eli siitä, ettei näille palstoille ole saatu vieläkään omaa osastoa suomenkielen ongelmille, vaikka palstoilla sitä paljon käytetään, kirjoitan tällä palstalla murheistani. Eli suomenkielen taidon oudosta rapistumisesta, jopa toimittajien keskuudessa.
Mistä ihmeestä johtuu esim. yhdyssanojen hallinnan katoaminen?
Tai miten on mahdollista, että sivistyneestä käyvä ihminen sanoo ja jopa kirjoittaa "mitäköhän", tarkoittaessaan "mitähän"? Kaksinkertainen kysymys samassa sanassa. Täyden numeron virhe kokeissa. Ainakin pitäisi olla.
Yli ymmärryksen käyvää köhätautia.
En jaksa luetella kaikkia puistattavia kielisammakoita, jota kieleen on hämmästyttävän nopeasti ryöminyt, ellei suorastaan hyppinyt.
Mutta jotain asialle kyllä pitäisi tehdä. Vähintään antaa ohjausta ja kielenhuoltoa valtamedioitten toimittajille.
Pahaksi ei olisi, jos myös Suomi24 avaisi yhden keskustelupalstan kielenkäytön kysymyksiä varten.
Arvelen, että sen suosio olisi suuri.
Tarvittaessa muutaman humpuukipalstan voisi sitten sulkea.
Sattuneesta syystä
15
906
Vastaukset
- mitäköhän
Minusta "mitähän" ei aivan vastaa "mitäköhän"iä.
Yhdyssanasäännöt ovat muuten välillä muuttuneet, sen huomaa kun lukee vanhoja kirjoja.
Mutta voithan laittaa viestiä Suomi24:lle tuosta.- ap.
ja on yksinkertaisesti ylimääräinen, jos lauseessa jo on kysyvä pronomini, kuten "mitä".
Se tunkeutuminen puheeseen osoittaa kielikorvan kuuroutumista. - kaunokirjallisuus
ap. kirjoitti:
ja on yksinkertaisesti ylimääräinen, jos lauseessa jo on kysyvä pronomini, kuten "mitä".
Se tunkeutuminen puheeseen osoittaa kielikorvan kuuroutumista.on kyseessä niin mielestäni muoto "mitäköhän" on sallittu, sillä voi esim. kuvata pientä ivallisuutta.
On aivan eri asia sanoa;
Mitähän sinä mahdat tarkoittaa,
kuin,
Mitäköhän sinä mahdat tarkoittaa.
Mielestäni tuo jälkimmäinen osoittaa jonkinlaista halveksuntaa, näin siis dialogissa. - äitiparta
kaunokirjallisuus kirjoitti:
on kyseessä niin mielestäni muoto "mitäköhän" on sallittu, sillä voi esim. kuvata pientä ivallisuutta.
On aivan eri asia sanoa;
Mitähän sinä mahdat tarkoittaa,
kuin,
Mitäköhän sinä mahdat tarkoittaa.
Mielestäni tuo jälkimmäinen osoittaa jonkinlaista halveksuntaa, näin siis dialogissa.(noin 11:45 - 13:31)
Aivan. Emmehän puhu kirjakieltä.
Kaunokirjallisuuden tehtävä yleensä on kuvata elämää, ei kieliopin sääntöjä. Asia on siis vähän kaksipiippuinen. Lauseella on oma merkityksensä, minkä yksittäiset sanat sovittuine merkityksineen ja niiden käyttöä säätelevä kielioppi antaa, mutta toisaalta ja ainakin arkisessa kanssakäymisessä lähtökohtaisesti vain se merkitys, mitä puhuja lauseellaan tarkoittaa.
Todellinen kohtaaminen on aina sydänten kommunikaatiota; elävien persoonien, ei sanojen ja lauseiden kohtaamista.
Mielestäni kumpikin maailma on kielen kannalta olennainen ja tärkeä. Tarvitaan kieliopin maailma missä lauseella on sovittujen sääntöjen mukainen merkityksensä, mutta myöskin puhujien maailma, missä lauseella on merkitys todellisen dialogin (kuuntelevien sydänten, empatian ja intuition) tasolla.
sormi lipuu vatsaasi
autereinen pelto
hitaasti ja viivytellen
painaa auki
vapisevat korret
huulten värinä huulilla
Mielestäni kirjailijan pitäisi pyrkiä ensinnä hallitsemaan oma äidinkieli ja sen kielioppi mahdollisimman hyvin ja vasta sen jälkeen (tarpeen tullen) elävöittämään kuvaus luonnollisella, rönsyilevälläkin puhekielellä.
sormi lipuu vatsaasi
autereinen pelto
hitaasti ja viivytellen
painaa auki
tuulessa huojuvat
korret
kuin ruisrääkän huuto
keskellä päivää
ihon laulu kämmenellä
ja huultesi värinä
huulteni läpi
Niin tärkeää kuin äidinkielen ja sen sääntöjen hallinta onkin...
Tiukkoja rajoja ei voida kirjailijalle asettaa.
Onhan kirjailijoita jotka kieliopin sääntöjä rikkovalla epäkielellä tai muuten lauseopin vastaisella tajunnanvirralla kykenevät koskettelemaan vaikeasti kuvattavia asioita, tunnetiloja ym.
Kieliopin kannalta "huonosti kirjoitetuissa" teoksissa ja etenkin huonosti kirjoitetuissa lehtiartikkeleissa on se erityisen ikävä puoli, että näin lukijoiden kielitaitoa ruostutetaan, oman kielen hallinta köyhtyy ja rapistuu.
Erityisesti yhdyssanojen ja sanaparien käyttö kirjoitetussa kielessä näyttää olevan hakoteillä ja muutenkin saamme palstoilla tämän tästä lukea mitä kummallisempia väännöksiä, tasoltaan "allergia liiton testaama" mikä kieliopin mukaisesti luettuna saattaisi tarkoittaa esimerkiksi: nirppanokkaisuuteni on tullut avioliittomme aikana varsin hyvin testatuksi.
sormi lipuu
hengittävän vatsasi päällä
autereinen pelto
hitaasti ja viivytellen
painaa auki
tuulessa huojuvat korret
ihon laulu kämmenellä
ja huultesi värinä
huulteni läpi
kuin
ruisrääkän huuto
keskellä talvipäivää
hämärässä saranoiden kitinä
kreek-kreek
näyttöpäätteelle putoilevat lauseet
ja iltapäiväinen valo
vihreiden pitsiverhojen läpi
näppäimistöllä hyppelee
kirjoittaa soljuvaa mielikuvaa
etsii muotoa
hapuillen
Täytyy tosiaan myöntää, etten itsekään ole kieliopissa aivan virheetön, en edes pyri siihen.
Kirjoitukseni (erityisesti runojen puolella) on yhdistelmiä mielenkiinnostani tajunnanvirtaan ja vapaaseen assosisaatioon, missä kielen ainoa tehtävä on välittää mielikuvaketjuja ja aistimuksia, ja toisaalta kieleen ja sen sääntöihin sekä tekstiin itseensä, missä sanat ovat ainoa tosi maailma; ja maailmojen välisiin suhteisiin: ihmisen kykyyn erottaa havainto ja havainnon kohde, tarkastella kirjoittamistaan, tarkastella tarkasteluaan. Näitä sitten venytän (usein kylläkin leikillisesti tai muuten hyvätahtoisesti) ironisoiden tragikoomisiin mittoihin jopa niin, että alussa mielenkiintoiselta tuntuva teksti lopulta muuttuu lukemiskelvottomaksi, tympäännyttäväksi litaniaksi.
Korostan kuitenkin, että mielestäni tärkeintä arkielämän kommunikaatiossa niin näillä palstoilla kuin muuallakin on toisen persoonaan kohdistuva kunnioitus. Silloin meillä on halukkuutta ymmärtää hänen tarkoituksensa käytettyjen sanojen takana.
sormi lipuu
hengittävän vatsasi päällä
autereinen pelto
hitaasti ja viivytellen
painaa auki
tuulessa huojuvat korret
ihon laulu kämmenellä
ja huultesi värinä
huulteni läpi
kuin
ruisrääkän huuto
keskellä talvipäivää
hämärässä
saranoiden kitinä
kreek-kreek
näyttöpäätteelle putoilevat
lauseet
ja iltapäiväinen valo
vihreiden pitsiverhojen läpi
näppäimistöllä hyppelee
kirjoittaa soljuvaa mielikuvaa
etsii muotoa
hapuillen
ihmisen käsi
Keskustelupalstojen tarkoitus lienee ajatustenvaihto ja kommunikointi, joten jokainen kirjoittakoon taidoillaan ja tyylillään...
Ja hei, vielä mä haluun sanoa että, mielestäni pahinta äidinkielen käyttöä ei oo taitamaton ja huono ilmaisu vaan tahallinen epärehellisyys, oman edun etsintä tosiasioita vääristelemällä. Se voi vieläpä tapahtua kauniisti muotoilluin, taitavin lausein. Miten se menikään se Tuomas Kempiläisen muotoilema?
Katsotaan jos kirja löytynee...
Ei löytyny. Mutta jotenkin näin se menee, ajatus:
Parempi on olla oppimaton mutta sydämeltään nöyrä talonpoika joka pyrkii noudattamaan oikeudenmukaisuutta ja hyvyyttä, kuin korkeastioppinut tiedemies, joka tutkii tähtien ratoja ja ymmärtää planeettojen etäisyydet, mutta ei pidä huolta oman sydämensä ja ajatustensa kulkuradoista.
sormi lipuu
hengittävän vatsasi päällä
autereinen pelto
hitaasti ja viivytellen
painaa auki
tuulessa huojuvat korret
ihon laulu kämmenellä
ja huultesi värinä
huulteni läpi
kuin
ruisrääkän huuto
keskellä talvipäivää
tai saranoiden kitinä
hämärässä
kreek-kreek
näyttöpäätteelle putoilevat
lauseet
iltapäiväinen valo
pitsiverhojen läpi
rytmikäs ja lähes koneellinen
kreek-kreek
näppäimistöllä hyppelee
tekee
soljuvaa mielikuvaa
etsii oikeaa
aina vain
sitä oikeaa muotoa
hapuillen
kirjoittavan ihmisen
käsi
Toisaalta iloitsen kuunnellessani vilpitöntä, mutta ehkä yksinkertaista lähimmäistä jonka sanat ovat kömpelöt ja asioiden muotoilu epäloogisuudessaan jopa naurettavalta kuulostavaa, mutta jonka sisimmästä huokuu rakkaus ja välittäminen, tärkeimpien asioiden tunteminen.
Toisaalta iloitsen kuunnellessani taitavaa, esimerkillisesti asiansa esittävää luennoitsijaa jonka kaunopuheisuudessa solahtavat pilkut ja pisteet vaivattomasti paikoilleen ja puhe värittyy aiheeseen sopivin äänenpainoin ja -sävyin.
Kummankin kohdalla koen mielihyvää, ja jos minun täytyisi valita kumpaa kuuntelen mieluummin, valintani olisi edellinen. Siinäkin tapauksessa että myös jälkimmäinen puhuja on rehellinen ja aito.
Elämä on enimmäkseen kömpelöä, monessa kohtaa horjahtelevaa.
[ tekstin lomassa olevat runoluonnokset on 10:22 - 11:15 tapahtuneesta kirjoitusprosessista, minkä päätteeksi syntyi seuraava teksti ]
sormi lipuu
hengittävän vatsasi päällä
autereinen pelto
hitaasti ja viivytellen
painaa auki
tuulessa huojuvat korret
ihon laulu kämmenellä
ja huultesi värinä
huulteni läpi
kuin
ruisrääkän huuto
keskellä talvipäivää
tai saranoiden kitinä
hämärässä
kreek-kreek
näyttöpäätteelle putoilevat
lauseet
iltapäiväinen valo
vihreiden pitsiverhojen läpi
rytmikäs ja
lähes koneellinen
ääni
"sormi lipuu
hengittävän vatsasi päällä
autereinen pelto"
minä luen
näppäimistöllä hyppelee
tekee
soljuvaa mielikuvaa
etsii oikeaa
aina vain sitä oikeaa
muotoa
arasti hapuillen
kirjoittavan ihmisen käsi
painaa auki
tiedän
nämä tuulessa huojuvat korret
kyynel
- - -
ja vielä ajattelin lisätä:
olenko vain
lukeville silmille
hetken aikaa
mielikuvien kavalkadia
tätä viihdyttävää narinaa
tai ehkä
kyynel
olenko vain
lukeville silmille
hetken aikaa
mielikuvien kavalkadia
viihdyttävää
narinaa
tai
mielikuvien kavalkadia
vain narinaa
- huti loitsija
"suomenkielen ongelmille"
Viestisi huvitti hieman - 'suomen kieli' on näet sanapari eikä yhdyssana. Adjektiivi 'suomenkielinen' taas on tietenkin yhdyssana.- Tikusta asiaa
On kaksi eri asia kirjoittaa Suomen kielestä tai suomenkielestä. Suom. huom.
- äitiparta
Tikusta asiaa kirjoitti:
On kaksi eri asia kirjoittaa Suomen kielestä tai suomenkielestä. Suom. huom.
Suomessa on kaksi Suomen kieltä, koska Suomi on kaksikielinen maa. Nämä Suomen kielet ovat suomi ja ruotsi.
Sekä suomen kieltä (suomea) että ruotsin kieltä (ruotsia) on Suomessa vain yksi kappale, kumpaakin.
Lisäksi ns. riikinruotsi, joka ei ole virallinen Suomen kieli, kuten ei saamekaan.
Karkeasti voinemme sanoa, että suomen kieltä puhuvat suomenkieliset ja ruotsin kieltä ruotsinkieliset.
:) - yhtään.
Tikusta asiaa kirjoitti:
On kaksi eri asia kirjoittaa Suomen kielestä tai suomenkielestä. Suom. huom.
Sekä 'Suomen kieli' että 'suomen kieli' kirjoitetaan erikseen eikä yhteen. Aina.
- Tikusta asiaa
yhtään. kirjoitti:
Sekä 'Suomen kieli' että 'suomen kieli' kirjoitetaan erikseen eikä yhteen. Aina.
Sen sijaan siitä, pitäisikö suomen kieli kirjoittaa yhdyssanaksi vai ei, keskusteltiin Virittäjän ensimmäisissä numeroissa, vuonna 1898. Päätoimittaja E. A. Ekman (myöhemmin Tunkelo) ehdotti, että erikseen kirjoitettuna suomen kieli merkitsisi "kaikkea minkä kielikorvamme vain 'suomeksi' tunnustaa": mahdollisimman laajaa, kielentutkimuksen kohteena olevaa kokonaisuutta, joka sisältäisi mm. murteet, kyökkisuomen ja kirjallisuuden kielen. Yhdyssana suomenkieli varattaisiin sen sijaan ihannekielemme, toisin sanoen kirjakielen ja sivistyneen puhekielen nimitykseksi.
- nyt on nyt
Tikusta asiaa kirjoitti:
Sen sijaan siitä, pitäisikö suomen kieli kirjoittaa yhdyssanaksi vai ei, keskusteltiin Virittäjän ensimmäisissä numeroissa, vuonna 1898. Päätoimittaja E. A. Ekman (myöhemmin Tunkelo) ehdotti, että erikseen kirjoitettuna suomen kieli merkitsisi "kaikkea minkä kielikorvamme vain 'suomeksi' tunnustaa": mahdollisimman laajaa, kielentutkimuksen kohteena olevaa kokonaisuutta, joka sisältäisi mm. murteet, kyökkisuomen ja kirjallisuuden kielen. Yhdyssana suomenkieli varattaisiin sen sijaan ihannekielemme, toisin sanoen kirjakielen ja sivistyneen puhekielen nimitykseksi.
Turha sinun on tältä osin yrittää esittää valistuneempaa kuin muut keskustelijat.
Haluaisit ilmeisesti, että yhdyssanalla olisi erityinen konnotaatio? Näin ei nyt kuitenkaan ole. Suomen kielen oikeinkirjoituksen mukaan sellaista yhdyssanaa ei ole olemassakaan, sillä kaikkien kielten nimet kirjoitetaan erikseen. Adjektiivit taas ovat yhdyssanoja.
Sitä paitsi tällainen köydenveto soveltunee parhaiten palstalle nimeltä Kielet ja käännökset osion Tiede alla, suora linkki http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=1500000000000154&subcat=741
Kirjallisuuteen tämä tuskin ollenkaan liittyy. - Tikusta asia
nyt on nyt kirjoitti:
Turha sinun on tältä osin yrittää esittää valistuneempaa kuin muut keskustelijat.
Haluaisit ilmeisesti, että yhdyssanalla olisi erityinen konnotaatio? Näin ei nyt kuitenkaan ole. Suomen kielen oikeinkirjoituksen mukaan sellaista yhdyssanaa ei ole olemassakaan, sillä kaikkien kielten nimet kirjoitetaan erikseen. Adjektiivit taas ovat yhdyssanoja.
Sitä paitsi tällainen köydenveto soveltunee parhaiten palstalle nimeltä Kielet ja käännökset osion Tiede alla, suora linkki http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=1500000000000154&subcat=741
Kirjallisuuteen tämä tuskin ollenkaan liittyy.En yritä esittää. Kiitos kuitenkin kohteliaisuudesta.
Palsta on varmaankin väärä, mutta kun eteen sattui tuollainen yksinkertaistus, ei siihen voinut olla vastaamatta. - pohojosen likka
Tikusta asia kirjoitti:
En yritä esittää. Kiitos kuitenkin kohteliaisuudesta.
Palsta on varmaankin väärä, mutta kun eteen sattui tuollainen yksinkertaistus, ei siihen voinut olla vastaamatta.pitäisi ottaa huomioon
- on virallinen kieli
äitiparta kirjoitti:
Suomessa on kaksi Suomen kieltä, koska Suomi on kaksikielinen maa. Nämä Suomen kielet ovat suomi ja ruotsi.
Sekä suomen kieltä (suomea) että ruotsin kieltä (ruotsia) on Suomessa vain yksi kappale, kumpaakin.
Lisäksi ns. riikinruotsi, joka ei ole virallinen Suomen kieli, kuten ei saamekaan.
Karkeasti voinemme sanoa, että suomen kieltä puhuvat suomenkieliset ja ruotsin kieltä ruotsinkieliset.
:)Puhuit vastoin parempaa tietoa. Saamen kieli on virallinen kieli ja siitä on oma lakikin (1086/2003)
- äitiparta
on virallinen kieli kirjoitti:
Puhuit vastoin parempaa tietoa. Saamen kieli on virallinen kieli ja siitä on oma lakikin (1086/2003)
tarkennuksesta.
Tiedän kyllä että saame on virallinen kieli, mutta olin muistavinani että se ei ole virallinen Suomen kieli (kansalliskieli). Suomi on kaksikielinen maa: suomi ja ruotsi. Tarkistin asian nyt googlettamalla, ja kyllä vain, se on niin kuin muistinkin.
http://www.solki.jyu.fi/kielistakiinni/docs/suomenkieletb5.htm
"Perustuslain 17. §:ssä todetaan, että Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi."
"Perustuslaissa mainitaan lisäksi saame, romani ja viittomakieli seuraavasti: Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla. Viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla."
Saamelaiset luetaan siis alkuperäiskansaksi ja oikeus käyttää omaa kieltä on turvattu perustuslaissa. Hyvä niin.
television suomennoksissa "mikä kävi". Minun mielestäni sen pitäisi olla "miten kävi" tai "mitä tapahtui".
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Häiriköinti
Sinä joka rälläsit viime yönä aamuun klo. 00 :04 koulun pihassa ja pitkin kyliä. Rekkari ylhäällä. Terv. Kerrostalon as643202Askanmäessä Huippu esitys
Kävimme Ystävien kanssa Askanmäen kesäteatterissa. Kaikki tykättiin esityksestä aivan valtavasti. En varmaan koko vuonna232974- 512862
- 562678
Mä sanon tän suoraan.
Se on sun käytös mikä ajaa pois. Et välitä muitten tunteista kun omistasi.582558Kerro jotakin hauskaa. :)
Kirjoita jotakin mukavaa vaikka kaivatustasi. :) Ei törkytekstejä kiitos. :)482540On olemassa tiettyjä sääntöjä!
Ja jos aiot pärjätä mun kanssa niin teet vain niinkuin mä sanon. Mieheltä Naiselle532311Pohdinttavaksi
No siis, saiko yrityksen toimitusjohtaja potkut vaiko älysi ihan itse jättää nimellisen tittelin ettei maine enää enempä782188- 692088
- 452082