Uskotko seuraaviin?
- - Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan Poikaan, meidän Herraamme, joka sikisi Pyhästä Hengestä, syntyi neitsyt Mariasta, kärsi Pontius Pilatuksen aikana, ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin, astui alas tuonelaan, nousi kolmantena päivänä kuolleista - -
- - Me palvomme yhtä Jumalaa, joka on kolminainen, ja kolminaisuutta, joka on yksi Jumala, persoonia toisiinsa sekoittamatta ja jumalallista olemusta hajottamatta. Isällä on oma persoonansa, Pojalla oma ja Pyhällä Hengellä oma, mutta Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen jumaluus on yksi, yhtäläinen on heidän kunniansa ja yhtä ikuinen heidän majesteettisuutensa. - -
Katkelmat ovat kirkkolain mukaan osa evankelis-luterilainen kirkon uskontunnustusta.
Jos katsomuksesi on toinen, kuulut siihen enemmistöön suomalaisia, joka ei usko kristinuskon perusoppeihin. Se on yksinäänkin riittävä syy erota.
Maksatko?
Kirkollisveroa maksetaan seurakunnasta riippuen 1–2,25 % tuloista. Keskimääräinen vero on noin 165 € kirkon jäsentä kohti. Työikäistä kohti laskettuna vero on suurempi, 200 €:n luokkaa. Oman verosi voit laskea verolaskurilla.
Kirkollisveroa maksetaan kokonaisilta vuosilta. Eroamalla nyt vältyt seuraavan vuoden kirkollisverolta.
Juhlitko?
Monelle syy kuulua kirkkoon ovat elämänkaaren taitejuhlat: lapsen syntymään, aikuistumiseen, parisuhteen solmimiseen ja kuolemaan liittyy uskonnollisia riittejä.
Juhlat onnistuvat hyvin ilman kirkkoa. Uskonnottomat nimiäiset, papittomat häät ja arvokkaat ei-uskonnolliset hautajaiset osaa jokainen järjestää. Apua ja tarvittaessa ulkopuolisen juhlapuhujan saa Pro-Seremonioilta. Rippileirin sijaan voi valita vaikkapa protuleirin.
Harva kaipaa pappia pitämään puhetta tupaantuliaisiin tai syntymäpäiville. Miksi sitten tavan vuoksi pappi vahvistaisi avioliittosi, ellet usko papin opettamiin asioihin? Ja miksi pappi aikanaan siunaisi ruumiisi, ellet nyt usko kirkon opetuksiin?
Autatko?
Jotkut arvelevat kirkon tekevän paljon hyväntekeväisyyttä. Todellisuudessa pääosa kirkollisveroista kuluu henkilöstö- ja kiinteistökuluihin.
Kymmenestä eurosta kirkko käyttää vain euron hyväntekeväisyyteen. Vuoden 2005 seurakuntien tilinpäätösten mukaan diakonian osuus kirkon menoista oli 10,6 %. Summa on laskettu vyöryttämällä, eli mm. hallinnon menoista tietty osa on laskettu mukaan diakoniamenoihin. Ja vaikka kirkko käyttäisi diakoniatyöhön 99 prosenttia tuloistaan, on parempi antaa rahaa järjestölle jonka tavoite on 100-prosenttisesti hyväntekeväisyys.
Sitäpaitsi miksi auttaisit aatteellisen kanavan kautta, jos et aatteeseen usko? Neutraaleja kanavia on olemassa.
Viitsitkö?
Eroaminen kestää vain minuutin. Miksi et viitsisi?
http://www.eroakirkosta.fi/
- - Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan Poikaan, meidän Herraamme, joka sikisi Pyhästä Hengestä, syntyi neitsyt Mariasta, kärsi Pontius Pilatuksen aikana, ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin, astui alas tuonelaan, nousi kolmantena päivänä kuolleista - -
- - Me palvomme yhtä Jumalaa, joka on kolminainen, ja kolminaisuutta, joka on yksi Jumala, persoonia toisiinsa sekoittamatta ja jumalallista olemusta hajottamatta. Isällä on oma persoonansa, Pojalla oma ja Pyhällä Hengellä oma, mutta Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen jumaluus on yksi, yhtäläinen on heidän kunniansa ja yhtä ikuinen heidän majesteettisuutensa. - -
Katkelmat ovat kirkkolain mukaan osa evankelis-luterilainen kirkon uskontunnustusta.
Jos katsomuksesi on toinen, kuulut siihen enemmistöön suomalaisia, joka ei usko kristinuskon perusoppeihin. Se on yksinäänkin riittävä syy erota.
Maksatko?
Kirkollisveroa maksetaan seurakunnasta riippuen 1–2,25 % tuloista. Keskimääräinen vero on noin 165 € kirkon jäsentä kohti. Työikäistä kohti laskettuna vero on suurempi, 200 €:n luokkaa. Oman verosi voit laskea verolaskurilla.
Kirkollisveroa maksetaan kokonaisilta vuosilta. Eroamalla nyt vältyt seuraavan vuoden kirkollisverolta.
Juhlitko?
Monelle syy kuulua kirkkoon ovat elämänkaaren taitejuhlat: lapsen syntymään, aikuistumiseen, parisuhteen solmimiseen ja kuolemaan liittyy uskonnollisia riittejä.
Juhlat onnistuvat hyvin ilman kirkkoa. Uskonnottomat nimiäiset, papittomat häät ja arvokkaat ei-uskonnolliset hautajaiset osaa jokainen järjestää. Apua ja tarvittaessa ulkopuolisen juhlapuhujan saa Pro-Seremonioilta. Rippileirin sijaan voi valita vaikkapa protuleirin.
Harva kaipaa pappia pitämään puhetta tupaantuliaisiin tai syntymäpäiville. Miksi sitten tavan vuoksi pappi vahvistaisi avioliittosi, ellet usko papin opettamiin asioihin? Ja miksi pappi aikanaan siunaisi ruumiisi, ellet nyt usko kirkon opetuksiin?
Autatko?
Jotkut arvelevat kirkon tekevän paljon hyväntekeväisyyttä. Todellisuudessa pääosa kirkollisveroista kuluu henkilöstö- ja kiinteistökuluihin.
Kymmenestä eurosta kirkko käyttää vain euron hyväntekeväisyyteen. Vuoden 2005 seurakuntien tilinpäätösten mukaan diakonian osuus kirkon menoista oli 10,6 %. Summa on laskettu vyöryttämällä, eli mm. hallinnon menoista tietty osa on laskettu mukaan diakoniamenoihin. Ja vaikka kirkko käyttäisi diakoniatyöhön 99 prosenttia tuloistaan, on parempi antaa rahaa järjestölle jonka tavoite on 100-prosenttisesti hyväntekeväisyys.
Sitäpaitsi miksi auttaisit aatteellisen kanavan kautta, jos et aatteeseen usko? Neutraaleja kanavia on olemassa.
Viitsitkö?
Eroaminen kestää vain minuutin. Miksi et viitsisi?
http://www.eroakirkosta.fi/
Vastaukset 6
Vanhimmat
absurdilta, mutta kun siihen perehtyy, ei se enää kuulostakaan niin absurdilta.
Pystyisitkö selittämään mitä tarkoitat? Älä kuitenkaan vaivaudu jos sanomasi on tämä vanha tuttu: Uskontunnustus tuntuu uskottavalta heti kun siihen uskoo.
Perehdypä siis tähän. Tässä pieni verrantolinkki.
Tämä Tampereelta:
http://www.tampere.fi/kuvat/4ZtZoHGWB/ylosnouse.jpg
Ja tämä Michael Jacksonilta:
http://www.youtube.com/watch?v=AtyJbIOZjS8
Mitä yhteistä?
Vastaus: Ev.lut. uskontunnustuksen mukaan kristityt uskovat tuohon.
Perustele usko ateistisesti. Sitäkö haluat? Uskon asioista on mahdoton puhua täysin ilman uskoa. En minäkään pyydä sinua perustelemaan ateismia uskonnollisesti. Nämä ovat ristiriidassa keskenään eikä keskusteluyhteyttä ole.
Olen samaa mieltä siitä, että kunnon keskusteluyhteyttä ateistin ja uskovan välille ei tahdo löytyä. Nimimerkki Kita-Risti väitti kuitenkin, että uskontunnustus ei tuntuisi enää absurdilta, kunhan siihen vain perehtyy kunnolla. Minusta perehtyminen ei riitä vaan tarvitaan myös uskoa eli ollaan taas tutussa kehässä. jos olet eri mieltä, lukisin mielelläni miten uskontunnustus voi kuulostaa järkevältä ilman uskoa?
Tämä on laaja aihe, enkä rehellisyyden nimissä jaksa sitä täydellisesti tähän avata, mutta jotain voin kirjoittaa.
Uskontunnustus alkuperäisimmältä muodoltaan oli joskus alkukirkon aikaan lyhyt ja ytimekäs: Kristus on Herra. Elämä kuitenkin jatkui ympärillä ja ennen pitkää tuli Konstantinolainen käänne 313 jKr., jonka jälkeen 100 vuodessa kristinuskosta tuli vainotusta lahkosta ainoa sallittu uskonto Rooman valtakunnassa.
Tilanne rauhoittui ja enemmän väkeä tuli kastettavaksi ja liitettäviksi paikallisseurakuntiin. Tämä toi myös uusia tulkintoja Raamatun teksteistä, koska teologia vapautui yleisesti keskusteltavaksi aiheeksi. Myös luonnollisesti aikalaistodistajien jo kauan sitten kuoltua traditio ei vakuuttanut kaikkia. Mm. Markion ei kyennyt näkemään samaa Jumalaa Vanhan Testamentin ja Uuden Testamentin välillä. Täten hän ajoi, että Raamatun kaanonista poistettaisiin kaikki muut kirjat paitsi Luukkaan evankelimi ja muutamat Paavalin kirjeet.
300-400-luvulla syntyi myös muita ryhmittymiä kuten Nestoriaanit ja Monofysiitit, joista ensimmäiset korostivat Jeesuksen ihmisyyttä (jota Matteus, Markus korostaa) ja jälkimmäiset korostivat Jeesuksen jumalallista puolta (jota Johannes korostaa evankeliumissaan).
Tähän katolinen kirkko (nyt ei pidä sekoittaa Roomalaiskatoliseen kirkkoon) eli emokirkko oli jo ottanut kannan Nikean konsiilissa 325 jKr, että "joka on samaa olemusta kuin Isä" (vrt. Nikean-Konstantinopolin uskontunnus: http://www.evl.fi/kappeli/nikean.html)
Kun Isä oli Jumala, Poikakin oli samaa olemusta. Tällä perusteella Nestoriaanit tuomittiin harhaoppiseksi.
Tämä on laaja aihe ja olisi helpompi selittää face-to-face.
Pointti on siinä, että alkukirkon uskontunnustus: Kristus on Herra, ei enää riittänyt, koska tuli muita ryhmittymiä (erityisesti gnostilaiset), jotka sanoivat samaa, mutta tarkoittivat kuitenkin sitä eri tavalla.
(Lähde: Dos. Tiensuun kirkkohistorian luennot yleisen teologian peruskurssilla. Vrt. Arffman: Kristinuskon historia ja Dundenberg&Marjanen (toim.): Nag Hammadin kätketty viisaus)
Tarkoitus ei olekaan uskoa uskontunnustukseen. Vaan kirkko uskoo siihen, mitä se uskontunnustus tunnustaa. Uskontunnustuksessa tulee esille kirkon historiassa käyneet väännöt ja ne keskeiset kohdat josta pidetään kiinni. Raamatun mukaan Jumalan Poika tuli maailmaan, kärsi ja kuoli ihmisten syntien tähden.
Tästä saattoi nousta enemmän kysymyksiä, mutta senkin uhalla tällaisen vastauksen kasasin näinä yön pimeinä tunteina.