Miksi en osaa surra mulle läheisten ihmisten poismenoa...
Viikko sitten sain tietää, että läheinen ystäväni on kuollut.
Sitä ennen on kuollut muutamia kavereita, pappa, eno, setä sekä yksi läheinen ystävä.
En ole kenenkään kohdalla surrut...en osaa
Kolme vuotiaana, kun multa kuoli isä niin sitä surin mielettömästi ja seurauksena siitä vetäydyin itseeni ja rupesin imemään peukaloa sekä itkeskelin vuosia isääni.
Olenko silloin pikkutyttönä kokenut jo sen pahimman surun, ettei enään mikään tunnu missään vai missä vika on...
Elokuvia, dokumentteja ym. katsellessani kyllä pillahdan itkuun mennen tullen ja suren...
Tunnen mieletöntä inhoa itseäni kohtaan, kun en pysty suremaan minulle rakkaiden ihmisten poismenoa.
Viikko sitten sain tietää, että läheinen ystäväni on kuollut.
Sitä ennen on kuollut muutamia kavereita, pappa, eno, setä sekä yksi läheinen ystävä.
En ole kenenkään kohdalla surrut...en osaa
Kolme vuotiaana, kun multa kuoli isä niin sitä surin mielettömästi ja seurauksena siitä vetäydyin itseeni ja rupesin imemään peukaloa sekä itkeskelin vuosia isääni.
Olenko silloin pikkutyttönä kokenut jo sen pahimman surun, ettei enään mikään tunnu missään vai missä vika on...
Elokuvia, dokumentteja ym. katsellessani kyllä pillahdan itkuun mennen tullen ja suren...
Tunnen mieletöntä inhoa itseäni kohtaan, kun en pysty suremaan minulle rakkaiden ihmisten poismenoa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Voi ystävä hyvä, tiedän tunteen. Kun oma poikani kuoli vaajaat 3 vuotta sitten, se oli suurin suru mitä olen koskaan joutunut kokemaan. Sen jälkeen olen ollut muuutamissa, melko läheisten hautajaisissa, mutta niissä olen itkenyt oman lapseni kuolemaa, mistä on niin vähän aikaa. Sinun isäsi poismenosta on kuitenkin kulunut jo niin kauan, että luultavasti olet itkusi hänen menetyksestään itkenyt. Mutta hän on kuitenkin sinulle merkittävämpi kuin muut poimenneet.
tiedän tasan miltä susta tuntuu.Isäni kuoli kun olin 11v. Nyt olen 15v. pahin asia elämässä on tapahtunut mulle ja muu tuntuu yhtätekevältä tai sitten tunteet hukassa. Joku aikaa sitten RAKAS pappani kuoli ja tuntuu etten ole tarpeeksi suurut. Tuli taas isän kuolema enemmän mieleen. Minä myös olen yhdelle ystävälle avautunut kerran ja pato "murtui täysin". Alon itkeä jokapäiväisten asioiden parissa, juuri esim. televisiota katsellessa jos tuli surullinen kohta. Se on tapa näyttää surua tolleen kun muuten en kenellekkään halua avautua.
Luulen, että toi on ihan normaalia sun kohalla, mutta muista yrittääpuhua tunteistasi, ettei ne padoudu.Muuten tulee ihmisestäkylmäja tunteeton. Sulla on oikeus surra vaikka 20 vuotta vielä , etsiskele tunteitasi.. Tsemppiä