Kantohinta=Hankintahinta??

Ainakin juuri tehdyn hankintakaupan perusteella väitän, että hankintapuulle saa kovemman hinnan kuin pystykaupassa myös tukin osalta. Vertailuna käytän viimeisimpiä tarjolla olevia tilastotietoja pystykaupoista.
Hankinnassa tulee helposti tarjottua tukiksi laadultaan rajatapauksia eikä katkonta mene ostajan vaan myyjän toiveiden mukaisesti. Samoin kuitupuu voidaan ottaa tarkemmin, koska ei motomies vaihda moneen kertaan puulajia esimerkiksi suurta kuusta katkoessaan, korkeintaan tukista hiokkeeksi tai selluksi tilanteen mukaan. Ja sitäpaitsi viivan alle jää hankintatyössä enemmän, kun saa vähentää hankintatyöosuuden verotuksessa 125 kuution asti verottomana. Vähentäähän pitää enemmänkin, mutta em rajan ylittävästä osasta muodostuu työtuloa tekijälleen.

vaihtelvainen kirjoitti:

Ainakin juuri tehdyn hankintakaupan perusteella väitän, että hankintapuulle saa kovemman hinnan kuin pystykaupassa myös tukin osalta. Vertailuna käytän viimeisimpiä tarjolla olevia tilastotietoja pystykaupoista.
Hankinnassa tulee helposti tarjottua tukiksi laadultaan rajatapauksia eikä katkonta mene ostajan vaan myyjän toiveiden mukaisesti. Samoin kuitupuu voidaan ottaa tarkemmin, koska ei motomies vaihda moneen kertaan puulajia esimerkiksi suurta kuusta katkoessaan, korkeintaan tukista hiokkeeksi tai selluksi tilanteen mukaan. Ja sitäpaitsi viivan alle jää hankintatyössä enemmän, kun saa vähentää hankintatyöosuuden verotuksessa 125 kuution asti verottomana. Vähentäähän pitää enemmänkin, mutta em rajan ylittävästä osasta muodostuu työtuloa tekijälleen.

Lue lisää

1v sitten tein pystykaupat mitä metsälehdissä julkaistaviin puun markkinahintoihin keskiarvo tulee tukissa oli n 50c ero pystykaupan eduksi, hankintahintaan verrattuna myymässäni palstassa.Varmasti on ajankohdalla ja ostajalla merkitystä.
Myöskin miten hankintakaupalla tehtäessä mikäli itse ei koneita omista keräys suoritetaan ? aikanaan naapuri ajoi itselleni pienen hankintakaupan puut kasaan maksaa tietenkin se.Käyhän hankintakauppa kuntoilusta ja on terveellistä palkka jää kovin pieneksi.

että konemitta ei pitäis paikkaansa? Kukaan yrittäjän ei pidä koneensa mittalaitetta miinuksella koska hän saa rahansa hakatun puumäärän mukaan, yleensä kone on n. 1 % plussalla, eli mittariin kertyy n. prosentti enemmän puuta kuin sitä todellisuudessa on. Myös pystykaupassa myyjä saa ja pitää vaatia tarkistusmittaus saksilla, siinä saat olla mukana. Ja kun kuitupinoa "mitataan" laanilla se on arvioimista, niin monta eri mittaustulosta kuin mittaajia.
Toki asiasta saa olla erimieltä mutta epäilen että jos hinta on sama niin ei siinä tien varressa ole hankintamitalla ainakaan niin paljon enemmän puuta että siitä sais itselleen kohtuullisen palkan ja kulut peitettyä.

petri-79 kirjoitti:

että konemitta ei pitäis paikkaansa? Kukaan yrittäjän ei pidä koneensa mittalaitetta miinuksella koska hän saa rahansa hakatun puumäärän mukaan, yleensä kone on n. 1 % plussalla, eli mittariin kertyy n. prosentti enemmän puuta kuin sitä todellisuudessa on. Myös pystykaupassa myyjä saa ja pitää vaatia tarkistusmittaus saksilla, siinä saat olla mukana. Ja kun kuitupinoa "mitataan" laanilla se on arvioimista, niin monta eri mittaustulosta kuin mittaajia.
Toki asiasta saa olla erimieltä mutta epäilen että jos hinta on sama niin ei siinä tien varressa ole hankintamitalla ainakaan niin paljon enemmän puuta että siitä sais itselleen kohtuullisen palkan ja kulut peitettyä.

Lue lisää

Toki kaikille konekuskeille maksetaan tehtyjen kuutioiden mukaan. Tämähän on julkista tietoa. Mitä muuta maksetaan erilaisten nimikkeiden varjolla, onkin kokonaan toinen asia.

Toki mittalaitteen kalibroinneissa ja tarkistuksissa todetaan tai säädetään mittalaite näyttämään prosentin tai pari plussaa. Mitähän mittaus näyttää varsinaisen työn aikana. Onkohan tässä syy, miksi mittauslainsäädäntö ei salli yllätystarkastusta mittauksen oikeellisuudesta. Aina pitää ostajan kanssa sopia etukäteen ajankohta. Saattaisiko yllätystarkistuksen tulos aiheuttaa ikäviä yllätyksiä ostajalle?

Miksiköhän lainsäädäntö ei vaadi myyjälle tietoa mittalaitteen kalibrointiajankohdista? Löytyisikö kalibrointeja liikaa ajankohdista juuri ennen sovittua mittauksen oikeellisuuden tarkistusta?

Miksiköhän lainsäädäntö ei anna myyjälle oikeutta hakkuukoneen mitaustuloksiin ja niiden laskentaohjelmiin? Lainsäädännön mukaan myyjä saa listat vain ostajalta: Miten lista vastaa hakkuukoneen mittauksia onkin myyjän asia.

Kait myyjä voisi olla hakkuuajan metsässä valvomassa itse, että kaikki sujuu oikein. Ja todennäköisesti tällöin ei mitään ongelmia syntyisikää. Koneelta voisi saada suoraan tarvittavat tiedot, vaikka lainsäädäntö ei sitä edellytäkään.

Valitettavasti iso osa metsistä on nykyään kaukana asuvien kaupunkilaisten omaisuutta. Tällöin on myyjän paikalla olo kyseenalaista, tai oikeastaan on varmaa, ettei myyjä voi mitenkään paikallisesti tarkistaa asioita.

Kait sen käsimittauksenkin voisi kauppasopimukseen vaatia. Kyseenalaista olisi myynnin onnistuminen tai ainakin hinta. Ja seuraava kauppa ei onnistuisi ensinkään.

MTK.n kanta on, että puun myynti perustuu luottamukseen. Luottamus on tärkein, eikä sitä voi horjuttaa tuomalla esiin epäilyksiä rehellisyydestä. Suuret ostajathan ovat tunnetusti rehellisiä puukaupoissa.

Perämetsä kirjoitti:

Toki kaikille konekuskeille maksetaan tehtyjen kuutioiden mukaan. Tämähän on julkista tietoa. Mitä muuta maksetaan erilaisten nimikkeiden varjolla, onkin kokonaan toinen asia.

Toki mittalaitteen kalibroinneissa ja tarkistuksissa todetaan tai säädetään mittalaite näyttämään prosentin tai pari plussaa. Mitähän mittaus näyttää varsinaisen työn aikana. Onkohan tässä syy, miksi mittauslainsäädäntö ei salli yllätystarkastusta mittauksen oikeellisuudesta. Aina pitää ostajan kanssa sopia etukäteen ajankohta. Saattaisiko yllätystarkistuksen tulos aiheuttaa ikäviä yllätyksiä ostajalle?

Miksiköhän lainsäädäntö ei vaadi myyjälle tietoa mittalaitteen kalibrointiajankohdista? Löytyisikö kalibrointeja liikaa ajankohdista juuri ennen sovittua mittauksen oikeellisuuden tarkistusta?

Miksiköhän lainsäädäntö ei anna myyjälle oikeutta hakkuukoneen mitaustuloksiin ja niiden laskentaohjelmiin? Lainsäädännön mukaan myyjä saa listat vain ostajalta: Miten lista vastaa hakkuukoneen mittauksia onkin myyjän asia.

Kait myyjä voisi olla hakkuuajan metsässä valvomassa itse, että kaikki sujuu oikein. Ja todennäköisesti tällöin ei mitään ongelmia syntyisikää. Koneelta voisi saada suoraan tarvittavat tiedot, vaikka lainsäädäntö ei sitä edellytäkään.

Valitettavasti iso osa metsistä on nykyään kaukana asuvien kaupunkilaisten omaisuutta. Tällöin on myyjän paikalla olo kyseenalaista, tai oikeastaan on varmaa, ettei myyjä voi mitenkään paikallisesti tarkistaa asioita.

Kait sen käsimittauksenkin voisi kauppasopimukseen vaatia. Kyseenalaista olisi myynnin onnistuminen tai ainakin hinta. Ja seuraava kauppa ei onnistuisi ensinkään.

MTK.n kanta on, että puun myynti perustuu luottamukseen. Luottamus on tärkein, eikä sitä voi horjuttaa tuomalla esiin epäilyksiä rehellisyydestä. Suuret ostajathan ovat tunnetusti rehellisiä puukaupoissa.

Lue lisää

Taidat olla itse varsinainen rikollinen ja petturi jos ajattelet yrittäjiä ja metsäyhtiöitä rikolliseksi.Tuolla moraalillasi maamme olisi jo kauan sitten ollut kaaoksessa.

Perämetsä kirjoitti:

Toki kaikille konekuskeille maksetaan tehtyjen kuutioiden mukaan. Tämähän on julkista tietoa. Mitä muuta maksetaan erilaisten nimikkeiden varjolla, onkin kokonaan toinen asia.

Toki mittalaitteen kalibroinneissa ja tarkistuksissa todetaan tai säädetään mittalaite näyttämään prosentin tai pari plussaa. Mitähän mittaus näyttää varsinaisen työn aikana. Onkohan tässä syy, miksi mittauslainsäädäntö ei salli yllätystarkastusta mittauksen oikeellisuudesta. Aina pitää ostajan kanssa sopia etukäteen ajankohta. Saattaisiko yllätystarkistuksen tulos aiheuttaa ikäviä yllätyksiä ostajalle?

Miksiköhän lainsäädäntö ei vaadi myyjälle tietoa mittalaitteen kalibrointiajankohdista? Löytyisikö kalibrointeja liikaa ajankohdista juuri ennen sovittua mittauksen oikeellisuuden tarkistusta?

Miksiköhän lainsäädäntö ei anna myyjälle oikeutta hakkuukoneen mitaustuloksiin ja niiden laskentaohjelmiin? Lainsäädännön mukaan myyjä saa listat vain ostajalta: Miten lista vastaa hakkuukoneen mittauksia onkin myyjän asia.

Kait myyjä voisi olla hakkuuajan metsässä valvomassa itse, että kaikki sujuu oikein. Ja todennäköisesti tällöin ei mitään ongelmia syntyisikää. Koneelta voisi saada suoraan tarvittavat tiedot, vaikka lainsäädäntö ei sitä edellytäkään.

Valitettavasti iso osa metsistä on nykyään kaukana asuvien kaupunkilaisten omaisuutta. Tällöin on myyjän paikalla olo kyseenalaista, tai oikeastaan on varmaa, ettei myyjä voi mitenkään paikallisesti tarkistaa asioita.

Kait sen käsimittauksenkin voisi kauppasopimukseen vaatia. Kyseenalaista olisi myynnin onnistuminen tai ainakin hinta. Ja seuraava kauppa ei onnistuisi ensinkään.

MTK.n kanta on, että puun myynti perustuu luottamukseen. Luottamus on tärkein, eikä sitä voi horjuttaa tuomalla esiin epäilyksiä rehellisyydestä. Suuret ostajathan ovat tunnetusti rehellisiä puukaupoissa.

Lue lisää

Aina olen saanut suoraan motokuskilta mittalistat, usein melkein pyytämättäkin kun olen käynyt kuviolla työn edistymistä seuraamassa. Ja harvennuksilla olen istuskellut itsekin mukana otettavia puita valitsemassa.Ja ostajan valvonta on usein käynyt tarkistamassa myös hakkuun aikana, että mittalaitteet ovat sallitussa rajoissa, ainakin kun on suurempia leimikkoja ollut ja lämpötilat vaihtelevat paljon. Hyvällä asenteella pääsee hyvään yhteistyöhön!

petri-79 kirjoitti:

että konemitta ei pitäis paikkaansa? Kukaan yrittäjän ei pidä koneensa mittalaitetta miinuksella koska hän saa rahansa hakatun puumäärän mukaan, yleensä kone on n. 1 % plussalla, eli mittariin kertyy n. prosentti enemmän puuta kuin sitä todellisuudessa on. Myös pystykaupassa myyjä saa ja pitää vaatia tarkistusmittaus saksilla, siinä saat olla mukana. Ja kun kuitupinoa "mitataan" laanilla se on arvioimista, niin monta eri mittaustulosta kuin mittaajia.
Toki asiasta saa olla erimieltä mutta epäilen että jos hinta on sama niin ei siinä tien varressa ole hankintamitalla ainakaan niin paljon enemmän puuta että siitä sais itselleen kohtuullisen palkan ja kulut peitettyä.

Lue lisää

Hankinnalla saat 125 mottia verotta ja kulut vähennyksinä. Sitten kun sen vielä tekee vuodenvaihteessa niin sehän on 250 mottia. Meinaakko että ei jäis ittelle mitään?

ihan tosissaan kirjoitti:

Hankinnalla saat 125 mottia verotta ja kulut vähennyksinä. Sitten kun sen vielä tekee vuodenvaihteessa niin sehän on 250 mottia. Meinaakko että ei jäis ittelle mitään?

Työn osuus on verton 125M3 asti ja jos oot 2006 vuonna kirjanna tehdyksi 125m3, mutta luovvutit vasta 2007 puut virmalle määrä voi olla 250m3 2007. Pykälälleen en osaa kirjoittaa mutta vero ohjeista löytyy tämä.

Katsoin juuri puutavaralajien pysty ja hankintahintoja. Kuusitukin hankintahinta on noin 1 euron alhaisempi kuin pystyhinta! Vaikka artikkelissa pystykauppojen hinnoittelua ylistettiinkin, ei millään jaksa ymmärtää miten hintaero voi olla negatiivinen hankintahintaan päin.
Hankintakauppojenkin etuja olisi vastapainoksi voitu vertailla esim. niin että, hallintokulut ovat lähes olemattomat hankintakaupoissa. Ostaja saa mitä tilaa tikkua ristiin laittamatta. Hakkuu ja rajarikkomuksia, tie, varasto, korjuujälki, ym. riitoja ja lisäkustannuksia ei tarvitsisi ottaa huomioon hinnoittelussa, jne. muitakin ennakoimattomia kustannuksia voi tulla.
Kaiken edellä kuvatun huomioon ottaen artikkelin väittämä pystykauppojen edullisuudesta tuntuu vähintäänkin oudolta ja harhaanjohtavalta.

Kusetusta kirjoitti:

Katsoin juuri puutavaralajien pysty ja hankintahintoja. Kuusitukin hankintahinta on noin 1 euron alhaisempi kuin pystyhinta! Vaikka artikkelissa pystykauppojen hinnoittelua ylistettiinkin, ei millään jaksa ymmärtää miten hintaero voi olla negatiivinen hankintahintaan päin.
Hankintakauppojenkin etuja olisi vastapainoksi voitu vertailla esim. niin että, hallintokulut ovat lähes olemattomat hankintakaupoissa. Ostaja saa mitä tilaa tikkua ristiin laittamatta. Hakkuu ja rajarikkomuksia, tie, varasto, korjuujälki, ym. riitoja ja lisäkustannuksia ei tarvitsisi ottaa huomioon hinnoittelussa, jne. muitakin ennakoimattomia kustannuksia voi tulla.
Kaiken edellä kuvatun huomioon ottaen artikkelin väittämä pystykauppojen edullisuudesta tuntuu vähintäänkin oudolta ja harhaanjohtavalta.

Lue lisää

Yksinkertaista. Pystykaupassa yhtiö saa just niitä puutavaralajeja esim. katkonnan osalta mitä tarvitsee, ja voi suorittaa hakkuun juuri silloin kun tarvitsee. Hinnoittelulla halutaan vielä erikseen painottaa kauppoja pystykauppojen suuntaan.

Hakkuukustannukset kunnon päätehakkuuleimikossa eivät ole merkittävät, enemmän painavat edellämainitut syyt. Harvennuksissa pystykaupalle maksetaan sitten vähemmän, ja silloin hankinta voikin jopa kannattaa myös tukin osalta.

Moto mittaa puut pätkissä vaikka 30 cm välein ja käyttää muunto kertoimia mitkä on aparaattiin syötetty tasaa huippuja ja sen semmoista.
Tien varsi mitassa käytetään latv paksuus/keskipituus kertoimia jotka on tutkimus laitos tietyllä otannoilla luoneet.
MOLEMMAT MITAT ANTAA HYVÄN TULOKSEN LÄHIMMÄKSI MAHDOLLISTA OIKEAA.
Suurimmat kusetukset tehdään metsänomistajalle eri laatujen (Tukki,Erikois tyvet ja kuitu) katkonnassa. Jos on isännällä huono tuuri että virman tavoite laadut(tukin pituudet ja paksuudet, Erikois tyvet) on täynnä ei tehdä kuin pitkiä tukkia vaikka 49 52 55 , jos on mutkia etteisaa 49:siä on tukki armotta kuitua. Sillon isännältä palaa rahaa, siinä pienet mitta erot kalpenee. parhaan tuloksen saa kun motokuskin pitää hyvällä päällä.

Tukin vähäinen määrä selittyy kaupassasi sillä että laho menee sellupinoon eikä tukkipinoon. Se että metsänhoitoyhdistyksen kaveri sanoo tukkisaannoksi keskimäärin 60% kainuulaisesta metsästä ei tarkoita sitä että se määrä löytyisi juuri sinun metsästä. Eli summa summarum, sinun metsä on alkanut jo lahoamaan pystyyn. Kannattaa hautoa niitä tukkipuita siellä metsässä toistasataa vuotta. Eipä olisi tullut tuota 20000 € menetystä jos olisit hakannut ajallaan.

Niin, kun äänekästä kartellia ei sallita, tai jonkinlaista hintayhteistyötä. Teollisuuden muutama iso ostaja hallitsee myös hiljaisella kartellilla. Koko metsäklusteri palvelee vientiteollisuutta mikä hyvä onkin... mutta samassa hirressa myyjien kanssa koneyrittäjätkin. Sitten on joku yksittäinen onnenpekka härmälä, joka suuruudenhulluudessaan tekee kovat tappiot ulkomaisilla seikkailuilla, mutta vuorineuvos sekin on monen muun pölvästin ohella. Iso eläke on tunaroinnista palkka

Hallelujaa metsänomistajille..

Juuri näin. Kyllä hankintatukit ovat monessa tapauksessa yhtiöille riesa. Tätä nykyä ei tukkeja aleta yksin kappalein tutkailemaan ja tarkastamaan, kuten ennen. Pienille kyläsahureille ne voi iloa antaa jos myyjä on tuttu naapurinukko (joka ei viitsi roskalaatua pinoon ajaa).

Kuitupuussahan on hinnoittelu hieman viime vuosina tervehtynyt. Harvennuksilta tulee lisähintaa itse tehtynä 13 - 16 e/ motti verrattuna konesavottaan. Pahimmillaan taisi hintaero olla kympin luokkaa. Eipä silti, että tuo 13-16 euroa rikastuttaisi... Pelkkä ajokustannus vie mainitusta puolet. Ja siitä toisesta puolikkaasta suuri osa menee tekemisen kustannuksiin. Vitonen per motti voisi tulla palkkaa omasta metsuroinnista. 5-6 mottia per päivä, joten päiväpalkka jää vajaaseen 30 euroon.