Nilan kokemuksia

kaivataan

Eli millasia kokemuksia teillä on PILP:stä? Onko masiina toiminu? tai ääni häiritsevä? Entäs onko vedon tunnetta? Onko lämmin vesi riittänyt?

Millaset oli investointikustannukset, Entäs onko sähkölaskussa huomattu muutosta?

Nilania vakavasti harkitseva kaipaa infoa sekä huonoista että hyvistä puolista!!

48

7362

Vastaukset

  • Itse valitsin niben nilanin törkeen hinnan vuoksi. Sähkön säästöä tuskin tulee yhtään verrattuna laadukkaaseen lto-koneeseen. Kompakti paketti jos on tilanpuutetta.
    ps. maksoin nibestä 4550 euroa joten kanavat ja muut vermeet tulivat ihan ilmatteeks nilanin törkyhintaan verrattuna.

    • Tossa nilanissa, mutta hinta taitaa kyllä olla aika korkeahko...


    • houkuttaa kirjoitti:

      Tossa nilanissa, mutta hinta taitaa kyllä olla aika korkeahko...

      kallimpi kuin nibe ja jos haluaa viilenyksen niin hintaero pompsahtaa 2000€.


    • houkuttaa kirjoitti:

      Tossa nilanissa, mutta hinta taitaa kyllä olla aika korkeahko...

      viilennyksen puutteen paikkaan ilp:llä ,jos asia rupee häiritsemään ja auttaahan se lämmitykseenkin...


  • Aivan muuta kuin nilanin hintaa. Eikös olekin niin että myyjä kertoo laitteen hinnan. Meille laitettiin Nilan VP18C helmikuussa 2002. Säätöjen oppimisen jälkeen laite on pelannut todella hyvin.

  • Nyt on reilut pari kuukautta Nilanin (VP18C/EK9)kanssa asustanut. Ekat kolme viikkoa oli yhtä säätöä, mutta kun ne osui kohdalleen niin nyt homma toimii.

    Muutama fakta:

    1) vetoa ei ole ainakaan tässä huushollissa, muuta kuin IV:n huipputehoilla. Olen konffannut minipakoksi tuloilmaan 1-tehon, joka pitää huolen siitä ettei "seinäreiät" vedä, esim vedenlämmityksen aikana. Kämppään tulee tilapäinen alipaine, ja luulisi että vetää. Mutta kuten sanoin, ei ainakaan tässä kämpässä ole vetoa normaali IV:llä havaittu.

    2) Laite pystyy lämmittämään -3 asteen pakkasille saakka sekä tuloilman että käyttöveden (IV-teho 2 eli ns normaali). -5 asteessakin vielä lämpiää käyttövesi, mutta siihen menee pitkä aika, esim jos illalla koko perhe menee saunaan, niin aamulla vielä 0700 paneelissa lukee "veden lämmitys" (kompuralla). Tuota kylmemmissä keleissä laite muuttuu keskinkertaiseksi LTO:ksi (lämmön talteenoton tehokkuuden suhteen) mutta hoitaa hommansa eli lämmittää tuloilman (-17 astetta kovimmillaan ollut tänä vuonna). Ja vesi lämpiää tuolloin sähkön voimalla.

    3) Vesivaraaja riittää juuri ja juuri 2 2 perheelle saunakeikalla, vaikka rouva ja tyttö ovatkin kyllä viimeisen päälle vesiluttaajia. Olen alustavasti tilannut jo 300L RST varaajan, johon syötetään PILPin varaajasta kuumaa vettä (edullisesti kompuralla lämmitettyä). Näin ison varaajan 2-3 kW vastusta ei tarvitse käyttää lämmittäämiseen vaan ainoastaan lämmön ylläpitoon. Samalla laitteen hyötysuhde paranee, kun erityisesti nollakelistä ylöspäin osa tuloilman lämmitykseen tarvittavasta lämmöstä menee harakoille -> saa lämmitettyä isompaan tilavuuden vettä.

    4) itse lattialämmitys on suorasähköllä lämpiävä läpivirtauskattila. Tuota sähkökattilaa käytetään 3-6-9 kW:n kytkentöinä, eli riippuen lämmitystarpeesta 3 kW:n portain lisätään potkua. Omien säätöjen myötä olen saanut siten, että pääasiassa pyöritään 12-15% kuormalla (lämmin keli auttaa) ja joskus olen nähnyt peräti 60% kuormaa. Yleensä lämmityksen nostossa kuitenkin riittää 30% kuorma. Ajan maahantuojan ohjeiden vastaisesti laitetta huonetermostaattiohjauksella (maahantuoja sanoo että pitäisi ajaa "Lämmitys"-moodissa, vain lattialämmityksen tasaisuuden vuoksi), mikä säästää sähkössä eikä ainakaan 200 mm:n eristeiden päällä olevat vesiputket hirveästi tunnu kylmiltä.

    Sähkön kokonaiskulutus näyttäisi näillä keleillä olevan tässä kämpässä (>170 m2, 570 m3) noin 1750 kWh/kk, nyt kun nuo säädöt on löytynyt. Olen tyytyväinen, tästä kun lämpenee kevättä kohden niin sitä tehokkaammin PILP toimii, erityisesti jos on se lisävaraaja johon varastoida "hukkalämpöä".

    Näillä palstoilla saa lukea kaikenlaista "faktaa" PILPistä, mutta toistaiseksi noita ikäviä faktoja ei ole tähän mennessä osunut kohdalleen. Sen sijaan tuo varaajan pienuus on jäänyt useimmiten mainitsematta, mutta eipä MuTu-faktailijoilta moista asiaa voi edes odottaa.

    Pari varoituksen sanaa kuitenkin mitä on osunut korviini, omia tai kaverin kokemuksia:

    1) kaverilla oli tehtaalla jäänyt kylmäaineet täyttämättä, 2/3 puuttui. Sillä seurauksella että laite toimi vuoden verran TOSI huonolla hyötysuhteella, kunnes huoltomies kutsuttiin lisäämään litkut. Kummasti vehje alkoi toimia kuten pitääkin.

    2) Itsellä oli yhdessä anturissa kontaktihäiriö, onneksi piirikortin päässä. Johtoa vähän kuorittuani ja napsaistuani hapettuneen johdonpään (mistähän sekin hapettuma oli tullut kupariin?) poikki laite alkoi pelittään.

    3) vanha softa (vanhempikuin 1.22) voi kytkeä ilman mitään syytä lattiakattilan hehkuttamaan lähes 40 asteen lämpöjä menoveteen -> uusi softaflässi heti toimituksen jälkeen korjaa tuonkin.

    • niinpä niin, lattiakattilan vastukset ovat rinnakkain kytkettynä mutta kun sitä yksittäisen vastuksenkin tehoa voidaan säädellä virrankululla...


    • Ensinnäkin kymysys metsä- ja kalamiehelle:

      "4) itse lattialämmitys on suorasähköllä lämpiävä läpivirtauskattila. Tuota sähkökattilaa käytetään 3-6-9 kW:n kytkentöinä, eli riippuen lämmitystarpeesta 3 kW:n portain lisätään potkua. Omien säätöjen myötä olen saanut siten, että pääasiassa pyöritään 12-15% kuormalla (lämmin keli auttaa) ja joskus olen nähnyt peräti 60% kuormaa. Yleensä lämmityksen nostossa kuitenkin riittää 30% kuorma."

      Mistäs sinä tuon kuorman saat tietoon? Onko sulla joku oma viritelmä siellä? Olisin erittäin kiinnostunut miten tuon saa selville.

      Ja sitten omia kokemuksia:

      Nilan pyörinyt lokakuusta saakka. Talossa vajaa 150 neliötä ja parissa huoneessa korkeaa huonetilaa. Talosta puolet uutta, puolet vanhaa rintsikkataloa. Vanhassa osassa vielä muutama sähköpatteri (yhteensä n. 3 kW:n eestä) autotalli jossa kaapelit lattiassa n. 25 neliön alalla ja varastossa sähköpatteri. Jne. Kaikkia erikoisuuksia ja tietoja en jaksa kertoa vaikka ehkä tärkeitä ovatkin.

      Aluksi ei tajuttu laitetta edes säätää. Marraskuussa huikea sähkönkulutus, 3500 kWh. Sähkölasku lennätti persiilleen ja sitten alkoi kuukausien säätäminen. Joulukuussakin "päästiin" vielä yli 3000 kWh:n. Tammikuussa 2800 ja tämä helmikuu tulee päättymään n. 2600 kWh:n lukemiin. Syy? Uusi puoli, kylmät lattiat, seinät, katto...lämpiäminen kestää? Lattioiden lopullinen kuivuminen? Kesä oli kostea ja lattioiden laatoitusta jouduttiin siirtämään useita viikkoja ennen kuin lopulta todettiin että nyt voisi laatoittaa. Sähköä syö pääasiassa tuo lattialämmityskattila. Heti kun on reilummin pakkasta, koko päivän kulutus voi helposti olla 100 kWh. Siinä siis kaikki talon sähköt. Parhaimmillaan ollaan päästy "vain" tuonne 50 kWh/vrk paikkeille.
      Toinen mahdollinen syy? Vanhan puolen patterit? En tiedä miten ahkerasti nuo sähköä syö, mutta niistä pitäisi päästä kait eroon. No eihän niitä kohta tarvitse päällä pitää, kun ilmat lämpenee.
      Enimmillään ollut pakkasta yhtenä yönä -20. Minusta Nilanin tehot hiipuu viimeistään -15 asteessa, jolloin tuloilman lämpötila alkaa tippua reilusti alle 20 asteen. Mutta eipä tuollaisia päiviä ole onneksi montaa ollut. Veden lämmittää tehokkaasti ja ilmanvaihto käsittääkseni toimii. Joskus ollut pientä vedon tunnetta. Lattialämmitystä en aluksi uskaltanut edes ajaa kunnon käyrillä, kun tuo kulutus nousi heti ihan älyttömäksi. Nyt olen siirtynyt käyrä2:lle ja antanut sen siellä olla. Voi olla että lattia alkaa vähitellen lämpöä jonkin verran varaamaan. Kun kovempien pakkaspäivien jälkeen ulkolämpötilan noustessa kulutus pienenee selvästi (ei lämmitystarvetta heti).
      Meillä siis malli vp18c/ek9. Varaaja 180L on minusta liian pieni. Mitään saunailtoja ei kyllä kauheasti pidellä. Kerran oli 7 henkeä saunomassa, ja viimeset saivat kylmän suihkun niskaan. Tämä tosin oli alkuaikoina, että ei säädötkään olleet ihan kohillaan. Lisävaraaja olisi paikallaan.
      Ainoa miinus pienen varaajan lisäksi (ja ainakin toistaiseksi ISO sellainen) on tuo korkea kulutus. Muuten laite toiminut ja kunhan oppii käyttämään niin myös helppo säätää. Asetukset käyty Nilanin edustajien kanssa läpi ja ovat ok. Takkaakin poltellaan 3-4 kertaa viikossa. Ei tosin kyllä näy kulutuksessa.
      Mutta, katsotaan tilannetta uudelleen vuoden päästä tai kahden. Jolloin alkaa saamaan "oikeita" vuositason kulutuslukemia. Varmasti kulutus tästä pienenee ja tasoittuu, mutta hurjat saa kesäaikana säästöt olla, jotta talvikauden menot kuitataan.
      Tällä hetkellä en ole vielä mitään mieltä sen kannattavuudesta. Sen aika näyttää.


    • Vähän kokenut kirjoitti:

      Ensinnäkin kymysys metsä- ja kalamiehelle:

      "4) itse lattialämmitys on suorasähköllä lämpiävä läpivirtauskattila. Tuota sähkökattilaa käytetään 3-6-9 kW:n kytkentöinä, eli riippuen lämmitystarpeesta 3 kW:n portain lisätään potkua. Omien säätöjen myötä olen saanut siten, että pääasiassa pyöritään 12-15% kuormalla (lämmin keli auttaa) ja joskus olen nähnyt peräti 60% kuormaa. Yleensä lämmityksen nostossa kuitenkin riittää 30% kuorma."

      Mistäs sinä tuon kuorman saat tietoon? Onko sulla joku oma viritelmä siellä? Olisin erittäin kiinnostunut miten tuon saa selville.

      Ja sitten omia kokemuksia:

      Nilan pyörinyt lokakuusta saakka. Talossa vajaa 150 neliötä ja parissa huoneessa korkeaa huonetilaa. Talosta puolet uutta, puolet vanhaa rintsikkataloa. Vanhassa osassa vielä muutama sähköpatteri (yhteensä n. 3 kW:n eestä) autotalli jossa kaapelit lattiassa n. 25 neliön alalla ja varastossa sähköpatteri. Jne. Kaikkia erikoisuuksia ja tietoja en jaksa kertoa vaikka ehkä tärkeitä ovatkin.

      Aluksi ei tajuttu laitetta edes säätää. Marraskuussa huikea sähkönkulutus, 3500 kWh. Sähkölasku lennätti persiilleen ja sitten alkoi kuukausien säätäminen. Joulukuussakin "päästiin" vielä yli 3000 kWh:n. Tammikuussa 2800 ja tämä helmikuu tulee päättymään n. 2600 kWh:n lukemiin. Syy? Uusi puoli, kylmät lattiat, seinät, katto...lämpiäminen kestää? Lattioiden lopullinen kuivuminen? Kesä oli kostea ja lattioiden laatoitusta jouduttiin siirtämään useita viikkoja ennen kuin lopulta todettiin että nyt voisi laatoittaa. Sähköä syö pääasiassa tuo lattialämmityskattila. Heti kun on reilummin pakkasta, koko päivän kulutus voi helposti olla 100 kWh. Siinä siis kaikki talon sähköt. Parhaimmillaan ollaan päästy "vain" tuonne 50 kWh/vrk paikkeille.
      Toinen mahdollinen syy? Vanhan puolen patterit? En tiedä miten ahkerasti nuo sähköä syö, mutta niistä pitäisi päästä kait eroon. No eihän niitä kohta tarvitse päällä pitää, kun ilmat lämpenee.
      Enimmillään ollut pakkasta yhtenä yönä -20. Minusta Nilanin tehot hiipuu viimeistään -15 asteessa, jolloin tuloilman lämpötila alkaa tippua reilusti alle 20 asteen. Mutta eipä tuollaisia päiviä ole onneksi montaa ollut. Veden lämmittää tehokkaasti ja ilmanvaihto käsittääkseni toimii. Joskus ollut pientä vedon tunnetta. Lattialämmitystä en aluksi uskaltanut edes ajaa kunnon käyrillä, kun tuo kulutus nousi heti ihan älyttömäksi. Nyt olen siirtynyt käyrä2:lle ja antanut sen siellä olla. Voi olla että lattia alkaa vähitellen lämpöä jonkin verran varaamaan. Kun kovempien pakkaspäivien jälkeen ulkolämpötilan noustessa kulutus pienenee selvästi (ei lämmitystarvetta heti).
      Meillä siis malli vp18c/ek9. Varaaja 180L on minusta liian pieni. Mitään saunailtoja ei kyllä kauheasti pidellä. Kerran oli 7 henkeä saunomassa, ja viimeset saivat kylmän suihkun niskaan. Tämä tosin oli alkuaikoina, että ei säädötkään olleet ihan kohillaan. Lisävaraaja olisi paikallaan.
      Ainoa miinus pienen varaajan lisäksi (ja ainakin toistaiseksi ISO sellainen) on tuo korkea kulutus. Muuten laite toiminut ja kunhan oppii käyttämään niin myös helppo säätää. Asetukset käyty Nilanin edustajien kanssa läpi ja ovat ok. Takkaakin poltellaan 3-4 kertaa viikossa. Ei tosin kyllä näy kulutuksessa.
      Mutta, katsotaan tilannetta uudelleen vuoden päästä tai kahden. Jolloin alkaa saamaan "oikeita" vuositason kulutuslukemia. Varmasti kulutus tästä pienenee ja tasoittuu, mutta hurjat saa kesäaikana säästöt olla, jotta talvikauden menot kuitataan.
      Tällä hetkellä en ole vielä mitään mieltä sen kannattavuudesta. Sen aika näyttää.

      Se vastuksen kuorman näkeen huoltovalikon testinäytöstä (huolto, nuoli ylös) ja ensimmäinen lukema eli Aout. Kertoo prosentuaalisesti muutaman sekunnin välein mikä on sen hetkinen kuorma läpivirtauskattilan vastuksessa, eli 10% 900W, 50% 4.5 kW jne...

      Ihmettelen näitä isoja kulutuslukemia. Ok, meillä on uudisrakennus ja olen esim alapohjaan laittanut 200 mm EPSää (nurkissa 250 mm, joista yksi kerros EPS120sta) ja yläpohjassa vähintään 500mm kauttaaltaan. Silti se ei selitä miksi käsipelillä seurattu kuukausikulutus n 1750 kWh. Vai pelaako tuo ILP PILP niin hyvin yhteen sitten? Takkaa lämmitetty viimeksi 8 päivää sitten.

      Mielestäni kämppäkohtainen säätö on tärkeää ja meikäläisellä kävi säkä kun löytyi aika nopeasti (3 viikkoa) nuo taloudelliset & toimivat säädöt. Meinaan tuon laitteen konffaaminen on aika lailla rakettitiedettä, johon ei ole mitään kunnon oppikirjaa. Kerran kun löytyi asetukset niin ei ole tarvinnut säätää sen jälkeen talvikelejä varten. Nyt kun tulee kevät, pitänee konffata uudet asetukset. Saisi olla ns kokonaisasetuksia varten presetit että voisi vaihtaa ohjelmaa tarpeen mukaan nopeasti ilman N 1 valikon selailua.


    • Metsä- ja kalamies kirjoitti:

      Se vastuksen kuorman näkeen huoltovalikon testinäytöstä (huolto, nuoli ylös) ja ensimmäinen lukema eli Aout. Kertoo prosentuaalisesti muutaman sekunnin välein mikä on sen hetkinen kuorma läpivirtauskattilan vastuksessa, eli 10% 900W, 50% 4.5 kW jne...

      Ihmettelen näitä isoja kulutuslukemia. Ok, meillä on uudisrakennus ja olen esim alapohjaan laittanut 200 mm EPSää (nurkissa 250 mm, joista yksi kerros EPS120sta) ja yläpohjassa vähintään 500mm kauttaaltaan. Silti se ei selitä miksi käsipelillä seurattu kuukausikulutus n 1750 kWh. Vai pelaako tuo ILP PILP niin hyvin yhteen sitten? Takkaa lämmitetty viimeksi 8 päivää sitten.

      Mielestäni kämppäkohtainen säätö on tärkeää ja meikäläisellä kävi säkä kun löytyi aika nopeasti (3 viikkoa) nuo taloudelliset & toimivat säädöt. Meinaan tuon laitteen konffaaminen on aika lailla rakettitiedettä, johon ei ole mitään kunnon oppikirjaa. Kerran kun löytyi asetukset niin ei ole tarvinnut säätää sen jälkeen talvikelejä varten. Nyt kun tulee kevät, pitänee konffata uudet asetukset. Saisi olla ns kokonaisasetuksia varten presetit että voisi vaihtaa ohjelmaa tarpeen mukaan nopeasti ilman N 1 valikon selailua.

      mitä ne muut luvut tarkoittavat?


    • Metsä- ja kalamies kirjoitti:

      Se vastuksen kuorman näkeen huoltovalikon testinäytöstä (huolto, nuoli ylös) ja ensimmäinen lukema eli Aout. Kertoo prosentuaalisesti muutaman sekunnin välein mikä on sen hetkinen kuorma läpivirtauskattilan vastuksessa, eli 10% 900W, 50% 4.5 kW jne...

      Ihmettelen näitä isoja kulutuslukemia. Ok, meillä on uudisrakennus ja olen esim alapohjaan laittanut 200 mm EPSää (nurkissa 250 mm, joista yksi kerros EPS120sta) ja yläpohjassa vähintään 500mm kauttaaltaan. Silti se ei selitä miksi käsipelillä seurattu kuukausikulutus n 1750 kWh. Vai pelaako tuo ILP PILP niin hyvin yhteen sitten? Takkaa lämmitetty viimeksi 8 päivää sitten.

      Mielestäni kämppäkohtainen säätö on tärkeää ja meikäläisellä kävi säkä kun löytyi aika nopeasti (3 viikkoa) nuo taloudelliset & toimivat säädöt. Meinaan tuon laitteen konffaaminen on aika lailla rakettitiedettä, johon ei ole mitään kunnon oppikirjaa. Kerran kun löytyi asetukset niin ei ole tarvinnut säätää sen jälkeen talvikelejä varten. Nyt kun tulee kevät, pitänee konffata uudet asetukset. Saisi olla ns kokonaisasetuksia varten presetit että voisi vaihtaa ohjelmaa tarpeen mukaan nopeasti ilman N 1 valikon selailua.

      ..joutui haltuusi? Säädöt yleensä asettelee asentaja ja ainakin minulle on moneenkin merkkiin valmiit ja hyväksi todetut säädöt joihin siten tehdään vain pieniä talokohtaisia korjauksia


    • Metsä- ja kalamies kirjoitti:

      Se vastuksen kuorman näkeen huoltovalikon testinäytöstä (huolto, nuoli ylös) ja ensimmäinen lukema eli Aout. Kertoo prosentuaalisesti muutaman sekunnin välein mikä on sen hetkinen kuorma läpivirtauskattilan vastuksessa, eli 10% 900W, 50% 4.5 kW jne...

      Ihmettelen näitä isoja kulutuslukemia. Ok, meillä on uudisrakennus ja olen esim alapohjaan laittanut 200 mm EPSää (nurkissa 250 mm, joista yksi kerros EPS120sta) ja yläpohjassa vähintään 500mm kauttaaltaan. Silti se ei selitä miksi käsipelillä seurattu kuukausikulutus n 1750 kWh. Vai pelaako tuo ILP PILP niin hyvin yhteen sitten? Takkaa lämmitetty viimeksi 8 päivää sitten.

      Mielestäni kämppäkohtainen säätö on tärkeää ja meikäläisellä kävi säkä kun löytyi aika nopeasti (3 viikkoa) nuo taloudelliset & toimivat säädöt. Meinaan tuon laitteen konffaaminen on aika lailla rakettitiedettä, johon ei ole mitään kunnon oppikirjaa. Kerran kun löytyi asetukset niin ei ole tarvinnut säätää sen jälkeen talvikelejä varten. Nyt kun tulee kevät, pitänee konffata uudet asetukset. Saisi olla ns kokonaisasetuksia varten presetit että voisi vaihtaa ohjelmaa tarpeen mukaan nopeasti ilman N 1 valikon selailua.

      Sulla sitten eri malli Nilanista tai eri softaversio. Ei mulla ole huoltovalikossa mitään tuollasia arvoja. Nuo oliskin hyvä olla niin tietäis tuon tehon. Nyt se jää vain arvailuksi.


    • Vähän kokenut kirjoitti:

      Sulla sitten eri malli Nilanista tai eri softaversio. Ei mulla ole huoltovalikossa mitään tuollasia arvoja. Nuo oliskin hyvä olla niin tietäis tuon tehon. Nyt se jää vain arvailuksi.

      Ei ...kele. Onhan ne siellä. Enpä tuommosta testi-valikkoa ole koskaan edes nähnyt enkä kuullut olevan. Eikä missään ohjekirjoissakaan siitä puhuta mitään. Hienoa!!! Aout 1 nyt 11%. OK. Kiitos, taas oppi uutta. :)


    • Vähän kokenut kirjoitti:

      Ei ...kele. Onhan ne siellä. Enpä tuommosta testi-valikkoa ole koskaan edes nähnyt enkä kuullut olevan. Eikä missään ohjekirjoissakaan siitä puhuta mitään. Hienoa!!! Aout 1 nyt 11%. OK. Kiitos, taas oppi uutta. :)

      ..löysit ja vielä parempi että olet kiinnostunut opiskelemaan tuon kopterisi ;)

      Paljon tulee "vikakeikkoja" kun asiakas ei osaa käyttää laitetta ollenkaan, tuota juttua että joutuu ravaamaan asiakkaan luona on yritetty sillä estää että käyttöönoton yhteydessä pidetään ihan kunnollinen ja perusteellinen käytönopastus,(2 tuntia) kaikki mahdolliset asiat käydään läpi ja muutamaan kertaan, jos tuon perusteellisen opastuksenkin jälkeen vielä tulee hupikäyntejä niin sitten pääsee tekaisemaan laskun käynnistä


    • tietämään kirjoitti:

      mitä ne muut luvut tarkoittavat?

      Tuoltahan löytyy vaikka mitä arvoja. Mitä lie kaikki tarkoittaa? LÄMPÖKE. 10% Mikähän tuokin on? Kellään tietoa näistä eri numeroista?


    • Kadunmies kirjoitti:

      ..joutui haltuusi? Säädöt yleensä asettelee asentaja ja ainakin minulle on moneenkin merkkiin valmiit ja hyväksi todetut säädöt joihin siten tehdään vain pieniä talokohtaisia korjauksia

      Mitä tarkoitat tuolla "haltuun joutumisella".

      Minulla kävi IV-mittaajasäätäjä tekemässä viimeiset säädöt. Hän kyllä tunsi Niben vehkeet mennen tullen, mutta Nilaneja ei pahemmin osannut käpistellä. Kertoi muutaman perusperiaatteen IV-säädöistä, joiden mukaan lähdin käpistelemään säätöjä yhdistettynä lämmitykseen. YritysErehdysYritysErehdys...

      Vähän yli 3 viikkoa kesti että sain kohdalleen. Kummia kokeiluja, mm jokin säätö nosti päiväkulutuksen 120 kWh -> varmasti pois se kokeilu. Lisäksi pakkosäädin huoltovalikosta tuloilman minmitehoksi 1, eli ei pätki sisääntuloilmaa yhtään. Vastineeksi veden lämmitys kestää kauemmin, mutta kun perhe lutii illalla suihkussa, niin aamulla 0800 viimeistään on pannu täynnä kuumaa vettä, kaikki kompuralla lämmitettyä (jos lämpimämpää kuin -5C).

      Nyt ei tartte säädellä & konffailla enää talvikeleille, kun sais vielä ne säädöt helposti ulos tai mieluummin muistiin tallennettua "presetiksi". Keväällä on edessä uusi kokeilu kesäsäätöjä haettaessa.

      Jos olisi aikaa, reverse-engineeraisin perusteellisesti nuo huoltovalikon parametrit. Sen verran kuitenkin tekemistä muun talon keskeneräisyyden kanssa että meneepi varmasti useampi vuosi ennen kuin tuohon ryhdyn.


    • Metsä- ja kalamies kirjoitti:

      Mitä tarkoitat tuolla "haltuun joutumisella".

      Minulla kävi IV-mittaajasäätäjä tekemässä viimeiset säädöt. Hän kyllä tunsi Niben vehkeet mennen tullen, mutta Nilaneja ei pahemmin osannut käpistellä. Kertoi muutaman perusperiaatteen IV-säädöistä, joiden mukaan lähdin käpistelemään säätöjä yhdistettynä lämmitykseen. YritysErehdysYritysErehdys...

      Vähän yli 3 viikkoa kesti että sain kohdalleen. Kummia kokeiluja, mm jokin säätö nosti päiväkulutuksen 120 kWh -> varmasti pois se kokeilu. Lisäksi pakkosäädin huoltovalikosta tuloilman minmitehoksi 1, eli ei pätki sisääntuloilmaa yhtään. Vastineeksi veden lämmitys kestää kauemmin, mutta kun perhe lutii illalla suihkussa, niin aamulla 0800 viimeistään on pannu täynnä kuumaa vettä, kaikki kompuralla lämmitettyä (jos lämpimämpää kuin -5C).

      Nyt ei tartte säädellä & konffailla enää talvikeleille, kun sais vielä ne säädöt helposti ulos tai mieluummin muistiin tallennettua "presetiksi". Keväällä on edessä uusi kokeilu kesäsäätöjä haettaessa.

      Jos olisi aikaa, reverse-engineeraisin perusteellisesti nuo huoltovalikon parametrit. Sen verran kuitenkin tekemistä muun talon keskeneräisyyden kanssa että meneepi varmasti useampi vuosi ennen kuin tuohon ryhdyn.

      ...mistä ostit?, kuka asensi ja miksi asentaja ei säätänyt melko tarkkoihin perusarvoihin joilla yleensä pärjää aika hyvin, tehdasasetukset nyt on mitä sattuu

      Joskus myös tulee mietityksi miksi noihin ohjauksiin ei saisi enemmän joustavuutta, kaikki yhtä tönkköjä, pitäis varmaan nuo kodinkoneet ja laitteet tehdä itse että sais hyvän

      Nouki ihmeessä talteen ne sun hyväksi todetut asetukset, kiroot varmasti jos joku kämmi käy ja pääset etsimään ne uudestaan ;)


    • Kadunmies kirjoitti:

      ...mistä ostit?, kuka asensi ja miksi asentaja ei säätänyt melko tarkkoihin perusarvoihin joilla yleensä pärjää aika hyvin, tehdasasetukset nyt on mitä sattuu

      Joskus myös tulee mietityksi miksi noihin ohjauksiin ei saisi enemmän joustavuutta, kaikki yhtä tönkköjä, pitäis varmaan nuo kodinkoneet ja laitteet tehdä itse että sais hyvän

      Nouki ihmeessä talteen ne sun hyväksi todetut asetukset, kiroot varmasti jos joku kämmi käy ja pääset etsimään ne uudestaan ;)

      LVI-urakoitsijani päätti opettaa tuon vehkeen käytön kaksivaiheisesti, ensin lämmityskattilaosuus viime syyskuussa "jottet saa kiusausta edes käynnistää IV-osuutta ennen muuttoa, tukit raksapölyllä kaikki röörit". Tuon varsinaisen lämmityksen hän selitti perusteellisesti ja opetti yleisesti käyttämään ohjauspaneelia.

      Toinen vaihe eli IV-osuuden opetus piti tapahtua IV-säätöjen ohessa (muuttotarkastuksen kieppeillä) mutta tuolloin urakoitsijalla oli kiirettä eikä ehtinyt paikalle, kuten ei seuraavaan pariin viikkoonkaan. Joten sitten tutkin itse ja löysin haluamani setin, hän kävi vain tarkistamassa ja sanoi että toimivat on, pitää kämpän lämpimänä ja alipaineisena.


    • Metsä- ja kalamies kirjoitti:

      Mitä tarkoitat tuolla "haltuun joutumisella".

      Minulla kävi IV-mittaajasäätäjä tekemässä viimeiset säädöt. Hän kyllä tunsi Niben vehkeet mennen tullen, mutta Nilaneja ei pahemmin osannut käpistellä. Kertoi muutaman perusperiaatteen IV-säädöistä, joiden mukaan lähdin käpistelemään säätöjä yhdistettynä lämmitykseen. YritysErehdysYritysErehdys...

      Vähän yli 3 viikkoa kesti että sain kohdalleen. Kummia kokeiluja, mm jokin säätö nosti päiväkulutuksen 120 kWh -> varmasti pois se kokeilu. Lisäksi pakkosäädin huoltovalikosta tuloilman minmitehoksi 1, eli ei pätki sisääntuloilmaa yhtään. Vastineeksi veden lämmitys kestää kauemmin, mutta kun perhe lutii illalla suihkussa, niin aamulla 0800 viimeistään on pannu täynnä kuumaa vettä, kaikki kompuralla lämmitettyä (jos lämpimämpää kuin -5C).

      Nyt ei tartte säädellä & konffailla enää talvikeleille, kun sais vielä ne säädöt helposti ulos tai mieluummin muistiin tallennettua "presetiksi". Keväällä on edessä uusi kokeilu kesäsäätöjä haettaessa.

      Jos olisi aikaa, reverse-engineeraisin perusteellisesti nuo huoltovalikon parametrit. Sen verran kuitenkin tekemistä muun talon keskeneräisyyden kanssa että meneepi varmasti useampi vuosi ennen kuin tuohon ryhdyn.

      "Vähän yli 3 viikkoa kesti että sain kohdalleen. Kummia kokeiluja, mm jokin säätö nosti päiväkulutuksen 120 kWh -> varmasti pois se kokeilu."

      Et varmaan enää muista mikä tuo "kokeilu" oli?

      Meillä menee nytkin päälle 100 kWh/vrk, kun esim. parina viime yönä ollut pakkasta 10-15 astetta ja päivälläkin 5-10 astetta. Mites muilla kulutukset tällasilla maaliskuun pakkasilla?


  • Pari vuotta on ollut VP18C ja sitä tukemassa alakerrassa vastuskaapelit valussa ja yläkerrassa Enston sähkögrillit. Tietysti myös varaava takka.

    Talossa neliöitä 170 ja lisäksi on 18 m2 lämmintä varastotilaa autokatoksessa, joka lämpiää ihan vaan suoralla sähköllä.

    Ensimmäisenä vuonna meni 17.700 kwh ja nyt kun on vielä leudompi talvi, taitaa mennä ehkä jo alle 16.000 kwh.

    Aloitetaan miinuksista:
    - Kompura on on/off tyyppiä ja LTO siis toimii, vain jos kompura pyörii. Käytännön kokemuksena tästä seuraa... Aamulla sisäilma on 22 asteista ja ulkoilma 2 asteista. Kompura pyörii ja tuloilman lämpötila on jossain 25 ja 30 asteen hujakoilla. Lämpötilapyyntö on ollut koko talven se sama 26 astetta, jolla siis varmistetaan, että kompura aina pyörisi. Päivällä ulkoilma lämpiää 12 asteiseksi ja aurinko paistaa. Kompura on edelleen päällä, mutta nyt tuloilman lämpötila on jo noussut 35 ja 40 asteen välille. Tästä seuraa se, että kohta on makuuhuoneissa törkeä kuuma. Illalla nukkumaan mennessä lapset ja vaimo valittaa kun on niin kuuma, sisäilman lämpötila on noussut 24 asteen tasolle. Tiputat lämpötilapyynnön 23 asteeseen ja kompura pysähtyy. Sisään alkaa virrata ulkoilman lämpöistä ilmaa. Yöllä on 1 astetta ja heräät yöllä klo 03:00 siihen, että 4 vuotias poika pyrkii vanhempien väliin ja on aivan jääkalikka. On potkinut peittonsa pois ja lasten makuuhuoneeseen on jo hyvä aikaa tullut 10 l/s vauhdilla 6 asteista ilmaa (sen verran se on lämmennyt kanavissa). Menet säätämään Nilanin lämpötilapyynnön takaisin 26 asteen tasolle ja eilinen alkaa toistaa itseään, kun menet seuraavan kerran nukkumaan. Tiedän kyllä, että viikko-ohjelmalla tuota voisi paikata, mutta silloinkin pitäisi olla eri viikko-ohjelmat eri vuodenajoille.
    - Ei kannata sijoittaa KHH:seen, vaan tekniseen tilaan. Teknisessä tilassa voi laittaa koneen reilusti irti seinistä, kumimaton päälle, eikä tarvitse koteloida IV-putkia, jolloin suodattimiin pääsee paremmin käsiksi.
    - Pelkkä tuloilma riittää pitämään kämpän lämpimänä vain nollakeleihin saakka ja sen jälkeen pitää jo laittaa yläkerrassa (jossa on siis MH:t ja suurin tuloilman määrä) sähköpatteria päälle. Eroa on siis ILP:uun, jolla pärjää hyvin -10 asteen tietämille
    - Edellä mainittu seikka aiheuttaa sen, että kovemmilla pakkasilla sähkönkulutus nousee dramaattisesti. Vertailuna esim. vuoden 2007 ja 2008 helmikuun kulutuslukemat. 2007: 3250 kwh, 2008: 2100 kwh. 2007 vuoden helmikuuhan oli selvästi kulunutta helmikuuta kylmempi.

    Hyviä puolia:
    - Viilennys ihan oikeasti toimii
    - Veden lämmitys toimii hyvin ja vettä on riittänyt
    - Ilman laatu on hyvä, mutta tässä minulla on vertailukohtana vanhat neukkukuutiokerrostalot ja räppänätuloilmainen rivitalo, eli mikä tahansa hallitun tulo/poistoilman omaava kone on vertailukohtiani parempi
    - Ei ole ollut vikoja (kop, kop)
    - Riittää sukulaismiehillä ihmeteltävää, kun yrittää selittää niille PILP:n toimintaa
    - Tämä nyt ei ole varsinaisesti hyvä puoli, mutta siis moni on valittanut sitä, että kämppä menee alipaineiseksi, kun se tuloilma on pois, kun vettä lämmitetään, mutta meillä ei tuosta ole ollut ongelmia. Takkakin syttyy ihan hyvin, vaikka olisi koko perhe saunonut ja Nilan tehnyt jo tunnin verran alipainetta taloon. Ilmeisesti sitä korvausilmaa tulee kuitenkin kanavista ihan painovoimaisesti. En usko siihenkään, että talo olisi niin ilmavuotoinen, että jostain pääsisi hallitsemattomasti ilmaa sisälle.

    • Ai no onpa sitä sähköä sitten muillakin talvikuukausina kulunut. En liene siis ainoa.

      Meillä Nilani KHH:ssa, ja ei sen ääni kyllä häiritse yhtään. Minusta aika hiljainen peli. Ilman mitään kumimattoja tms.
      Tuota laitteen toimintaa saa kyllä tutuille ja tuntemattomille YRITTÄÄ selittää. Jokainen kysyy no että mikä se poistoilmalämpöhilavitkutin on ja mitä tekee ja miten. Lukekaa netistä on kohta mun vastaus :)


  • Mulla on nilan vp18cek. Saa säätää kokoajan,koskaan ei hyvä muullon kuin kesällä kun lämmitystä ei tarvi. Millon liian kuuma,millon liian kylmä. käyrä ykkösellä pitää ajaa koska jos kakkoselle vaihtaa niin 150kwh/vrk menee helposti jos pakkasta ulkona -15 ja mulla neliöitä 150. Aivan toivoton!! Varmaan semmoselle kaverille hyvä kellä on paljon rahaa ja aikaa aamusta iltaan napsutella tuota paneelia missä liian pieni näyttökin ja semmoselle joka ottaa tuon säätämisen harrastuksena.. En suosittele kuin pahimmalle viholliselleni!

    • Et ole ongelmasi kanssa yksin, jos yhtään lohduttaa. Heh. No säädöt alkoi tuossa loppuvuodesta vähentymään, kun totesin ettei siitä mitään apua ainakaan sähkön kulutukseen ole. Sähköä menee ja paljon ainakin pakkasilla. Kesällä sitten kyllä pääsee vähemmällä.
      1-käyrällä ajellaan meilläkin. Joskus laitan kovemmilla pakkasilla siirtymää korkeammaksi 1-2 astetta. On riittänyt ihan hyvin pitämään lattiat lämpiminä ja huoneessa 21-22 astetta lämmintä. Turha ajella 2-käyrällä kun tuokin riittää. Silti sähköä kuluu minusta aivan liikaa. Tämä tammikuu on kovien pakkasten johdosta jo "pilalla". Nyt on kuun 14. päivä ja sähköä kulunut sellaiset 1400kWh. About 100 kWh/vrk. Neliötä n. 150 mutta täytyy muistaa että osassa taloa on sähköpattereita käytössä joita täytyy kovemmilla pakkasilla pitää päällä. Lisäksi autotallissa sähkökaapeli lämmittää lattiaa ja varastossa myös sähköpatteri. Että ei voi kaikkea kulutusta pistää Nilanin syyksi.
      Viime vuosi oli eka kokonainen "Nilan-vuosi" ja kokonaiskulutus oli hieman alle 19 000 kWh. Kesällä kulutus pienimmillään tuolla hieman päälle 500 kWh:ssa. Marraskuussa mentiin sitten jo taas yli 2000 kWh:n kun pakkaset alkoi. Totuus vaan lienee se että talvella menee enemmän ja kesällä vähemmän. Yllätys yllätys :)
      Saunassa 10,5 kW:n kiuas joka pari kertaa viikossa lämpiää. Takkaakin lämmitellään 4-5 krt viikossa. Tuo 180 litran vesikattila on riittänyt 2 aikuisen ja yhden lapsen tarpeisiin ihan hyvin. Mutta jos saunojia tulee parikin lisää niin kyllä alkaa veden riittävyyden kanssa olla ongelmia. Silmät kiinni tuli vissiin luettua laitteen faktoja hankitavaiheessa tai sitten ei vaan järki kulkenut kun ei tuo 180 litraa herättänyt mitään mietteitä. Ennen oli 300 litran varaaja jonka kanssa ei juurikaan ongelmia ollut muuta kuin ehkä kova sähkön kulutus (?).
      Sitten vähän positiivistakin asiaa. Kyseessä vanha rintamamiestalo vuosimallia 1950. Taloa laajennettiin vajaalla 70 neliöllä ja samalla vanhan puolen seinien eristykset vaihdettiin ja osaan alakertaa tuli lattialämmitys. Pilpin tulot ja poisto myös yläkertaan johon rakennettu 3 huonetta wc vuonna 1990. Entinen pelkkä rintsikka talo söi sähköä vuodessa 23-24 000 kWh. Ja nyt siis tämä "uusi" talo laajennuksineen autoalleineen siis hieman vajaa 19 000 kWh. Tuosta voisi äkkiä päätellä että kait tuo pilppi jotain on säästänyt.

      Mutta niin kuin lätkäjoukkueiden valmentajat yleensä tässä tammikuussa tokaisee - NÄILLÄ MENNÄÄN! Säätöjen kanssa en jaksa enää päätäni vaivata. Ne ovat nyt sellaiset millä pärjää hyvin ilman että tarvii palella. Kulutus on mitä on ja sillä siisti. Kevättä ja kesää odotellessa...


    • Nilanisti kirjoitti:

      Et ole ongelmasi kanssa yksin, jos yhtään lohduttaa. Heh. No säädöt alkoi tuossa loppuvuodesta vähentymään, kun totesin ettei siitä mitään apua ainakaan sähkön kulutukseen ole. Sähköä menee ja paljon ainakin pakkasilla. Kesällä sitten kyllä pääsee vähemmällä.
      1-käyrällä ajellaan meilläkin. Joskus laitan kovemmilla pakkasilla siirtymää korkeammaksi 1-2 astetta. On riittänyt ihan hyvin pitämään lattiat lämpiminä ja huoneessa 21-22 astetta lämmintä. Turha ajella 2-käyrällä kun tuokin riittää. Silti sähköä kuluu minusta aivan liikaa. Tämä tammikuu on kovien pakkasten johdosta jo "pilalla". Nyt on kuun 14. päivä ja sähköä kulunut sellaiset 1400kWh. About 100 kWh/vrk. Neliötä n. 150 mutta täytyy muistaa että osassa taloa on sähköpattereita käytössä joita täytyy kovemmilla pakkasilla pitää päällä. Lisäksi autotallissa sähkökaapeli lämmittää lattiaa ja varastossa myös sähköpatteri. Että ei voi kaikkea kulutusta pistää Nilanin syyksi.
      Viime vuosi oli eka kokonainen "Nilan-vuosi" ja kokonaiskulutus oli hieman alle 19 000 kWh. Kesällä kulutus pienimmillään tuolla hieman päälle 500 kWh:ssa. Marraskuussa mentiin sitten jo taas yli 2000 kWh:n kun pakkaset alkoi. Totuus vaan lienee se että talvella menee enemmän ja kesällä vähemmän. Yllätys yllätys :)
      Saunassa 10,5 kW:n kiuas joka pari kertaa viikossa lämpiää. Takkaakin lämmitellään 4-5 krt viikossa. Tuo 180 litran vesikattila on riittänyt 2 aikuisen ja yhden lapsen tarpeisiin ihan hyvin. Mutta jos saunojia tulee parikin lisää niin kyllä alkaa veden riittävyyden kanssa olla ongelmia. Silmät kiinni tuli vissiin luettua laitteen faktoja hankitavaiheessa tai sitten ei vaan järki kulkenut kun ei tuo 180 litraa herättänyt mitään mietteitä. Ennen oli 300 litran varaaja jonka kanssa ei juurikaan ongelmia ollut muuta kuin ehkä kova sähkön kulutus (?).
      Sitten vähän positiivistakin asiaa. Kyseessä vanha rintamamiestalo vuosimallia 1950. Taloa laajennettiin vajaalla 70 neliöllä ja samalla vanhan puolen seinien eristykset vaihdettiin ja osaan alakertaa tuli lattialämmitys. Pilpin tulot ja poisto myös yläkertaan johon rakennettu 3 huonetta wc vuonna 1990. Entinen pelkkä rintsikka talo söi sähköä vuodessa 23-24 000 kWh. Ja nyt siis tämä "uusi" talo laajennuksineen autoalleineen siis hieman vajaa 19 000 kWh. Tuosta voisi äkkiä päätellä että kait tuo pilppi jotain on säästänyt.

      Mutta niin kuin lätkäjoukkueiden valmentajat yleensä tässä tammikuussa tokaisee - NÄILLÄ MENNÄÄN! Säätöjen kanssa en jaksa enää päätäni vaivata. Ne ovat nyt sellaiset millä pärjää hyvin ilman että tarvii palella. Kulutus on mitä on ja sillä siisti. Kevättä ja kesää odotellessa...

      Hei,

      Voisko joku Nilan:in omistaja kertoa talviasetukset, joilla pärjää, ettei talossa ole liian kylmä ja ilmanvaihtokin pelaa, mutta sähkölasku ei olisi ihan huipussaan. Kiitokset!


    • tyytymätön kirjoitti:

      Hei,

      Voisko joku Nilan:in omistaja kertoa talviasetukset, joilla pärjää, ettei talossa ole liian kylmä ja ilmanvaihtokin pelaa, mutta sähkölasku ei olisi ihan huipussaan. Kiitokset!

      Unohdin mainita , mitä asetuksia lähinnä kaipasin,
      eli mitkä asetukset ovat sopivat pitämään 140m2 talon lämpimänä, jossa on lattiat laattaa ja niin että ilmanvaihtokin pelaisi ettei tarvitse ikkunoita availla...

      Keskuslämmitys asetukset?
      Lämmin vesi asetukset?
      Viilennys asetukset?
      ilmanvaihto asetukset?
      Lämpötilan säätö asetukset?

      Olisin kiitollinen, jos auttaistte, en jaksaisi enää asetuksein kanssa tuskailla..


    • jääkalikka kirjoitti:

      Unohdin mainita , mitä asetuksia lähinnä kaipasin,
      eli mitkä asetukset ovat sopivat pitämään 140m2 talon lämpimänä, jossa on lattiat laattaa ja niin että ilmanvaihtokin pelaisi ettei tarvitse ikkunoita availla...

      Keskuslämmitys asetukset?
      Lämmin vesi asetukset?
      Viilennys asetukset?
      ilmanvaihto asetukset?
      Lämpötilan säätö asetukset?

      Olisin kiitollinen, jos auttaistte, en jaksaisi enää asetuksein kanssa tuskailla..

      Sähköpostiini tuli viesti, että viestiini talviasetuksista olisi vastattu, mutta en löydä vastausta


    • tyytymätön kirjoitti:

      Sähköpostiini tuli viesti, että viestiini talviasetuksista olisi vastattu, mutta en löydä vastausta

      Nilanissa on toimintoja joita ei suoraan voi asettaa jos ei tiedä miten toimia nappuloiden kanssa. Ohjekirjassa on vinkkejä, mutta esim aout1 ja aout2 jne ei sanonut mulle ensin mitään. Soitin laitteen myyjälle ja rupes toimimaan. Sähkönkulutus tippui oleellisesti viihtyisyydestä tinkimättä (kivilattia on lämmin)


    • jääkalikka kirjoitti:

      Unohdin mainita , mitä asetuksia lähinnä kaipasin,
      eli mitkä asetukset ovat sopivat pitämään 140m2 talon lämpimänä, jossa on lattiat laattaa ja niin että ilmanvaihtokin pelaisi ettei tarvitse ikkunoita availla...

      Keskuslämmitys asetukset?
      Lämmin vesi asetukset?
      Viilennys asetukset?
      ilmanvaihto asetukset?
      Lämpötilan säätö asetukset?

      Olisin kiitollinen, jos auttaistte, en jaksaisi enää asetuksein kanssa tuskailla..

      Keskuslämmitys:
      "lämmitys", käyrä 1, pudotettu -2, min. 24 max. 26, pumppu jatkuva

      Lämmin vesi:
      Prioriteetti vesi, vesi (ala)lämpötilapyynti 50C, vastus pois, legionella su

      Jäähdytys:
      3C lämpötilapyynnin päälle

      ILmanvaihto:
      lämpötilapyynti 25, nopeus 2, käyrä 35-50C, tuloilma min 0, talvi. Huom!!! Älä halvatussa laita tulisijaa päälle tällä asetuksella, kun nilan alkaa lämmittää vettä, tuloilma menee nolliin ja pelkkä poisto päällä. Mä yleensä valitsen päälle "jatkuva 1", pudotan poiston puhallinnopeuden arvoon 1 ja huoltovalikosta pakotan tulopuhaltimen min 2 eli ylipaineistan kämpän, ei tule varmasti savut sisään ja vetää heti "ennen sytytystä". Kun ei o takkakytkintä laittanut...

      Lämpötilan säätöasetukset:
      Ei hajua...en muista

      Omat kokemukset on:
      Nilan on huippuvehje "yläosaltaan", mutta sähkökattila on mun mielestä hieman "huono". Meillä on lämmitettävää lattia-alaa 187m2, laatan vahvuus 11cm eikä kyllä tarvi liiasta lattialämmöstä nauttia. Kun lattian menovesi nousee yli 24C, alkaa virransyönti. Ok, kk-kulutukset vaihtelee 480 - 3000kwh/kk välillä eli melko kohtuullisia pois lukien talven kylmimmät päivät, nilanin kompura ja ilmanvaihto ei sitä virtaa haukkaa kuin sen 600-700w/h pörrää talvella koko ajan, tuo lattiakattila ratkaisee. Enkat, kun ajoin laatan lämmön 35C, meni 201kwh/d. Näillä -15...-20C pakkasella, kun lattiaan menee 26C vettä, kulutus noin 120-130kwh/d.

      Tuohon keskusteluun, että tuloilman lämpötila ei meinaa riittää. Mulla oli "paskaiset" orkkissuodattimet laatikoissa ja kun ulkona lämpötila valui sinne -18...-20C, niin tuloilmapatteri alkoi näyttää alle 20C ja alkoi tulla vedon tunnetta. Uusin suodattimet ja tuloilmalle tuli "hienompi/tiukempi/luokkaEU7" eli enemmän painehäviötä ja kappas vaan, tällä viikolla ulkona -15...-20C ja meillä tuloilmapatterilla 31-36C lämmöt kokoajan (poisto 2, tulo 1). Varmaankin poistosuodin oli likainen ja kämppä ehkä "ylipaineinen". Kämpän lämpötila noin 21-23C, takkaa poltellaan joka toinen päivä, oikein kylmällä >-15C joka päiväkin.

      Käyttövesi riittää varmasti isollekin porukalle, kun ennen saunomista muutama tunti nappaat pyynnit 70C kompura ja 70C vastus. Meillä riittää tuo 50C pyynti hyvin (yleensä varaajan yläosassa on 65C, alaosassa 55C), en käytä vastusta ollenkaan. Kun muija ja mukulat lottaa saunapäivinä varaajan kylmäksi, niin nilan pöhöttää sen lämpimäksi noin 2-3h aikana saunasta imemänsä hukkalämmön avulla, patterilla näyttää yli 50C. Jos normi suihkussa about 1-2hlöä ilman saunaa, ei se sitä vettä sen kauempaa lämmitä, kun ei ihan kylmäksi ole mennyt. Onko teillä tuloilma nollissa veden lämmittämisen ajan, suotimet puhtaat ja kanavat hyvin eristetty?

      Itse tarvisin hieman neuvoa/apua tuon lattiakattilan kanssa, kun ei sitä maahantuojalta/myyjältä saa:
      -avatkaapas minulle tuota "integral aikaa"?
      -miksi lattiakattila käyttää meillä aina "molempia vastuksia" yhtä aikaa, eli kuorma Aout1, ei koskaan Aout2 ja tuo on helposti laskettavissa vuorokautisesta sähkönkulutuksesta (esim. Aout1 kuorma 40% ja ollaan yli 100kwh/d kulutuksessa koko talossa). Valintani on 0/5/10V, minkä tulisi kuormittaa ensin toista ja vasta kuorman kasvaessa toista.

      meilia voi halutessaan tökätä: sixsigma(miukumauku)hameenlinnalainen.com


    • wdqfqwfqwdwddqwd kirjoitti:

      Keskuslämmitys:
      "lämmitys", käyrä 1, pudotettu -2, min. 24 max. 26, pumppu jatkuva

      Lämmin vesi:
      Prioriteetti vesi, vesi (ala)lämpötilapyynti 50C, vastus pois, legionella su

      Jäähdytys:
      3C lämpötilapyynnin päälle

      ILmanvaihto:
      lämpötilapyynti 25, nopeus 2, käyrä 35-50C, tuloilma min 0, talvi. Huom!!! Älä halvatussa laita tulisijaa päälle tällä asetuksella, kun nilan alkaa lämmittää vettä, tuloilma menee nolliin ja pelkkä poisto päällä. Mä yleensä valitsen päälle "jatkuva 1", pudotan poiston puhallinnopeuden arvoon 1 ja huoltovalikosta pakotan tulopuhaltimen min 2 eli ylipaineistan kämpän, ei tule varmasti savut sisään ja vetää heti "ennen sytytystä". Kun ei o takkakytkintä laittanut...

      Lämpötilan säätöasetukset:
      Ei hajua...en muista

      Omat kokemukset on:
      Nilan on huippuvehje "yläosaltaan", mutta sähkökattila on mun mielestä hieman "huono". Meillä on lämmitettävää lattia-alaa 187m2, laatan vahvuus 11cm eikä kyllä tarvi liiasta lattialämmöstä nauttia. Kun lattian menovesi nousee yli 24C, alkaa virransyönti. Ok, kk-kulutukset vaihtelee 480 - 3000kwh/kk välillä eli melko kohtuullisia pois lukien talven kylmimmät päivät, nilanin kompura ja ilmanvaihto ei sitä virtaa haukkaa kuin sen 600-700w/h pörrää talvella koko ajan, tuo lattiakattila ratkaisee. Enkat, kun ajoin laatan lämmön 35C, meni 201kwh/d. Näillä -15...-20C pakkasella, kun lattiaan menee 26C vettä, kulutus noin 120-130kwh/d.

      Tuohon keskusteluun, että tuloilman lämpötila ei meinaa riittää. Mulla oli "paskaiset" orkkissuodattimet laatikoissa ja kun ulkona lämpötila valui sinne -18...-20C, niin tuloilmapatteri alkoi näyttää alle 20C ja alkoi tulla vedon tunnetta. Uusin suodattimet ja tuloilmalle tuli "hienompi/tiukempi/luokkaEU7" eli enemmän painehäviötä ja kappas vaan, tällä viikolla ulkona -15...-20C ja meillä tuloilmapatterilla 31-36C lämmöt kokoajan (poisto 2, tulo 1). Varmaankin poistosuodin oli likainen ja kämppä ehkä "ylipaineinen". Kämpän lämpötila noin 21-23C, takkaa poltellaan joka toinen päivä, oikein kylmällä >-15C joka päiväkin.

      Käyttövesi riittää varmasti isollekin porukalle, kun ennen saunomista muutama tunti nappaat pyynnit 70C kompura ja 70C vastus. Meillä riittää tuo 50C pyynti hyvin (yleensä varaajan yläosassa on 65C, alaosassa 55C), en käytä vastusta ollenkaan. Kun muija ja mukulat lottaa saunapäivinä varaajan kylmäksi, niin nilan pöhöttää sen lämpimäksi noin 2-3h aikana saunasta imemänsä hukkalämmön avulla, patterilla näyttää yli 50C. Jos normi suihkussa about 1-2hlöä ilman saunaa, ei se sitä vettä sen kauempaa lämmitä, kun ei ihan kylmäksi ole mennyt. Onko teillä tuloilma nollissa veden lämmittämisen ajan, suotimet puhtaat ja kanavat hyvin eristetty?

      Itse tarvisin hieman neuvoa/apua tuon lattiakattilan kanssa, kun ei sitä maahantuojalta/myyjältä saa:
      -avatkaapas minulle tuota "integral aikaa"?
      -miksi lattiakattila käyttää meillä aina "molempia vastuksia" yhtä aikaa, eli kuorma Aout1, ei koskaan Aout2 ja tuo on helposti laskettavissa vuorokautisesta sähkönkulutuksesta (esim. Aout1 kuorma 40% ja ollaan yli 100kwh/d kulutuksessa koko talossa). Valintani on 0/5/10V, minkä tulisi kuormittaa ensin toista ja vasta kuorman kasvaessa toista.

      meilia voi halutessaan tökätä: sixsigma(miukumauku)hameenlinnalainen.com

      Kun pistää 3 3kw lattiakattilasta pimeäksi ja kiertopumpun nopeus minimiin (ykköselle, oli ennen max. kolmosella). Säädöt on kyllä kokeiltu ja aseteltu moneen kertaan. Toistaiseksi riittää ykköskäyrällä ihan ookoo, 0C kelien molemmin puolin 25C menee lattiaan, siinä on max. arvo tällä hetkellä, plussakeleillä tulee kämpässä kuumakin ja joutuu katkomaan tai max. arvon asettamaan 24C. Kylmemmät arvoitus, miten pärjää ykköskäyrällä "yhdellä vastuksella" max 28C ja kiertopumpun miniminopeudella.

      Joku vikahan tuossa lattiakattilan ohjauksessa on, mikäli ajetaan "koko kattilalla", tuo kuormittaa vaikka 9kw 30% kuormalla (2,7kw), pudotan alas ja 3kw menee 60% kuormalla (1,8kw).

      Vähemmän lämmin kiitos laitteen jälleenmyyjälle, maahantuojalle ja vielä valmistajallekin Tanskaan, mitään apua ei sieltä kysymyksiini ole herunut, eivät ilmeisesti ymmärrä omista vehkeistään vxtunkaan vertaa. Kun talvi ohi, raportoin kulutuslukemat tänne, mitä eroa kulutuksessa aikaisempiin talviin.


    • wdqfqwfqwdwddqwd kirjoitti:

      Kun pistää 3 3kw lattiakattilasta pimeäksi ja kiertopumpun nopeus minimiin (ykköselle, oli ennen max. kolmosella). Säädöt on kyllä kokeiltu ja aseteltu moneen kertaan. Toistaiseksi riittää ykköskäyrällä ihan ookoo, 0C kelien molemmin puolin 25C menee lattiaan, siinä on max. arvo tällä hetkellä, plussakeleillä tulee kämpässä kuumakin ja joutuu katkomaan tai max. arvon asettamaan 24C. Kylmemmät arvoitus, miten pärjää ykköskäyrällä "yhdellä vastuksella" max 28C ja kiertopumpun miniminopeudella.

      Joku vikahan tuossa lattiakattilan ohjauksessa on, mikäli ajetaan "koko kattilalla", tuo kuormittaa vaikka 9kw 30% kuormalla (2,7kw), pudotan alas ja 3kw menee 60% kuormalla (1,8kw).

      Vähemmän lämmin kiitos laitteen jälleenmyyjälle, maahantuojalle ja vielä valmistajallekin Tanskaan, mitään apua ei sieltä kysymyksiini ole herunut, eivät ilmeisesti ymmärrä omista vehkeistään vxtunkaan vertaa. Kun talvi ohi, raportoin kulutuslukemat tänne, mitä eroa kulutuksessa aikaisempiin talviin.

      Mulla pelkkä lattialämmitys käytössä, kun laattaa kuivatellaan. Meno min 20c max 21c. Tarkistin nuo aoutit ja näyttää 0%. Sähköä menee kuitenkiin reilusti (30-70)kw/vrk. Eli ilmeisesti toimii, kun kämpässä on lämmintäkin, mutta miksi nuo vastukset näyttää nollaa? Muutaman kerran olen satunnaisina aikoina vilkassu. Ja jatkoa ajatellen, miten noita vastuksia pääsee "pudottamaan" pois pelistä?


    • Azzzzz kirjoitti:

      Mulla pelkkä lattialämmitys käytössä, kun laattaa kuivatellaan. Meno min 20c max 21c. Tarkistin nuo aoutit ja näyttää 0%. Sähköä menee kuitenkiin reilusti (30-70)kw/vrk. Eli ilmeisesti toimii, kun kämpässä on lämmintäkin, mutta miksi nuo vastukset näyttää nollaa? Muutaman kerran olen satunnaisina aikoina vilkassu. Ja jatkoa ajatellen, miten noita vastuksia pääsee "pudottamaan" pois pelistä?

      Aout on puhaltimien ohjaus prosentteina aout1 on tuloilma ja aout 2 poistoilma. ei tuossa romussa (omistan ikäväkseni itsekkin samanlaisen) ole mitään ohjausta, millä voitaisiin säätää vastuksia portaattomasti. lattialämmityskattilan releetkytketään joko päälle tai pois on/off- tyyppisillä lähdöillä. Lähtöjen tilat löytyy huoltovalikosta out listasta, missä näkyy ykkösiä ja nollia.. en nyt muista kummassa niistä listoista se oli, mutta kolme oikean reunimmaista lukua kertoo montako vastusta on päällä. Olen tuossa jo 8kk irvistellyt tuon paskaläjän kanssa ja siinä ei toimi jäähdytys, vesi ei lämpene, tuloilma ei lämpene, 4m2 pesuhuoneen lattialämmitys vie 10kwh/kk. Tällä hetkellä minulla on mennyt sähköä lattialämmityseen 1750kwh alkaen huhtikuusta (oma kwm mittari noille vastuksille) ja kompura vie keskimäärin 14.4kwh/vrk(kompurallakin oma kwh mittari). tässä fakta lukuja, mitä en ole ainakaan itse onnistunut löytämään mistään..


    • joojaajoo kirjoitti:

      Aout on puhaltimien ohjaus prosentteina aout1 on tuloilma ja aout 2 poistoilma. ei tuossa romussa (omistan ikäväkseni itsekkin samanlaisen) ole mitään ohjausta, millä voitaisiin säätää vastuksia portaattomasti. lattialämmityskattilan releetkytketään joko päälle tai pois on/off- tyyppisillä lähdöillä. Lähtöjen tilat löytyy huoltovalikosta out listasta, missä näkyy ykkösiä ja nollia.. en nyt muista kummassa niistä listoista se oli, mutta kolme oikean reunimmaista lukua kertoo montako vastusta on päällä. Olen tuossa jo 8kk irvistellyt tuon paskaläjän kanssa ja siinä ei toimi jäähdytys, vesi ei lämpene, tuloilma ei lämpene, 4m2 pesuhuoneen lattialämmitys vie 10kwh/kk. Tällä hetkellä minulla on mennyt sähköä lattialämmityseen 1750kwh alkaen huhtikuusta (oma kwm mittari noille vastuksille) ja kompura vie keskimäärin 14.4kwh/vrk(kompurallakin oma kwh mittari). tässä fakta lukuja, mitä en ole ainakaan itse onnistunut löytämään mistään..

      on meillä ainakin lattiakattilan kuormaa, se on helppo todentaa säädöin. Onko sulla säädöt sekaisin, meillä oli kesällä sisällä max. 23C, kun oli 30C helteet, samalla veden lämpötila kattilassa 80C. Käyttövesi lämpenee myös talvisin kompuralla, muutama tunti ja pytty kuuma, on ulkona sitten -30C tai 30C.

      Lattiakattila tuntuu melko tunnottomalta, lämmitetäänkö meillä sillä 50m2 vai 187m2. Kesän pyöri pelkästään 2xpsh, khh, sauna lattialämmöt 30m2 / 23-24C), näiden osuus kulutuksesta noin 5kwh/d. Koko kämpän kulutus heinäkuussa 2009 keskimäärin 15kwh/d ilman lattialämpöjä/jäähdytystä silloin tällöin, kulutus 2010 heinäkuussa 25,5kwh/d kosteiden tilojen lattialämmöt päällä ja kompura kävi jäähdytystä koko ajan.

      Kompuran ja ilmanvaihdon kulutukseksi olen laskeskellut juurikin luokkaa 600-700w/h eli samassa haarukassa olen mittaustulostesi kanssa.

      Ilmanvaihto on meillä nyt arvossa 2 (poisto), talvi, 1 (tulo, käyrän vedin 50-60, että pysyy alipaineessa). Eilen esim. oli aika lämmin päivä n.7C, tuloilmapatterilla 46C. Tuossa "alipaineessa" pysyi viime talvenakin -20..-30C keleillä tuloilmapatteri 30-40C välillä koko ajan (kun vaihdoin pxskaiset suotimet puhtaaksi, eri toten poistosuodin vaikuttaa tähän ja laitoin EU7 tuloilmasuotimen, nyt on koneessa 5.luokan tulosuodin).

      Vastuksien tulisi vuorotella 0-5-10V säädöllä, ajaa eka vastus ensin 100% ja sitten tarvittaessa lisätä seuraava käyttöön. Meillä tuo ainakin ajoi kaikkia rinnan koko ajan.

      Vedin kattilalta toisen puolen sulakkeen seinästä alas, katso sitten, ettei kiertovesipumppu ole sen takana...


    • Azzzzz kirjoitti:

      Mulla pelkkä lattialämmitys käytössä, kun laattaa kuivatellaan. Meno min 20c max 21c. Tarkistin nuo aoutit ja näyttää 0%. Sähköä menee kuitenkiin reilusti (30-70)kw/vrk. Eli ilmeisesti toimii, kun kämpässä on lämmintäkin, mutta miksi nuo vastukset näyttää nollaa? Muutaman kerran olen satunnaisina aikoina vilkassu. Ja jatkoa ajatellen, miten noita vastuksia pääsee "pudottamaan" pois pelistä?

      päällä? Jos sulla on kämpässä niin lämmin, ettei vastus ole ollut päällä kun olet kuormaa katsonut? Onko kiertovesipumppu päällä jatkuvasti vai vain vastuksien päällä ollessa?


    • wedqdqwdqd kirjoitti:

      päällä? Jos sulla on kämpässä niin lämmin, ettei vastus ole ollut päällä kun olet kuormaa katsonut? Onko kiertovesipumppu päällä jatkuvasti vai vain vastuksien päällä ollessa?

      Lämmitys on päällä. Perusnäytössä lukee AUTO ja OFF sekä lämpötila, joka käsittääkseni tarkoittaa, että keskuslämmitys on päällä, mutta puhallus ei.


    • Azzzz kirjoitti:

      Lämmitys on päällä. Perusnäytössä lukee AUTO ja OFF sekä lämpötila, joka käsittääkseni tarkoittaa, että keskuslämmitys on päällä, mutta puhallus ei.

      Katso "keskuslämmitys" valikosta, onko toiminta lämmitys vai lämmityspyyntö ja onko pumppu jatkuva vai talvi.


    • efwefweef kirjoitti:

      Katso "keskuslämmitys" valikosta, onko toiminta lämmitys vai lämmityspyyntö ja onko pumppu jatkuva vai talvi.

      Mihis asentoon tuo pumppu pitäis laittaa?
      Takkaa kuitenkin tulee lämmitettyä lähes päivittäin ja talo on matalaenergiaa eli ei pitäis kyllä viedä mun mielestä noita em. lukemia näillä pyynneillä ja näillä keleillä.


    • Azzzz kirjoitti:

      Mihis asentoon tuo pumppu pitäis laittaa?
      Takkaa kuitenkin tulee lämmitettyä lähes päivittäin ja talo on matalaenergiaa eli ei pitäis kyllä viedä mun mielestä noita em. lukemia näillä pyynneillä ja näillä keleillä.

      keskuslämmitysvalikosta "lämmitys", näin lämmitys lattiassa on koko ajan päällä asetettujen rajojen/käyrän mukaan. Kun otat ilmanvaihdon käyttöön ja pystyt sitä kautta lämpöä taloon tarjoamaan, niin sitten voit kokeilla "lämmityspyynti", pyydät esim. 25C sisään, jotta kompura huutaa koko ajan ja teet vaikka -2C capin väliin, esim. lattialämpö päällä vaan 23C asti, Nilanin säädintä voit siis käyttää termostaattina ohjaamaan lattialämmitystä tässä vaihtoehdossa. Jos tässä asetuksessa pumppu on "talvi", niin vesi kiertää lattiassa vaan, kun "lämmityspyynti" päällä, jos "jatkuva", niin vesi kiertää lattiassa, vaikka "lämmityspyynti" ei olisi päällä.

      Käytä "lämmitys" kun haluat, että lattialämpö kiertää koko ajan esim. kosteissa tiloissa ja kuristat tarvittaessa huonetermostaatein asuintilojen lämpöjä.

      30-70kwh: 70kwh tuntuu isolta, onko sulla jotain raksapuhallinta ym. päällä? Meillä oli lokakuun kulutus hieman yli 50kwh/d asumiskäytössä kaikki sähkö, 4-henkinen perhe, lattia-alaa 187m2 (matalaenergia), takkaa ei poltettu, sisällä noin 22-24C, käytössä "lämmitys", käyrä 1, siirtymä 0, keskulämmitys min 22-max 25C, lattiaan meni 24-25C vesi käytännössä koko ajan. Ilma kun lämpenee tuonne 3C ja siitä lämpimämmäksi, niin melkein käyrää 1 saa pudottaa asteen tai 2 tai kuristella huonetermareita. Viime talven -30C pakkasilla ei meillä ollut tarvetta muuttaa käyrää 1, käyrän 1maksimi on 28C ja se riitti ookoo.

      Pääsitkö jyvälle?


    • qwerqweqr kirjoitti:

      on meillä ainakin lattiakattilan kuormaa, se on helppo todentaa säädöin. Onko sulla säädöt sekaisin, meillä oli kesällä sisällä max. 23C, kun oli 30C helteet, samalla veden lämpötila kattilassa 80C. Käyttövesi lämpenee myös talvisin kompuralla, muutama tunti ja pytty kuuma, on ulkona sitten -30C tai 30C.

      Lattiakattila tuntuu melko tunnottomalta, lämmitetäänkö meillä sillä 50m2 vai 187m2. Kesän pyöri pelkästään 2xpsh, khh, sauna lattialämmöt 30m2 / 23-24C), näiden osuus kulutuksesta noin 5kwh/d. Koko kämpän kulutus heinäkuussa 2009 keskimäärin 15kwh/d ilman lattialämpöjä/jäähdytystä silloin tällöin, kulutus 2010 heinäkuussa 25,5kwh/d kosteiden tilojen lattialämmöt päällä ja kompura kävi jäähdytystä koko ajan.

      Kompuran ja ilmanvaihdon kulutukseksi olen laskeskellut juurikin luokkaa 600-700w/h eli samassa haarukassa olen mittaustulostesi kanssa.

      Ilmanvaihto on meillä nyt arvossa 2 (poisto), talvi, 1 (tulo, käyrän vedin 50-60, että pysyy alipaineessa). Eilen esim. oli aika lämmin päivä n.7C, tuloilmapatterilla 46C. Tuossa "alipaineessa" pysyi viime talvenakin -20..-30C keleillä tuloilmapatteri 30-40C välillä koko ajan (kun vaihdoin pxskaiset suotimet puhtaaksi, eri toten poistosuodin vaikuttaa tähän ja laitoin EU7 tuloilmasuotimen, nyt on koneessa 5.luokan tulosuodin).

      Vastuksien tulisi vuorotella 0-5-10V säädöllä, ajaa eka vastus ensin 100% ja sitten tarvittaessa lisätä seuraava käyttöön. Meillä tuo ainakin ajoi kaikkia rinnan koko ajan.

      Vedin kattilalta toisen puolen sulakkeen seinästä alas, katso sitten, ettei kiertovesipumppu ole sen takana...

      katsoppas vaikka koneen kytkentäkaaviosta, niin nuita läpivirtauspatterin kolmea vastusta ohjataan kolmella kontaktorilla. samaisesta kytkiksestä selviää myös että releitä ohjataa dout dähdöillä(päällä/pois) ja näin sanoi maahantuojakin... katsoppas aout1 arvo ja vertaa sitä tuloilman prosentteihin, eli jos koneesi tuloilmapuhallin pyörii teholla 1, niin mitkä on nuo 1 tehon prosentit.. eli jos huolktovalikosta käyt näppäämässä 1 teholle prosenteriksi 25, niin aout1 on sillon 25

      tuon vekottimen kanssa ei ole kyllä ollut mitään muuta kuin ongelmia, en suosittele kyllä kenellekkään.. vuosikulutus näyttäisi olevan sellaiset 25000kwh, ja puuta on mennyt aika lailla.. .


    • joojaa kirjoitti:

      katsoppas vaikka koneen kytkentäkaaviosta, niin nuita läpivirtauspatterin kolmea vastusta ohjataan kolmella kontaktorilla. samaisesta kytkiksestä selviää myös että releitä ohjataa dout dähdöillä(päällä/pois) ja näin sanoi maahantuojakin... katsoppas aout1 arvo ja vertaa sitä tuloilman prosentteihin, eli jos koneesi tuloilmapuhallin pyörii teholla 1, niin mitkä on nuo 1 tehon prosentit.. eli jos huolktovalikosta käyt näppäämässä 1 teholle prosenteriksi 25, niin aout1 on sillon 25

      tuon vekottimen kanssa ei ole kyllä ollut mitään muuta kuin ongelmia, en suosittele kyllä kenellekkään.. vuosikulutus näyttäisi olevan sellaiset 25000kwh, ja puuta on mennyt aika lailla.. .

      on se tulopuoli ja aout1 poisto!


    • joojaa kirjoitti:

      katsoppas vaikka koneen kytkentäkaaviosta, niin nuita läpivirtauspatterin kolmea vastusta ohjataan kolmella kontaktorilla. samaisesta kytkiksestä selviää myös että releitä ohjataa dout dähdöillä(päällä/pois) ja näin sanoi maahantuojakin... katsoppas aout1 arvo ja vertaa sitä tuloilman prosentteihin, eli jos koneesi tuloilmapuhallin pyörii teholla 1, niin mitkä on nuo 1 tehon prosentit.. eli jos huolktovalikosta käyt näppäämässä 1 teholle prosenteriksi 25, niin aout1 on sillon 25

      tuon vekottimen kanssa ei ole kyllä ollut mitään muuta kuin ongelmia, en suosittele kyllä kenellekkään.. vuosikulutus näyttäisi olevan sellaiset 25000kwh, ja puuta on mennyt aika lailla.. .

      Meillä on nyt tulopuhallus 1, poisto 2. Sulakkeella kattilasta osa pimennetty (3kw käytössä), ulkona -15C, käyrä 1, siirtymä -1 ja out1 lattiaan kuormana 84-86%


    • efqwerqwer kirjoitti:

      keskuslämmitysvalikosta "lämmitys", näin lämmitys lattiassa on koko ajan päällä asetettujen rajojen/käyrän mukaan. Kun otat ilmanvaihdon käyttöön ja pystyt sitä kautta lämpöä taloon tarjoamaan, niin sitten voit kokeilla "lämmityspyynti", pyydät esim. 25C sisään, jotta kompura huutaa koko ajan ja teet vaikka -2C capin väliin, esim. lattialämpö päällä vaan 23C asti, Nilanin säädintä voit siis käyttää termostaattina ohjaamaan lattialämmitystä tässä vaihtoehdossa. Jos tässä asetuksessa pumppu on "talvi", niin vesi kiertää lattiassa vaan, kun "lämmityspyynti" päällä, jos "jatkuva", niin vesi kiertää lattiassa, vaikka "lämmityspyynti" ei olisi päällä.

      Käytä "lämmitys" kun haluat, että lattialämpö kiertää koko ajan esim. kosteissa tiloissa ja kuristat tarvittaessa huonetermostaatein asuintilojen lämpöjä.

      30-70kwh: 70kwh tuntuu isolta, onko sulla jotain raksapuhallinta ym. päällä? Meillä oli lokakuun kulutus hieman yli 50kwh/d asumiskäytössä kaikki sähkö, 4-henkinen perhe, lattia-alaa 187m2 (matalaenergia), takkaa ei poltettu, sisällä noin 22-24C, käytössä "lämmitys", käyrä 1, siirtymä 0, keskulämmitys min 22-max 25C, lattiaan meni 24-25C vesi käytännössä koko ajan. Ilma kun lämpenee tuonne 3C ja siitä lämpimämmäksi, niin melkein käyrää 1 saa pudottaa asteen tai 2 tai kuristella huonetermareita. Viime talven -30C pakkasilla ei meillä ollut tarvetta muuttaa käyrää 1, käyrän 1maksimi on 28C ja se riitti ookoo.

      Pääsitkö jyvälle?

      Meillä on ollut viime keväästä saakka NILAN EC9 käytössä ja olen seuraillut sähkönkulutuksia kuukausittan ja vähän tiheämminkin. En tiedä mikä on pielessä, mutta joulukuun kulutus oli kaikkiaan 3400kWh! Tämä on siinä mielessä koomista, että meillä ei turhaan valot pala päällä, autoja lämmitellään vain puoli tuntia kovillakin pakkasilla, lattialämmitystä ajetaan 1-käyrällä 1 ja ilman lämpötilapyynti on 25. Eli ei mitään porsasteluasetuksia. Lisäksi olen laittanut muuten laitteeseen ne säädöt mitä Nilanin sivuilta löytyy erillisellä ohjeella.

      Pitäisikö mielestänne pistää pimeäksi osa niistä lattialämmityksen vastuksista vai mikä olisi järkevintä? Onnistuuko tämä niistä teknisen tilan seinään laitetuista hätäkatkaisijoista? (Eli toinen pois päältä)

      Talomme on A-energialuokan kivitalo huonestoalaltaan noin 160m2.

      Sitä alkaa tässä vaiheessa miettiä, että mikä hyöty ko. laitteesta oikein on, koska suoralla sähkölämmityksellä pääsisi varmasti pienempiin lukemiin...

      Hauskaa on vielä se, että Nilanilta ei todellakaan vastata kysymyksiin millään tavalla, joten ostaja on täysin yksin näiden paskojen laitteiden kanssa...


    • pqwoipqwoepoqweio kirjoitti:

      Meillä on ollut viime keväästä saakka NILAN EC9 käytössä ja olen seuraillut sähkönkulutuksia kuukausittan ja vähän tiheämminkin. En tiedä mikä on pielessä, mutta joulukuun kulutus oli kaikkiaan 3400kWh! Tämä on siinä mielessä koomista, että meillä ei turhaan valot pala päällä, autoja lämmitellään vain puoli tuntia kovillakin pakkasilla, lattialämmitystä ajetaan 1-käyrällä 1 ja ilman lämpötilapyynti on 25. Eli ei mitään porsasteluasetuksia. Lisäksi olen laittanut muuten laitteeseen ne säädöt mitä Nilanin sivuilta löytyy erillisellä ohjeella.

      Pitäisikö mielestänne pistää pimeäksi osa niistä lattialämmityksen vastuksista vai mikä olisi järkevintä? Onnistuuko tämä niistä teknisen tilan seinään laitetuista hätäkatkaisijoista? (Eli toinen pois päältä)

      Talomme on A-energialuokan kivitalo huonestoalaltaan noin 160m2.

      Sitä alkaa tässä vaiheessa miettiä, että mikä hyöty ko. laitteesta oikein on, koska suoralla sähkölämmityksellä pääsisi varmasti pienempiin lukemiin...

      Hauskaa on vielä se, että Nilanilta ei todellakaan vastata kysymyksiin millään tavalla, joten ostaja on täysin yksin näiden paskojen laitteiden kanssa...

      Se lattikattila siellä hörii virtaa, 3230kwh oli meidän 1-taso "ällän" (matalaenergiamalli puutalo olevinaan kolmen vuoden takaa) joulukuun kulutus 187m2 (150 37) lämmintäalaa. Tuo ajettuna käyrällä 1, pudotusta käyrälle ei eli 0 paikkeilla ja halvatun kylmillä taisin 1... 2C nostaakin. Oli todella kylmää, takkaa tuli polteltua lähes joka päivä.

      Tuohon kulutuslukemaan pudotin kiertovesipumpun nopeuden ykköselle, lattialämpö min. 24C max. 30C, mihin se suunnilleen tuolla 1 käyrällä nostettuna 2C kiipeää ja taulusta nalli alas eli vaan 3kw käytössä kattilalta. Tuolla 3kwhn teholla lattiaan saapi yli 30C vettä, kun kiertovesipumppu ykkösellä, kylmimmillä keleillä alkaa kuormitus hakata 100% tappiin. Kokeeksi, jos napsauttaa loputkin vastukset käyttöön sähkötaulusta, alkaa "iloisemmin" mittari naputtaa, joten ajelen "yhdellä vastuksella".

      Nyt kun ilmat hieman lauhtuneet, ajelen käyrää 1, pudotettuna -2...-1. Tammikuun kulutus oli 2510kwh, aika kylmää oli kuusta suurin osa. Vuosi 2010 vähän alle 21000kwh kulutus, 18000kwh ja alle "normikulutuksen taso".

      Muija ja mukulat kyllä muistaa loistattaa halogeeneja, mitä on katossa aika paljon, rouvan auto roikan päässä pitkät lämmitykset (oma tallissa :), saunomme vain kerran viikossa, pesukoneet hurraa joka päivä ym. aika "kotona ollaan keskeistä" elämistä.

      Kokeiles, mitä tekee kulutuksiin ottaa vastuksia käytöstä ja mitä vaikuttaa kiertovesipumpun nopeus. Tietysti, kun kiertopumpun nopeutta laskee, laskee myös "lämmönluovutus huoneisiin" eli käyrää ehkä voi ajaa vähän korkeammalle. Itsellä "kulutus" alkaa, kun lattiaveden lämpö nousee 25C. Tuo 25C lämpötila alkaa suunnilleen tuntua pesuhuoneen lattiassa mukavalta.

      Yksin tässä on laitteen kanssa tosiaan oltu, jos olisi nämä ominaisuudet olleet selvillä, olisin toki laittanut maalämmön. 7300€ maksoi tuo VP18C/ek9 pömpeli kolme vuotta sitten suodattimineen, eipä olisi maalämpöön lisäksi tullut kuin reikä ja iv-koje.


    • wedwedwefwefwe kirjoitti:

      Se lattikattila siellä hörii virtaa, 3230kwh oli meidän 1-taso "ällän" (matalaenergiamalli puutalo olevinaan kolmen vuoden takaa) joulukuun kulutus 187m2 (150 37) lämmintäalaa. Tuo ajettuna käyrällä 1, pudotusta käyrälle ei eli 0 paikkeilla ja halvatun kylmillä taisin 1... 2C nostaakin. Oli todella kylmää, takkaa tuli polteltua lähes joka päivä.

      Tuohon kulutuslukemaan pudotin kiertovesipumpun nopeuden ykköselle, lattialämpö min. 24C max. 30C, mihin se suunnilleen tuolla 1 käyrällä nostettuna 2C kiipeää ja taulusta nalli alas eli vaan 3kw käytössä kattilalta. Tuolla 3kwhn teholla lattiaan saapi yli 30C vettä, kun kiertovesipumppu ykkösellä, kylmimmillä keleillä alkaa kuormitus hakata 100% tappiin. Kokeeksi, jos napsauttaa loputkin vastukset käyttöön sähkötaulusta, alkaa "iloisemmin" mittari naputtaa, joten ajelen "yhdellä vastuksella".

      Nyt kun ilmat hieman lauhtuneet, ajelen käyrää 1, pudotettuna -2...-1. Tammikuun kulutus oli 2510kwh, aika kylmää oli kuusta suurin osa. Vuosi 2010 vähän alle 21000kwh kulutus, 18000kwh ja alle "normikulutuksen taso".

      Muija ja mukulat kyllä muistaa loistattaa halogeeneja, mitä on katossa aika paljon, rouvan auto roikan päässä pitkät lämmitykset (oma tallissa :), saunomme vain kerran viikossa, pesukoneet hurraa joka päivä ym. aika "kotona ollaan keskeistä" elämistä.

      Kokeiles, mitä tekee kulutuksiin ottaa vastuksia käytöstä ja mitä vaikuttaa kiertovesipumpun nopeus. Tietysti, kun kiertopumpun nopeutta laskee, laskee myös "lämmönluovutus huoneisiin" eli käyrää ehkä voi ajaa vähän korkeammalle. Itsellä "kulutus" alkaa, kun lattiaveden lämpö nousee 25C. Tuo 25C lämpötila alkaa suunnilleen tuntua pesuhuoneen lattiassa mukavalta.

      Yksin tässä on laitteen kanssa tosiaan oltu, jos olisi nämä ominaisuudet olleet selvillä, olisin toki laittanut maalämmön. 7300€ maksoi tuo VP18C/ek9 pömpeli kolme vuotta sitten suodattimineen, eipä olisi maalämpöön lisäksi tullut kuin reikä ja iv-koje.

      > pudotin kiertovesipumpun nopeuden ykköselle ...

      kiertovesipumpun jarruttelu on jostain syystä suosikkineuvoja näillä sivuilla

      lattialämmityksellä liian hitaan kierron haitta on pieni mutta patteriverkostollekin jotkut yliviisaat suosittelevat pumpun kierrosten minimoimista. Tämä säästäminen voi kostautua: mitoituspakkasella huoneisiin saadaan lämpöä joko 80/ 40 -asetuksilla tai sitten 65/ 55 -asetuksilla. Arvatkaapa ajan kuluksi, kummasta lämpöpumppu tykkää


    • as77 kirjoitti:

      > pudotin kiertovesipumpun nopeuden ykköselle ...

      kiertovesipumpun jarruttelu on jostain syystä suosikkineuvoja näillä sivuilla

      lattialämmityksellä liian hitaan kierron haitta on pieni mutta patteriverkostollekin jotkut yliviisaat suosittelevat pumpun kierrosten minimoimista. Tämä säästäminen voi kostautua: mitoituspakkasella huoneisiin saadaan lämpöä joko 80/ 40 -asetuksilla tai sitten 65/ 55 -asetuksilla. Arvatkaapa ajan kuluksi, kummasta lämpöpumppu tykkää

      Nilanissa käytössä sähkökattila vesikiertoisessa lämmönjaossa.


    • qwdqwdqwdqwd kirjoitti:

      Meillä on nyt tulopuhallus 1, poisto 2. Sulakkeella kattilasta osa pimennetty (3kw käytössä), ulkona -15C, käyrä 1, siirtymä -1 ja out1 lattiaan kuormana 84-86%

      en ole, ja kyllä ne on ne puhaltimet. Miten meinaat että kontaktotia ohjataan jollain pwm/analogiasignaalilla portaattomasti?? katsoppas ohjekirjan kytkentäkaaviota... katsoppas huoltovalikosta mitä sinulla on puhaltimien nopeuksien prosenteiksi määritelty, mahtanee olla juuri tuo ilmoittamasi lukema..

      kuten tulet kytkiksestä huomaamaan, lattiakattilan vastuksia ohjataan kolmella kontaktorilla....


  • En voi suositella

  • Onneksi on kohtalotovereita täällä. Itsellä ollut nyt reilut neljä vuotta ja kiertovesipumppu vaihdettiin takuuna, asennettiin väärin päin joka kyllä käännettiin kun soitin perään :-D

    Nyt lattialämmityksen yksi rele tanssi polkkaa ja kun räpläsin CRC:n kanssa muuttui poskitangoksi. No vaihdoin kolmannen releen ykkösen paikalle ja nopea silmäys näytti että eihän tuo kolmonen ole koskaan kytkeytynyt. Siis ykkönen hetken päällä ja sitten pois. Kovimmilla pakkasilla kakkonen. Kai tuo on normaali ominaisuus.

    Sähköä palaa kaikkiaan noin 14-15tuhatta vuodessa, talo 100m2 hirsitalo.

    Ajelen ykköskäyrällä, siirtymä nolla ja puhaltimet ykkösellä. Kesällä kakkosella ja käyttövettä lämmittää kompura.

    Talossa laattalattia ja jos nyt valitsisin niin joku muu kone tulisi vaikka tuon sainkin mestarin tutun alennuksella.

    Ai niin suodattimina käytän itse leikattavaa kangasta koska eihän nuo valmiit ole edes tiiviitä, vai kuuluuko jäädä raot päätyihin?

    Harrastuksena kiva kone, pahin keli on kun ulkona +10, et tarvitse lämmitystä mutta kerropas se ilmanvaihdon kompuralle jota pakko pyörittää, tän kokoisessa talossa tietää hikeä pintaan hyvin herkästi.

    Osaako joku kertoa saako releitä uudempia malleja ja onko tuohon ohjaukseen jotain päivitystä? Ainakin kortin sähkökuvassa kohta "software update" siis jotenkin päivitettävissä.

  • Pikasesti luin nämä läpi, kovalta kuulostaa sähkönkulutus. Itellä ollut 3,5 v, eka talvi kärvisteltiin +21 asteessa sisällä, ja sähköä kului silti paljon. Nyt on asetukset paremmin, viime vuosi 150 neliöisessä talossa 15500 kWh. Suurin virhe meillä oli, että seinätermostaatit oli 22 asteessa, muutin ne +30 asteeseen, sillä PILP ohjaa niitä.

Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.