Tänään kuuntelinLouis Amstrongia ja kuin salaman lailla, minuun iski elämän rajallisuus. Mietin, mitä sitten, kun tämä maallinen taivallus on ohi. Tajusin, että sen jälkeen on vain mustaa. Mitä ihmettä sitä yrittää mitään ihmeellistä, kun elämän tarkoitus on vain kuolla. Oikeasti, ihmisen elämä on jana. Samanlainen, kuin hyttysellä, mutta vähän pidempi. Siihen kuuluu lapsuus, nuoruus, aikuisikä ja kuolema. Kuoleman jälkeen, saavuimmepa mitä vain on lopputulos sama. Kaikki tuntee kuolleet suurmiehet, mutta ei se kuollutta suurmiestä lämmitä. Siinä hän mätänee, kuin kaikki muutkin. Vielä, kun on elämääni jäljellä, voin elää itselleni ja muiden kustannuksella pitämällä sairauslomia ja lintsaamalla ja säästämällä itseäni omaan elämääni. Pystyttäkööt pyramiidit itse he, jotka niitä haluavat
Ëlämän filosofia
Avautui tänään
173
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
kiinnostaa