Taas lehdessä (Aamulehti) käytettiin käsitettä kristilliset arvot. Jälleen kerran tämä käsite tuotiin esille sen paremmin selittämättä, mitä se tarkoittaa! Mitähän kristilliset arvot mahtavat käytännössä tarkoittaa?
Onko polvirukoilijoiden toiminta (samaa sukupuolta olevien ihmisten rakkauden vastustaminen) kristillisten arvojen mukaista toimintaa?
Onko naispappeuden vastustaminen (naisten ja miesten tasa-arvoinen kohtelu yhteiskunnassa) kristillisten arvojen mukaista toimintaa?
Onko polvirukoilijoiden toiminta (samaa sukupuolta olevien ihmisten rakkauden vastustaminen) kristillisten arvojen mukaista toimintaa?
Onko naispappeuden vastustaminen (naisten ja miesten tasa-arvoinen kohtelu yhteiskunnassa) kristillisten arvojen mukaista toimintaa?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Kristillisiä arvoja opetetaan vain&ainoastaan ev.lut. kirkollisissa tilaisuuksissa, ev.lut. kirkollisella äänenpainolla.
Se jää monesti ns seurakuntalaiselle aika epäselväksi. Etenkin nyt, kun kirkkomme ei osaa päättää, mitkä ovat ns kristillisiä arvoja.
Itse asiassa, ev.lut.kirkossa lähes maksimaalinen % uskoo Jumalaan. (Uskoontulosta ei puhuta, onko se edes toivottavaa?)
Ev.lut.kirkko näyttää vihreää valoa homo/lesbosuhteille, naispappeuden se on lähes vääjämättömästi hyväksynyt. Joten kai niitä jo julistetaan kristillisinä arvoina.
Kyse ei ole siitä, hyväksymmekö, vaan keneen me uskomme.
Uskoontulleena en henk.koht. allekirjoita naispappeutta (jos juuri muutakaan ns pappeutta), en myös homo/lesboussuhteita (epävirallisina/virallisina).
Ruumiimme on Pyhän Hengen temppeli. Kyse ei ole tasa-arvosta, oikeuksista eikä suvaitsevaisuudesta (yleensä sisältää syntiä). Kyse on kristillisen seurakunnan auktoriteetista, Raamatusta so. Jumalan Sanasta, joka on kirjoitettuna jokaisen uskovan sydämen lihatauluihin.
*Henki tekee eläväksi, mutta kirjain kuolettaa.*
Pitäisi sen olla selvää, että kristilliset arvot löytyvät evankeliumeista, kirjoituksista, joita on tehty Jeesuksen elämän, kuoleman ja opetusten muistiinpanemiseksi.
Paavalin tuotannossa Messiaaksi käsitetty Jeesus "esiintyy" jo jonkin verran toisella tavalla, puhumattakaan muista Uuden testamentin kirjoittajista.
Uutismedia käyttää valtakirkon opetusta 'ohjeenaan'. Alkukirkollisuus/raamatullisuus on 'vanhanaikaista', korkeintaan ns herätyksellistä. Selittyy osin sillä, että uskovia toimittajia on vähän.
Jokainen uskova tietää Raamatun arvovallan/arvot. Ja toimeenpanee ne omaan elämäänsä Pyhän Hengen ohjauksessa.
"Ruumiimme on Pyhän Hengen temppeli. Kyse ei ole tasa-arvosta, oikeuksista eikä suvaitsevaisuudesta (yleensä sisältää syntiä). Kyse on kristillisen seurakunnan auktoriteetista, Raamatusta so. Jumalan Sanasta, joka on kirjoitettuna jokaisen uskovan sydämen lihatauluihin."
Et siis arvosta tasa-arvoa, et (ihmis)oikeuksia (joiden mukana tulee myös aina vastuu) etkä suvaitsevaisuutta, näinkö tuo nyt sitten pitäisi ymmärtää? Tuollaistako on kristillisyys? Ainoa elämääsi "raamittava" tekijä on Raamattu, niinkö? Raamattu joka on itsesään ristiriitainen ja hyvin sekava, kaikessa symboliikassaan erittäin erittäin tulkinnanvarainen.
En allekirjoita sellaisia oikeuksia, tasa-arvoväittämiä tai suvaitsevaisuuden henkeä, mikä on syntiä tai yllyttää syntiin so. Jumalan tahdon vastaista.
Jumalan tahdon tunteminen on uskovan ihmisen sydämeen kirjoitettu 'laki', rakkauden laki. Siinä ei ole ristitriitaisuutta. Se on puhtauden laki, halu luopua synnistä ja siitä, mikä murehduttaa Jumalaa.
Rakkaudellinen totuus satuttaa. Luterilaisena voin arvioida/arvostella kirkkomme opetusta sisältäpäin; rukoilla uudistumista&herätystä Pyhässä Hengessä. Eksytystä on paljon.
Tieto, ettei tarvitse tulla uskoon, sokaisee ajattelemaan, että kaikki on luvallista, kun ei loukata ketään. Jeesus oli aikansa loukkauskivi. Sen ajan pyhät ja kirjanoppineet loukkaantuivat Häneen monesti, ja olisivat tahtoneet kivittää Hänet elävältä. Ei ehkä ole hääppöisempi Jeesuksen seuraajankaan tie? Se on joskus uloskutsumista 'kiva kun on mukavaa'-hengellisistä piireistä.
"Rakkaudellinen totuus satuttaa. Luterilaisena voin arvioida/arvostella kirkkomme opetusta sisältäpäin; rukoilla uudistumista&herätystä Pyhässä Hengessä. Eksytystä on paljon."
Rakkaudellinen totuus? Tämän varjolla sitä voidaankin uskon hurmassa tehdä mitä hirvittävimpiä tekoja, jopa kääntyä omiaan vastaan kun tulkinnat dogmeista eivät osukaan yhteen - Raamattu kun todellakin on niin monitulkintainen. Ja tähänhän eivät syyllisty ainoastaan aikamme fundamentalisitislamistit vaan kaikki uskovaiset jotka uskovat persoonalliseen jumalaan voivat ajatua samankaltaiseen toimintaan. Pohjois-Irlannin tilanne on erittäin selkeä esimerkki siitä miten kaksi saman uskontokunnan ja samaan jumalaan uskovaa, mutta erilaiseen Raamatun tulkintaan nojaavaa "lahkoa" kiistelevät keskenään.
Ja muuten, sehän että ei usko ei mitenkään yksiselitteisesti tee ihmisestä moraalitonta tai pahaa. Ennemminkin se että uskoo tekee ihmisestä pahan, koska kristinuskohan syyllistää ihmistä.
Ja nimenomaan, miksi asia joka ei todellakaan loukkaa/kosketa ketään toista osapuolta olisi muka väärin tai pahaa?
Jokaisella ihmisellä on ihmisoikeus mikä minusta tarkoittaa sitä että jokaisella on oikeus tehdä itse itselleen mitä ja miten haluaa, tai tehdä itse itsestään mitä haluaa, kunhan ei toimillaan riistä toisilta tätä samaista oikeutta.
Ja sitten vielä, ole ystävällinen ja kerro minulle miksi uskot.
Uskon Jeesukseen, koska Hän lunasti minut kuollessaan ristillä - voitti synnin ja kuoleman, että minulla olisi iankaikkinen elämä Hänen nimessään.
Vain Jeesuksella&Hänen nimesään on valta antaa syntejä anteeksi.
Uskon Jumalaan, joka lähetti oman Poikansa eläväksi uhriksi syntisten (so. kaikkien ihmisten) puolesta.
Uskon, että Jeesus nousi ylös ja palasi Isänsä tykö ja aina rukoilee edestämme. Hän lähetti Pyhän Henkensä, että me tietäisimme, mikä on syntiä, ja että me uskoisimme.
Jeesus on rakkaus ja totuus.
"Uskon Jeesukseen ... että minulla olisi iankaikkinen elämä Hänen nimessään."
Niin, uskot KOSKA... Uskolla on sinulle vain ja ainoastaan välinearvoa, jonka avulla pyrit johonkin päämäärään. Et siis usko uskon itsensä vuoksi. Ja miksi uskoisitkaan, koska usko välinearvona ei sisällä mitään lupausta mistään, eikä uskosta itseisarvona olisi ikään kuin mitään HYÖTYÄ sinulle. Eli, uskot VAIN koska uskot hyötyväsi siitä jotain. Uskossasi on siis kyse vain ja ainoastaan palkinnosta.
Miten pyhää tuo muka on?
Koska lentokone lentää ja uskot siihen niin
lentokoneella on välinearvo ja usko on hen-
kinen ominaisuus tai käsite että usko sinäkin
kun joku muukin uskoo;) tai tiedä se tai ver-
taile sitä omiin kokemuksiin ja sitten päät-
tele sillä näin ihminen toimii tai pitäisi
toimia.
Usko on parhaimmillaankin ojentautumista..
Palkinto (=ei uskovan saavutus/teko, vaan lahja jokaiselle haluavalle) odottaa. Saan nähdä Jeesuksen!
Pidän tyylistäsi; olen keskustellut aiemminkin kanssasi.
Niin minäkin pidän sinun tyylistä puolustaa
arvomaailmaasi ja oikeutta omaan uskoon sillä
ne ovat arvokkaita asioita joidenka puolesta
on tehty suuria uhrauksia ,
jatka vain kirjoittelua näillä palstoilla niitä
juttuja on mukava lueskella ja pidä puolesi.
Kuten huomaat, vastaan mielelläni (vaikkei tarvitsisikaan...)
Mieluummin katseeni lepää kevyessä sateessa aurinkoa vasten (juuri nyt) kuin ikivanhan tietokoneeni näytöllä. Mutta tekstien takana on persoonia. Ja se tuntuu hyvälle.
ikivanha sanonta "Ihmisen ei ole hyvä olla yksin"
pitää hyvin paikkansa ja käy todisteeksi että me
kaikki olemme olevaisia ja ajattelemme ja kai-
paame kontaktia , joka sitten tukisi ajatuksiamme
jotka löytyvät itsemme ulkopuolelta , ja näin todistaisimme että heikkoidet ja pelot voidaan voittaa yhdessä sekä vaikeat ja monimutkaiset
tapahtumat tulisi kaikkien tietoon pelkistettyinä
ja ymmärrettävissä muodoissa eli vähästä riittää
moneen ja monesta ei riitä mihinkään .