On aivan looginen johtopäätös ajatella ateismin olevan tuhoisa aate maapallon tulevaisuuden kannalta. Ateismiin siirtyminen aiheuttaa yksilölle ”elämä-on-tässä-ja-nyt-muuta-ei-ole” –tyyppisen elämänfilosofian. Se johtaa myös väistämättä siihen, että kaikki on otettava irti yhden (sen ainoan) elämän aikana. Kun on ehdittävä tämän elämän aikana saamaan ja kokemaan kaikki, johtaa se kokonaisuuden kannalta äärettömän itsekeskeiseen tuhlaavaisuuteen. Maapallon kohtalo on sinetöity, jos ateismi pääsee leviämään pääideologiaksi kaikkialle.
Ottamatta kantaa Jumalan olemassaoloon, on selvää, että uskontoihin liittyvä ikuisen elämän mahdollisuus jarruttaa ihmisen järjetöntä kaiken kokemisen halua jo tässä elämässä tuoden sitä kautta huomattavat ekologiset säästöt. Hindu-uskontoon kuuluu olennaisena osana usko monenkertaiseen elämän kiertokulkuun. Se rajoittanee tehokkaasti halua hävittää maapallon luonnonvarat. Vaikka olisi itsekäs, haluaa varmaankin jättää jälkeensä puhtaan ympäristön seuraaville elämilleen. Hindu-uskonto lieneekin ympäristöystävällisin kaikista uskonnoista.
Ottamatta kantaa Jumalan olemassaoloon, on selvää, että uskontoihin liittyvä ikuisen elämän mahdollisuus jarruttaa ihmisen järjetöntä kaiken kokemisen halua jo tässä elämässä tuoden sitä kautta huomattavat ekologiset säästöt. Hindu-uskontoon kuuluu olennaisena osana usko monenkertaiseen elämän kiertokulkuun. Se rajoittanee tehokkaasti halua hävittää maapallon luonnonvarat. Vaikka olisi itsekäs, haluaa varmaankin jättää jälkeensä puhtaan ympäristön seuraaville elämilleen. Hindu-uskonto lieneekin ympäristöystävällisin kaikista uskonnoista.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Monet fundisuskikset Yhdysvalloissa vastustavat ympäristön suojelua, koska tietävät, että Jeesus tulee takaisin heidän elinaikanaan; minkäs sen on väliä jos maapallon ekologinen tasapaino hiukan järkkyykin.
Ihminen joka todella ymmärtää evoluutioteorian ja yleensäkin ihmisen osan tällä planeetalla, tietää, että elämä on todellinen ihme jota kannattaa varjella kaikin keinoin.
anna elämälle mitään arvoa. Se jättää sen jokaisen yksilön itsensä arvotettavaksi. Jokainen siis voi nähdä elämällä jonkin arvon jos on sellaisen nähdäkseen. Koska ateismi on vain jumaluskon puutetta se ei anna ihmisille tähän mitään välineitä, ainoastaan ottaa pois.
"välineitä" mihinkään sellaiseen, johon ikivanhat, lukemattomia kertoja uudelleenkirjoitetut ja useista eri lähteistä kasatut tulkinnanvaraiset kansantaru-uskomukset antavat. Kokonaan eri asia onkin, tarvitaanko tuollaisia välineitä. Ei tarvita.
huomattavasti suuremman arvon, kuin uskonnot, jolle tämä elämä on vain mitätön välivaihe ihmispolon uskotellessa olevansa jotain niin erikoista että on ansainnut elää ikuisesti. Kuolevaisuutensa kieltäneiden ja sitä pelkäävien ihmisten kuolemanpelon aiheuttama mentaaliblokki synnyttää jumalia ja harhaluuloja kuolemanjälkeisestä "elämästä".
Myönnä kuolemasi olevan lopullinen ja voit olla vapaa.
Tarvitaanko elämälle tarkoitus? Jonkun mielestä on ihan kiva, että universumiin on syntynyt elämää jostain syystä. Joku ei ehkä kaipaa tälläistä syytä ja voi kokea elämän muuten vaan mielekkääksi kun taas joku toinen kokee, että jotain tärkeää jää puuttumaan.
Vapaa mistä? Väitätkö, ettei ateisti sure kuolleita perheenjäseniään vaan on vapaa tälläisestä? Vai onko kyse siitä, että hän voi elää surun murtamana, mutta on vapaa ylimääräisistä oletuksista joista ei ole tieteellistä näyttöä? Jollekin tämä saattaa kuulostaa hyvinkin houkuttelevalta kun taas toisia se ei niin hirveästi houkuttele.
Onhan uskonnoissa se tietysti se riski, että kun on kuollut niin joutuu katumaan sitä, että käytti "arvokasta" aikaa uskonnon harjoittamiseen, minkä lupaukset eivät sitten toteutuneetkaan. Mutta eikö sitä ehdi katumaan sitten kuoleman jälkeenkin?
kestävästä pelosta joutua helvettiin. Kiinnostaisiko?
Eivät tunteet ole uskovaisten yksinoikeus, samoin moraalin kanssa. Sekinhän uskonnottomilla on tottakai korkeampi, uskovien moraali kumpuaa sekin pelosta. Keinotekoista moraalia ylläpidetään pelolla. Sitäpaitsi uskonnoton voi surra läheisensä kuolemaa pelkäämättä tämän joutuvan "helvettiin" oltuaan eläessään vaikkapa väärän lahkon jäsen.
tarpeelliseksi lahdata hiukan erivärisen ja eri tavalla samaan asiaan uskovan naapurinsa, koska niin on tehty jo pari tuhatta vuotta. Mielekästä?
henkilöitä joilta puuttuu jumalusko? Hehän ovat kommunistisissa maissa vainonneet toisin uskovia. Nykyisinkin näkee Kiinasta otettuja kuvia kidutetuista Falun Gong liikkeen jäsenistä.
Tuo on ihan hyvä pointti. Tuollaiset helvetin pelot ovat tyypillisiä fundamentalisteille. Myönnettäköön, että sellaisesta vapautuminen ateismin avulla on varmasti todella vapauttava kokemus. Voi kenties olla niin järisyttävä kokemus, että näkee kaikenlaisen maltillisemmankin uskonnollisuuden pahan siemenenä.
Tällä palstalla osa ateista hyökkää todella rajusti uskonnollisten ihmisten elämänkatsomusta vastaan. Noita viestejä lukiessa tuli provosoiduttua ja vastasin sen vuoksi ketjun aloitukseen. Pahoittelen.
jumaluskot 100-prosenttisesti, enkä tietääkseni ole vainonnut ikinä ketään edes Suomessa, saatika Kiinassa.
tahallasi erään pointin väärin. Ihminen syntyy ateistina. Aina. Uskonnot juntataan päähän myöhemmällä iällä. Myönnän toki, että junttaus ei yleensä tee ihmisestä yhtään sen pahempaa, mutta usein tekee. Ei tarvitse pahoitella, mielipiteensä saa ja pitääkin sanoa, katsantokannasta riippumatta. Palstalla yleisin argumentointivirhe lienee juuri tuo kaiken kierrättäminen mahdollisimman fundamentalistisen kannan kautta. Siihen on helppo notkahtaa itse kenenkin, allekirjoittanut mukaan luettuna.
ja taas päästiin tähän samaan. Ei ne hihhulit koskaan opi mitään.
http://www.simoh.net/argumentaatio/argumentaatioanalyysi.html
>"Ateismiin siirtyminen aiheuttaa yksilölle ”elämä-on-tässä-ja-nyt-muuta-ei-ole” –tyyppisen elämänfilosofian."
Kyseessä ei ole elämänfilosofia, vaan yksinkertainen totuus. Elämä on tässä ja nyt. Kaikki on tässä ja nyt. Asian ymmärtämiseen ei tarvita filosofiaa. Ainoastaan kykyä hyväksyä tosiasiat.
Ajatuksesi toki voivat olla nyt vaikkapa Mars-planeetan pinnan alla, ajassa miljardi vuotta taaksepäin. Mutta tuo ajattelukin tapahtuu siis tässä ja nyt. Todellisuudessa sinulla ei ole mitään mahdollisuutta siirtyä tekemään havaintoja Marsin pinnan alle. Puhumattakaan siitä, että voisit siirtyä ajassa miljardi vuotta taaksepäin.
Päinvastoin.
Ateistille tämä maailma ja ympäristö on nyt ja tässä. Se on ainoa mitä meillä on, uutta ei tule. Sukupuuttoon kuolleet lajit ovat kuolleet lopullisesti, eikä niitä enää tavata missään tuonpuoleisessa taivaan reservaatissa.
Toista on uskiksilla. Raamattu sanoo: lisääntykää ja täyttäkää maa. Hyödyntäkää kaikkia kasveja ja eläimiä.
Kristinusko on myös eskatologinen uskonto, joka jatkuvasti paasaa, että Messias tulee ihan kohta takaisin, joten eihän tässä mitään ympäristöä ehdi eikä kannata suojella kun maailmanloppu ja uskovaisten tempaus pois on kohta kuitenkin edessä. Maailma tulee kristityn mukaan kuitenkin pian tuhoutumaan. Miksi siis viivyttää sen tuhoutumista?
Luonnonvarat ja eläimet ovat Jumalan ihmisen valtaan antamia, joten ihmiset saavat kohdella niitä miten haluavat.
Kylmän sodan aikana Jenkkilässä oli krisselilahkojan jotka vastustivat neuvotteluja Neuvostoliiton, Pahan Valtakunnan kanssa. Nämä krisselit tahtoivat välitöntä maailmanlaajuista ydinsotaa, koska se jouduttaisi Jeesuksen paluuta ja jumalattomien ateistien ja vääräuskoisten tuhoa.
- sinä pistät noita vääristyneitä näkemyksiäsi kristittyjen sanomiksi - olet aivan pihalla vainoharhoinesi...
No huhhuh! Minusta tuo asia on kyllä aivan päinvastoin. Kun minulla on vain tämä AINOA elämä, niin aion elää sen HYVIN. Ja tämä tarkoittaa ainakin omalla kohdallani sitä että otan AINA huomioon tekojeni seuraukset. En halua minkään elollisen kärsivän, haluan auttaa heikompiani (eläimiä,lapsia...jne). Haluan elää elämäni vahigoittamatta muita, niin henkisesti, kuin fyysisesti, koska KAIKKI elämä pallollamme on arvokasta.
Otan elämässäni aina huomioon esim. ympäristöongelmat esim. kierrättämällä tai vaihtamalla vihreään sähköön ja vähentämällä energiankulutusta. Koska ihmiskunnalla on vain tämä yksi planeetta siitä on pidettävä huolta tulevia sukupolvia varten ( ja tietysti muu eliöstö kuin ihminen mukaanlukien ).
Vaikka olen uskonnoton, ateisti, niin silti minulla on olemassa ETIIKKA ja MORAALI. Ne eivät tarvitse uskontoja ollakseen olemassa, terve järki riittää. Ajatuksella, että on olemassa tämä ainoa elämä, sen arvo on hyvin suuri. Jopa esim. hyttysen elämä on arvokas koska se on osa ravintoketjua ja sekin elää AINOAA elämäänsä. Onko vierasta logiikkaa? Jos odottaisin jotain tuonpuoleista elämää, niin samapa sen miten tämän elämän elää koska parempaa on luvassa?
Se että otan kaiken irti tästä elämästä, ei tarkoita kaiken tuhoamista oman edun vuoksi! Kummallinen ajattelutapa! Toki myönnän että poikkeuksiakin löytyy niin ateisteista kuin uskovaisistakin. On loukkaavaa väittää ateisteja /uskonnottomia itsekeskeisiksi ja vailla moraalia oleviksi. Ovatko muut kanssani samaa mieltä?
Olen mielestäni hyvä ihminen, jopa ILMAN uskonnollisuutta!
No, varmaan ainakin tuhannennen kerran: ateismihan ei sinällään ole aate, vaan ainoastaan jumaliin uskomattomuutta. Ja ne jumalaan uskomattovat voivat edustaa monenlaisia aatteita, humanistisia, ekologosia ja jopa uskontoja ilman jumalaa.
Sinäkö lähdet siitä, että tuhlaaminen ja kuluttaminen on itsestään selvästi ihmiselle luontainen tavoite. Ei kai se ihan noin yksioikoista ole. Kuluttaminen on aika pitkälle kulttuurista kiinni. Nyky-yhteiskunnassa (kristillisessä viitekehyksessä) odotetaan, että ihminen kilpailee aina muiden kanssa ja on ainakin ulkoisesti trendikkään oloinen ja vaikuttaa maksukykyiseltä, ettei vaikuttaisi häviäjältä. Sitäpaitsi monella ihmisellä on jälkeläisiä, joiden tulevat elinolosuhteet huolestuttavat ja kannustavat ympäristöystävällisiin valintoihin. Minua lapsettomana huolestuttaa mm. jääkarhujen tulevaisuus.
Buddhalaisuuteen muuten kuuluu myös uudestisyntymisen kiertokulku. Myös kohtuuden arvostus ja henkilökohtainen vastuu omista teoista kannustaa ihmisiä elämään ympäristöystävällisesti ja turhia pröystäilemättä.
Kaikkien pitäisi hyljätä evoluution meille suoma järki ja alkaa elämään kuten uskovaiset. Ei se haittaa vaikka vähän valehdellaan muille sekä itselle. Tärkeintä on että laji säilyy. Ja ainiin JEESUS sitä ja tätä.
Voi voi vit**!
ei tuo ”elämä-on-tässä-ja-nyt-muuta-ei-ole” aina tarkoita tuhlaamista ja itsekeskeisyyttä...
en ymmärrä vaan sitä että jos esim. haluaa hypätä laskuvarjolla niin pitäisikö se jättää seuraavaan elämään?
Elää kurja eläämä nyt, ens kerralla vois olla sit vähän hauskempaa ja jne.
Ateistin ajatus tulevaisuudesta kuoleman jälkeen on se mitä jätämme jälkeen tuleville sukupolville
Ei se mitä jätämme tänne koska tulemme itse takaisin
se jos mikä on ITSEKESKEISTÄ!!!
Mutta toisaalta eihän uskovaisten tarvitse tuollaisia asioita miettiä, koska jumala pelastaa ja kääntää asiat kumminkin parhain päin
Näin olen ainakin ymmärtäny täällä olevista viesteistä