Minun mielestäni valtion ei pitäisi tahallisesti vaikeuttaa köyhien ihmisten oloja ja olettaa, ettei kukaan halua tehdä työtä.
Opiskelu kannattaisi aina, mutta ihminen, jolla ei ole rahaa ja joka joutuu työnvälityksen hampaisiin, joutuu elämään epämääräisyydessä, joka tuhoaa vapaan luomisvoiman. Ei tiedä koskaan, mihin hanttihommaan seuraavaksi määrätään - sellaiseen, joka ei millään tavalla ole omaa alaa eikä edistä pääsemistä mahdollisimman hyvään elämään tulevaisuudessa.
Olisi hyvä, jos valtio voisi olla kuin yksityisihminen, joka elättää omaa joukkoaan.
Se antaisi elämän perusedellytykset kaikille ja
ihmiset olisivat vapaat ahdistavasta pakosta
"suoriutua, vaikka eivät voi suoriutua hyvin".
Valtio itse ei tarvitsisi mitään, vaan voisi antaa kaiken joukolleen. Ihmiset voisivat
vapaasti ansaita ja yrittää ilman rasittavaa
verotusta.
Voisiko valtio saada jotenkin varansa siitä, mistä yksityisihminen saa?
Pitäisi kaikin tavoin pyrkiä vähentämään pahaa oloa aiheuttavia virallisia pakotteita, jotka syöksevät ihmisiä itsemurhiin ja sairauksiin ja tekevät elämän kurjaksi.
Tällaisia ovat mielestäni esim. karenssikäytäntö, joka turhaan kiristää ihmisiä
ja saa heidät tuntemaan olonsa epäonnistuneiksi ja huonoiksi. Työttömien kohtelua virastoissa
pitäisi parantaa.
Jos turhat kapulat otettaisiin pois rattaista, olisi helpompaa päästä ideaaliseen elämään johtavan kehityksen vaunuun.
Olisi parempi, että ihmiset olisivat monipuolisesti kehittyneitä ja voisivat käyttää aikansa hyvintuettuun opiskeluun - oli ala sitten
käytännöllisempi tai enemmän unelmien ja aatosten tasolla leijaileva, kuin että he joutuvat kitumaan työttöminä ja tekemään itselleen sopimattomia töitä mieli karvaudesta harmaana.
Sillä tavalla maa voisi olla täynnä hyvinvoivia
ihmisiä, joita ei turhaan pidettäisi huonoina ja
jotka voisivat arvostaa itseään ja tulla arvostetuiksi.
Vapaisiin työpaikkoihin, jotka eivät kohtaa
maassa olevien kykyjä ja tarpeita, voisi sitten tulla ihmisiä jostain kiltistikäyttäytyvien ihmisten maista.
Monilla on vaikeuksia, kun opintorahat loppuvat kesken eikä oikein osaa tehdä minkään alan töitä.
Miksi sellaisten ihmisten pitäisi lopettaa opiskelu ja siirtyä työttömäksi, kun heidän kuitenkin on hankalaa työllistyä tyydyttävällä tavalla ilman todistusta ja he olisivat kiinnostuneita omasta alastaan, jonka työpaikkoihin heidän on mahdotonta päästä?
Eikö olisi parempi antaa heille tarvittava
opintoraha sen sijaan, että maksetaan heille
lähes yhtä suurta työttömyysrahaa tai että
passitetaan heidät sosiaaliluukulle?
Sen lisäksi, että se olisi ehdottoman järkevää, se takaisi niille ihmisille kunnon tulevaisuuden ja hyvän mielen vakaan ja onnistuneen elämän
aiheuttamana. Yksi mahdollisuus olisi se paljon
puhuttu kansalaispalkka.
Ei pitäisi olettaa, että hyvin suuri osa ihmisistä on niitä, jotka haluavat pelkästään laiskotella ja juopotella pienillä tuloilla.
Ja jos jonkinsuuruinen osa onkin, se on kuitenkin pienempi paha kuin nykyinen puristava
käytäntö kaikkine lahjakkuuksientuhlaamisineen.
Selkeä taattu perustoimeentulo vapauttaisi ihmiset luovuuteen ja sellaisenkin opiskeluun, joka ei ole kiinni jonkin uraputken alkupäässä.
Sekin nähtäisiin tärkeäksi. Ihmisistä tulisi
monipuolisesti lahjakkaita, terveitä ja iloisia ja he olisivat kykeneviä kehittämään uusia ideoita ja keksintöjä. He voisivat myös käyttää
enemmän aikaansa laadukkaaseen yhdessäoloon
perheensä ja ystäviensä kanssa, kun heillä olisi
kunnollista puhuttavaa ja tekemistä innostavan elämänsä takia.
Opiskelu kannattaisi aina, mutta ihminen, jolla ei ole rahaa ja joka joutuu työnvälityksen hampaisiin, joutuu elämään epämääräisyydessä, joka tuhoaa vapaan luomisvoiman. Ei tiedä koskaan, mihin hanttihommaan seuraavaksi määrätään - sellaiseen, joka ei millään tavalla ole omaa alaa eikä edistä pääsemistä mahdollisimman hyvään elämään tulevaisuudessa.
Olisi hyvä, jos valtio voisi olla kuin yksityisihminen, joka elättää omaa joukkoaan.
Se antaisi elämän perusedellytykset kaikille ja
ihmiset olisivat vapaat ahdistavasta pakosta
"suoriutua, vaikka eivät voi suoriutua hyvin".
Valtio itse ei tarvitsisi mitään, vaan voisi antaa kaiken joukolleen. Ihmiset voisivat
vapaasti ansaita ja yrittää ilman rasittavaa
verotusta.
Voisiko valtio saada jotenkin varansa siitä, mistä yksityisihminen saa?
Pitäisi kaikin tavoin pyrkiä vähentämään pahaa oloa aiheuttavia virallisia pakotteita, jotka syöksevät ihmisiä itsemurhiin ja sairauksiin ja tekevät elämän kurjaksi.
Tällaisia ovat mielestäni esim. karenssikäytäntö, joka turhaan kiristää ihmisiä
ja saa heidät tuntemaan olonsa epäonnistuneiksi ja huonoiksi. Työttömien kohtelua virastoissa
pitäisi parantaa.
Jos turhat kapulat otettaisiin pois rattaista, olisi helpompaa päästä ideaaliseen elämään johtavan kehityksen vaunuun.
Olisi parempi, että ihmiset olisivat monipuolisesti kehittyneitä ja voisivat käyttää aikansa hyvintuettuun opiskeluun - oli ala sitten
käytännöllisempi tai enemmän unelmien ja aatosten tasolla leijaileva, kuin että he joutuvat kitumaan työttöminä ja tekemään itselleen sopimattomia töitä mieli karvaudesta harmaana.
Sillä tavalla maa voisi olla täynnä hyvinvoivia
ihmisiä, joita ei turhaan pidettäisi huonoina ja
jotka voisivat arvostaa itseään ja tulla arvostetuiksi.
Vapaisiin työpaikkoihin, jotka eivät kohtaa
maassa olevien kykyjä ja tarpeita, voisi sitten tulla ihmisiä jostain kiltistikäyttäytyvien ihmisten maista.
Monilla on vaikeuksia, kun opintorahat loppuvat kesken eikä oikein osaa tehdä minkään alan töitä.
Miksi sellaisten ihmisten pitäisi lopettaa opiskelu ja siirtyä työttömäksi, kun heidän kuitenkin on hankalaa työllistyä tyydyttävällä tavalla ilman todistusta ja he olisivat kiinnostuneita omasta alastaan, jonka työpaikkoihin heidän on mahdotonta päästä?
Eikö olisi parempi antaa heille tarvittava
opintoraha sen sijaan, että maksetaan heille
lähes yhtä suurta työttömyysrahaa tai että
passitetaan heidät sosiaaliluukulle?
Sen lisäksi, että se olisi ehdottoman järkevää, se takaisi niille ihmisille kunnon tulevaisuuden ja hyvän mielen vakaan ja onnistuneen elämän
aiheuttamana. Yksi mahdollisuus olisi se paljon
puhuttu kansalaispalkka.
Ei pitäisi olettaa, että hyvin suuri osa ihmisistä on niitä, jotka haluavat pelkästään laiskotella ja juopotella pienillä tuloilla.
Ja jos jonkinsuuruinen osa onkin, se on kuitenkin pienempi paha kuin nykyinen puristava
käytäntö kaikkine lahjakkuuksientuhlaamisineen.
Selkeä taattu perustoimeentulo vapauttaisi ihmiset luovuuteen ja sellaisenkin opiskeluun, joka ei ole kiinni jonkin uraputken alkupäässä.
Sekin nähtäisiin tärkeäksi. Ihmisistä tulisi
monipuolisesti lahjakkaita, terveitä ja iloisia ja he olisivat kykeneviä kehittämään uusia ideoita ja keksintöjä. He voisivat myös käyttää
enemmän aikaansa laadukkaaseen yhdessäoloon
perheensä ja ystäviensä kanssa, kun heillä olisi
kunnollista puhuttavaa ja tekemistä innostavan elämänsä takia.
Vastaukset 3
Vanhimmat
millä sinä rahoitat tuon maalamasi elämän.
Edes työssä olosi aikana usein 30-45 vuotta maksamasi eläkerahasto ei maksa nyt sinulle säästöön rahastoon makaamaasi eläkettä.
Eläkerahastot ovat politiikkojen pelinappuloina ja niitä sijoitellaan ja niillä tehdään kauppaa, mutta alkuperäiseen tarkoitukseen niitä ei anneta
Kirjoitus on kuitenkin myönteinen ja siinä asioihin suhtaudutaan optimistisesti. Kirjuksessa on uskoa paremman tulevaisuuden mahdollisuuteen. Asioita on siinä myös hyvin perusteltu.
asiaan aika hyvin. Oma näkökantani on sellainen että jokaisen pitäisi saada maksuton koulunkäynti myös ammatillisissa oppilaitoksissa. Sekä täysin verovapaata tuloa ansaita 6vuoden ajan peruskoulun oppivelvollisuuden jälkeen. Tämä kannustaisi jo hyvin varhaisessa vaiheessa siirtymään koulun penkiltä työelämään. Mikäli opiskelee pidempään kuin 6vuotta tulisi ylittäviltä vuosilta maksaa koululle asianmukainen lukuvuosimaksu. Mikäli olisi viisas niin opiskelisi 3vuotta, tuon jälkeen valmistuisi johonkin ammattiin ja tekisi töitä seuraavat 3vuotta verovapaasti ja tämän jälkeen vasta hakeutuisi kouluun jos mielii insinööriksi niin olisi jotain työkokemusta asioiden valmistamisesta niin olisi helpompi sisäistää suunnittelupuolta.