rapumiehen luonne

jousimies

Millaisia ovat rapumiehet? Miten heitä tulisi lähestyä suhteen alkuvaiheessa? Jotenkin tuntuu että rapumies tahtoisi itse olla ohjaksissa mutta toisaalta tuntuu saavan vähän aikaan. Mistä rapumies olettaa että nainen on kiinnostunut? Kaikki tieto tervetullutta. Kertokaas rapumiehet millaisia olette? Taidan olla menettänyt sydämmeni yhdelle rapumiehelle ensitapaamisella...

49

11714

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Rapu-mies

      No minä ainakin olen herkkä tunneihminen jonka panssarin läpi harvat pääset katsomaan sitä oikeaa minua.
      En halua koskaan ketään loukata, mutta loukkaannun äärimmäisen herkästi ja osaan olla sen jälkeen erittäin vittumainen.
      Jos rakastan jotain ihmistä ajattelen aina häntä ensin oli asia melkein mikä tahansa, niin ja yksi luonteen piirre mikä on minussa äärimmäisen voimakas on toisen ihmisen omistamisen halu, josta johtuen olen myös mustasukkaista sorttia.
      Olen myös äärettömän uskollinen ja näkisin että minuun pystyy luottamaan aivan sataprosenttisesti (vaikka itse sanonkin). Niin ja olen myös aika kova haaveilemaan etenkin musiikkia kuunnellessani.

      Miten rapua tulisi lähestyä?
      No varovasti ja askel kerrallaan. Itse olen ainakin alussa vähän lukossa uusien ihmisten kanssa, ennenkuin oppii luottamaan ja tuntemaan toista.
      pidän kuitenkin itseäni erittäin huumorintajuisena ja seurallisena ihmisenä kunhan sen muurin ensin saa murrettua.
      Eläminen ainakin minun kanssa ei varmaan ole helppoa koska haluan niin paljon ymmärrystä osakseni, mutta toisaalta haluan ja osaan myös paljon antaa.

      Siinä muutama rivi ainakin minun luonteesta, en nyt sitten tiedä käykö yksyhteen kaverisi kanssa.

      • alkuperäinen

        Niin, itse asiassa olen epätyypillinen kooppimerkkini edustaja eli minäkin herkkä tunneihminen, mitä moni ei tiedä. Mutta ehkä juuri siksi synkkaskin niin hyvin tämän miehen kanssa. Kun olen kirjoittanut tunteistani tunteellisesti (olen runoilija) tunnun saavan parempaa palauttetta häneltä. Nyt mietin kuumeisesti laitanko hänelle viestiä. Olemme viestitelleet tapaamisemme jälkeen päivittäin. Nyt en ole kuullut hänestä pariin päivään. Itse laitoin viimeisimmän viestin, johon hän ei vastannut. Millaisella viestillä uskaltaisi lähestyä. Totuus on että kaipaan häntä mielettömästi ja hän veti jalat alta. Kaipaako hän kuulla tälläista minulta vai pelästyykö? Ensitapaamisella olin aivan sekaisin mutta jätin "aloitteet" hänelle. Tuntui että hän tykkäsi siitä. Osaan olla liiankin dominoiva... Mutta hänen seurassaan siis erilainen. Jotenkin haluan hillitä omaa viestittelyäni, ettei hän luule minua epätoivoiseksi. Toisaalta on itse aina kiva saada viestiä toiselta, mutta jos haluaakin ottaa asiat rauhallisesti... Itse olen tulimerkki ja nopea tunteissani.

        En tiedä. Jotenkin oli aivan ihmeellistä. Tämä on jo toinen rapu minulle ja molempiin rakastuin ensi silmäyksellä. Vahvaa kemiaa. Luulen, että se on lähinnä seksuaalista vetovoimaa. Mutta kun seksi ei olekaan enää (ensimmäistä kertaa elämässäni) se suhteen tärkein komponentti. Nautin hänen seurasta ihan tosissaan.

        Kerroit tuosta muurista. Miten sen murtaa? Kai jotain pitää tehdä? En usko, että odottaminen auttaa. Tai en tiedä.

        Minusta tuon ei ainakaan tarvitse olla mustasukkainen. Olen luonteeltani äärimmäisen flirtti mutta kun rakastun en näekään muita miehiä... Näin on jo päässyt tapahtumaan. Pelästyykö rapu jos nainen rakastuu? Kun ensitapaamisella hän puhui jo rakastumisesta. En tiedä sitten oliko humalaisen horinaa. Ei hän kyllä kovin humalassa ollut. Itse pyysi minulta puhelinnumeroni. Kysyi missä asun. Haluaa tulla käymään. Kysyi tietenkin että haluanko itse.

        Tottakai haluan. En vain halunnutu pelästyttää häntä pois. Mutta suhde voi kasvaa vuorovaikutuksesta, mielestäni. Rakkaus läheisyydestä. Asumme eri paikkakunnilla eikä tapaaminen ole helppo järjestää. Miten rapumiestä tulisi käsitellä siis, että en pelästyttäisi häntä mutta että hän tietäisi että olen kiinnostunut?


      • Rapu-mies
        alkuperäinen kirjoitti:

        Niin, itse asiassa olen epätyypillinen kooppimerkkini edustaja eli minäkin herkkä tunneihminen, mitä moni ei tiedä. Mutta ehkä juuri siksi synkkaskin niin hyvin tämän miehen kanssa. Kun olen kirjoittanut tunteistani tunteellisesti (olen runoilija) tunnun saavan parempaa palauttetta häneltä. Nyt mietin kuumeisesti laitanko hänelle viestiä. Olemme viestitelleet tapaamisemme jälkeen päivittäin. Nyt en ole kuullut hänestä pariin päivään. Itse laitoin viimeisimmän viestin, johon hän ei vastannut. Millaisella viestillä uskaltaisi lähestyä. Totuus on että kaipaan häntä mielettömästi ja hän veti jalat alta. Kaipaako hän kuulla tälläista minulta vai pelästyykö? Ensitapaamisella olin aivan sekaisin mutta jätin "aloitteet" hänelle. Tuntui että hän tykkäsi siitä. Osaan olla liiankin dominoiva... Mutta hänen seurassaan siis erilainen. Jotenkin haluan hillitä omaa viestittelyäni, ettei hän luule minua epätoivoiseksi. Toisaalta on itse aina kiva saada viestiä toiselta, mutta jos haluaakin ottaa asiat rauhallisesti... Itse olen tulimerkki ja nopea tunteissani.

        En tiedä. Jotenkin oli aivan ihmeellistä. Tämä on jo toinen rapu minulle ja molempiin rakastuin ensi silmäyksellä. Vahvaa kemiaa. Luulen, että se on lähinnä seksuaalista vetovoimaa. Mutta kun seksi ei olekaan enää (ensimmäistä kertaa elämässäni) se suhteen tärkein komponentti. Nautin hänen seurasta ihan tosissaan.

        Kerroit tuosta muurista. Miten sen murtaa? Kai jotain pitää tehdä? En usko, että odottaminen auttaa. Tai en tiedä.

        Minusta tuon ei ainakaan tarvitse olla mustasukkainen. Olen luonteeltani äärimmäisen flirtti mutta kun rakastun en näekään muita miehiä... Näin on jo päässyt tapahtumaan. Pelästyykö rapu jos nainen rakastuu? Kun ensitapaamisella hän puhui jo rakastumisesta. En tiedä sitten oliko humalaisen horinaa. Ei hän kyllä kovin humalassa ollut. Itse pyysi minulta puhelinnumeroni. Kysyi missä asun. Haluaa tulla käymään. Kysyi tietenkin että haluanko itse.

        Tottakai haluan. En vain halunnutu pelästyttää häntä pois. Mutta suhde voi kasvaa vuorovaikutuksesta, mielestäni. Rakkaus läheisyydestä. Asumme eri paikkakunnilla eikä tapaaminen ole helppo järjestää. Miten rapumiestä tulisi käsitellä siis, että en pelästyttäisi häntä mutta että hän tietäisi että olen kiinnostunut?

        Terve.
        No jos hän on luonteeltaan samanlainen kuin minä, hän ei ole saanut sinua hetkeksikään pois mielestään ja mietti varmasti kuumeisesti että mitkä ovat sinun tunteesi häntä kohtaan ja miten tästä eteen päin. Joten sinuna lähettäisin viestiä hänelle vaikka: Mitä sinulle tänään kuuluu? tyyliin.
        Rapuja kun pitää vähän tuupata eteenpäin hienotunteisesti :)

        Minun muurini poistuu vain ja ainoastaan viettämällä aikaa seurassani ja juttelemalla paljon kaikista asioista. Mutta se ei tapahdu ihan hetkessä, joten pitkäjännitteisyyttä tarvitaan.
        Rakkaus on ainakin minulle niin suuri asia, että jos rakastuminen on tapahtunut nopeasti sitä joutuu ehkä pieneen shokkiin asiasta. Ja asian käsitteleminen vie aikaa. Onnea asioiden etenemiselle.


      • alkuperäinen
        Rapu-mies kirjoitti:

        Terve.
        No jos hän on luonteeltaan samanlainen kuin minä, hän ei ole saanut sinua hetkeksikään pois mielestään ja mietti varmasti kuumeisesti että mitkä ovat sinun tunteesi häntä kohtaan ja miten tästä eteen päin. Joten sinuna lähettäisin viestiä hänelle vaikka: Mitä sinulle tänään kuuluu? tyyliin.
        Rapuja kun pitää vähän tuupata eteenpäin hienotunteisesti :)

        Minun muurini poistuu vain ja ainoastaan viettämällä aikaa seurassani ja juttelemalla paljon kaikista asioista. Mutta se ei tapahdu ihan hetkessä, joten pitkäjännitteisyyttä tarvitaan.
        Rakkaus on ainakin minulle niin suuri asia, että jos rakastuminen on tapahtunut nopeasti sitä joutuu ehkä pieneen shokkiin asiasta. Ja asian käsitteleminen vie aikaa. Onnea asioiden etenemiselle.

        olet aivan oikeassa... Pitää näköjään tuupata. Rohkaisin mieleni ja laitoin viestiä. Ja sitten häneltä tuli viestiä kanssa, aika paljon... Mä olen miettinyt häntä lakkaamatta. Olen alussa sanonutkin että olen aivan päästä pyörällä. Tuli puhe viesteissä rakkaudesta... Mä vihjaisin aika suorasanaisesti että tykkään hänestä mahottomasti. Musta tuntuu että hän tykkäs siitä. Itsellä ainakin ihana olo. Eikö ravut tykkää vitseistä? Mä aion lähettää hänelle vitsejä illalla. Tuo on ihan totta, että rapumiestä pitää vähän tuupata. Mä niin haluaisin kovasti tavata. Olen sen ilmaissut kertomalla kaipaavani häntä viereeni jne. Mitään konkreettista emme ole sopineet. Kysynkin, että pitäisikö minun kutsua hänet ihan joku päivä vai luuletko että hän itse ehdottaa? Mä suorapuheisena ehdotin vierailua jokunen aika sitten, että olisin itse käynyt luonaan, mutta se ei sopinut, koska hän oli matkoilla. Luuletko että hän itse ehdottaa saako tulla vai pitäisikö kutsua? Ehkä kyse voi olla siitäkin, että hän on ymmällään tunteistaan.Kaikki kävi vähän liian äkkiä. Oli niin ihanaa kaikki... Mistä muuten tietää että rapu on rakastunut? Me ensitapaamisen yhteydessä sanottiin tykkäävämmä toisistamme. Jo silloin. Se oli vaan niin heavyä. Sanooko rapu suoraan rakastavansa vai ilmeneekö se tekojen kautta. HÄn on kyllä kovin kiinnostunut minusta ja tekemisistäni. Kuin myös minä hänen. Tuntuu kuin olisi taas teini....

        Rapumies ilmeisesti tarvitsee aikaa tunteittensa käsittelemiseen, eikös? Ottaako hän sitten itse yhteyttä kun asiat ovat selkiytyneet vai pitääkö minun jättää hänet rauhaan ja ottaa yhteyttä taas parin päivän kuluttua. Toisaalta yhteys voi parhaiten kehittyä viettämällä aikaa yhdessä. Millaisista deiteistä rapu tykkää? Musta jotenkin tykkää että hän tykkäisi tulla kotiini ja jos laittaisin ruokaa ja nautiskeltais siinä sitten.... Ah, mä taidan olla ihan rakastunut. Mutta enhän mä sille voi sitä sanoa. En vielä. Milloinkohan? Varmaan on parempi tavata ekana ja syventää suhdedtta ennenkuin menee laukomaan mitään suurempaa.


      • Rapu-mies
        alkuperäinen kirjoitti:

        olet aivan oikeassa... Pitää näköjään tuupata. Rohkaisin mieleni ja laitoin viestiä. Ja sitten häneltä tuli viestiä kanssa, aika paljon... Mä olen miettinyt häntä lakkaamatta. Olen alussa sanonutkin että olen aivan päästä pyörällä. Tuli puhe viesteissä rakkaudesta... Mä vihjaisin aika suorasanaisesti että tykkään hänestä mahottomasti. Musta tuntuu että hän tykkäs siitä. Itsellä ainakin ihana olo. Eikö ravut tykkää vitseistä? Mä aion lähettää hänelle vitsejä illalla. Tuo on ihan totta, että rapumiestä pitää vähän tuupata. Mä niin haluaisin kovasti tavata. Olen sen ilmaissut kertomalla kaipaavani häntä viereeni jne. Mitään konkreettista emme ole sopineet. Kysynkin, että pitäisikö minun kutsua hänet ihan joku päivä vai luuletko että hän itse ehdottaa? Mä suorapuheisena ehdotin vierailua jokunen aika sitten, että olisin itse käynyt luonaan, mutta se ei sopinut, koska hän oli matkoilla. Luuletko että hän itse ehdottaa saako tulla vai pitäisikö kutsua? Ehkä kyse voi olla siitäkin, että hän on ymmällään tunteistaan.Kaikki kävi vähän liian äkkiä. Oli niin ihanaa kaikki... Mistä muuten tietää että rapu on rakastunut? Me ensitapaamisen yhteydessä sanottiin tykkäävämmä toisistamme. Jo silloin. Se oli vaan niin heavyä. Sanooko rapu suoraan rakastavansa vai ilmeneekö se tekojen kautta. HÄn on kyllä kovin kiinnostunut minusta ja tekemisistäni. Kuin myös minä hänen. Tuntuu kuin olisi taas teini....

        Rapumies ilmeisesti tarvitsee aikaa tunteittensa käsittelemiseen, eikös? Ottaako hän sitten itse yhteyttä kun asiat ovat selkiytyneet vai pitääkö minun jättää hänet rauhaan ja ottaa yhteyttä taas parin päivän kuluttua. Toisaalta yhteys voi parhaiten kehittyä viettämällä aikaa yhdessä. Millaisista deiteistä rapu tykkää? Musta jotenkin tykkää että hän tykkäisi tulla kotiini ja jos laittaisin ruokaa ja nautiskeltais siinä sitten.... Ah, mä taidan olla ihan rakastunut. Mutta enhän mä sille voi sitä sanoa. En vielä. Milloinkohan? Varmaan on parempi tavata ekana ja syventää suhdedtta ennenkuin menee laukomaan mitään suurempaa.

        Terve.
        Joo kyllä ravut tykkää vitseistä. Ja minun mielestä on ihan ihan ok jos haluat hänet kutsua käymään kylässä. Mutta ota ihan rauhassa ja pikkuhiljaa, puhutte paljon kaikista asioista, voitte halata ja pussatakkin voi.
        Ravut muuten pitävät hyvästä ruuasta, että jos osaat tehdä jotain hyvää ruokaa tee ihmeessä.
        Hän on varmasti aika sekaisin tunnemailmansa mullistumisesta ja tarvitsee aikaa käsitelläkseen tunteensa. Rakastuneen ravun tunnistaa siitä että häntä jännittää kauheasti aluksi tulla rakkaansa eteen, vaikka hän ei sitä varmaan myönnäkkään. Hän on vielä epätietoinen sinun todellisista tunteista ja haluaa saada täyden varmuuden ennen kuin uskaltaa avautua sinulle kokonaan.

        Joten kärsivällisyyttä. Mutta nyt kun hän saapuu sinun luoksesi ja saat häneen hyvän kontaktin teet hänelle hyvin selväksi että olet hänestä kiinnostunut ja sovitte uuden tapaamisen. Niin ei ehkä kannata vielä ensimmäisillä treffeillä puhua rakkaudesta, käytä termiä: Syvästi ihastunut.
        Koska minä käsittelen rakkauden ikuisesti pysyväksi asiaksi.
        Rapu kyllä sanoo rakastavansa sinua tuhannella eri tavalla kun on sen aika.


      • alkuperäinen
        Rapu-mies kirjoitti:

        Terve.
        Joo kyllä ravut tykkää vitseistä. Ja minun mielestä on ihan ihan ok jos haluat hänet kutsua käymään kylässä. Mutta ota ihan rauhassa ja pikkuhiljaa, puhutte paljon kaikista asioista, voitte halata ja pussatakkin voi.
        Ravut muuten pitävät hyvästä ruuasta, että jos osaat tehdä jotain hyvää ruokaa tee ihmeessä.
        Hän on varmasti aika sekaisin tunnemailmansa mullistumisesta ja tarvitsee aikaa käsitelläkseen tunteensa. Rakastuneen ravun tunnistaa siitä että häntä jännittää kauheasti aluksi tulla rakkaansa eteen, vaikka hän ei sitä varmaan myönnäkkään. Hän on vielä epätietoinen sinun todellisista tunteista ja haluaa saada täyden varmuuden ennen kuin uskaltaa avautua sinulle kokonaan.

        Joten kärsivällisyyttä. Mutta nyt kun hän saapuu sinun luoksesi ja saat häneen hyvän kontaktin teet hänelle hyvin selväksi että olet hänestä kiinnostunut ja sovitte uuden tapaamisen. Niin ei ehkä kannata vielä ensimmäisillä treffeillä puhua rakkaudesta, käytä termiä: Syvästi ihastunut.
        Koska minä käsittelen rakkauden ikuisesti pysyväksi asiaksi.
        Rapu kyllä sanoo rakastavansa sinua tuhannella eri tavalla kun on sen aika.

        Voisiko olla että jännittää. Kun mä niin kovin tahtoisin hänen tulevan kylään mutta taidetaan molemmat olla ujoja sanomaan. Toisaalta on hyvä antaa kaiken kypysä, mitään salamaromanssia en tahdo, ne on kertalaakista myös ohi. Kovasti se kysyy tekemisiäni, ei aina laita viesteihin vastauksia, mutta enpä mitään kysynytkään, heitin vaan pari vitsiä ilokseen. En tiedä, uskallanko mä häntä pyytää. Kun olen toisaalta mielestäni sanonut että on tervetullut. Voisko olla että arastelee ehdottaa vai miettiikös siellä sitten minua. En tiedä. Olen onnellinen, vaikka kaipaan häntä aika tavalla joskus. Olisi tärkeää nähdä, eikö? en ole uskaltanut soittaakaan, laitellut vaan viestiä. Mä tykkään siitä niin paljon, että menis varmaan ihan överiksi puhelimessa. Jos toisen näkee niin voi tulkita aika paljon enemmän kuin kirjoitetusta tekstistä tai pelkästä puheestakin. Musta tuntuu että pitää olla vähän kärsivällinen nyt ja antaa aikaa hänelle. Eiköhän hän itse ota yhteyttä jos haluaa tulla... Tiedän että hän on vähän ujo, koska ei uskaltanut tulla luokseni silloin kun näki mut eka kerran, vaikka oli kovin kiinnostunut. Seuraavan kerran tavatessa hän uskaltautui, oli kyllä ottanut pari rohkaisuryyppyä... :) Mutta mitäpä sitä hosumaan. Toisaalta jos odottaa liian kauaa, voi homma mennä puihin. Vai voiko? Jos se on mulle oikea mies niin eiköhän hän itse ole sitten aktiivinen asioiden eteenpäinviemiseksi, vai? Toisaalta mä olen pihistellyt tunteitani, koska mulla ne syttyy salamana. En viitsi pelottaa häntä pois luotani... Kuten tekstistäni huomaat olen aivan sekaisin. Miten voisin ilmaista tai teoillani osoittaa että olen hurjan kiinnostunut? Uskaltauduttava varmaan pyytämään se kylään....


      • Rapu-mies
        alkuperäinen kirjoitti:

        Voisiko olla että jännittää. Kun mä niin kovin tahtoisin hänen tulevan kylään mutta taidetaan molemmat olla ujoja sanomaan. Toisaalta on hyvä antaa kaiken kypysä, mitään salamaromanssia en tahdo, ne on kertalaakista myös ohi. Kovasti se kysyy tekemisiäni, ei aina laita viesteihin vastauksia, mutta enpä mitään kysynytkään, heitin vaan pari vitsiä ilokseen. En tiedä, uskallanko mä häntä pyytää. Kun olen toisaalta mielestäni sanonut että on tervetullut. Voisko olla että arastelee ehdottaa vai miettiikös siellä sitten minua. En tiedä. Olen onnellinen, vaikka kaipaan häntä aika tavalla joskus. Olisi tärkeää nähdä, eikö? en ole uskaltanut soittaakaan, laitellut vaan viestiä. Mä tykkään siitä niin paljon, että menis varmaan ihan överiksi puhelimessa. Jos toisen näkee niin voi tulkita aika paljon enemmän kuin kirjoitetusta tekstistä tai pelkästä puheestakin. Musta tuntuu että pitää olla vähän kärsivällinen nyt ja antaa aikaa hänelle. Eiköhän hän itse ota yhteyttä jos haluaa tulla... Tiedän että hän on vähän ujo, koska ei uskaltanut tulla luokseni silloin kun näki mut eka kerran, vaikka oli kovin kiinnostunut. Seuraavan kerran tavatessa hän uskaltautui, oli kyllä ottanut pari rohkaisuryyppyä... :) Mutta mitäpä sitä hosumaan. Toisaalta jos odottaa liian kauaa, voi homma mennä puihin. Vai voiko? Jos se on mulle oikea mies niin eiköhän hän itse ole sitten aktiivinen asioiden eteenpäinviemiseksi, vai? Toisaalta mä olen pihistellyt tunteitani, koska mulla ne syttyy salamana. En viitsi pelottaa häntä pois luotani... Kuten tekstistäni huomaat olen aivan sekaisin. Miten voisin ilmaista tai teoillani osoittaa että olen hurjan kiinnostunut? Uskaltauduttava varmaan pyytämään se kylään....

        Tervehdys.

        Minun mielestä nyt olisi tärkeätä tavata hänet että pääsette juttelemaan kasvotusten. Sillä keskinäistä luottamusta ei rakenneta vain puhelimen välityksellä, joten ehdottaisinkin että pyydät hänet käymään luoksesi tai vaihtoehtoisesti johonkin esim. kahvilaan, käytte elokuvissa ja mahdollisesti syömässä ravintolassa. Pääasia olisi että pääset juttelemaan hänelle kasvotusten, kun puhelimen välityksellä ei voi hyvänolon tunnetta eikä hymyä niin hyvin toiselle välittää.
        Mutta askel kerrallaan ja niinkuin sanoit että pikaromassi myös loppuu monesti äkkiä. Joten hyvä pohjustus on valttia, näin asian näkisin.
        Voin myös jatkossa antaa omaa näkökantaa sinulle jos haluat, vaikka kyse onkin varsin henkilökohtaisista asioista ja varmasti olet itse paras asiantuntia tässäkin tapauksessa. Mutta hyvä jos minusta on ollut apua.


      • alkuperäinen
        Rapu-mies kirjoitti:

        Tervehdys.

        Minun mielestä nyt olisi tärkeätä tavata hänet että pääsette juttelemaan kasvotusten. Sillä keskinäistä luottamusta ei rakenneta vain puhelimen välityksellä, joten ehdottaisinkin että pyydät hänet käymään luoksesi tai vaihtoehtoisesti johonkin esim. kahvilaan, käytte elokuvissa ja mahdollisesti syömässä ravintolassa. Pääasia olisi että pääset juttelemaan hänelle kasvotusten, kun puhelimen välityksellä ei voi hyvänolon tunnetta eikä hymyä niin hyvin toiselle välittää.
        Mutta askel kerrallaan ja niinkuin sanoit että pikaromassi myös loppuu monesti äkkiä. Joten hyvä pohjustus on valttia, näin asian näkisin.
        Voin myös jatkossa antaa omaa näkökantaa sinulle jos haluat, vaikka kyse onkin varsin henkilökohtaisista asioista ja varmasti olet itse paras asiantuntia tässäkin tapauksessa. Mutta hyvä jos minusta on ollut apua.

        Niin. Olen samaa mieltä, että olisi tavattava. Mä nyt ex tempore kutsuin sen juuri kylään tekstarilla. Saa nähdä mitä se vastaa. Ei mulla ole odotuksia suuntaan tai toiseen, mitäänhän ei voi hätiköidä eikä mahdollisuuksia pilata tai jättää käyttämättä jos on jostain suuremmasta kyse. Katsotaan mitä se vastaa. Musta tuntuu ettei se jouda tai jotain. Mutta sittenpähän pallo on hänellä, eikö? Mä olen kerran ehdottanut kyläileväni hänen luona, ja nyt kutsuin kylään. Ehdottaa varmaan itse myöhemmin jollei ny sovi tuo ehdotelmani. Mä olen kuin ujo teini, apua. Mutta mistä sitä senkään tunteista tietää, kun ei olla oltu kontaktissa vähään aikaan. Kiitos sinulle, olet oikein ystävällinen rapumies. Mulla on yksi äärimmäisen huono kokemus rapumiehestä, siksi vähän tätäkin tuumin... Mutta ei se horoskooppi vaan se ihminen!


      • Rapu-mies
        alkuperäinen kirjoitti:

        Niin. Olen samaa mieltä, että olisi tavattava. Mä nyt ex tempore kutsuin sen juuri kylään tekstarilla. Saa nähdä mitä se vastaa. Ei mulla ole odotuksia suuntaan tai toiseen, mitäänhän ei voi hätiköidä eikä mahdollisuuksia pilata tai jättää käyttämättä jos on jostain suuremmasta kyse. Katsotaan mitä se vastaa. Musta tuntuu ettei se jouda tai jotain. Mutta sittenpähän pallo on hänellä, eikö? Mä olen kerran ehdottanut kyläileväni hänen luona, ja nyt kutsuin kylään. Ehdottaa varmaan itse myöhemmin jollei ny sovi tuo ehdotelmani. Mä olen kuin ujo teini, apua. Mutta mistä sitä senkään tunteista tietää, kun ei olla oltu kontaktissa vähään aikaan. Kiitos sinulle, olet oikein ystävällinen rapumies. Mulla on yksi äärimmäisen huono kokemus rapumiehestä, siksi vähän tätäkin tuumin... Mutta ei se horoskooppi vaan se ihminen!

        Terve.

        No nyt kun olet esittänyt kutsun, niin kyllä hän siihen vastaa jos sinut haluaa, siitä olen sata prosenttisen varma. Voi olla että esittää jotain toista ajankohtaa jos olet sellaisesta puhunut mutta vastaa kuitenkin.
        Ja siinäkin olet ihan oikeassa että eihän se pelkkä horoskooppi kaikkea ihmisestä kerro, toiset sopii horoskooppeihinsa toiset taas ei. Allekirjoittanut sopii hyvin ravun luonnekuvaukseen, joku toinen taas ei alkuunkaan.
        Toivon että kaikki menee odotustesi mukaan.


      • alkuperäinen
        Rapu-mies kirjoitti:

        Terve.

        No nyt kun olet esittänyt kutsun, niin kyllä hän siihen vastaa jos sinut haluaa, siitä olen sata prosenttisen varma. Voi olla että esittää jotain toista ajankohtaa jos olet sellaisesta puhunut mutta vastaa kuitenkin.
        Ja siinäkin olet ihan oikeassa että eihän se pelkkä horoskooppi kaikkea ihmisestä kerro, toiset sopii horoskooppeihinsa toiset taas ei. Allekirjoittanut sopii hyvin ravun luonnekuvaukseen, joku toinen taas ei alkuunkaan.
        Toivon että kaikki menee odotustesi mukaan.

        Vastasi viestiin, mutta ei sille käynyt ehdottama ajankohta, aivan järkevä selitys oli. Laitoin kyllä siihen vastaukseksi että pallo on hänellä. Jotenkin alkaa puskea ylpeys esiin, kun itse on aivan myyty ja sekaisin ja ei olla tavattu, niin en tiedä lainkaan mitä hänen mielessä liikkuu. Eikö se nyt ole niin että ehdottakoon hän tapaamista sitten, kun hänelle sopii. Ja muutenkin voi ottaa ohjat käsiin. En tiedä. Ehkä mulla on vähän huono päivä. :) Älyääköhän tuo itse ehdottaa tapaamista? Ensitapaamisen jälkeen sanoi tulevansa mun luo kyllä. Tässä taitaa olla ajankohdasta kysymys. Jännittäisköhän tuo? Kerro miten rapumiehen sydän sulatetaan? :) Ja muuta mukavaa, olet kivan kuuloinen mies itsekin.


      • Rapu-mies
        alkuperäinen kirjoitti:

        Vastasi viestiin, mutta ei sille käynyt ehdottama ajankohta, aivan järkevä selitys oli. Laitoin kyllä siihen vastaukseksi että pallo on hänellä. Jotenkin alkaa puskea ylpeys esiin, kun itse on aivan myyty ja sekaisin ja ei olla tavattu, niin en tiedä lainkaan mitä hänen mielessä liikkuu. Eikö se nyt ole niin että ehdottakoon hän tapaamista sitten, kun hänelle sopii. Ja muutenkin voi ottaa ohjat käsiin. En tiedä. Ehkä mulla on vähän huono päivä. :) Älyääköhän tuo itse ehdottaa tapaamista? Ensitapaamisen jälkeen sanoi tulevansa mun luo kyllä. Tässä taitaa olla ajankohdasta kysymys. Jännittäisköhän tuo? Kerro miten rapumiehen sydän sulatetaan? :) Ja muuta mukavaa, olet kivan kuuloinen mies itsekin.

        Tervehdys.

        No, eipä siinä kyllä muuta oikein nyt voi tehdä kuin odottaa vastausta. Me tietysti kaikki reakoimme eri tavalla tuossa tilanteessa, mutta niinkuin itse totesit: Pallo on nyt hänellä.
        Rapumiehen sydän toimii täysin vaistojen varassa, joten lähtökohta on se että rapumiehen pitää vaistota että olet tosissasi hänen suhteen.
        Ja henkilökohtaisesti olisin kyllä ihan myyty jos joku toimisi minua kohtaan samalla tavalla kuin nyt sinä olet tunteesi hänelle näyttänyt.
        Niinkuin sanoin pitäisin kovasti illallisesta kotona, sohvalla vieretysten olemisesta, ajatusmatkoista kaukaisiin maihin, halaamisesta ja suukottelusta. Koskaan en kyllästyisi kuuntelemaan sitä miten paljon minusta välitetään ja muutenkin pidän toisen hemmottelusta ylikaiken (siis osaan/haluan myös itsekkin hemmotella toista) Sillä tavalla se ainakin minun rapu-sydän sulaisi :)


      • alkuperäinen
        Rapu-mies kirjoitti:

        Tervehdys.

        No, eipä siinä kyllä muuta oikein nyt voi tehdä kuin odottaa vastausta. Me tietysti kaikki reakoimme eri tavalla tuossa tilanteessa, mutta niinkuin itse totesit: Pallo on nyt hänellä.
        Rapumiehen sydän toimii täysin vaistojen varassa, joten lähtökohta on se että rapumiehen pitää vaistota että olet tosissasi hänen suhteen.
        Ja henkilökohtaisesti olisin kyllä ihan myyty jos joku toimisi minua kohtaan samalla tavalla kuin nyt sinä olet tunteesi hänelle näyttänyt.
        Niinkuin sanoin pitäisin kovasti illallisesta kotona, sohvalla vieretysten olemisesta, ajatusmatkoista kaukaisiin maihin, halaamisesta ja suukottelusta. Koskaan en kyllästyisi kuuntelemaan sitä miten paljon minusta välitetään ja muutenkin pidän toisen hemmottelusta ylikaiken (siis osaan/haluan myös itsekkin hemmotella toista) Sillä tavalla se ainakin minun rapu-sydän sulaisi :)

        Tuli mieleen tässä tätä ketjua selatessani, että pitäisi näyttää hänelle tämä, ehkä tajuaisi miten paljon hänestä tykkään. :) Tuntuu etten muuta aikaiseksi saa kuin hänestä haaveilemisen. Ja sitten nousevat epäluulot pintaa jne. Pitäisköhän ens viikolla sitten kysyä viikonlopuksi kylään tai jotain. Oli nyt vähän huono ajankohta. Se mies on saanut pääni sekaisin. Ja mä olen jotenkin lukossa, koska välitän siitä jo niin paljon. Selvää rakastumisen oiretta. Normaalisti olen aika rempseä ja mietin nyt vaan aina että mitäköhän se tuumaa tästä ja tuosta jne enkä uskalla kirjoittaa aina kaikkea. Mutta eikö voisi pelästyä myös... en ole epätoivoinen, siitä ei ole kyse, mutta en ole ollut rakastunut aikoihin ja viimeiset kokemukset rakkaudesta ovat olleet hieman huonoja, sydänsärkynyt ja kaikki. Olen ollut sinkkuna tietoisesti pidemmän aikaa ja sitten tuli tämä yksi ja veti jalat alta. Ei voi mitään. Olet oikeassa tuosta että hän tykkää kun kehutaan ja paijataan. Se on niin ihana, että mä olen sekaisin! Hahah, sä nyt siellä naurat varmaan tälle hupsulle naiselle täällä. Mutta kun se katsoi silmiinikin. Sitä ei ole moni tehnyt. Ja mä katsoin sen silmiin. Upottiin toisiimme. Apua, kun menee romanttiseksi. Milloinkohan mä sen nään? Miten rauhallisesti rapu haluaa aloittaa ja entä sitten kun rapu on rakastunut? Onko se vakava ja haluaako se viettää aikaa paljon rakastettunsa kanssa? Ystäviä otaksun hänellä olevan hyvinkin, tuntuu olevan heidän kanssan. Minusta se on hienoa! Mitä se, että hän esitteli minut ilmeisesti parhaalle kaverilleen ensimmäisenä iltana sanoo?


      • Rapu-mies
        alkuperäinen kirjoitti:

        Tuli mieleen tässä tätä ketjua selatessani, että pitäisi näyttää hänelle tämä, ehkä tajuaisi miten paljon hänestä tykkään. :) Tuntuu etten muuta aikaiseksi saa kuin hänestä haaveilemisen. Ja sitten nousevat epäluulot pintaa jne. Pitäisköhän ens viikolla sitten kysyä viikonlopuksi kylään tai jotain. Oli nyt vähän huono ajankohta. Se mies on saanut pääni sekaisin. Ja mä olen jotenkin lukossa, koska välitän siitä jo niin paljon. Selvää rakastumisen oiretta. Normaalisti olen aika rempseä ja mietin nyt vaan aina että mitäköhän se tuumaa tästä ja tuosta jne enkä uskalla kirjoittaa aina kaikkea. Mutta eikö voisi pelästyä myös... en ole epätoivoinen, siitä ei ole kyse, mutta en ole ollut rakastunut aikoihin ja viimeiset kokemukset rakkaudesta ovat olleet hieman huonoja, sydänsärkynyt ja kaikki. Olen ollut sinkkuna tietoisesti pidemmän aikaa ja sitten tuli tämä yksi ja veti jalat alta. Ei voi mitään. Olet oikeassa tuosta että hän tykkää kun kehutaan ja paijataan. Se on niin ihana, että mä olen sekaisin! Hahah, sä nyt siellä naurat varmaan tälle hupsulle naiselle täällä. Mutta kun se katsoi silmiinikin. Sitä ei ole moni tehnyt. Ja mä katsoin sen silmiin. Upottiin toisiimme. Apua, kun menee romanttiseksi. Milloinkohan mä sen nään? Miten rauhallisesti rapu haluaa aloittaa ja entä sitten kun rapu on rakastunut? Onko se vakava ja haluaako se viettää aikaa paljon rakastettunsa kanssa? Ystäviä otaksun hänellä olevan hyvinkin, tuntuu olevan heidän kanssan. Minusta se on hienoa! Mitä se, että hän esitteli minut ilmeisesti parhaalle kaverilleen ensimmäisenä iltana sanoo?

        No tuota ei ehkä ihan heti kannata toista pyyntöä lähettää, anna hänen vähän aikaa sulatella tätä kaikkea. Rapu haluaa aloittaa mielestäni kyllä rauhallisesti. Kun rapu on rakastunut hän tulee pitämään sinusta molemmin saksin kiinni ja saat varmasti kuulla miljoona kertaa kuinka paljon hän sinua rakastaa. Rapu pitää sinua aina mielessään ja ei varmasti tule sinua koskaan pettämään. Ja haluaa kuulla mielipiteesi jokaisesta asiasta.

        Niin ja ravun kanssa ei mene koskaan liian romattiseksi. Sillä rapuhan on romantiikan lähettiläs :)
        Rapu kyllä varmasti välillä haluaa ottaa eteisyyttä rakastettuunsa, mutta tämä ei tarkoita sitä että hän ajattelisi muita naisia. Se on vaan niin luonteenomaista ravuille että välillä vetäytyy yksinäinsyyteen ajattelemaan.
        Niin ja kun rapu rakastuu se on aina vakavaa.
        Se että hän on esitellyt sinut parhaalle kaverilleen on mielestäni hyvä merkki, koska en ainakaan itse esittele ketään samantekeviä henkilöitä parhaalle kaverille.


      • alkuperäinen
        Rapu-mies kirjoitti:

        No tuota ei ehkä ihan heti kannata toista pyyntöä lähettää, anna hänen vähän aikaa sulatella tätä kaikkea. Rapu haluaa aloittaa mielestäni kyllä rauhallisesti. Kun rapu on rakastunut hän tulee pitämään sinusta molemmin saksin kiinni ja saat varmasti kuulla miljoona kertaa kuinka paljon hän sinua rakastaa. Rapu pitää sinua aina mielessään ja ei varmasti tule sinua koskaan pettämään. Ja haluaa kuulla mielipiteesi jokaisesta asiasta.

        Niin ja ravun kanssa ei mene koskaan liian romattiseksi. Sillä rapuhan on romantiikan lähettiläs :)
        Rapu kyllä varmasti välillä haluaa ottaa eteisyyttä rakastettuunsa, mutta tämä ei tarkoita sitä että hän ajattelisi muita naisia. Se on vaan niin luonteenomaista ravuille että välillä vetäytyy yksinäinsyyteen ajattelemaan.
        Niin ja kun rapu rakastuu se on aina vakavaa.
        Se että hän on esitellyt sinut parhaalle kaverilleen on mielestäni hyvä merkki, koska en ainakaan itse esittele ketään samantekeviä henkilöitä parhaalle kaverille.

        Juu. Olet ihan oikeassa. Miten oletkin niin järkevä? Varmaan se rapumies johon ihastunut on myös noin järkevä. Ainakin vaikutti kovin järkevältä. Kiitos neuvosta. Olen vähän hiljaiselossa nyt, mutta koputan sitä kyllä jos ei kuulu mitään. Olen ollut kuitenkin aika kärsivällinen, kun ajattelee miten sukat pyörii jaloissa koko ajan. Onneksi on näitä purkukeinoja... Miten tuo, kun sanoit ettei rapu petä? Onko se noin? Olen jostain lukenut, että olisivat nimenomaan pettäjäsorttisia... Miten rapu käyttäytyy kun se loukkaantuu ja suuttuu? Mykkäkoulua? Miten sitä voi lepyttää ja saada ulos kuorestaan? Minusta tuntuu, että tutustun tässä sinuun paljon paremmin kuin siihen mieheen, johon olen ihastunut. :)


      • Rapu-mies
        alkuperäinen kirjoitti:

        Juu. Olet ihan oikeassa. Miten oletkin niin järkevä? Varmaan se rapumies johon ihastunut on myös noin järkevä. Ainakin vaikutti kovin järkevältä. Kiitos neuvosta. Olen vähän hiljaiselossa nyt, mutta koputan sitä kyllä jos ei kuulu mitään. Olen ollut kuitenkin aika kärsivällinen, kun ajattelee miten sukat pyörii jaloissa koko ajan. Onneksi on näitä purkukeinoja... Miten tuo, kun sanoit ettei rapu petä? Onko se noin? Olen jostain lukenut, että olisivat nimenomaan pettäjäsorttisia... Miten rapu käyttäytyy kun se loukkaantuu ja suuttuu? Mykkäkoulua? Miten sitä voi lepyttää ja saada ulos kuorestaan? Minusta tuntuu, että tutustun tässä sinuun paljon paremmin kuin siihen mieheen, johon olen ihastunut. :)

        Kiitos itsellesi myös, ainahan se mukavalta tuntuu jos joku järkeväksi sanoo.
        Tuosta pettämisestä: Niin enhän minä voikkaan sanoa että joku ei varmasti petä, ja olen itsekkin lukenut joskus lukenut että ravuilla olisi taipumusta pettämiseen. Ja se muistaakseni meni niin että jos rapu elää onnettomassa suhteessa voi olla että rapu lähtee etsimään sitä seksiä muualta.
        Ainakaan minun kohdalla tuo ei pidä paikkaansa, koska mielestäni pettäjät on sitä alinta mahdollista kastia, enkä missään olosuhteissa voisi hyväksyä pettämistä.
        Ravun suuttumisesta:
        Rapu kyllä loukkaantuu herkästi, siihen riittää jo pelkkä naaman ilme tietyssä paikassa. Ja voi sanoa kyllä että ainakaan minä en oikein osaa peitellä loukkaantumistani. Ja sitten taas kun suutun seuraa räjähdyt ja hirveä kiroilu tulva, mutta väkivaltaiseksi en koskaan käy (siis jos minuun ei käydä käsiksi). Seuraavaksi tulee puolentunnin mökötys ja sitten olenkin jo itse valmis pyytämään anteeksi, koska en kestä olla vihoissa ainakaan parisuhteessa. Ei niin läheiset ihmiset onkin sitten jo ihan eri juttu.
        Ainakin allekirjoittanut on tosi helppo lepyttää, sitä kun huomaa että toinen on oikeasti pahoillaan niin ei sitä halua toista pitkään piinata omantunnon tuskissa.
        Nyt haluankin korostaa että kertoilen tosiaan tässä vain omasta luonteen piirteestä, ja eihän sitä tiedä että täsmääkö luonteet sitten sinun rakkaasi suhteen, kun muita yhteneväisiä tekiöitä ei ole tiedossa kuin tuo horoskooppimerkki.
        Niin ja eikös se ole mukavaa jos tutustuu uusiin ihmisiin vaikkakin näin virtuaalisesti :)


      • alkuperäinen
        Rapu-mies kirjoitti:

        Kiitos itsellesi myös, ainahan se mukavalta tuntuu jos joku järkeväksi sanoo.
        Tuosta pettämisestä: Niin enhän minä voikkaan sanoa että joku ei varmasti petä, ja olen itsekkin lukenut joskus lukenut että ravuilla olisi taipumusta pettämiseen. Ja se muistaakseni meni niin että jos rapu elää onnettomassa suhteessa voi olla että rapu lähtee etsimään sitä seksiä muualta.
        Ainakaan minun kohdalla tuo ei pidä paikkaansa, koska mielestäni pettäjät on sitä alinta mahdollista kastia, enkä missään olosuhteissa voisi hyväksyä pettämistä.
        Ravun suuttumisesta:
        Rapu kyllä loukkaantuu herkästi, siihen riittää jo pelkkä naaman ilme tietyssä paikassa. Ja voi sanoa kyllä että ainakaan minä en oikein osaa peitellä loukkaantumistani. Ja sitten taas kun suutun seuraa räjähdyt ja hirveä kiroilu tulva, mutta väkivaltaiseksi en koskaan käy (siis jos minuun ei käydä käsiksi). Seuraavaksi tulee puolentunnin mökötys ja sitten olenkin jo itse valmis pyytämään anteeksi, koska en kestä olla vihoissa ainakaan parisuhteessa. Ei niin läheiset ihmiset onkin sitten jo ihan eri juttu.
        Ainakin allekirjoittanut on tosi helppo lepyttää, sitä kun huomaa että toinen on oikeasti pahoillaan niin ei sitä halua toista pitkään piinata omantunnon tuskissa.
        Nyt haluankin korostaa että kertoilen tosiaan tässä vain omasta luonteen piirteestä, ja eihän sitä tiedä että täsmääkö luonteet sitten sinun rakkaasi suhteen, kun muita yhteneväisiä tekiöitä ei ole tiedossa kuin tuo horoskooppimerkki.
        Niin ja eikös se ole mukavaa jos tutustuu uusiin ihmisiin vaikkakin näin virtuaalisesti :)

        Niin. Kai tässä pikkuhiljaa alkaa tutustumaan sinuun sen toisen ihmisen sijasta. :))) Mutta mikäs on tutustuessa, taidat olla aika avoin tyyppi? Jotenkin aamulla oli aikamoiset fiilikset, kun se tyyppi pani mun hormoonit hyrräämään enkä ole kärsivällisyydestä tunnettu. Ei siinä mitään, olisi vain helpomaa olla jos olisi selibaatissa ihan tieten tahtoen, mutta kun se yksi tuli sekoittamaan pään ja kuviot.

        Tuosta pettämisestä. Mä olen kasvanut siihen että moinen käytäs on luonteen kypsymättömyyttä, epävarmuutta sekä todelliseen rehelliseen kommunikointiin kykenemättömän ihmisen touhua. Vietti ainakin kaikilla tuntemillani rapumiehillä on kova, mutta voisin mennä vannomaan, että vedän kuitenkin pidemmän korren eli libidossa löytyy. Siksi kai kammarin puolella menee rapujen kanssa perfect, en tiedä. Ei mulla kyllä ongelmia muidenkaan merkkien kanssa, tai ehkä on siinä, ettei sais tarpeeksi. Apua, tämä nyt lipsahti aivan levottomaksi. But U C mistä kenkä puristaa tällä hetkellä...

        Mulla oli se yks huono rapukokemus (muuten hyvä, mutta se vaan otti nokkiinsa jostain eikä ole pitänyt yhteyttä sen koommin!!!! ja melkein asuttiin yhdessä!!!, siksi ymmärrät ehkä nämä kyselyt ja jonkinasteisen varovaisuuden puoleltani...) joka vaikuttaa mun mieskäyttäytymiseen aika tavalla kuitenkin uskaltaisin väittää. Ehkä liikaa saanut kolhuja rakkaudessa eikä jaksais enää saada takkiinsa. Emotionaalinen etäisyys on hyvä keino välttää sydänsurut. Mutta ei sillä tiellä mitään saavutakaan, sen tiedän nyt.

        Ymmärsin että kerroit oman kokemuspohjasi siivittämänä näitä suuttumisjuttuja. Mä en voi sieltää mykkäkoulua, musta se on aivan hirveätä! Mä voin suutahtaa äkkiä mutta lepyn vielä äkimmin. Musta asiat täytyy pystyä keskustelemalla selvittelemään. Myönnän kyllä että ihanimpia ja koskettavimpia lepytyskeinoja puolin jos toisin ovat hellyydenosoitus ja huumori (pusu nenään tjmvst). Elämä on liian ihanaa ollakseen vihainen. Ja vanhemmiten on oppinut ettei sitä oikeastaan ole vihainen sille toiselle vaan itselleen, kun huomaa toisessa jotain ärsyttävää mikä itse asiassa on luonteenpiirre johon itsessä ei ole tyytyväinen. Näin yksinkertaisen monimutkaisen helppoa kuten ihmismieli nyt sattuu olemaan. ;)

        Suorituspaineista. Olen nainen jonka edessä moni itsevarmakin mies saa suorituspaineita. Harvassa on mies sitä myöntämään... Voisiko tämä suorituspaineasia hieman jarruttaa häntä suhteeni? Ei niin että siitä ongelmaa olisi ollut, mutta kaikki oli vähän liiankin ihanaa...

        Ajattelin etten nyt ota häneen yhteyttä. Ottakoon hän itse. Mitä rapumiehenä tuuumit moisesta. Eikai se ole niin, että minun täytyy aina olla provokaattorina? Se voi alkaa ärsyttämäänkin. Tiedän omasta kokemuksesta jos saan viestiä ja haluaisinkin olla rauhassa niin jää viestit lukematta ja vastaamatta...

        Mutta kun hän ihastui avoimuuteeni. Ja nyt en uskalla olla aivan avoin, koska tunteita on sen verran paljon ja ehkä liian varhaista moiseen. En tiedä. Nyt on pakko mennä tästä pohtimasta, kirjoittelemisiin rapumies!


      • Rapu-mies
        alkuperäinen kirjoitti:

        Niin. Kai tässä pikkuhiljaa alkaa tutustumaan sinuun sen toisen ihmisen sijasta. :))) Mutta mikäs on tutustuessa, taidat olla aika avoin tyyppi? Jotenkin aamulla oli aikamoiset fiilikset, kun se tyyppi pani mun hormoonit hyrräämään enkä ole kärsivällisyydestä tunnettu. Ei siinä mitään, olisi vain helpomaa olla jos olisi selibaatissa ihan tieten tahtoen, mutta kun se yksi tuli sekoittamaan pään ja kuviot.

        Tuosta pettämisestä. Mä olen kasvanut siihen että moinen käytäs on luonteen kypsymättömyyttä, epävarmuutta sekä todelliseen rehelliseen kommunikointiin kykenemättömän ihmisen touhua. Vietti ainakin kaikilla tuntemillani rapumiehillä on kova, mutta voisin mennä vannomaan, että vedän kuitenkin pidemmän korren eli libidossa löytyy. Siksi kai kammarin puolella menee rapujen kanssa perfect, en tiedä. Ei mulla kyllä ongelmia muidenkaan merkkien kanssa, tai ehkä on siinä, ettei sais tarpeeksi. Apua, tämä nyt lipsahti aivan levottomaksi. But U C mistä kenkä puristaa tällä hetkellä...

        Mulla oli se yks huono rapukokemus (muuten hyvä, mutta se vaan otti nokkiinsa jostain eikä ole pitänyt yhteyttä sen koommin!!!! ja melkein asuttiin yhdessä!!!, siksi ymmärrät ehkä nämä kyselyt ja jonkinasteisen varovaisuuden puoleltani...) joka vaikuttaa mun mieskäyttäytymiseen aika tavalla kuitenkin uskaltaisin väittää. Ehkä liikaa saanut kolhuja rakkaudessa eikä jaksais enää saada takkiinsa. Emotionaalinen etäisyys on hyvä keino välttää sydänsurut. Mutta ei sillä tiellä mitään saavutakaan, sen tiedän nyt.

        Ymmärsin että kerroit oman kokemuspohjasi siivittämänä näitä suuttumisjuttuja. Mä en voi sieltää mykkäkoulua, musta se on aivan hirveätä! Mä voin suutahtaa äkkiä mutta lepyn vielä äkimmin. Musta asiat täytyy pystyä keskustelemalla selvittelemään. Myönnän kyllä että ihanimpia ja koskettavimpia lepytyskeinoja puolin jos toisin ovat hellyydenosoitus ja huumori (pusu nenään tjmvst). Elämä on liian ihanaa ollakseen vihainen. Ja vanhemmiten on oppinut ettei sitä oikeastaan ole vihainen sille toiselle vaan itselleen, kun huomaa toisessa jotain ärsyttävää mikä itse asiassa on luonteenpiirre johon itsessä ei ole tyytyväinen. Näin yksinkertaisen monimutkaisen helppoa kuten ihmismieli nyt sattuu olemaan. ;)

        Suorituspaineista. Olen nainen jonka edessä moni itsevarmakin mies saa suorituspaineita. Harvassa on mies sitä myöntämään... Voisiko tämä suorituspaineasia hieman jarruttaa häntä suhteeni? Ei niin että siitä ongelmaa olisi ollut, mutta kaikki oli vähän liiankin ihanaa...

        Ajattelin etten nyt ota häneen yhteyttä. Ottakoon hän itse. Mitä rapumiehenä tuuumit moisesta. Eikai se ole niin, että minun täytyy aina olla provokaattorina? Se voi alkaa ärsyttämäänkin. Tiedän omasta kokemuksesta jos saan viestiä ja haluaisinkin olla rauhassa niin jää viestit lukematta ja vastaamatta...

        Mutta kun hän ihastui avoimuuteeni. Ja nyt en uskalla olla aivan avoin, koska tunteita on sen verran paljon ja ehkä liian varhaista moiseen. En tiedä. Nyt on pakko mennä tästä pohtimasta, kirjoittelemisiin rapumies!

        Se voi tietysti olla että jos olet tosi näyttävä pakkaus, niin sinun rakkautesi ajattelee että: Onko hänellä tulevaisuudessa miten hyvät mahdollisuudet pitää sinut omanaan ja että kannattaako hänen tietyllä tavalla uhrata sydämmensä. Voi olla että hän ajattelee joutuvansa elämään jatkuvassa pelossa ja mustasukkaisuudessa.
        En nyt tarkoita että näin olisi vaan se voi olla yksi syy hänen "piileskelyynsä".

        Olet kyllä ollut hänen suuntaa ihan riittävän aktiivinen, nimittäin jos tuosta ei tajua että nainen on kiinnostunut niin ei sitten mistään.
        Niin vielä tuosta kauneudesta: En tiedä en itse ole kovin kaunis...heh heh...mutta jotenkin tuntuisi siltä että monet miehet eivät uskalla sinua lähestyä? Oletko kokenut näin?
        Miehelle tulee tunne että tuohon minun rahkeet eivät riitä, paitsi tietysti humalassahan Suomalainen mies on se komein ja fiksuin mies koko planeetalla. Ja sitten viinan voimalla uskalletaan jututtaa ketä kaunokaista hyvänsä. Ja varmaan sinullekkin on niitä humalaisia tullut ehdottelemaan ihan häiriöksi asti?
        Kauneudellakin on omat kironsa.

        Tiedän ettei sydän anna sinulle rauhaa, mutta koita olla miettimättä liikaa asioita. Koska miettiminen on pitemmän päälle aika raskasta touhua (on joskus tullut mietittyä asioita aika raskaasti).
        Jos olet yhtään liikunta ihmisiä sanoisinkin että kannattaa tehdä joku kunnon urheilusessio niin jopa helpottaa.
        Kirjoittelemisiin :)


      • alkuperäinen
        Rapu-mies kirjoitti:

        Se voi tietysti olla että jos olet tosi näyttävä pakkaus, niin sinun rakkautesi ajattelee että: Onko hänellä tulevaisuudessa miten hyvät mahdollisuudet pitää sinut omanaan ja että kannattaako hänen tietyllä tavalla uhrata sydämmensä. Voi olla että hän ajattelee joutuvansa elämään jatkuvassa pelossa ja mustasukkaisuudessa.
        En nyt tarkoita että näin olisi vaan se voi olla yksi syy hänen "piileskelyynsä".

        Olet kyllä ollut hänen suuntaa ihan riittävän aktiivinen, nimittäin jos tuosta ei tajua että nainen on kiinnostunut niin ei sitten mistään.
        Niin vielä tuosta kauneudesta: En tiedä en itse ole kovin kaunis...heh heh...mutta jotenkin tuntuisi siltä että monet miehet eivät uskalla sinua lähestyä? Oletko kokenut näin?
        Miehelle tulee tunne että tuohon minun rahkeet eivät riitä, paitsi tietysti humalassahan Suomalainen mies on se komein ja fiksuin mies koko planeetalla. Ja sitten viinan voimalla uskalletaan jututtaa ketä kaunokaista hyvänsä. Ja varmaan sinullekkin on niitä humalaisia tullut ehdottelemaan ihan häiriöksi asti?
        Kauneudellakin on omat kironsa.

        Tiedän ettei sydän anna sinulle rauhaa, mutta koita olla miettimättä liikaa asioita. Koska miettiminen on pitemmän päälle aika raskasta touhua (on joskus tullut mietittyä asioita aika raskaasti).
        Jos olet yhtään liikunta ihmisiä sanoisinkin että kannattaa tehdä joku kunnon urheilusessio niin jopa helpottaa.
        Kirjoittelemisiin :)

        Olipas osuvasti sanottu. Rapumiehet taitavat todellakin olla niin herkkiä kuin sanotaan. Mistä jotenkin pelkkien kirjoitusteni perusteella pystyt tulkitsemaan minua. Ulkonäköarvauksesi osui oikeaan. Mutta minä olen höperönä häneen, ei siinä paljon katsota onko mr.findland vai ei ja sitä paitsi minulle ei ole koskaan toisen ulkonäkö ollut ensisijainen tai edes tärkeä asia. Se mitä sydämmessä on, merkitsee. Ja sitä paitsi itsevarma mies ON hyvännäköinen. Ja persoonallinen on aina hyvännäköinen...

        Tiedän sen tasan tarkkaan ettei minua ole helppo lähestyä. Saan tuhansittain merkittäviä katseita kymmeniltä miehiltä päivittäin riippumatta siitä missä liikun. Ei ole tarkoitus kehua itseäni, vaan tästä pääsen siihen, että siihen se sitten yleensä jääkin. Katseisiin.. Harva uskaltaa tulla juttelemaan. Mutta onneksi minä olen äärimmäisen sosiaalinen ja ulospäinsuuntautunut ja menen juttelemaan kaikenalaisissa tilanteissa, ympäristöissä kaikenlaisten ihmisten kanssa. Olet oikeassa tuosta humalaisten ehdotteluista, mutta olen niin peruspositiivinen ihminen, että otan ne pelkästään kohteliaisuutena ja hymyilen perään.

        Olen tänään nyt vain päättänyt että minun päätänihän kukaan mies ei sekoita ja pystynyt keskittymään omaan elämääni ja tasapaino on tullut tilalle. Se on ihanaa! Olet aivan oikeassa tuosta urheilemisesta. Kävin treenaamassa pari tuntia salilla, ja kyllähän itsensä rääkkääminen fyysisesti auttaa päästämään ulos paineita... Hauskaa sinänsä, että en nyt ole siis kiinnostunut lainkaan kenestäkään miehestä, vaikka normaalisti kuolaan kieli pitkällä... :P Mutta tapasin siellä erään kas-kas rapufrendin ja kerroin sitten tästä tapauksesta. Hän oli oikein ihana ja ymmärsi yskän ja neuvoi minua kaikin tavoin. Yksi ohje oli ylitse muiden. Lausun sen tässäkin, kenties jotain tunteittensa huurussa ja hormoonien sekoittamana auttaa. Eli. Jos et tiedä mitä tehdä, odota. Tämä on hyvin yksinkertainen ohje, mutta kärsimättömälle ihmiselle se on kultaakin kalliiimpaa.. Kauniita unia sinulle nyt ja kiitos runsaasta ja hyväenergisesta vilpittömästä auttamisesta. Se tekee sinusta kauniin!


      • Rapu-mies
        alkuperäinen kirjoitti:

        Niin. Olen samaa mieltä, että olisi tavattava. Mä nyt ex tempore kutsuin sen juuri kylään tekstarilla. Saa nähdä mitä se vastaa. Ei mulla ole odotuksia suuntaan tai toiseen, mitäänhän ei voi hätiköidä eikä mahdollisuuksia pilata tai jättää käyttämättä jos on jostain suuremmasta kyse. Katsotaan mitä se vastaa. Musta tuntuu ettei se jouda tai jotain. Mutta sittenpähän pallo on hänellä, eikö? Mä olen kerran ehdottanut kyläileväni hänen luona, ja nyt kutsuin kylään. Ehdottaa varmaan itse myöhemmin jollei ny sovi tuo ehdotelmani. Mä olen kuin ujo teini, apua. Mutta mistä sitä senkään tunteista tietää, kun ei olla oltu kontaktissa vähään aikaan. Kiitos sinulle, olet oikein ystävällinen rapumies. Mulla on yksi äärimmäisen huono kokemus rapumiehestä, siksi vähän tätäkin tuumin... Mutta ei se horoskooppi vaan se ihminen!

        Huommenta.

        Pakko vastata ketjun puolestavälistä kun ei voi hierarkian vuoksi vastaamaan viimeisimpään viestiisi.
        Kiitos kauniista sanoistasi ja hyvä jos minusta on ollut apua.
        Sinusta voisin sanoa vielä että olet kyllä mielestäni tosi kaunis sisäisesti, niinkuin myös varmasti ulkoisesti. Joten onnen poika on se rapu kaveri jolle sydämmesi sykkii, toivottavasti hän nyt vaan älyää tehdä asialle jotain.
        Ja niinkuin se salikaverisi sanoi nyt oikeastaan kannattaa vain odotella.

        Niin ja jos jatkossa virtuaali juttelu kaveria tarvitset niin tässä on yksi :)


      • alkuperäinen
        Rapu-mies kirjoitti:

        Huommenta.

        Pakko vastata ketjun puolestavälistä kun ei voi hierarkian vuoksi vastaamaan viimeisimpään viestiisi.
        Kiitos kauniista sanoistasi ja hyvä jos minusta on ollut apua.
        Sinusta voisin sanoa vielä että olet kyllä mielestäni tosi kaunis sisäisesti, niinkuin myös varmasti ulkoisesti. Joten onnen poika on se rapu kaveri jolle sydämmesi sykkii, toivottavasti hän nyt vaan älyää tehdä asialle jotain.
        Ja niinkuin se salikaverisi sanoi nyt oikeastaan kannattaa vain odotella.

        Niin ja jos jatkossa virtuaali juttelu kaveria tarvitset niin tässä on yksi :)

        kiitos noista kauniista sanoista, että olen mielestäsi kaunis sisäisesti. Tiedätkö, että olen kuullut sen vain pari kertaa... Varmaankin se kiinnostus on jäänyt pyörimään vähän yhdellä jos toisella sen ulkokuoren ympärille. Harva edes haluaa nähdä sisääni. Mutta eipä ole minun menetys... Sisäinen kauneus pyrkii mielestäni myös ulospäinkin eli ihminen hohkaa aivan erityislaatuista sfääriä ympärilleen ollessaan onnelline, sinut itsensä kanssa ja puhdas sydämmeltään. Olen herkkä minäkin, ei pelkästään ravut... Tässähän tuota kirjoitellaan, eikös? Mitäs sinulle tänään kuuluu? :)))))))

        Olisihan se hienoa, jos tämä sydän pääsisi kerrankin näyttämään "kyntensä" eli rakastamaan jotain toista. Nyt ovat ympärillä ystävät, jotka saavat nauttia loputtomasta energiastani ja elämänilostani. Olisihan se hienoa myös itseni kannalta, jos joku kerrankin huolehtisi edes jollain tasolla minusta. Yksinäinen susi, aina huolehtinut itsestäni ja muista.... Mutta sellainen vain olen. Rakkaus on ihanaa, mutta sekin tulee itsestä, sisältä. Oman itsensä rakastaminen. Kun sellaiselta ihmiseltä, joka todella *rakastaa* itseään, saa rakkautta, ei hienompaa asiaa olekaan. Mies ja nainen täydentävät toisiaan ja siinä liitossa kumpienkin energiat moninkertaistuvat. Sitä kohti tässä ollaan menossa. Pikkuhiljaa eteenpäin. Askel kerrallaan, joskus taakse vilkuillen, mutta sinne valoa kohti, vaikka valossa jo kylvenkin.

        Aurinkohalauksia!


      • Rapu-mies
        alkuperäinen kirjoitti:

        kiitos noista kauniista sanoista, että olen mielestäsi kaunis sisäisesti. Tiedätkö, että olen kuullut sen vain pari kertaa... Varmaankin se kiinnostus on jäänyt pyörimään vähän yhdellä jos toisella sen ulkokuoren ympärille. Harva edes haluaa nähdä sisääni. Mutta eipä ole minun menetys... Sisäinen kauneus pyrkii mielestäni myös ulospäinkin eli ihminen hohkaa aivan erityislaatuista sfääriä ympärilleen ollessaan onnelline, sinut itsensä kanssa ja puhdas sydämmeltään. Olen herkkä minäkin, ei pelkästään ravut... Tässähän tuota kirjoitellaan, eikös? Mitäs sinulle tänään kuuluu? :)))))))

        Olisihan se hienoa, jos tämä sydän pääsisi kerrankin näyttämään "kyntensä" eli rakastamaan jotain toista. Nyt ovat ympärillä ystävät, jotka saavat nauttia loputtomasta energiastani ja elämänilostani. Olisihan se hienoa myös itseni kannalta, jos joku kerrankin huolehtisi edes jollain tasolla minusta. Yksinäinen susi, aina huolehtinut itsestäni ja muista.... Mutta sellainen vain olen. Rakkaus on ihanaa, mutta sekin tulee itsestä, sisältä. Oman itsensä rakastaminen. Kun sellaiselta ihmiseltä, joka todella *rakastaa* itseään, saa rakkautta, ei hienompaa asiaa olekaan. Mies ja nainen täydentävät toisiaan ja siinä liitossa kumpienkin energiat moninkertaistuvat. Sitä kohti tässä ollaan menossa. Pikkuhiljaa eteenpäin. Askel kerrallaan, joskus taakse vilkuillen, mutta sinne valoa kohti, vaikka valossa jo kylvenkin.

        Aurinkohalauksia!

        Ihan hyvää kuuluu :)
        Onnekkaita ovat sinun ystäväsi kun saavat nauttia sinun energiasta, yleensä se tarttuu niihin ihmisiin joiden kanssa on tekemisissä.
        Sinulla on varmaan paljon kavereita, ainakin sen kuvan olen saanut että sinun kanssa tulee kyllä toimeen.
        Kyllä minullakin niitä kavereita ja hyvänpäivän tuttuja löytyy aika paljon, mutta niitä tosi ystäviä on kyllä harvassa.
        Suurimman osan kanssa kavereistakin tulee oltua tietty maski päällä, aina tilanteen mukaan.
        Joten harvassa on ne ihmiset jotka ovat saaneet tutustua siihen oikeaan minää, kuka on kätkeytynyt sinne sydämmeen.

        Rakkaus on toisiaan ihanaa. Se saa arjen huolet tuntumaan niin mitättömiltä. Tulee sellainen voittamaton olotila ja näkisinkin että rakkaus on sitä parasta huumetta, vaikka se saakin ihmisen joskus hölmöilemään :) Tai allekirjoittaneen tapauksessa yleensä koko ajan ;)

        "Vaikka vaeltaisin pimeässä laaksossa ja minut ympäröisi pahuus en olisi yksin enkä tuntisi pelkoa, sillä rakkaani kulkisi mukanani sydämmessä, mistä kukaan ei saisi häntä koskaan minulta riistettyä pois"


      • alkuperäinen
        Rapu-mies kirjoitti:

        Ihan hyvää kuuluu :)
        Onnekkaita ovat sinun ystäväsi kun saavat nauttia sinun energiasta, yleensä se tarttuu niihin ihmisiin joiden kanssa on tekemisissä.
        Sinulla on varmaan paljon kavereita, ainakin sen kuvan olen saanut että sinun kanssa tulee kyllä toimeen.
        Kyllä minullakin niitä kavereita ja hyvänpäivän tuttuja löytyy aika paljon, mutta niitä tosi ystäviä on kyllä harvassa.
        Suurimman osan kanssa kavereistakin tulee oltua tietty maski päällä, aina tilanteen mukaan.
        Joten harvassa on ne ihmiset jotka ovat saaneet tutustua siihen oikeaan minää, kuka on kätkeytynyt sinne sydämmeen.

        Rakkaus on toisiaan ihanaa. Se saa arjen huolet tuntumaan niin mitättömiltä. Tulee sellainen voittamaton olotila ja näkisinkin että rakkaus on sitä parasta huumetta, vaikka se saakin ihmisen joskus hölmöilemään :) Tai allekirjoittaneen tapauksessa yleensä koko ajan ;)

        "Vaikka vaeltaisin pimeässä laaksossa ja minut ympäröisi pahuus en olisi yksin enkä tuntisi pelkoa, sillä rakkaani kulkisi mukanani sydämmessä, mistä kukaan ei saisi häntä koskaan minulta riistettyä pois"

        Minun on äärimmäisen helppo ystävystyä, minulla on aina paljon tuttavia, olen avoin ihminen. Oikeastaan yhtään sydänystävää ei ole. Pari-kolme mutta kontaktinpito fyysisen välimatkan vuoksi on harvaa, sielun ystäviä kuitenkin.

        Minä laitoin tänään sille miehelle viestiä. Hän vastasi. Sitten kysyin ihan suoraan oikeastaan että olenko saanut väärän kuvan jos ajattelen ettei hän ole niin kiinnostunut. Hän vastasi ettei minun tulisi tehdä hätiköityjä johtopäätöksiä, on kuulemma ollut vauhti päällä (mitäköhän sekin tarkoittaa....) ja tarvinnut miettiä mitä hän haluaa. Ihan positiivisia viestejä. Ainoastaan huomaan omasta käytöksestäni hieman irrottautumista. Vanhat pelot. Ylpeys ja haavoittumisen pelko. Kärsimättömyys. Siinäpä minun "ongelmani" joita on ihan hyvä kohdata silmästä silmään ja oppia toivottavasti... Asia on nyt niin että tämä mies ikäänkuin loksautti minut taas oikeille raiteille, vuosia olin tukahduttanut tunteeni kaikilla saroilla ja yhtäkkiä minä huomasin, että minä kykenen tuntemaan! Olen kiitollinen siitä aina hänelle. Mutta siihen vanhaan on aina helppo palata. Huomaan nyt kuinka taas lämpimät tunteet kaikkoavat, puuttuva kosketus huutaa ihollani ja se sattuu niin paljon etten tahdo sitä tuntea - siis sydämen pikajäädytys. Että jaksaisi...

        Olen ehkä liiankin varma. Myös tunteistani. Minä olen tutustunut itseeni tarpeeksi osatakseni sanoa mitä tunnen. Kun rakastun, sitten seison rinnalla vaikka mitä tulisi. Niin olen tehnyt. Mutta valitettavasti aina ei käy tasan onni enkä ole päässyt kokemaan tarpeeksi todellista rakkautta, kaikenvoittavaa, kestävää, ikuista. Nyt alkaa mennä taas levottomaksi. Lopetan tähän. Kauniita hymyjä!


      • alkuperäinen
        alkuperäinen kirjoitti:

        Minun on äärimmäisen helppo ystävystyä, minulla on aina paljon tuttavia, olen avoin ihminen. Oikeastaan yhtään sydänystävää ei ole. Pari-kolme mutta kontaktinpito fyysisen välimatkan vuoksi on harvaa, sielun ystäviä kuitenkin.

        Minä laitoin tänään sille miehelle viestiä. Hän vastasi. Sitten kysyin ihan suoraan oikeastaan että olenko saanut väärän kuvan jos ajattelen ettei hän ole niin kiinnostunut. Hän vastasi ettei minun tulisi tehdä hätiköityjä johtopäätöksiä, on kuulemma ollut vauhti päällä (mitäköhän sekin tarkoittaa....) ja tarvinnut miettiä mitä hän haluaa. Ihan positiivisia viestejä. Ainoastaan huomaan omasta käytöksestäni hieman irrottautumista. Vanhat pelot. Ylpeys ja haavoittumisen pelko. Kärsimättömyys. Siinäpä minun "ongelmani" joita on ihan hyvä kohdata silmästä silmään ja oppia toivottavasti... Asia on nyt niin että tämä mies ikäänkuin loksautti minut taas oikeille raiteille, vuosia olin tukahduttanut tunteeni kaikilla saroilla ja yhtäkkiä minä huomasin, että minä kykenen tuntemaan! Olen kiitollinen siitä aina hänelle. Mutta siihen vanhaan on aina helppo palata. Huomaan nyt kuinka taas lämpimät tunteet kaikkoavat, puuttuva kosketus huutaa ihollani ja se sattuu niin paljon etten tahdo sitä tuntea - siis sydämen pikajäädytys. Että jaksaisi...

        Olen ehkä liiankin varma. Myös tunteistani. Minä olen tutustunut itseeni tarpeeksi osatakseni sanoa mitä tunnen. Kun rakastun, sitten seison rinnalla vaikka mitä tulisi. Niin olen tehnyt. Mutta valitettavasti aina ei käy tasan onni enkä ole päässyt kokemaan tarpeeksi todellista rakkautta, kaikenvoittavaa, kestävää, ikuista. Nyt alkaa mennä taas levottomaksi. Lopetan tähän. Kauniita hymyjä!

        Halusin vain kertoa että sain ajatuksen soittaa tuolle miehelle ja asiat selvisivät kertaheitolla. Hän ei ole ollut niin aktiivinen kirjoittelussa koska hän on yrittänyt pitää kapulatonta päivää ja rentoutua! Minä ajattelin vaikka mitä kauheata. Saimme keskusteltua ja kuinka tunsinkaan että asiat edistyvät. Hän hieman jo vihjaisi tulevansa suunalle parin päivän päästä, mutta minulle ei sopinut. Mutta tiedän että näen hänet vielä. Hän oli niin otettu kun kerroin kaikenlaisia asiota mitä hän on saanut minussa aikaa. Hän ei ollut tietoinenkaan... Nyt tietää. ja minulla on hyvä mieli. Ehkä on toivoa..............

        virtuaalihalaus kaikille ihanille ihmisille!


      • Rapu-mies
        alkuperäinen kirjoitti:

        Halusin vain kertoa että sain ajatuksen soittaa tuolle miehelle ja asiat selvisivät kertaheitolla. Hän ei ole ollut niin aktiivinen kirjoittelussa koska hän on yrittänyt pitää kapulatonta päivää ja rentoutua! Minä ajattelin vaikka mitä kauheata. Saimme keskusteltua ja kuinka tunsinkaan että asiat edistyvät. Hän hieman jo vihjaisi tulevansa suunalle parin päivän päästä, mutta minulle ei sopinut. Mutta tiedän että näen hänet vielä. Hän oli niin otettu kun kerroin kaikenlaisia asiota mitä hän on saanut minussa aikaa. Hän ei ollut tietoinenkaan... Nyt tietää. ja minulla on hyvä mieli. Ehkä on toivoa..............

        virtuaalihalaus kaikille ihanille ihmisille!

        Olen oikein iloinen puolestasi. Toivottavasti tarunne on kirjoitettu tähtiin ja näin pääset näyttämään hänelle mistä sinun sydämmesi on tehty.
        :)


      • alkuperäinen
        Rapu-mies kirjoitti:

        Olen oikein iloinen puolestasi. Toivottavasti tarunne on kirjoitettu tähtiin ja näin pääset näyttämään hänelle mistä sinun sydämmesi on tehty.
        :)

        Niin, en tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Mutta nyt on ihan hyvä olla. Ja eteenpäin mennään. Jotenkin olen saanut kokea ehkä liikaakin, toisaalta kenties juuri tarpeeksi ja riittävästi, pettymyksiä jotta rakentaisin pilvilinnoja itsekseni.

        Rakkauteen tarvitaan aina kaksi osapuolta. Niin kauan kuin on toivoa, on elämää.

        Tuosta sydämestä. Minusta ihminen, joka on sinulle oikea ja rakkautesi arvoinen tietää tasan tarkkaan arvosi ilman, että sen eteen tarvitsisi tehdä mitään. Sen tietää.

        Nyt puhallan enkelikeijuja ja päiväperhoja kaikkien huomispäivään!


      • myös rapumies

        Kuin omasta suusta.. eikun näppikseltä :)


      • kaurisneito
        Rapu-mies kirjoitti:

        Terve.
        No jos hän on luonteeltaan samanlainen kuin minä, hän ei ole saanut sinua hetkeksikään pois mielestään ja mietti varmasti kuumeisesti että mitkä ovat sinun tunteesi häntä kohtaan ja miten tästä eteen päin. Joten sinuna lähettäisin viestiä hänelle vaikka: Mitä sinulle tänään kuuluu? tyyliin.
        Rapuja kun pitää vähän tuupata eteenpäin hienotunteisesti :)

        Minun muurini poistuu vain ja ainoastaan viettämällä aikaa seurassani ja juttelemalla paljon kaikista asioista. Mutta se ei tapahdu ihan hetkessä, joten pitkäjännitteisyyttä tarvitaan.
        Rakkaus on ainakin minulle niin suuri asia, että jos rakastuminen on tapahtunut nopeasti sitä joutuu ehkä pieneen shokkiin asiasta. Ja asian käsitteleminen vie aikaa. Onnea asioiden etenemiselle.

        vaikutat hirveen samanlaiselta kuin minä! Harvoin sellasseen törmää. mikä olet nousevalta merkiltäsi?


    • Rapuneito

      Oli mies- tai naisrapu, rapu haluaa pitää ohjat käsissään. Mutta ravut ovat yleensä aika ujoja, ja kaipaavat kiinnostuksen kohteeltaan paljon rohkaisua. Kannattaa miettiä mitä tekee ja miten tekee, koska rapu voi herkkänä ihmisenä käsittää asioita väärin. Jos vietät paljon aikaa kavereiden kanssa bailaten, rapu tuskin lähestyy sinua... Kotia tärkeänän pitävä vesimerkki käsittää tämän merkkinä siitä ettei sinua kiinnosta ravun seura, eikä kotona oleminen...

    • Skorppari

      Itsekin menetin sydämeni rapumiehelle, ihan ensi tapaamisella. Sydämeni pysyi hyvin ohjaksissa ja varovasti eteneminen tuntui hyvältä niin kauan kunnes tuli epätietoisuus tulevasta... hänen puoleltaan. Kertoi että ei ole valmis seurustelemaan epävarman lähitulevaisuutensa takia. Menin sitten läväyttämään siihen että en itsekään varmaan olisi ollut valmis seurustelemaan vielä... edellisen seurustelusuhteen päättymisestä on melkein vuosi aikaa, mutta tuossa välissä oli ollut yksi vaikea ihmissuhde, joka nyt kylläkin alkaa selvetä.

      Tavallaan olisin hyvinkin valmis seurustelemaan, mutta sisäisesti elän uudistumisen kautta. En ole varma miten siihen onnistuisi liittää seurustelun aloitus...

      Tosin tämä rapumies on esitellyt minut hänen siskolleen ja irrottautumistempauksen jälkeen vielä exälleen ja muutamalle ystävälleen... jotta huh heijaa.

      Nyt sitten reissaa... pitää lomaa, eikä siitä ole pahemmin kuulunut. Mitä nyt jokunen viesti kolmen päivän välein, mutta sehän on ihan liian vähän jos odottaa enemmän. Ja minä ikävöin ja tunteet heilahtelee.

      Yritä tässä sitten pitää itsesi coolina... joten ymmärrän sinua siinä suhteessa oikein hyvin jousimies. Tunnen vähäsen joutskarin luonnetta, joten sinullakin sitä intohimoa riittää ;o)

      • alkuperäinen

        Tuo viimeisin kappaleesi. Todellakin. Minä olen tuliluonne ja vieläpä erittäin temperamenttinen (kartassani on runsaasti skorpionia....) sellainen. Olen ihan höperönä tähän mieheen ja tulen hulluksi kun en ole nähnyt häntä aikoihin. Minulle ei todellakaan ole helppoa olla cool, haluaisin huutaa maailmalle rakastavani, mutta siitähän ei mitään seuraisi.

        Ajatukset ovat sekavat. Minä tiedän että kemiaa on. Mutta tämä ero... Ajattelin tänä aamuna, että unohdan koko miehen. Meillä oli niin fantastista, että ilman häntä olen hieman "kireä"... :))) Minulla on viimeisin vakava suhde ollut aikamoinen. Hän oli myös rapu, rakastuin ensi silmäyksellä... Sitten tuli karmea ero jonka ylipääsemiseen tarvittiin aika paljon... Olin jo vannoutunut sinkku. Mutta kun en voinut mitään kun yksi vain ilmestyi eteeni ja vei jalat alta. Mä kaipaan sitä ihan sairaasti.

        Sanoit että se viestittelee muutaman päivän välein. Mulla ehkä sama juttu. Aluksi päivittäin, mutta nyt jotenkin hiipunut. Suloinen unohdus ilmeisesti. Kyllä mäkin haluan unohtaa kuinka ihanaa oli, koska ilmankaan en kestäisi.

        Tuo, että hän on esitellyt sinut läheisilleen. Eikö se ole tyypillistä rapua. Ja sekin, että seuraavana hetkenä rapumies onkin sitten jo kääntänyt kelkkansa. Pitäisiköhän minun nyt yrittää tukahduttaa tunteitani, en jaksa enää. Jokainen päivä erossa hänestä tuntuu vaikeammalta kestää. Enkä edes odota mitään... Tuo tunteiden heilahteleminen on varmaan rankkaa. Itseäni tämä ihastumiseni on rauhoittanut, mutta unohdanko nyt hauskanpidon. Olen nimittäin niin ihastunut, että torjun deittejä ja suljen silmäni muilta. Minulle nimittäin riittää ottajia, mutta kun itse en tahdo.. Suuttuukohan se jos menen ulos jonkun toisen miehen kanssa? Mutta kun me ei seurustella tai mitään vielä... Eikä oikein voi puhelimessakaan kysyä, että haittaako sitä... Pitäisi nähdä. Ehkä se ei vain välitä...


      • LionMale -79

        On kyllä todella mahtava nähdä täällä tuollaista lämminhenkistä ja toisiaan auttavaa keskustelua.. Kun yleensähän joku on aina nälvimässä muita yms.

        BTW- olin itsekin vastikään rakastunut(vai tulisesti ihastunut?) raputyttöön. Jotenki se vaan kolahti niin pirusti vaikka huomasin aika nopeesti, ettei me olla yhtään sopivia toisille.. Se eteni aika äkkiä ja aikamme oltiin kimpassa kun yhtäkkiä se vaan sano et tahtos etäisyyttä jne... ja lopunhan voi kaikki arvata... Jäin lehdelle soitteleen :(

        Mutta mikä ei tapa niin vahvistaa...toivottavasti.. :)


      • alkuperäinen
        LionMale -79 kirjoitti:

        On kyllä todella mahtava nähdä täällä tuollaista lämminhenkistä ja toisiaan auttavaa keskustelua.. Kun yleensähän joku on aina nälvimässä muita yms.

        BTW- olin itsekin vastikään rakastunut(vai tulisesti ihastunut?) raputyttöön. Jotenki se vaan kolahti niin pirusti vaikka huomasin aika nopeesti, ettei me olla yhtään sopivia toisille.. Se eteni aika äkkiä ja aikamme oltiin kimpassa kun yhtäkkiä se vaan sano et tahtos etäisyyttä jne... ja lopunhan voi kaikki arvata... Jäin lehdelle soitteleen :(

        Mutta mikä ei tapa niin vahvistaa...toivottavasti.. :)

        Olen pahoillani suhteesi kariutumisen johdosta ravun kanssa. Ravut voivat olla ilmeisen hankaliakin, mutta kukapa meistä helppo on. Toisaalta joidenkin kanssa elo on kitkattomampaa. En tiedä. Horoskooppien mukaan mun merkki ei ole mitä yhteensopivin ravun kanssa. Vesi sammuttaa tulen. Voihan se olla näinkin. Vähän aikaa sitten vannoin ettei koskaan enää rapua ja vain toinen tulimerkki kelpaa tai skorpioni. Mutta vannomatta paras. Jos tuijottaa horoskooppimerkkeihin, voi jäädä huomaamatta se ihminen. Kun rupean ajattelemaan tarkemmin niin kaikki pitkäaikaiset suhteet ovat olleet skorpionien kanssa. Varmaan oma karttani, jossa skorpionia on melkein joka lähtöön vaikuttaa siihen.

        Sinulle paljon onnea ja toivottavasti löydät arvoisesi tytön, oli hän mitä merkkiä tahansa.

        Ja oli kiva kuulla että olet kokenut tämän keskustelun positiivisena. Minä myös!

        Oletkos leijona muuten ollut suhteissa muiden tulimerkkien kanssa ja millä menestyksellä?


      • Skorppari
        alkuperäinen kirjoitti:

        Tuo viimeisin kappaleesi. Todellakin. Minä olen tuliluonne ja vieläpä erittäin temperamenttinen (kartassani on runsaasti skorpionia....) sellainen. Olen ihan höperönä tähän mieheen ja tulen hulluksi kun en ole nähnyt häntä aikoihin. Minulle ei todellakaan ole helppoa olla cool, haluaisin huutaa maailmalle rakastavani, mutta siitähän ei mitään seuraisi.

        Ajatukset ovat sekavat. Minä tiedän että kemiaa on. Mutta tämä ero... Ajattelin tänä aamuna, että unohdan koko miehen. Meillä oli niin fantastista, että ilman häntä olen hieman "kireä"... :))) Minulla on viimeisin vakava suhde ollut aikamoinen. Hän oli myös rapu, rakastuin ensi silmäyksellä... Sitten tuli karmea ero jonka ylipääsemiseen tarvittiin aika paljon... Olin jo vannoutunut sinkku. Mutta kun en voinut mitään kun yksi vain ilmestyi eteeni ja vei jalat alta. Mä kaipaan sitä ihan sairaasti.

        Sanoit että se viestittelee muutaman päivän välein. Mulla ehkä sama juttu. Aluksi päivittäin, mutta nyt jotenkin hiipunut. Suloinen unohdus ilmeisesti. Kyllä mäkin haluan unohtaa kuinka ihanaa oli, koska ilmankaan en kestäisi.

        Tuo, että hän on esitellyt sinut läheisilleen. Eikö se ole tyypillistä rapua. Ja sekin, että seuraavana hetkenä rapumies onkin sitten jo kääntänyt kelkkansa. Pitäisiköhän minun nyt yrittää tukahduttaa tunteitani, en jaksa enää. Jokainen päivä erossa hänestä tuntuu vaikeammalta kestää. Enkä edes odota mitään... Tuo tunteiden heilahteleminen on varmaan rankkaa. Itseäni tämä ihastumiseni on rauhoittanut, mutta unohdanko nyt hauskanpidon. Olen nimittäin niin ihastunut, että torjun deittejä ja suljen silmäni muilta. Minulle nimittäin riittää ottajia, mutta kun itse en tahdo.. Suuttuukohan se jos menen ulos jonkun toisen miehen kanssa? Mutta kun me ei seurustella tai mitään vielä... Eikä oikein voi puhelimessakaan kysyä, että haittaako sitä... Pitäisi nähdä. Ehkä se ei vain välitä...

        Itsekin olen välillä ajatellut että olisi helpompaa unohtaa, mutta sitten kun sitä näkee ja se on niin huomaavainen, herttainen, sydämellinen, kohtelias (toistanko jo itseäni? ;)
        niin unohtaa sen unohtamisajatuksen ja sydän menee jo ihan omia kierroksiaan.

        Mutta olen jo psyykannut itseni sellaiseen tilaan että ystävistään saa tykätä... ja aion pitää hänet ystävälinjalla, kunnes itse aikoo jotain muuta. Eihän tätä elämää jaksa jos sydän hypähtelee kurkkuun ja takaisin kerran, kaksi viikossa...

        Jokainen haluaa olla rakastettu, ja rapu jos rakastaa... jos rakastaa... rakastaako... uskaltaako rakastaa... niin silloin toinen kai on onnellisin maan päällä. On ainakin siskoni todennut... hän on kala ja hänen kultansa on rapu. Välillä oikku, mutta hellin olento maan päällä. Kultaa siskolleni, ihan oikein. Anteeksi, taas fiilistelen.

        Jokaisessa merkissä on omat hyvät puolensa, kuten jokaisessa ihmisessäkin.

        Niin, sinun pitäisi saada tavata se nokakkain. Jos pystytte juttelemaan niin sillä tavallahan ne asiat etenee. Eihän sinulla ole mitään ongelmia, jos kerran miehiä on tarjolla. Jos joku sieltä osoittautuu paremmaksi tarjokkaaksi kuin tämä rapuihastuksesi, niin go for it. Näin minä ainakin ajattelen. Menen ja käyn ulkona ja katselen ihmisiä. Mutta en käy deiteillä. Niistä on mennyt maku. Miksi menisit ulos toisen miehen kanssa, jos tykkäät jo yhdestä? Selvitä tämän ravun kanta, varovaisesti. Kysy mitä hän sinusta tykkää ja haluaa. Kerro sen jälkeen oma kantasi. Ota härkää sarvista, vai sanoisinko rapua saksista ;o)

        Koita malttaa odottaa että hän ottaa yhteyttä, jos kerran viimeksi torjui tapaamisen ajankohdan. On hänen vuoronsa ehdottaa tapaamista, jos haluaa nähdä. Jos menee paljon aikaa, sanotaanko viikko, niin sitten voisit ehkä laittaa tekstarin, jossa kysyt että haluaisiko hän nähdä. Varovaisesti voisit vihjata että on ollut ikävä ja olet ajatellut häntä. Jos vastaa myöntävästi, niin sitten kysyt että missä ja milloin etc. jos ei itse ehdota. Jotenkin näin. Maltti on valttia.

        Meni ihan deittiohjeistukseksi horoskooppikeskustelun sijaan, mutta menköön tällä kertaa :o) Voi hyvin! Muista pitää huoli itsestäsi ja sydämestäsi!


      • alkuperäinen
        Skorppari kirjoitti:

        Itsekin olen välillä ajatellut että olisi helpompaa unohtaa, mutta sitten kun sitä näkee ja se on niin huomaavainen, herttainen, sydämellinen, kohtelias (toistanko jo itseäni? ;)
        niin unohtaa sen unohtamisajatuksen ja sydän menee jo ihan omia kierroksiaan.

        Mutta olen jo psyykannut itseni sellaiseen tilaan että ystävistään saa tykätä... ja aion pitää hänet ystävälinjalla, kunnes itse aikoo jotain muuta. Eihän tätä elämää jaksa jos sydän hypähtelee kurkkuun ja takaisin kerran, kaksi viikossa...

        Jokainen haluaa olla rakastettu, ja rapu jos rakastaa... jos rakastaa... rakastaako... uskaltaako rakastaa... niin silloin toinen kai on onnellisin maan päällä. On ainakin siskoni todennut... hän on kala ja hänen kultansa on rapu. Välillä oikku, mutta hellin olento maan päällä. Kultaa siskolleni, ihan oikein. Anteeksi, taas fiilistelen.

        Jokaisessa merkissä on omat hyvät puolensa, kuten jokaisessa ihmisessäkin.

        Niin, sinun pitäisi saada tavata se nokakkain. Jos pystytte juttelemaan niin sillä tavallahan ne asiat etenee. Eihän sinulla ole mitään ongelmia, jos kerran miehiä on tarjolla. Jos joku sieltä osoittautuu paremmaksi tarjokkaaksi kuin tämä rapuihastuksesi, niin go for it. Näin minä ainakin ajattelen. Menen ja käyn ulkona ja katselen ihmisiä. Mutta en käy deiteillä. Niistä on mennyt maku. Miksi menisit ulos toisen miehen kanssa, jos tykkäät jo yhdestä? Selvitä tämän ravun kanta, varovaisesti. Kysy mitä hän sinusta tykkää ja haluaa. Kerro sen jälkeen oma kantasi. Ota härkää sarvista, vai sanoisinko rapua saksista ;o)

        Koita malttaa odottaa että hän ottaa yhteyttä, jos kerran viimeksi torjui tapaamisen ajankohdan. On hänen vuoronsa ehdottaa tapaamista, jos haluaa nähdä. Jos menee paljon aikaa, sanotaanko viikko, niin sitten voisit ehkä laittaa tekstarin, jossa kysyt että haluaisiko hän nähdä. Varovaisesti voisit vihjata että on ollut ikävä ja olet ajatellut häntä. Jos vastaa myöntävästi, niin sitten kysyt että missä ja milloin etc. jos ei itse ehdota. Jotenkin näin. Maltti on valttia.

        Meni ihan deittiohjeistukseksi horoskooppikeskustelun sijaan, mutta menköön tällä kertaa :o) Voi hyvin! Muista pitää huoli itsestäsi ja sydämestäsi!

        kiitoksia ohjeista ja ajatuksistasi. Niin. kommentoin tuohon malttiin. No, minä satun olemaan aika impulsiivinen ihminen ja jos jotain tulee mieleen niin sen yleensä toteutan - välittömästi. Voit lukea jos kiinnostaa hetki sitten laittamani vastauksen rapu-miehelle, että mitä tein eli otin yhteyttä. Ei minusta ole ottamatta yhteyttä viikkoon! Minusta se on pelaamsita, enkä pahemmin siitä välitä. Haluanhan, että ihminen rakastuu minuun eikä feikkiin... Minä nyt vaan satun olemaan intohimoinen, päällekäyvä en kuitenkaan ole ollut. Hän tykkää että viestittelyt ovat hyvä juttu eli en aio olla laittamatta viestiä jos siltä tuntuu. Tottakai olen valmis antamaan tilaa ja aikaa, mutta mielestäni olisi kiva hieman antaa väliaikapalautetta toiselle, varsinkin jos tietää, että toinen tykkää ja on ihastunut.... Ja toisaalta jotkut ihmiset ovat nyt sellaisia, että saavat vähemmän aikaa eli voi hyvinkin olla, että häntä täytyy vähän tuupata. en koe sitä teennäiseksi, koska yleensä kavereidenkin kanssa minä olen aloitteentekijä, tällainen monta rautaa tulessa -tyyppi.

        Toki en ole nunnaksi vihkiytynyt mutta kuten sanoit, jos on sydämensä jo menettänyt, ei siellä ole tilaa kenellekään muulle. Sen takia minusta on turha jättää ketään ikäänkuin odotus-moodiin, koska elämä jatkuu ja sen on jatkuttava. Voisin aivan hyvin lakata haluamasta ja pitämästä hänestä, jos hän torjuisi minut. se ei ole ongelma. Hankalaa on tilanne, jossa kaikki on auki. Tiedän, etten ole tuntenut häntä kuin vähän aikaa, mutta siltikin, viime tapaamisesta on jo jonkinverran aikaa, ja vaikka tapaaminen ei olekaan ihan yksinkertaisesti järjestettävissä, niin jos tahtoa löytyy, niin ainakin jotain voisi sopia. Jotain hieman konkreettisempaa kuin että joskus.... :)))

        Pidän huolen itsestäni. Sydämeni on ehjä, rikas ja rakas sekä suuri. Sen luovuttaisin mielelläni jollekin rakkaalle hoidettavaksi.

        Sinulle kaikkea hyvää! Minä en muuten voisi olla tämän miehen kanssa pelkkä ystävä. Välitän hänestä liikaa. En voisi mitenkään katsoa vierestä jos hän harrastaisi esim. yhden illan juttuja. Se kertoo aika paljon tunteistani. Taidan olla rakastunut... Ei niin, että olisin mustasukkainen, en tietenkään ketään halua hallita tai kahlita. Mutta viereltä en voisi katsoa tunteettomasti jos joku toinen rakastuisi häneen ja hän ihastuisi toiseen tai jotain muuta...


    • Ravun ystävä

      Itse olen kuukauden verran tuntenut rapu-miehen, ja kyllä on oppimista hänestä. Itse olen kaksonen-nouseva neitsyt. Miten suhtautua hänen kilpeensä, johon hän aina välillä vetäytyy, vapautta hän haluaa. Kun itse olen viestimättä, hän tulee takaisinpäin päivän jälkeen. Hän on kyllä erittäin auttavainen ja haluaa toisen parasta.Hiukan itsepäinen, ollut yksin jonkin aikaa.
      Hän on kyllä tunneihminen, kun vain tietäisi aina mistä narusta vetäisi. Hän ei halua että hänen takia nähdään mitään vaivaa, mutta on siis itse halukas toista auttamaan.
      Asumme samalla paikkakunnalla, mutta kummallakin on oma kotinsa.
      Miten suhtautua hänen edestakaiseen mielenlaatuunsa. Välillä se rassaa.Kuitenkin pidän hänestä todella paljon.

    • Härkä+rapu

      Tässä ketjussa kun tuntuu olevan asiansa tuntevia ihmisiä, kysyisinkin:
      Pitääkö paikkansa rapumiehen halu hallita läheisiään ja muuttua jopa pahoin mustasukkaiseksi naisestaan?
      Entä mikä mahtaa olla naisen asema suhteessa muuhun sukuun? Ennen kaikkia muita vai jonon jatkona?
      Näin 1kk seurustelun jälkeen mietin mitä yllätyksiä vielä voi olla tulossa vastaan :)

      • alkuperäinen

        Olen ymmärtänyt, että rapu olisi omistushaluinen, mikä tietenkin voi ilmaantua mustasukkaisuutena, mutta näkisin sen olevan vahvasti yhteydessä heikkoon itsetuntoon ja minäkuvaan. Itsevarma ja vahva ihminen ei sorru yltiöpäisiin mustasukkaisuuskohtaisuuksiin, näin ajattelen siis minä. Toki rakkaasta pitää ollakkin vähän mustis, mutta sillä oikealla tavalla...

        Minulla ei ole lainkaan kokemusta tuosta sukuunsuhteuttamisesta. En tiedä. Pitäisikö näitä suhteita edes verrata keskenään? Sukulaisia kohtaan tunnettu rakkaus erooa kumppania kohtaan tunnetusta rakkaudesta. En tiedä missä tarkoituksessa kysyit. En usko, että näistä asioista pitäisi tehdä priorisointia ja hierarkiajärjestysasiaa, koska kaikki ihmissuhteet ovat tärkeitä. Se millainen suhde miehellä on äitiinsä ja minkälainen suhde hänen vanhemmillaan on ollut, sanoo jonkun verran miehen suhtautumisesta naiseensa (samoin naisen isäsuhde ja vanhempien liitto vaikuttavat naisen tapaan kohdella miestään). Toivottavasti muut asisat tietoiset osaavat auttaa sinua kysymyksissäsi. Kaunista päivänjatkoa!


      • Rapu (M)

        Henkilökohtaisesti itselleni ei ole koskaan tullut
        tarvetta hallita läheisiäni. Omasta mielestäni
        parempi on jokaisella oma vapaus ja olla ja mennä miten haluaa ottamalla toiset tietysti siinä ohessa huomioon. Mustasukkaisuutta ei pahemmin muuten ilmene, kuin pistämällä mustat sukat jalkaan. Toisaalta kyllähän sitä välillä saattaa kismittääkin, mutta sehän on vain terve merkki että välittää ja on kiintynyt toiseen osapuoleen.

        Naisen asema omallakohdallani on se, että tulee ennen muita sukulaisia (en voi käsittää miten ei tulisi?).

        En varmaankaan kyllä kuulu perusrapuihin näillä ominaisuuksillani.


      • Ravun ystävä

        Itse olen ollut rapumiehen ystävänä reilun kuukauden myös ja hänelle ainakin olen tärkeä. En ole huomannut hänessä ainakaan kovin paljon mustasukkaisuuspiirteitä, hiukan kyllä. Hän kuitenkin saa omaa vapauttaan käyttää melko paljon, koska ei ole enää työhönsä sidottu vaan on MP:llä liikkeellä. Itse paremminkin otan välillä pulttia hänen menemisistään. On osa lomaa vietetty ja työ pitää paikallaan.
        Olen kyllä ollut tosi mustasukkaisen miehen kanssa aviossa, ja tiedän mitä se on.
        Niin eihän sitä koskaan tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaa.Yllätyksiä on jo nyt tullut.Suku vielä on näkemättä ?


      • Härkä+rapu
        Rapu (M) kirjoitti:

        Henkilökohtaisesti itselleni ei ole koskaan tullut
        tarvetta hallita läheisiäni. Omasta mielestäni
        parempi on jokaisella oma vapaus ja olla ja mennä miten haluaa ottamalla toiset tietysti siinä ohessa huomioon. Mustasukkaisuutta ei pahemmin muuten ilmene, kuin pistämällä mustat sukat jalkaan. Toisaalta kyllähän sitä välillä saattaa kismittääkin, mutta sehän on vain terve merkki että välittää ja on kiintynyt toiseen osapuoleen.

        Naisen asema omallakohdallani on se, että tulee ennen muita sukulaisia (en voi käsittää miten ei tulisi?).

        En varmaankaan kyllä kuulu perusrapuihin näillä ominaisuuksillani.

        Kysyin noita aiempia väittämiä, koska ne tulivat toistuvasti kirjoissa vastaan.
        Itse olen kokenut, että vapauteni/itsenäisyyteni saan pitää ja sitä arvostetaankin.
        Samoin tämä perheasia. Minä ja minun huomioimiseni tuntuvat olevan hyvin tärkeitä, verrattuna esim. oinas-suhteessa kokemaani.
        Kiitokset. Nyt tiedän, että poikkeuksia on muitakin ja kaikki kirjojen painotukset eivät ole pakosta niin osuvia kuin kuvaukset omasta horoskooppiluonteestani.


    • alkuperäinen

      Kuulostaa varmaan aika hullulta, mutta minä ajattelin että jos laitan hänelle viestiä, että en voi tavata häntä enää ja kiitos kaikesta jne.

      tilanne on nimittäin se, että minulla on tunne, että minä olen aloitteentekijä (ei ole kyllä harvinaista, mä olen yleensä frendienkin kanssa se, joka ehdottaa jotain). Me ei jotenkin päästä tapaamaan koskaan musta tuntuu (kaikkea tullut väliin) enkä mä enää jaksa, kun en näe muita miehiä lainkaan ja ajattelen sitä 24/7. Nyt alkaa tuntua hieman epämiellyttävältä. Jos se haluaisi minut ihan oikeasti, niin olisi varmaan aktiivisempi. Ja oli miten oli, ehkä me ei sovita toisillemme...

      Joku sanoisi, että anna ajan kulua. Mutta mä en ole sellainen ihminen. Tykkään siitä liikaa. Ja sattuu, kun haluais jonkinlaista osoitusta sen tunteista. Vaikken mä mitään odota, ei mulla ole siihen oikeutta enkä usko, että suhteeseen kuuluu minkäänlainen odotustenasettelu. Pitäisi olla tyytyväinen siihen mitä saa. Mutta jos haluaa enemmän, niin silloinhan juttu ei toimi.

      Ehkä mä haluan päästä siitä irti. Jos se olis oikea mulle, se ei päästäis mua lähtemään. Ja ketään muuta elämääni en tahdo kuin sen oikean. Sekavaako? Eikai...

      Kommentoisiko joku? Tuntuu että tarvitsen apua...

      • Härkä+Rapu

        Älähän vielä luovuta!
        Omassa suhteessani olen myös aloitteentekijä, mutta se johtuu pelkästään kumppanin ujoudesta ja siitä, että hän ottaa liikaakin huomioon tunteeni. Välillä tuntuu sukupuoliasetelma olevan väärinpäin kun toinen miettii, ettei ole liian innokas pelästyttääkseen, päällekäyvä ajaakseen mut pois yms. yms. Hieman liiallinenkin herrasmies ollakseen nykyaikaisen itsenäisen naisen kanssa.
        Olen todennut, että jossain pitää itsekin taipua ja kun olen lakannut "vihjailemasta" mitä haluan, saan sen. Aluksi toki otti hieman kunniaan kun piti itse ns. kutsua itsensä vuorostaan toisen luo yökylään. Nyt viikkojen myötä aloitteenteon tarve on vähennyt, kun hän on varmempi minun tunteistani.

        Eli tämän pitkän selonteon tarkoitus oli neuvoa, että laita suora häpeämätön viesti, jossa kerrot kaipaavasi häntä ja kokevasi, ettei häntä kiinnosta, koska hän ei kerran halua (provosoiden) tavata. Loppuun kysymys: "Onko näin, että tietäisit jatkaa elämääsi hukkaamatta aikaasi turhaan haaveiluun?"
        Oletan sinun olevan jo sen ikäinen, että sinuun pätee sama kuin minuun. Pieni riskinotto ja ellei se tehoa niin katse eteenpäin ja menoksi. Aikaa ei ole hukattavaksi enää turhiin suhteisiin (suhteettomuuksiin). Ja mikäli asutte edes hieman isommalla paikkakunnalla, ettekä joudu arkisin tekemisiin, ei tunnustus, riski ja oma kunnia ole niin kriittisiä asioita.
        Oma ystäväni potkaisi minua taannoin tällä tavalla eteenpäin ja olen ikikiitollinen hänelle, että sain käveltyä naisellisen itsetuntoni yli ja tehtyä SELKEÄN aloitteen/tunnustuksen.

        Tarkempaa selontekoa: [email protected]


      • heh

        Voi voi (silittää päätäsi) voi voi.


      • alkuperäinen
        Härkä+Rapu kirjoitti:

        Älähän vielä luovuta!
        Omassa suhteessani olen myös aloitteentekijä, mutta se johtuu pelkästään kumppanin ujoudesta ja siitä, että hän ottaa liikaakin huomioon tunteeni. Välillä tuntuu sukupuoliasetelma olevan väärinpäin kun toinen miettii, ettei ole liian innokas pelästyttääkseen, päällekäyvä ajaakseen mut pois yms. yms. Hieman liiallinenkin herrasmies ollakseen nykyaikaisen itsenäisen naisen kanssa.
        Olen todennut, että jossain pitää itsekin taipua ja kun olen lakannut "vihjailemasta" mitä haluan, saan sen. Aluksi toki otti hieman kunniaan kun piti itse ns. kutsua itsensä vuorostaan toisen luo yökylään. Nyt viikkojen myötä aloitteenteon tarve on vähennyt, kun hän on varmempi minun tunteistani.

        Eli tämän pitkän selonteon tarkoitus oli neuvoa, että laita suora häpeämätön viesti, jossa kerrot kaipaavasi häntä ja kokevasi, ettei häntä kiinnosta, koska hän ei kerran halua (provosoiden) tavata. Loppuun kysymys: "Onko näin, että tietäisit jatkaa elämääsi hukkaamatta aikaasi turhaan haaveiluun?"
        Oletan sinun olevan jo sen ikäinen, että sinuun pätee sama kuin minuun. Pieni riskinotto ja ellei se tehoa niin katse eteenpäin ja menoksi. Aikaa ei ole hukattavaksi enää turhiin suhteisiin (suhteettomuuksiin). Ja mikäli asutte edes hieman isommalla paikkakunnalla, ettekä joudu arkisin tekemisiin, ei tunnustus, riski ja oma kunnia ole niin kriittisiä asioita.
        Oma ystäväni potkaisi minua taannoin tällä tavalla eteenpäin ja olen ikikiitollinen hänelle, että sain käveltyä naisellisen itsetuntoni yli ja tehtyä SELKEÄN aloitteen/tunnustuksen.

        Tarkempaa selontekoa: [email protected]

        no, ei se ole siitä kiinni ettei luonto antaisi periksi, on vain kiva, jos mieskin välillä piirittää. mulla on nimittäin kokemusta siitäkin, että olen liiankin dominoiva ja saanut toisen aivan päästään pyörälle ja uskomaan kaikenmoisiin tunteisiin ja sitten joku kaunis päivä ne on vaan ruvenneet ajattelemaan omilla aivoillaan ja kupla on puhjennut ja minä jäänyt hölmistyneenä miettimään että kuinkas tässä näin kävi. minusta se, että ei vastaa viesteihin joissa ei ole suoraa kysymystä on ilmiselvä merkki kiinnostuksen puutteesta. ihan kiva tyyppi se kaikinpuolin on, mutta pidemmän päälle mä en jaksaisi olla aina se, joka tekee aloitteet ja määrää minne mennään. sopii jollekkin, muttei mulle. voi näet käydä niin että koti-ihmisenä rapu jää ihmettelemään mihin oikein häivyin jos kaipaan säpinää... sitä paitsi alkaa käydä voimille tämä "pakkoselibaatti", kun ei olla tavattu viikkoihin... olen torjunut useita treffejä tänä aikana ja flirtinkin lopettanut -omasta tahdosta tietenkin. nyt alkaa tuntumaan siltä, että on aika haistaa kukkasia. tykään siitä aika paljon, mutta eihän tästä mitään voi tällä tahdilla kehittyä. en jotenkin ole saanut tuntea, että se mitenkään piirittäisi mua, pikemminkin välttälisi.

        päin uusia tuulia sitten. nyt on hyvä, koska viime tapaamisesta on sen verran aikaa, että olen unohtanut kuinka ihanaa se olikaan. tiedän että se oli aivan ihanaa, mutta kuitenkin olen unohtanut. nyt on hyvä lopettaa koko systeemi, tuntuu että mä roikun sen jalassa, eikä mun todellakaan tarvitse. todennäköisesti se on täysin tietämätön mun tunteista, mutta kaikenhan olisin kertonut jos se olisi edes kerran soittanut ja kysynyt, mutta kun ei niin ei.

        kaikkea hyvää kaikille ja isokiitos. ei ne ravut mulle varmaankaan sitten sovi.


    • jouskari

      Olen koettanut onneani just päinvastoin eli itse Jmies ja rapu nainen. Ei toimi. Rapu liian sisäänpäin vetäytyvä ja liian hissukka jousimiehelle. Todettu useamman kanssa. Ihmettelinkin joskus, että miksi aina ajaudun rapujen syliin, mut sit opin välttämään niitä heti alkuun. Mut kaikkien kai se on itse todettava ennen kuin uskoo.

    • alkuperäinen

      Se näköjään on, että rapu on rapu. Mähän laitoin sille viestiä tässä pari viikkoa sitten, että poistun kuvioista. Se oli mulle sillä hetkellä hyvä päätös. Mutta se mies jäi mieleen. Se vain on mun sydämessä, eikä se lähde pois.

      Sitten siltä tuli yllättäen viesti. Yhteydenpito. Mä tulkitsin sen seksuaaliseksi kiinnostukseksi ja laitoin viestiä, että haluan siltä enemmän... Meni vuorokausi. Laitoin sille rehellistä viestiä, että se tunkee mun tajuntaan joskus aika suurina fiilareina ja pystyn olemaan toivomaan sen suurempia. Ja että mä haluan tavata sen. Ja siltä tuli viesti, että tottakai se haluaa tulla mua tapaamaan! Arvaa pomppiiko sydän? Mut se on tätä hiljakseen eteenpäinmenoa. Enää ei ole kiire, ei hoppu. Ehkä me rakastutaan oikeasti. Joskus.

      Että sellaisia rapumiehiä. Ja meitä naisia, jotka ollaan ihan höperöinä niihin...

      • alkuperäinen

        Ilmeisesti tätä lukee muutama hemmo, joten kirjoitan tänne nyt romaania tästä "suhteen" kehittymisestä.

        Eilen yllättäen siltä tuli viestiä. Pyysi kylään. En päässyt. Pyysin häntä kylään. Hän myöntyi. !!!!! Olin kyllä väsynyt, mutta tietenkin halusin nähdä. Olihan viime kerrasta 28 vrk:tta aikaa, mutta kukaanhan ei laske, eihän? :) Intiimitason asioita tuskin tällä palstalla käsittelen, vaikkeivat nekään meille vieraita ole. :) Sanoisinko, että tutustuin häneen hiukan enemmän. Ja oli hyvä olla.

        Jotenkin musta tuntuu, että joku haluaisi kuulla tästä lisää. Ihan kuin sieltä huudettaisiin kuorossa, että "YKSITYISKOHTIA"! :) Mutta hei, hiljaisissa vesissä pesivät suurimmat kalat.

        Mitä taas tulee itse aiheeseen, niin ravuissa on rapumaisia piirteitä. Ihan totta. Kyllä se perusluonne on ainakin tällä niin paljon samanlainen kuin sillä yhdellä toisella ravulla, jonka kanssa heilastelin. Pelottaa siis hieman, koska se juttu päättyi huonosti. Mutta eihän tässä nyt asioiden edelle olla menossa. Mulla on hyvä olla. Maapallo pyörii tänäänkin!

        Kiitos kaikille keskusteluun osallistujille.


    • alkuperäinen

      Ihan rehellisesti sanottuna, olen ihmetellyt, että mihin katosit? Olisi kiva vaihtaa ajatuksia kanssasi.

      Kaikkea hyvää ja vielä jälkikäteen suurensuuri kiitos pyyteettömästä avustasi ja lämpimistä sanoista! Kukkasia ja lämpimiä loppukesän päiviä!

    • Krapu(m)

      Kooppimaisesti katsottuna ei oikke paras mahdollinen...mut itse seurustelen joutskarin kanssa, mulle hän on ylitsepääsemätön pikku ihme.

      Vastakkaisuus luonteissa merkkaa jotain, en vaihtais kultaani miljoonaan vesimerkkeihin :)))

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ei se mene ohi ajan kanssa

      Näin se vaan on.
      Ikävä
      130
      2245
    2. Ajattelen sinua nyt

      Ajattelen sinua hyvin todennäköisesti myös huomenna. Sitten voi mennä viikko, että ajattelen sinua vain iltaisin ja aamu
      Ikävä
      26
      1958
    3. Vaistoan ettei sulla kaikki hyvin

      Odotatko että se loppuu kokonaan ja avaat vasta linjan. Niin monen asian pitäisi muuttua että menisi loppu elämä kivasti
      Ikävä
      12
      1489
    4. Yritys Kannus

      Mää vaan ihmettelen, julkijuopottelua. Eikö tosiaan oo parempaa hommaa, koittas saada oikeasti jotain aikaiseksi. Hävett
      Kannus
      12
      1337
    5. Olen huolissani

      Että joku päivä ihastut/rakastut siskooni. Ja itseasiassa haluaisin, ettei hän olisi mitenkään sinun tyyppiäsi ja pitäis
      Ikävä
      70
      1231
    6. Oletko täällä mies?

      Mitä mietit? ❤️ varmistan vielä, että onhan kaikki ok meidän välillä?
      Ikävä
      93
      1048
    7. Mies kadonnut

      Kukas siellä kolarissa on kadonnut
      Kolari
      17
      967
    8. Eikö ole jo ihan sama luovuttaa

      Meidän suhde ei ikinä toimisi.
      Ikävä
      88
      913
    9. Kuin sonnilauma

      Taas on Virkatiellä kova meteli keskellä päivää. Ei siinä kyllä toisia asukkaita yhtään ajatella. Tullaan yhden asuntoon
      Kuhmo
      17
      800
    10. Syrjintäskandaali Lieksan kaupungin johdossa

      Ylen valpas toimittaja kirjoittaa: Lieksan kaupunki kieltäytyi hyväksymästä Vihreiden venäläistaustaista ehdokasta Lieks
      Lieksa
      115
      752
    Aihe