Suomen sodan 1808-09 tapahtumat alkoivat 21.2.1808 Ahvenkoskella, jossa venäläiset joukot ylittivät Ruotsin valtakunnan itärajan varhain aamulla. Samana iltana venäläiset valloittivat myös Loviisan kaupungin. Svartholman merilinnoitus antautui kolmen viikon piirityksen jälkeen 18.3.1808.
Katso Aamutv klo 7.18. 200 vuotta kulunut.
Älköön kukaan väittäkö että tämä ei kuulu palstalle. Sodan jatkuessa taisteltiin Lapualla, ja näytelmä Tämä pala Pohjolaa esitetään Vanhassa Paukussa.
Katso Aamutv klo 7.18. 200 vuotta kulunut.
Älköön kukaan väittäkö että tämä ei kuulu palstalle. Sodan jatkuessa taisteltiin Lapualla, ja näytelmä Tämä pala Pohjolaa esitetään Vanhassa Paukussa.
Vastaukset 23
Vanhimmat
vetää jotain vanhaa kehiin, sotaa ja tappamista.
se sotiminen alkoi.
jätetään vanhoille miehille. Ei kiinnosta tippaakaan.
kp:n näytelmää. Kuitenkin laitetaan "punaisia" alta lipan.
Rakennetaan 600 henkeä vetävä katsomo, näytöksiä 14, hintaa 300000 euruo. onkohan lipun hinta sillon 300000 / 600 / 14 eli 35,71€ melko kallista...vai olisko ollu oikein että mainoksessa lukis jo ny valamiiks näytelmän tuattajan kohdalla että näytelmän maksaa Lapuan Kaupunki...kyllä kulttuuriin rahaa piisaa...
kulttuuria jos sitä ei sinne tuoteta vaikka verovaroin ja kulttuurikeskushan olisi silloin aivan turha keskus vai onkohan se jo nytkin sitä ja liian kallis ylläpidettäväksi verovaroin. Paljonkohan siellä on kävijämäärä ihan noin kulttuurin perässä juoksijoina?
Vanhassa Paukussa toimii musiikkiopisto, kaupunginkirjasto,
kansalaisopisto, monenlaista aikuisten kurssitoimintaa, yrityksiä,
taidemuseo,
patruunatehtaan museo, valokuvamuseo,
taidegalleria,
ruokaa ja juomaa saa.
08.00 - 22.00 arkisin ole hyörinää, yksi käynti vakuuttaa kävijän.
eikä edes ansaitse kulttuuri-nimitystä.
Kuten tämä paskanjauhanta siitä mikä on turhaa...
Voisi yrittää vähentää tuota turhuuden määrää ja etsiä tämän ajan ihmistä lähempänä olevia spektaakkeleita. On vaikea kuvitella, mitä annettavaa jollain sattumalta näillämain parisataa vuotta sitten käydyllä kahakalla olisi tämän hetken ihmisille. Lapuan mainitseminen jossain historiallisessa sotakronikassa, jota sitäkään ei kukaan enää lue, ei pitkälle kanna.
"Paskanjauhantaahan" siitä vain tulee ja tälle sodalle voi ennustaa suuria tappioita.
havahtunut ihmettelemään tätä intoa niin suurisuuntaisesti (ja kalliisti) juhlia 200 vuotta sitten tapahtunutta taistelua. Mikä siinä on oikeasti takana, kun syy tämän ajan vinkkelistä katsottuna tuntuu aika heiveröiseltä? Se on jotain muuta kuin fraasi "historiansa pitää tuntea". Haetaan voimaa menneisyydestä? Joku sakki hakee sitä 30-luvulta. Taitaa olla meneillään jotain isompaa kuin päältä näyttää.
kohtapuoliin puhdistukset.
arvostelukyky tässä kyseenalaistuu. Kuinka tällainen turha ja ajastaan jälkeenjäänyt projeksti on voinut edetä näinkin pitkälle rahoituksineen.
Suomen sota alkoi 200 vuotta sitten
torstai 21.02.2008, pääkirjoitus
Päivälleen 200 vuotta sitten eli 21.2.1808 kello viisi aamulla ylitti Venäjän armeija Kymijoen ja astui Ruotsin kamaralle. Tarkoituksena ei ollut valloittaa Suomea, vaan pakottaa Ranskan kanssa tehdyn sopimuksen mukaan Ruotsi mannermaasulkemukseen Englantia vastaan. Syttyi Suomen sota.
Sodan kuluessa Venäjä näki mahdollisuuden liittää Suomen itseensä. Suomi sai autonomian, joka kypsytti maan itsenäisyyteen. Jälkikäteen tulkiten sodan lopputulos on esitetty Suomen itsenäistymiselle siis hyväksi, Ruotsin alla kehitys olisi voinut olla toinen. Toisaalta voidaan jossitella, olisiko Suomi joutunut talvi- ja jatkosotiin, jos se olisi ollut osa Ruotsia. Nykyisessä arjessamme voisi olla hiven enemmän läntisyyttä.
Suomen sota velloi kautta maan. Etelä-Pohjanmaallakin käytiin monia pieniä kahakoita ja useampi suuri taistelu, kuten Lapualla ja Alavudella. Lopulliset tappionsa Ruotsi koki syyskuun 1. ja 2. päivän taisteluissa Kuortaneen Ruonalla ja Salmella.
Kesän aikana maakunnassa muistellaan eri tavoin Suomen sotaa. Tapahtumiin on ainakin historian harrastajien syytä osallistua ja oppia paljon uutta. Eikä huonompi ajatus taitaisi olla, että itse kukin lukisi uudelleen tai yleissivistyksen takia ensi kertaa, kuinka kansallisrunoilijamme J. L. Runeberg kuvaa tuon sodan tapahtumia Vänrikki Stoolin tarinoissaan. Sieltä ovat peräisin Sven Tuuva, Lotta Svärd, Sandels ja Döbeln sekä Maamme-laulu, Porilaisten marssi ja monet lentävät lauseet
"Tapahtumiin on ainakin historian harrastajien syytä osallistua ja oppia paljon uutta." Maksaa aika paljon pekkaa päälle.
Siis rakennetaan 600 hengen katsomo. Pientä rajaa. Kyseessä on Ilmajoen Musiikkijuhliin verrattava tapahtuma. Kysykää Lapuan suunnittelijat ensin Ilmajoelta kuinka suuret katsomot kannattaa rakentaa ja kuinka monta esitystä pitää. Historiallisilla spektaakkeleilla on rajallinen yleisö. Ei se Lapuan kirkossa pidetty historiakavalkadikaan tainnu vetää kovin täysiä katsomoita.
idea oli, että pitää olla sotanäytelmä ja sille kuuluisa ohjaaja ja säveltäjä? Miten kaikki pystyttiin noin vain myymään valtuustolle? MILLÄ se perusteltiin? Luulisi että noinkin ison rahamäärän - siis 2 miljoonaa mummonmarkkaa (eikä riitäkään, kuten kirstunvartija jo lehdessä kerkesi ilmoittaa)- osoittaminen kyseiseen hankeeseen vaatisi vähintäänkin kohtuulliset perustelut.
Niihen vastaaminen olisi kiusallista. Erityisesti Lapuan kaupunginvaltuustolle sillä jos suoraan ihmisiltä kysyttäisiin homman tarpeellisuutta olisi vastaus varmasti ei. Kenenkähän tarpeita lapualaiset tässä joukolla tyydyttää. Valtuusto?
Suomen sota - 200 vuotta - merkkivuosi alkoi kaksi
päivää sitten Loviisassa jonka venäläiset ensimmäisinä valloittivat.
Ilkka- tänään sunnuntaisivuilla kerrotaan miten sota kosketti maakuntaa. Muissa maakunnissa tapahtuu vastaavaa. Kun sota etenee Ruotsin puolelle 2009 niin se saa vastaavan huomion osakseen.
Sivistysvaltioilla on tapana omata historiallinen muisti. Siitä tässä on nytkin kysymys.
mennä överiksi näillä sotamuisteloilla. Eipä ole tullut tietoon yhtään muuta sotaoopperaa ja kasanjuhlaa tämän sodan tiimoillta.
säästöön, ettei kukaan pääse varastamaan kenenkään muistia. Liioin kuortanelaisilta ei kannata varastaa mitään. Historian emeritusprofessorin Lappalaisen mukaan Ruonan ja Salmen taistelut olivat merkittävimmät, mutta juuri kukaan ei tiedä niitä ollenkaan, koska Runeberg ei kerro niistä mitään. "Tässä nähdään kuinka väärän kuvan runoilija on antanut sodan kulusta."(Lappalainen)
Ettei vaan Runeberg ole varastanut meiltä muistia?
Faddei Bulgarin, suom. 1996
Sotilaan sydän. Suomen sodasta Engelin Helsinkiin
Faddei Bulgarin (1789-1859) oli puolalaissyntyinen venäläinen sotilas, joka nuorena ulaanikornettina osallistui Suomen sotaan 1808-1809. Myöhemmin hänestä kehittyi huomattava menekkilehdistön julkaisija, romaani- ja muistelmakirjailija.
Muistelmat Suomesta hän julkaisi kahdessa muistelmakirjassaan ja lehdistössä. Paitsi kertomuksia Suomen sodan ajoilta teos sisältää muistiinpanot retkeltä kesäiseen Suomeen, mm. Viaporiin ja Helsingin Kaivohuoneen kylpylään vuodelta 1838 sekä matkahavaintoja ja vaikutelmia maastamme kesältä 1840. Bulgarin tapasi mm. A. I. Arwidssonin ja muita ajan merkkihenkilöitä
pystytty markkinoimaan ajatus, että Suomen sodan merkittävin taistelu käytiin Lapualla. Tätä on hyväksytympää juhlia kuin toista Lapuan historiaan kuluvaa tapahtumaa, Lapuan liikettä.