta hätääntyä ja tarttua sapattiin kiinni ajatellen: " Siinä on käsky, mitä voin pitää, ehkä omatuntoni siitä rauhoittuu ja voin kokea Jumalan lupaamaa rauhaa".
Sapatti ei kuitenkaan tuo rauhaa. Vaatimustaso vain nousee sen noudattamisessa ja ahdistus. Puramme sitä kertomalla siitä muille ja luulemme tekevämme näin palveluksen Jumalalle. Vaatimustaso nousee edelleen...
Fariseuksilla se oli noussut mitä moninaisimppiin sivusääntöihin ja sapattimatkoihin.
Jeesus kristus on lain loppu.
Lain tehtävä ei ole koskaan ollut pelastaa.Lain tehtävä on osoittaa , mitä synti on ja miten syntinen olen. Laki rikkoo ylpeyteni ansaita pelastus omilla teoillani.
Jos sapatin jälkeen arvioin omaa suoritustani, olen vielä lain alla ja kirouksen alainen.
Koska: Oikeita ympärileikattuja olemme me , jotka palvelemme Herraa Hengen uudessa tilassa emmekä luota lihaan.
Lyhyesti: Ollakseni autuas ja täynnä Pyhää Hekeä minun on ensin tultava syntiseksi ja lain on riisuttava kaikki aseeni. NOLLATILANNE Sen jälkeen kysy Jumalata: " Yritin kaikkeni, mutta mihinkään en muuttunut, olisiko sinulla jokin keino auttaa, itse en osaa enää itseäni auttaa. Silloin tapahtuu seuraavaa: Jumala näkee, että nyt on oikea hetki toimia. Hän tekee sinulle ihmeen, kuin silloin ennen hän puhalsi opetuslapsiin päin ja sanoi:" Ottakaa pyhä henki"
Hän tekee sen myös sinulle " Tuuli puhaltaa mistä tahtoo ja sinä kuulet sen huminan..... Se on Jumalan teko, että te uskotte..... Se joka ei ole syntyny miehen tahdosta... Usko , jonka Jeesus antaa..
Sen uskon Jumala antaa vain silloin, kun olen siinä pisteessä sapatinpitämisessäni, että ajattelen ; " Sapatti ei voi minua pelastaa!!
Minulle tämä tapahtui 4 v sapattikiivailun jälkeen.
Nyt haluan kertoa vain Jeesuksen veren voimasta ja Jumalan Armosta!
Toivon samaa sinulle!
kiivailit sapatin kanssa, minä luulen ettet ole ymmärtänyt sapatin tarkoitusta kun puhut sitä kiivaluksi.
Minä pidän sapatin, mutta en koskaan ole kiivaillut sapatista tuo sana oli aivan vieras minulle, eihän Jeesuskaan kiivaillut sapatista vaan siitä kuinka juutalaiset olivat laatineet sapatin päälle raskaita taakkoja, mutta Jeesus ei ollut niitä säätänyt. Hän vain teki lain suureksi ja ihanaksi.
Minä ymmärsin sinun kirjoituksestasi että pidit että sapatti pelastaa, ei meitä pelasta kuin Jeesus, mutta kun ihminen on pelastunut, niin hän iloiten yhtyy Jumalan lakiin, myöskin sapattiin mutta luonnollinen ihminen ei voi, se on hullutusta hänelle, koska hän ei sitä ymmärrä.
Sisar Herrassa.
Kiitos!
Viestini ei oolut tarkoitettu sinulle.
Näillä palstoilla näkee vain niin usein sapattikiivailua.
Enemmän Evankeliumia kiitos, jospa joku lukija voisi löytää Jeesuksen!
Adventistit puollustavat sapattia koska sapattikäsky kuuluu 10 käskyihin.
MUTTA
He rikkovat vielä tärkeämpää käskyä joka on kaikkein ensimmäinen käsky:
HUERRA JUMALA ON YKSI: ÄLÄ PIDÄ MUITA JUMALIA MINUN RINNALLABNI.
KÄYTÄNTÖ:
Adventtikirkon 28 opinkohtaan kuuluu Ellen G Whiten Jumalan profeetaksi tunnustaminen. Ilman sitä kuikaan ei saa "ostaa ja myydä" / Harjottaa uskontoa adventtikirkossa. Arvosteliat heitetään ulos.
Adventtikirkon tärkein tukipilari on Tutkiva tuomio 1844. Se on olemassaolomme perusta.
Huolellisenn raamatun tutkimisen jälkeen tutkijat eivät ole kuitenkaan löytäneet mitään perustetta Raamatusta sille.
Ainut, mikä puhuu sen puolesta on Ellen G Whiten "Profetian Henki"
Näin Ellenin Henki laitetaan Raamatun edelle, Ei edes rinnalle vaan edelle.
Myös ympäri maailmaa levinnyt raamatun tutkiskeluvihko, jota joka sapatti tukitaan on täynnä " Profetian hengen" tulkintaa raamatusta. Ihmiset luulevat tekevänsä hyvän teon Jumalalle , kun antavat Ellenin selittää heille Raamattua, eivätkä halua kuunnella Pyhän hengen ääntä!
Monia ruoka sääntöjä noudattaessa Adventistit kuuntelevat Ellenin opetusta, ei Raamatun.
Vanhat adventtiairueet ovat täynnä Ellenin palvontaa. Tiedätkö miksi.
Ellen Whiten säätiön toimesta posiitio kampanja kritiikin vaimentamiseksi.
Mutta 2 v tässä vielä mennään, sitten tulee romahdus Suomessa. Sen jälkeen on pakko arvioida
Ellenin profeetallisuutta uudelleen!