Vainu ajoi huimaa nopeutta, koska kuski oli tajuttomana. Kuitenkin hän jarrutti 1s kuluttua törmättyään moottoripyörään. Heti tämän jälkeen kuitenkin jarrutus loppui koska kuski oli tajuton? Tämän jälkeen 4s kuluttua vaunu törmäsi tavarataloon. Oliko siis tajuttomuuskohtauksia kaksi erillistä vai onko tarina hataralla pohjalla?
Lähde mtv3 uutiset.
Lähde mtv3 uutiset.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Jarrutus ei loppunut tämän mukaan toiseen tajuttomuuteen:
mtv3.fi:
"Poliisikuulusteluissa raitiovaunun kuljettaja on kertonut havahtuneensa siihen, että vaunu heittelehtii kiskoilla ja moottoripyörä tulee kohti. Tekninen tutkinta vahvistaa, että vaunu oli törmäyshetkellä joutokäynnillä, eikä kuljettaja siis vielä tuolloin jarruttanut.
-Sekunti törmäyksen jälkeen kuljettaja jarrutti puolella teholla, ja nopeus oli tippunut 40 kilometriin tunnissa, tutkinnanjohtaja rikoskomisario Antero Jokinen kertoo.
Tämän jälkeen kuljettajan jalka kirposi jarrulta. Vain neljä sekuntia törmäyksen jälkeen vaunun matka katkesi tavaratalo Stockmannin seinään. "
on se, että nämä tiedot on nähtävästi saatu turmaratikassa olevasta tiedonkeruujärjestelmästä, ns. "mustasta laatikosta". Kaikissa HKL :n ratikoissa lienee sellainen ?
On liikuttavaa havaita, että mahdolliseen onnettomuustutkintaan on asianmukaisesti varauduttu varustamalla vaunut "mustalla laatikolla", mutta kuljettajan työskentelyolosuhteisiin ei ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota. Kuskin kopin ilmastointisysteemi olisi varmaan kustannuksiltaan vähäisempi kuin tuo musta laatikko !
Mistä tällainen tieto on peräisin, että ratikka oli ollut joutokäynnillä? Joutokäynti = tyhjäkäynti eli mahdottomuus, koska spåra ei "käy".
Juuri tuohon jalan kirpoamiseen viittasinkin. Miksi se jarruttaminen loppui? Olen itse ajanut kaksi kolaria autolla ja jalkani oli molemmilla kerroilla jarrupolkimella niin tiukassa, että melkein perseeni meni istuimen selkänojan läpi.
Ja toiseksi, ei niissä ratikoissa mitään ajotietokoneita ole. Vain joku piirturi, sellainen kuin kuorma-autoissakin.
Joutokäynti kuuluu samaan luokkaan seuraavan tiedon kanssa : ratikka ajoi päin punasta.
Tässä joutokäynnillä tarkoitetaan sitä, että vehje kulkee ilman kiihtyvyyttä(ei posit. eikä negat.)
Jarrutuksessakin jalka pysyy n. 90 asteen kulmassa eli poljinta painetaan alaspäin eikä eteenpäin?
Siis olen ajanut vain henkilöautoa ja joskus nuorena kuormuria, mutta siitä en muista juuri mitään.
Mutta jos ratikoissa poljin on jossain hemmetin penkin alla niin sitten kolarin syy on kyllä se että JARRUA EI PYSTY PAINAMAAN hätätilanteessa eli käytännössä ei ole jarrua lainkaan. Kai sen jarrun pitäisi olla tärkein kapistus peltilehmissä ja rautahevosissa. Ruoholeikkureissakin on "kuolleen miehen kytkin" josta helppaamalla kone sammuu.
Nivelvaunu eli juuri tämä onnettomuusvaunu: jarrupoljin EI ole penkin alla. Käyttöjarruna on sähköjarru, jota hoidellaan vasurilla ajokytkimestä. Kun ajokytkintä liikutetaan eteenpäin, vaunu kulkee. Jarrutus taas tapahtuu sitä taakse vetämällä. Kun ajokytkin laitetaan 0-asentoon, silloin vaunu rullaa. 0-asento on ajo- ja jarrupuolen puolivälissä.
Ajokytkimessä on myös pikajarru, jota käyttämällä myös hiekoitus toimii. Istuimen oikealla puolella on pitkä vipu, jossa on 2 jarrutuasentoa eli seisontajarru, jota käytetään silloin kun vaunu jätetään pitkäksi aikaa paikalleen, sekä hätäjarru.
Lattialla on kaksi poljinta: vasen hiekoittaa ja oikea on kiskojarru, jota pikaisesti polkaisemalla saa esim. liukuvat pyörät uudelleen pyörimään.
Ajokytkin jätetään 0-asentoon, seisontajarru päälle ja suunnanvaihtokytkin 0-asentoon silloin, kun kuljettaja poistuu ohjaamosta tai vaunu seisoo päätepysäkillä tai jossain muualla pitemmän aikaa.