Minakin kannatan kovaa verotusta joka takaa hyvinvointipalvelut. Valitettavasti Suomessa ei ole hyvinvointipalveluja, vain kovat verot. Maksan mielellani kovia veroja kovista palveluista tai vahan veroja alkeellisista palveluista. Mutta en suostu maksamaan kovia veroja alkeellisista palveluista!
Hyvinvointiyhteiskunnan perusrakenteisiin kuuluu yhteisvastuullinen (1) terveydenhuolto ja sairaanhoito, (2) sosiaalihuolto, (3) eläketurva ja (4) koulutus. Pääministeri Lipposen valtakaudella on, koulutusta lukuun ottamatta (joka sekin vain "keskinkertainen"), kaikki muut osa-alueet ajettu alas lähes katastrofin partaalle. Aloitan tutun saarnani terveydenhuollosta: 1. Terveydenhuolto:
Maailman terveysjärjestön WHO:n raportissa, jossa vertailtiin terveydenhuollon kokonaistehokkuutta, Suomi nousi kunniakkaasti sijalle 31.
British Medical Journal julkaisema maavertailu, jossa väestön terveyden tuottamisen tehokkuutta verrattiin terveydenhuoltomenoihin, rankkasi maamme vasta sijalle 44. Länsimaiseen ylemmyydentuntoon sattuu myös se, että muun muassa Jamaika, Salomonsaaret ja monet arabimaat Omanista Egyptiin ajoivat tehokkuusvertailussa Suomen edelle.
UNDP mukaan Suomi panostaa julkiseen terveydenhuoltoon liian vähän, jos se aiotaan tulevaisuudessa pitää nykyisellä tasolla. UNDP:n mukaan Suomen panostus on EU:n alhaisimpia, samalla viivalla ovat Portugali, Kreikka ja Irlanti. Ja siinä tutkimuksessahan Suomi on BKT:lla mitattuna sijoittanut vähemmän julkiseen terveydenhuoltoon kuin Slovakia ja Tsekki, juuri kommunismista toipuvat maat.
Pohjoisen protestanttinen etiikka ja hyvinvointipalveluilla läpikyllästetty yhteiskunta eivät siis näyttäisi takaavan parasta tai ainakaan tehokkainta mahdollista hoitoa, jota kuvaavat nykyisellaan tehottomuus, potilasjonot, hoitovirheet, kattamattomuus jne.
HS:ssä oli noin vuosi sitten artikkeli, jossa verrattiin keskituloisen amerikkalaisen ja suomalaisen prosentuaalisesti käteenjääviä tuloja verojen ja vakuutusten jälkeen. Ja kyllä - tulos oli sellainen, että amerikkalainen voi hankkia itselleen yksityisillä vakuutuksilla aivan yhtä kattavan sosiaaliturvan kuin suomalainen "automaattisesti" menevillä veroillaan, mutta amerikkalaisen maksamat vakuutusmaksut olivat (absolutttisesti) suunnilleen samat kuin hänen 'verosäästönsä' suomalaiseen nähden. Valitettavasti vain keskituloisen amerikkalaisen palkka on melkoisesti korkeampi (itse asiassa 100 %, OECD:n mukaan) kuin suomalaisella. Ameriikkalainen maksaa siis suhteessa vahemman terveydenhuollosta kuin suomalainen.
Tietyt asiat (kuten esim. terveydenhuolto) ovat Suomessa kuitenkin taboo, joita ei saa käsitellä. Ne ovat nk. yleisesti hyvaksyttyja tosiasioita, joihin kajoamisella ei saa muuta kuin haukkuja. Silla tietyt asiat ovat meillä esimerkillisen hyvin hoidettuja vaikka tilastot ja tutkimukset vaittavat toista. Vastauksena saa yleisesti etta "tilastoista saa vaannettya semmoisen kun haluaa". Taikka, "tiedat itsekin etta se ei voi olla totta". Minun on ehka paras hyvaksya etta UNDP, BMJ ja WHO ovat kaikki tutkineet asiat "vaarin".
2. Sosiaalihuolto:
Sosiaali- ja terveysministerio raportoi: Köyhyys lisääntyy - Suomi romahti Portugalin tasolle. Tulonsiirtojen varassa elävien kotitalouksien osuus on jäänyt pysyvästi lamavuosien tasolle. Tällaiset taloudet ovat yleensä yksinhuoltajien, yksinäisten tai yhden vanhemman tulojen varassa eläviä.
Etelä-Euroopan maat ovat ohittaneet sosiaaliturvassa Suomen tason. Laman jälkeen Suomessa jatkettiin sosiaaliturvan kavennuksia samaan aikaan kun muissa maissa tasoa nostettiin. Suomen sosiaalimenot ovat EU-maiden keskitason alapuolella. Suomi oli Euroopan kärkisijoilla vielä 1990. Palveluvertailussa Britannia, Irlanti, Kreikka ja Portugali ohittivat Suomen jo 1997, vaikka suhteessa bruttokansantuotteeseen niiden sosiaalimenot olivat pienemmät.
Sosiaalimenoihin kului viime vuonna noin 25 % bruttokan- santuotteesta. Sillä Suomi "pääsee" Portugalin tasolle. Seuraukset ovat näkyvissä. Sodan kokeneiden ja hyvinvoinninkasvualaustan luoneiden vanhusten palvelut heikentyivät vielä nousukaudellakin. Ylijäämä päätettiin säästää suurten ikäluokkien eläkkeisiin. Ne eivät kuitenkaan riitä; suuria ikäluokkia pidetään nyt erilaisin verukkein pakkotyöttöminä, koska eläke ei työttömille kartu. Vammaiset ovat joutuneet hakemaan lakisääteisiä palvelujaan oikeusteitse. Köyhien määrä lisääntyy.
Lamavuosina heikennettiin sairausvakuutuksen päivärahoja ja lääkekorvauksia. Omavastuita lisättiin ja lakisääteisiinkinpalveluihin ryhdyttiin soveltamaan harkintaa avuntarvitsijaavastaan. Ruotsikin toki alensi laman vuoksi perhe-, sairaus-,työkyvyttömyys- ja eläketurvaa, mutta jo 1996 siellä korjattiin laman jälkiä ja korotettiin sairaus- ja työttömyysturvaalähemmäksi entistä tasoa. Viime vuonna rahaa myönnettiin aiempaa enemmän perhepolitiikkaan ja vanhusten hoitoon.
Tänä vuonna julkaistut sosiaali- ja terveysministeriön, valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ja Tilastokeskuksen köyhyystilastot kertovat kaikki samaa viestiä: Kun suurituloisten tulot lisääntyivät, yksinäiset, yksinhuoltajat, työttömät ja vain toisen vanhemman tulojen varassa elävät eivät päässeet nauttimaan talouskasvusta.
Suomessa et nae kerjäläista kadunkulmassa jo ilmastollisista syista. Jos suomalaisia ei kannustettaisi aktiivisesti passivoimaan, vastikkeetta Impivaaran uuninpankolla makaamiseen, niin olisi meillakin kerjalaisia. Suur-Helsingissä on muuten noin 40 000 ihmistä vailla vakinaista asuntoa. Kodittomien määrä on kussakin OECD-maassa tilastoitu ja se on Yhdysvalloissa n. 0.2 % väestöstä - hitusen alhaisempi osuusluku kuin Suomessa ja läntisen manner-Euroopan maissa tämä lukema on kaksin-kolminkertainen. Kuinka moni heista syo koiran- ja kissanruokaa? Tamakin asia todistettiin eraassa tutkimuksessa, joka julkaistiin HS:ssa. Yksinhuoltajien tulot kääntyivät vuosikymmenen vaihteessa sosiaali- ja terveysministeriön ennakkotietojen mukaan jopa laskuun. Köyhyys näkyy nyt erityisesti ruokajonoissa, joissa ruuan hakijoiden määrä on selvästi lisääntynyt. Helsingissä Pelastusarmeijan leipäjonon asiakasmäärä kasvoi kolmanneksen vuoden 2000 aikana. Myös seurakuntien ruokajonojen asiakasmäärä on alkanut jällen kasvaa. Lisaksi Suomi saa EU:n ruoka-apua. Ainoana Pohjoismaana. Eikö Suomen viranomaisia yhtään nolota ottaa vastaan ruoka-apua? Ei, koska he ovat tunnustanet julkisen sektorin kyvyttomyyden tarjota peruspalveluita kansalaisilleen.
Vähimmäistyöttömyysturvan ja toimeentulotuen varassa elää muuten kuusi prosenttia työvoimasta, yli 100 000 ihmistä, eikä heidän määränsä juurikaan ole laskenut, vaan se on sitkeästi pysytellyt lähes laman pahimpien vuosien tasolla. Tästä joukosta on kasvanut Suomeen uudenlainen köyhälistö - köyhälistö, jota ei ole ainakaan puoleen vuosisataan Suomessa nähty. Uuteen alaluokkaan putoaminen uhkaa lisaksi noin pariasataatuhatta ihmistä. Suomessa on vielä 140 000 työmarkkinatukea saavaa pitkäaikaistyötöntä. Heistä joka kolmas joutuu hakemaan toimeentulotukea työttömyysturvan lisäksi kyetäkseen elämään jotenkuten.
3. Elake:
Suomalaiset tulevat pettymään työeläketurvaansa. Suomalaiset luulevat saavansa parempia eläkkeitä, mitä he tulevat saamaan. Tämä on yksi niistä tabuista, joista Suomessa ei uskalleta ääneen puhua. Näin sanoo Sampo-konsernin pankkitoiminnasta vastaava varatoimitusjohtaja MIKA IHAMUOTILA (37) Sunnuntaisuomalaisessa 27. tammikuuta 2002. Ihamuotilan mukaan Suomessa ei kerätä tarpeeksi varoja eläkkeitä varten. Niin sanottu huoltosuhde heikkenee nopeasti. Tällä hetkella 10 suomalaista maksaa 2,5 suomalaisen eläkkeet, mutta jo 20 vuoden kuluttua 10 palkansaajan on maksettava neljän ihmisen eläkkeet. Miten nain paasi kaymaan?
Joka kuukausi miljoonat suomalaiset tyontekijat maksavat elakemaksuja. Heille on kerrottu etta he saavat rahansa takaisin ja viela paljon enemmankin kunnes jaavat elakkelle. He lisaksi uskovat siihen. Valtio ei suinkaan pane elakemaksuja syrjaan vaan kuluttaa ne heti antamalle rahat niille jotka ovat jo elakkeella. Jarjestelma perustuu siihen, etta riittava maara lapsia maksaa vanhusten elakkeet. Ainoastaan maatalousyrittajilla ja muilla yrittajilla on taysin rahastoiva jarjestelma joka ei ole riippuvainen tulevien sukupolvien maksuhaluista ja -kyvyista. Chicagolainen Charles Ponzi joutui vankilaan 1930-luvulla Suomen elakejarjestelmaa muisttuuvan pyramidihuijauksen johdosta mutta Suomen elakejarjestelmasta vastaavat ovat vapaalla jalalla vaikka kysymyksessa on sama taysin asia. Uusille sijoittajille luvataan maltaita mutta se raha kaytetaan vanhimpien sijoittajien maksuihin!
Elakejarjestelmamme on kuin korttitalo mika saattaa romahtaa milla hetkella hyvansa. Valtion tai yksityisen pyorittama nykyinen jarjestelma voi vain kaatua niskaan koska demografia pitaa siita huolen etta maksajia ei ole. Valtion tai yksityisen pyorittama taysin rahastoiva jarjestelma on ainoa vaihtoehto koska silloin olet varma etta sinun maksamat elakemaksut maksetaan takaisin elakkeina.
En ymmarra miksi "rahaa ei todellisuudessa voi säilöä mihinkään odottamaan" koska nainhan toimii esimerkiksi saastaminen. En myoskaan ymmarra miksi "on erittäin ovelaa markkinoida ihmisille parempaa yksityistä eläketurvaa, vaikka maksukyvystä parinkymmenen vuoden päästä ei voi olla mitään takeita". Maksukyky on nimenomaan taattu koska korvamerkittyja rahoja ei ole kulutettu (kuten nykyisessa jarjestelmassa) vaan investoitu (taysin rahastoivassa jarjestelmassa). Elakesaastaminen on vain yksi saastamisen muoto. Eihan sinunkaan Meritassa ja missaan sijoitusrahastossa makaavat saastot mihinkaan katoa. Ne on korvamerkitty vain ja ainoastaan sinulle.
Muistuttaisin myos etta lukuisat EU-maat ovat luopumassa tai ovat jo luopuneet osittain rahastoivasta elakejarjestelmasta ja ovat siirtyneet taysin rahastoivaan jarjestelmaan. Ymmarran hyvin etta esim. Saksassa taysin rahastoiva jarjestelma on herattanyt ankaraa vastustusta koska ihmiset ovat vuosikymmenien ajan tottuneet saamaan korkeampaa elaketta kuin mita ovat siita maksaneet. "Saavutettuja etuisuuksia ei saa poistaa" on tuttu virsi.
Jos emme muuta nykyista korttitalo-elakejarjestelmaa, ainoa vaihtoehto on joko elaketurvan alentaminen tai elakemaksujen nosto. ATV:ssa toimivan vaeston lisaaminen on myos teoreettinen vaihtoehto mutta Suomessa vallitsee jo nyt 24.2% tyottomyys, maahanmuuttajia ei loydy/ei haluta ja syntyvyytta on vaikea lisata.
Ongelma on se etta elakemaksujen vakuutena ei enaa vaadita myoskaan reaaliomaisuutta joten elakerahastoihin sijoittaminen on rahan heittamista tuuleen. Pahoin pelkään, että minäkin joudun vanhuksena menemään kauppaan pakkaamaan kun minun maksamat elakemaksut on jo aikaa sitten tuhlattu. Kun valtiomme on ehtinyt siihen mennessä haaskaamaan eläkerahamme, eläkeikää on nostettu 80 vuoteen ja valtio on lakkauttanut yksityiset eläkevakuutukset ja niihin sijoitetut rahat konfiskoitu valtiolle. Tämä puolisosialistinen pahoinvointivaltio tulee ennemmin tai myöhemmin tiensä päähän, ja me nykyiset työssäkäyvät ja tulevat vanhukset olemme lopullisia kärsijöitä siinä konkurssissa.
Ainoa todellinen vaihtoehto on korttitalon purkaminen ja kivitalon rakentaminen eli taysin rahastoiva elakejarjestelma.
4. Koulutus:
Suomessa nayttaa olevan vallalla tyyli poimia jokin yksi tutkimus (kuten OECD:n PISA-koulutustutkimus), jossa Suomi parjasi, ja suurennella sitä järjettömästi aivan kuin se olisi ainoa kansainvalinen tutkimus peruskoulutuksen tasosta. Muut alan tutkimukset nayttaa olevan toisarvoisia, jopa virheellisia koska Suomi ei niissa parjannyt. Yhden tutkimuksen valossa Suomea ollaan nostamassa johtavien sivistysvaltioiden joukkoon ja Suomen etumatka kilpailukyvyssa mitattuna kasvaa edeleen. Mielestani Suomen koululaitoksen tasoa pitaisi kuitenkin tarkastella kaikkien alan tutkimusten valossa eika perustaa mielipiteita vain yhteen (OECD:n) tutkimukseen. Ne muut alan tutkimukset ovat:
a. Luin jokin aika sitten HS:sta etta "peruskoulun yhdeksäsluokkalaisten yleissivistys osoittautui vaatimattomaksi opetushallituksen teettämässä oppimistutkimuksessa. Etenkin historian henkilöiden ja tapahtumien sijoittaminen likimääräiselle aikajanalle ja kuuluisien ajattelijoiden toiminta-alan tunnistaminen olivat erityisen vaativia oppilaille. Yleisiä valmiuksia mitattiin osaamisen ja uskomusten avulla. Abstraktit käsitteet hallitsi kunnolla vain kolmannes peruskoulun yhdeksäsluokkalaisista, mikä tutkijoiden mukaan on muuallakin tuttu ilmiö. Kohtalaisen vaativaan päättelyyn kykeni noin 40 prosenttia oppilaista".
b. International Association for the Evaluation of Educational Achievements kertoo puolestaan etta suomalaiskoululaisten yhteiskuntatietous vain vain "keskinkertainen" ja yhteiskunnallisiin asioihin osallistuminen "heikko" verrattuna 28:n testatun maan koululaisiin. Suomalaiskoululaiset seuraavat tiedotusvalineita vahemman kuin 28 testatun maan koululaiset keskinmaarin ja vahemman kuin esim. puolalaiset, slovakialaiset, kolumbialaiset, portugalilaiset, unkarilaiset, chilelaiset tai latvialaiset koululaiset.
c. Third International Mathematics and Science-tutkimuksen (1999)mukaan mm. Koreassa, Kiinassa, Belgiassa, Hollannissa, Slovakiassa, Unkarissa, Sloveniassa seka monissa USA:n julkisista kouluista on korkeampi matematiikan ja luonnontieteiden taso kuin Suomessa. Suomi sen sijaan kamppailee "tasavakisesti" Malesian, Bulgarian, USA:n, Latvian ja Englannin kanssa samoista pistesijoista. Samaisen tutkimuksen mukaan suomalaiset koululaiset tietavat vain 10 % enemman matematiikasta ja luonnontieteista kuin moldovialaiset, thaimaalaiset, romanialaiset ja vain 20 % enemman kuin makedonialaiset ja tunisialaiset.
d. Suomi on saanut YK:lta huomautuksen myös lasten koulutuksen järjestämisestä. Suomi kilpailee siten lasten ihmisoikeuksien polkemisesta.
e. Suomalaisten Eurooppa-tietämys on muihin EU-maihin verrattuna "keskitasoa". Suomalaiset sijoittuivat yhdeksänneksi Valittujen Palojen tuoreessa tietovisassa, jonka voiton vei Puola. Rakkaus ja urheilu ovat suomalaisille tuttuja, mutta kulttuurintuntemus kaipaa vielä kohennusta. Valitut palat testasi eurooppalaisten tietoja maanosastaan 19 maassa tänä keväänä. Kisaan osallistui kaikkiaan 3 800 vastaajaa, Suomesta mukana oli 200 vastaajaa (HS 24.6.2002). Keskitasoa, eiko meidan koulujen pitanyt olla maailman parhaita? No, Valitut Palat ei ole mikaan benchmark!
Eipä näistä numeroista osaa niin innostua koska PISA-tukimuksen mukaan matematiikan ja luonnontieteiden tasoero Suomen ja EU:n valilla oli vain 7%. Tama tarkoitta sita etta jos keskivertoeurooppalainen saa todistukseen kouluarvosanan 7, suomalainen saa 7 ja puoli. Erot ovat niin pienet valtioiden valilla etta niita voi selittaa mittausmetodeilla ja tulokset voi kaantaa mieleisekseen. Vanhana tutkijana voin kertoa etta jotain parametria tai painotusarvoa hieman muuttamalla Belgian koulut olisivat maailman parhaimpia. Esimerkiksi viime vuotinen TIMMS-tutkimus (kts ylla) rankkasi Suomen paljon alemmaksi vaikka mittasi muka samoja asioita. Eipä näistä numeroista osaa niin innostua myoskaan kun tietää että kaikessa mittauksessa on aina kysymys suoritusten arvioimisesta annetuissa puitteissa ja annetuilla asteikoilla, ja kun toisaalta tietää että lukemisen, kielen ja ajattelun suhteen ei ole ollenkaan olennaista se miten niillä testitilanteissa pärjää vaan se miten niitä osaa käyttää esim. kokonaan uusien kysymysten muotoiluun. Koulussahan äidinkielenopetuksessa ainekirjoitus on sellaista, jonka arvioimisessa tarvitaan kokonaisnäkemystä: arvioidaan niin oikeinkirjoitusta kuin tyyliä ja esitettyjä ajatuksiakin. IS kertoi hiljattain tapauksen lapsesta, joka joutui aikanaan yläasteella varsin rankan aliarvostuksen kohteeksi. Mikään mitä hän esitti tai kirjoitti ei kelvannut. Niinpä hän opettajan näräiseen ryöpytykseen kyllästyneenä ryhtyi harrastamaan kaikenlaisia narrintemppuja. Hän opetteli ulkoa kolme sivua kaunista tekstiä Italo Calvinon teoksesta "Herra Palomar" ja kirjoitti ne koulussa aineena. Opettaja antoi 6 miinus. Kolme kertaa hän sitten vaihtoi luokan priimuksen - opettajan suosikin - kanssa salaa papereita ennen palautusta. Numerot tulivat pärstäkertoimen mukaan. Priimus sai (hänen teksteistään) arvosanat 9, 9 1/2 ja 10-. Vastaavasti hän veteli (priimuksen teksteistä) 6, 6 ja jätetty arvostelematta - hylätty! Mainittakoon, että priimuskin muuten opiskeli sitten suomen kieltä ja kirjallisuutta. Suomalaislasten lukutaidosta voidaan varmasti esittää monenlaisia todistuksia ja vetää monenlaisia johtopäätelmiä kuten on tehty suomalaisten lukuharrastuksestakin. Sitähän on kovasti ylistetty. Silläkään ei kuitenkaan ole oikein mitään suhdetta siihen mitä suomalaiset lukevat: esimerkiksi kirjastojen lainausluvut ovat vakuuttavat, mutta lainatuimmat kirjat ovat viihteellisiä naisten lukuromaaneja. Ja vastikään valittelivat kustantamoiden edustajat julkisuudessa sitä, ettei maailmalla menestyneitä ajankohtaisia tietokirjoja enää kannata suomentaa: täällä niitä myydään vain muutamia satoja kappaleita! Eipä näistä numeroista osaa niin innostua myoskaan kun tietää ettei Suomi mikaan sivistysvaltio ole. Raaka totuus on, ettei edes parasta suomalaista ajattelua, esimerkiksi G H von Wrightin ja Jaakko Hintikan kaikkia teoksia, ole kannattanut kääntää suomen kielelle. Edvard Westermarckin, joka on ehkä kansainvälisesti tunnetuin suomalainen tiedemies, kohtalo on kuvaava. Hänen teoksensa "Kristinusko ja moraali" kääntämisessä kiteytyy kansallinen tragedia. Teoksen nimittäin suomensi Väinö Meltti istuessaan sodan aikana pasifisminsa vuoksi vankilassa. Haluaisin myös tietää, miten sivistyneestä yhteiskunnasta kertoo sekin, että työtätekevän perheen elättäjän murhanneelle joutomiehelle tarjotaan yhteiskunnnan toimesta ja avustuksella mahdollisuus yliopistotutkintoon, mutta hänen uhrinsa perhe jätetään fyysisesti ja psyykkisesti heitteille. Suomalaiset ovat luonnonkansaa, joka kaikkien luonnonkansojen tapaan on kiinnostunut leikeistä ja kisailusta, kaikenlaisesta urheilusta, voimannäyttämisestä ja nyttemmin myös kaupallisesta kilpailusta. Eritoten olemme maagisesti lumoutuneita kaikista teknisistä leluista, ja esimerkiksi elektronisten laitteiden leviämisessä olemme toistuvasti tehneet euroopan- ja maailmanennätyksiä. Nyt olemme siis ryhtyneet noteeraamaan pärjäämistämme myös oppisivistyksen alalla. Se tapahtuu samalla tavalla kuin urheilukilpailuissakin: joku antaa kysymykset ja säännöt ja mittaa kuka pisimmälle pääsee tai nopeimmin.
Mitään ajattelun kannalta arvokasta ei näillä keinoin saada kartoitettua. Päinvastoin: pärjääjät saattavat olla juuri niitä säännönseuraajia, mensa-älykköjä, joiden valtaanpääsyltä luoja meitä varjelkoon - vai haluaisiko joku todella maahan hallituksen, jossa istuisi esimerkiksi viisitoista velttovirtasta? Tässäkin keskustelussa koulua kiittävät kiltit puhertajat ja ahkeroijat, jotka epäilemättä ovat koulumenestyksensä ansainneet. Myös kouluväellä itsellään on tietysti korkeat käsitykset itsestään. Suhteellisuudentajun säilyttämiseksi on hyvä lukea esim. Erno Paasilinnan Finlandia-palkitusta kirjoituskokoelmasta "Yksinäisyys ja uhma" teksti, jossa käsitellään aika tyhjentävästi sitä mitä suomalaiskirjailijat ovat lapsuudessaan lukeneet ja mistä kielentaitonsa ammentaneet.
Minusta hyvästä tuloksesta ei kannata innostua kun tällaisessa mittauksessa saattaa aina olla mukana operatiivinen harha: lukutaidoksi määritellään se mitä lukutaitotutkimus mittaa. Tutkimusten mukaan kaiken siis pitäisi olla hyvin, mutta katso ympärillesi. Miten sinusta yhtälö toteutuu, miten sinä selität sen että - nämä lukutaitoiset lapset, eritoten pojat, eivät käytännössä juuri lue mitään - vaikka kaikki suomalaiset osaavat lukea ja muka hyvin, kaunokirjallisuuden kustantaminen keskittyy kaupallisesti tehtailtuihin ja markkinoituihin viihderomaaneihin, erityisesti naisille suunnattuun romantiikkaan - muualla maailmassa menestyneitä ajankohtaisia tietokirjoja ei kannata Suomessa enää kustantaa ollenkaan - niin kirjoissa kuin lehdissä vahva jo vuosikymmeniä jatkunut trendi on että kuvat korvaavat kirjaitetun sanan (ota käteesi vaikka Trendi) - että nettitilanne osaltaan opettaa nykynuoret reagoimaan niin tekstiin kuin kuviin nopeasti mikä sekin luo harhan näennäisestä hallinnasta mutta ei opeta syventämään tietoja.
Ja mitä matematiikkaan ja luonnontieteisiin tulee, mistä oikein johtuu tämä teknisten korkeakoulujen edustajien jatkuva valitus siitä että heille tarjolla oleva oppilasaines on vuosi vuodelta kehnompaa? Epäilen että ym. tutkimuksessa tapahtuu tässäkin jokin mittausharha. Se saattaa olla sitä tyyppiä, joka tuli ilmi työpaikassani, jossa oli kesäharjoittelijoina tekniselle alalle suuntaavia ylioppilaspoikia. Heitä piti auttaa siinä miten lasketaan ympyrän kehä kun halkaisija tiedetään. Kun sanoin: pii kertaa halkaisija, pii = 3,14, he närkästyivät ja tokaisivat: kyllä minä tiedän, paljonko pii on. Tietoja voidaan mitata niin kuin niitä tietokilpailuissa mitataan. Tiedon määrä voi olla valtava, mutta sillä ei maailmaa rakenneta, eikä siitä edes kannata olla ylpeä.
Suomen koululaitos ihailee saavutusta, jonka mukaan oppilaamme ovat lahjakkaita matemaatikkoja. Totta tietenkin on, ja minkä kaikki reksit tietävät, että huiput selviävät aina huonommassakin oppimisympäristössä - eikä siis heihin kannata voimia uhrata. Peruskoulu on ollut melkoinen terveen järjen kummajainen syntymästään saakka. Koulu on lähtenyt siitä, että kaikista tehdään yhtä älykkäitä, vaikka tuollainen haaste sotii jo luonnonlakeja vastaan. Faktahan on, että opettipa porukkaa miten intensiivisesti tahansa, aina on olemassa tyhmiä ja vieläkin tyhmenpiä, joille hypotenuusa on ja tulee olemaan hebreaa. Yhteiskunnan hyväksymät ja median sanelemat arvot vaativat tänään, että koulutuksessa keskitytään sen alimman tason tukemiseen ja unohdetaan edelleen oppilaitten lahjakkain osa,joka siis saa edelleen tulla toimeen omillaan. Juuri nämä syntymästään (syyttömät!)lahjakkaat tuovat maahan prenikoita milloin mistäkin matematiikkakilpailusta. Yhteiskunta ei ole heitä koskaan erityisesti tukenut saatika kannustanut kehittämään lahjakkuuttaan, sillä niin kauan kuin muistan,opetuksessamme on ollut vallalla demokratian väärintulkinta: "Lahjakkuus tuhoaa tasa-arvon!" (Shaljapinin muistelmat, Eino Rahja). Missäköhän me suomalaiset olisimmekaan, jos joskus suuntautuisimme kehittämään lahjakkuuksiamme ihan oikeastinäennäisen demokratian viljelyn sijasta? Mutta - niin - tällaistahan ei tule vieläkään kysyä, tasa-arvon vuoksi.
Hyvinvointiyhteiskunnan perusrakenteisiin kuuluu yhteisvastuullinen (1) terveydenhuolto ja sairaanhoito, (2) sosiaalihuolto, (3) eläketurva ja (4) koulutus. Pääministeri Lipposen valtakaudella on, koulutusta lukuun ottamatta (joka sekin vain "keskinkertainen"), kaikki muut osa-alueet ajettu alas lähes katastrofin partaalle. Aloitan tutun saarnani terveydenhuollosta: 1. Terveydenhuolto:
Maailman terveysjärjestön WHO:n raportissa, jossa vertailtiin terveydenhuollon kokonaistehokkuutta, Suomi nousi kunniakkaasti sijalle 31.
British Medical Journal julkaisema maavertailu, jossa väestön terveyden tuottamisen tehokkuutta verrattiin terveydenhuoltomenoihin, rankkasi maamme vasta sijalle 44. Länsimaiseen ylemmyydentuntoon sattuu myös se, että muun muassa Jamaika, Salomonsaaret ja monet arabimaat Omanista Egyptiin ajoivat tehokkuusvertailussa Suomen edelle.
UNDP mukaan Suomi panostaa julkiseen terveydenhuoltoon liian vähän, jos se aiotaan tulevaisuudessa pitää nykyisellä tasolla. UNDP:n mukaan Suomen panostus on EU:n alhaisimpia, samalla viivalla ovat Portugali, Kreikka ja Irlanti. Ja siinä tutkimuksessahan Suomi on BKT:lla mitattuna sijoittanut vähemmän julkiseen terveydenhuoltoon kuin Slovakia ja Tsekki, juuri kommunismista toipuvat maat.
Pohjoisen protestanttinen etiikka ja hyvinvointipalveluilla läpikyllästetty yhteiskunta eivät siis näyttäisi takaavan parasta tai ainakaan tehokkainta mahdollista hoitoa, jota kuvaavat nykyisellaan tehottomuus, potilasjonot, hoitovirheet, kattamattomuus jne.
HS:ssä oli noin vuosi sitten artikkeli, jossa verrattiin keskituloisen amerikkalaisen ja suomalaisen prosentuaalisesti käteenjääviä tuloja verojen ja vakuutusten jälkeen. Ja kyllä - tulos oli sellainen, että amerikkalainen voi hankkia itselleen yksityisillä vakuutuksilla aivan yhtä kattavan sosiaaliturvan kuin suomalainen "automaattisesti" menevillä veroillaan, mutta amerikkalaisen maksamat vakuutusmaksut olivat (absolutttisesti) suunnilleen samat kuin hänen 'verosäästönsä' suomalaiseen nähden. Valitettavasti vain keskituloisen amerikkalaisen palkka on melkoisesti korkeampi (itse asiassa 100 %, OECD:n mukaan) kuin suomalaisella. Ameriikkalainen maksaa siis suhteessa vahemman terveydenhuollosta kuin suomalainen.
Tietyt asiat (kuten esim. terveydenhuolto) ovat Suomessa kuitenkin taboo, joita ei saa käsitellä. Ne ovat nk. yleisesti hyvaksyttyja tosiasioita, joihin kajoamisella ei saa muuta kuin haukkuja. Silla tietyt asiat ovat meillä esimerkillisen hyvin hoidettuja vaikka tilastot ja tutkimukset vaittavat toista. Vastauksena saa yleisesti etta "tilastoista saa vaannettya semmoisen kun haluaa". Taikka, "tiedat itsekin etta se ei voi olla totta". Minun on ehka paras hyvaksya etta UNDP, BMJ ja WHO ovat kaikki tutkineet asiat "vaarin".
2. Sosiaalihuolto:
Sosiaali- ja terveysministerio raportoi: Köyhyys lisääntyy - Suomi romahti Portugalin tasolle. Tulonsiirtojen varassa elävien kotitalouksien osuus on jäänyt pysyvästi lamavuosien tasolle. Tällaiset taloudet ovat yleensä yksinhuoltajien, yksinäisten tai yhden vanhemman tulojen varassa eläviä.
Etelä-Euroopan maat ovat ohittaneet sosiaaliturvassa Suomen tason. Laman jälkeen Suomessa jatkettiin sosiaaliturvan kavennuksia samaan aikaan kun muissa maissa tasoa nostettiin. Suomen sosiaalimenot ovat EU-maiden keskitason alapuolella. Suomi oli Euroopan kärkisijoilla vielä 1990. Palveluvertailussa Britannia, Irlanti, Kreikka ja Portugali ohittivat Suomen jo 1997, vaikka suhteessa bruttokansantuotteeseen niiden sosiaalimenot olivat pienemmät.
Sosiaalimenoihin kului viime vuonna noin 25 % bruttokan- santuotteesta. Sillä Suomi "pääsee" Portugalin tasolle. Seuraukset ovat näkyvissä. Sodan kokeneiden ja hyvinvoinninkasvualaustan luoneiden vanhusten palvelut heikentyivät vielä nousukaudellakin. Ylijäämä päätettiin säästää suurten ikäluokkien eläkkeisiin. Ne eivät kuitenkaan riitä; suuria ikäluokkia pidetään nyt erilaisin verukkein pakkotyöttöminä, koska eläke ei työttömille kartu. Vammaiset ovat joutuneet hakemaan lakisääteisiä palvelujaan oikeusteitse. Köyhien määrä lisääntyy.
Lamavuosina heikennettiin sairausvakuutuksen päivärahoja ja lääkekorvauksia. Omavastuita lisättiin ja lakisääteisiinkinpalveluihin ryhdyttiin soveltamaan harkintaa avuntarvitsijaavastaan. Ruotsikin toki alensi laman vuoksi perhe-, sairaus-,työkyvyttömyys- ja eläketurvaa, mutta jo 1996 siellä korjattiin laman jälkiä ja korotettiin sairaus- ja työttömyysturvaalähemmäksi entistä tasoa. Viime vuonna rahaa myönnettiin aiempaa enemmän perhepolitiikkaan ja vanhusten hoitoon.
Tänä vuonna julkaistut sosiaali- ja terveysministeriön, valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ja Tilastokeskuksen köyhyystilastot kertovat kaikki samaa viestiä: Kun suurituloisten tulot lisääntyivät, yksinäiset, yksinhuoltajat, työttömät ja vain toisen vanhemman tulojen varassa elävät eivät päässeet nauttimaan talouskasvusta.
Suomessa et nae kerjäläista kadunkulmassa jo ilmastollisista syista. Jos suomalaisia ei kannustettaisi aktiivisesti passivoimaan, vastikkeetta Impivaaran uuninpankolla makaamiseen, niin olisi meillakin kerjalaisia. Suur-Helsingissä on muuten noin 40 000 ihmistä vailla vakinaista asuntoa. Kodittomien määrä on kussakin OECD-maassa tilastoitu ja se on Yhdysvalloissa n. 0.2 % väestöstä - hitusen alhaisempi osuusluku kuin Suomessa ja läntisen manner-Euroopan maissa tämä lukema on kaksin-kolminkertainen. Kuinka moni heista syo koiran- ja kissanruokaa? Tamakin asia todistettiin eraassa tutkimuksessa, joka julkaistiin HS:ssa. Yksinhuoltajien tulot kääntyivät vuosikymmenen vaihteessa sosiaali- ja terveysministeriön ennakkotietojen mukaan jopa laskuun. Köyhyys näkyy nyt erityisesti ruokajonoissa, joissa ruuan hakijoiden määrä on selvästi lisääntynyt. Helsingissä Pelastusarmeijan leipäjonon asiakasmäärä kasvoi kolmanneksen vuoden 2000 aikana. Myös seurakuntien ruokajonojen asiakasmäärä on alkanut jällen kasvaa. Lisaksi Suomi saa EU:n ruoka-apua. Ainoana Pohjoismaana. Eikö Suomen viranomaisia yhtään nolota ottaa vastaan ruoka-apua? Ei, koska he ovat tunnustanet julkisen sektorin kyvyttomyyden tarjota peruspalveluita kansalaisilleen.
Vähimmäistyöttömyysturvan ja toimeentulotuen varassa elää muuten kuusi prosenttia työvoimasta, yli 100 000 ihmistä, eikä heidän määränsä juurikaan ole laskenut, vaan se on sitkeästi pysytellyt lähes laman pahimpien vuosien tasolla. Tästä joukosta on kasvanut Suomeen uudenlainen köyhälistö - köyhälistö, jota ei ole ainakaan puoleen vuosisataan Suomessa nähty. Uuteen alaluokkaan putoaminen uhkaa lisaksi noin pariasataatuhatta ihmistä. Suomessa on vielä 140 000 työmarkkinatukea saavaa pitkäaikaistyötöntä. Heistä joka kolmas joutuu hakemaan toimeentulotukea työttömyysturvan lisäksi kyetäkseen elämään jotenkuten.
3. Elake:
Suomalaiset tulevat pettymään työeläketurvaansa. Suomalaiset luulevat saavansa parempia eläkkeitä, mitä he tulevat saamaan. Tämä on yksi niistä tabuista, joista Suomessa ei uskalleta ääneen puhua. Näin sanoo Sampo-konsernin pankkitoiminnasta vastaava varatoimitusjohtaja MIKA IHAMUOTILA (37) Sunnuntaisuomalaisessa 27. tammikuuta 2002. Ihamuotilan mukaan Suomessa ei kerätä tarpeeksi varoja eläkkeitä varten. Niin sanottu huoltosuhde heikkenee nopeasti. Tällä hetkella 10 suomalaista maksaa 2,5 suomalaisen eläkkeet, mutta jo 20 vuoden kuluttua 10 palkansaajan on maksettava neljän ihmisen eläkkeet. Miten nain paasi kaymaan?
Joka kuukausi miljoonat suomalaiset tyontekijat maksavat elakemaksuja. Heille on kerrottu etta he saavat rahansa takaisin ja viela paljon enemmankin kunnes jaavat elakkelle. He lisaksi uskovat siihen. Valtio ei suinkaan pane elakemaksuja syrjaan vaan kuluttaa ne heti antamalle rahat niille jotka ovat jo elakkeella. Jarjestelma perustuu siihen, etta riittava maara lapsia maksaa vanhusten elakkeet. Ainoastaan maatalousyrittajilla ja muilla yrittajilla on taysin rahastoiva jarjestelma joka ei ole riippuvainen tulevien sukupolvien maksuhaluista ja -kyvyista. Chicagolainen Charles Ponzi joutui vankilaan 1930-luvulla Suomen elakejarjestelmaa muisttuuvan pyramidihuijauksen johdosta mutta Suomen elakejarjestelmasta vastaavat ovat vapaalla jalalla vaikka kysymyksessa on sama taysin asia. Uusille sijoittajille luvataan maltaita mutta se raha kaytetaan vanhimpien sijoittajien maksuihin!
Elakejarjestelmamme on kuin korttitalo mika saattaa romahtaa milla hetkella hyvansa. Valtion tai yksityisen pyorittama nykyinen jarjestelma voi vain kaatua niskaan koska demografia pitaa siita huolen etta maksajia ei ole. Valtion tai yksityisen pyorittama taysin rahastoiva jarjestelma on ainoa vaihtoehto koska silloin olet varma etta sinun maksamat elakemaksut maksetaan takaisin elakkeina.
En ymmarra miksi "rahaa ei todellisuudessa voi säilöä mihinkään odottamaan" koska nainhan toimii esimerkiksi saastaminen. En myoskaan ymmarra miksi "on erittäin ovelaa markkinoida ihmisille parempaa yksityistä eläketurvaa, vaikka maksukyvystä parinkymmenen vuoden päästä ei voi olla mitään takeita". Maksukyky on nimenomaan taattu koska korvamerkittyja rahoja ei ole kulutettu (kuten nykyisessa jarjestelmassa) vaan investoitu (taysin rahastoivassa jarjestelmassa). Elakesaastaminen on vain yksi saastamisen muoto. Eihan sinunkaan Meritassa ja missaan sijoitusrahastossa makaavat saastot mihinkaan katoa. Ne on korvamerkitty vain ja ainoastaan sinulle.
Muistuttaisin myos etta lukuisat EU-maat ovat luopumassa tai ovat jo luopuneet osittain rahastoivasta elakejarjestelmasta ja ovat siirtyneet taysin rahastoivaan jarjestelmaan. Ymmarran hyvin etta esim. Saksassa taysin rahastoiva jarjestelma on herattanyt ankaraa vastustusta koska ihmiset ovat vuosikymmenien ajan tottuneet saamaan korkeampaa elaketta kuin mita ovat siita maksaneet. "Saavutettuja etuisuuksia ei saa poistaa" on tuttu virsi.
Jos emme muuta nykyista korttitalo-elakejarjestelmaa, ainoa vaihtoehto on joko elaketurvan alentaminen tai elakemaksujen nosto. ATV:ssa toimivan vaeston lisaaminen on myos teoreettinen vaihtoehto mutta Suomessa vallitsee jo nyt 24.2% tyottomyys, maahanmuuttajia ei loydy/ei haluta ja syntyvyytta on vaikea lisata.
Ongelma on se etta elakemaksujen vakuutena ei enaa vaadita myoskaan reaaliomaisuutta joten elakerahastoihin sijoittaminen on rahan heittamista tuuleen. Pahoin pelkään, että minäkin joudun vanhuksena menemään kauppaan pakkaamaan kun minun maksamat elakemaksut on jo aikaa sitten tuhlattu. Kun valtiomme on ehtinyt siihen mennessä haaskaamaan eläkerahamme, eläkeikää on nostettu 80 vuoteen ja valtio on lakkauttanut yksityiset eläkevakuutukset ja niihin sijoitetut rahat konfiskoitu valtiolle. Tämä puolisosialistinen pahoinvointivaltio tulee ennemmin tai myöhemmin tiensä päähän, ja me nykyiset työssäkäyvät ja tulevat vanhukset olemme lopullisia kärsijöitä siinä konkurssissa.
Ainoa todellinen vaihtoehto on korttitalon purkaminen ja kivitalon rakentaminen eli taysin rahastoiva elakejarjestelma.
4. Koulutus:
Suomessa nayttaa olevan vallalla tyyli poimia jokin yksi tutkimus (kuten OECD:n PISA-koulutustutkimus), jossa Suomi parjasi, ja suurennella sitä järjettömästi aivan kuin se olisi ainoa kansainvalinen tutkimus peruskoulutuksen tasosta. Muut alan tutkimukset nayttaa olevan toisarvoisia, jopa virheellisia koska Suomi ei niissa parjannyt. Yhden tutkimuksen valossa Suomea ollaan nostamassa johtavien sivistysvaltioiden joukkoon ja Suomen etumatka kilpailukyvyssa mitattuna kasvaa edeleen. Mielestani Suomen koululaitoksen tasoa pitaisi kuitenkin tarkastella kaikkien alan tutkimusten valossa eika perustaa mielipiteita vain yhteen (OECD:n) tutkimukseen. Ne muut alan tutkimukset ovat:
a. Luin jokin aika sitten HS:sta etta "peruskoulun yhdeksäsluokkalaisten yleissivistys osoittautui vaatimattomaksi opetushallituksen teettämässä oppimistutkimuksessa. Etenkin historian henkilöiden ja tapahtumien sijoittaminen likimääräiselle aikajanalle ja kuuluisien ajattelijoiden toiminta-alan tunnistaminen olivat erityisen vaativia oppilaille. Yleisiä valmiuksia mitattiin osaamisen ja uskomusten avulla. Abstraktit käsitteet hallitsi kunnolla vain kolmannes peruskoulun yhdeksäsluokkalaisista, mikä tutkijoiden mukaan on muuallakin tuttu ilmiö. Kohtalaisen vaativaan päättelyyn kykeni noin 40 prosenttia oppilaista".
b. International Association for the Evaluation of Educational Achievements kertoo puolestaan etta suomalaiskoululaisten yhteiskuntatietous vain vain "keskinkertainen" ja yhteiskunnallisiin asioihin osallistuminen "heikko" verrattuna 28:n testatun maan koululaisiin. Suomalaiskoululaiset seuraavat tiedotusvalineita vahemman kuin 28 testatun maan koululaiset keskinmaarin ja vahemman kuin esim. puolalaiset, slovakialaiset, kolumbialaiset, portugalilaiset, unkarilaiset, chilelaiset tai latvialaiset koululaiset.
c. Third International Mathematics and Science-tutkimuksen (1999)mukaan mm. Koreassa, Kiinassa, Belgiassa, Hollannissa, Slovakiassa, Unkarissa, Sloveniassa seka monissa USA:n julkisista kouluista on korkeampi matematiikan ja luonnontieteiden taso kuin Suomessa. Suomi sen sijaan kamppailee "tasavakisesti" Malesian, Bulgarian, USA:n, Latvian ja Englannin kanssa samoista pistesijoista. Samaisen tutkimuksen mukaan suomalaiset koululaiset tietavat vain 10 % enemman matematiikasta ja luonnontieteista kuin moldovialaiset, thaimaalaiset, romanialaiset ja vain 20 % enemman kuin makedonialaiset ja tunisialaiset.
d. Suomi on saanut YK:lta huomautuksen myös lasten koulutuksen järjestämisestä. Suomi kilpailee siten lasten ihmisoikeuksien polkemisesta.
e. Suomalaisten Eurooppa-tietämys on muihin EU-maihin verrattuna "keskitasoa". Suomalaiset sijoittuivat yhdeksänneksi Valittujen Palojen tuoreessa tietovisassa, jonka voiton vei Puola. Rakkaus ja urheilu ovat suomalaisille tuttuja, mutta kulttuurintuntemus kaipaa vielä kohennusta. Valitut palat testasi eurooppalaisten tietoja maanosastaan 19 maassa tänä keväänä. Kisaan osallistui kaikkiaan 3 800 vastaajaa, Suomesta mukana oli 200 vastaajaa (HS 24.6.2002). Keskitasoa, eiko meidan koulujen pitanyt olla maailman parhaita? No, Valitut Palat ei ole mikaan benchmark!
Eipä näistä numeroista osaa niin innostua koska PISA-tukimuksen mukaan matematiikan ja luonnontieteiden tasoero Suomen ja EU:n valilla oli vain 7%. Tama tarkoitta sita etta jos keskivertoeurooppalainen saa todistukseen kouluarvosanan 7, suomalainen saa 7 ja puoli. Erot ovat niin pienet valtioiden valilla etta niita voi selittaa mittausmetodeilla ja tulokset voi kaantaa mieleisekseen. Vanhana tutkijana voin kertoa etta jotain parametria tai painotusarvoa hieman muuttamalla Belgian koulut olisivat maailman parhaimpia. Esimerkiksi viime vuotinen TIMMS-tutkimus (kts ylla) rankkasi Suomen paljon alemmaksi vaikka mittasi muka samoja asioita. Eipä näistä numeroista osaa niin innostua myoskaan kun tietää että kaikessa mittauksessa on aina kysymys suoritusten arvioimisesta annetuissa puitteissa ja annetuilla asteikoilla, ja kun toisaalta tietää että lukemisen, kielen ja ajattelun suhteen ei ole ollenkaan olennaista se miten niillä testitilanteissa pärjää vaan se miten niitä osaa käyttää esim. kokonaan uusien kysymysten muotoiluun. Koulussahan äidinkielenopetuksessa ainekirjoitus on sellaista, jonka arvioimisessa tarvitaan kokonaisnäkemystä: arvioidaan niin oikeinkirjoitusta kuin tyyliä ja esitettyjä ajatuksiakin. IS kertoi hiljattain tapauksen lapsesta, joka joutui aikanaan yläasteella varsin rankan aliarvostuksen kohteeksi. Mikään mitä hän esitti tai kirjoitti ei kelvannut. Niinpä hän opettajan näräiseen ryöpytykseen kyllästyneenä ryhtyi harrastamaan kaikenlaisia narrintemppuja. Hän opetteli ulkoa kolme sivua kaunista tekstiä Italo Calvinon teoksesta "Herra Palomar" ja kirjoitti ne koulussa aineena. Opettaja antoi 6 miinus. Kolme kertaa hän sitten vaihtoi luokan priimuksen - opettajan suosikin - kanssa salaa papereita ennen palautusta. Numerot tulivat pärstäkertoimen mukaan. Priimus sai (hänen teksteistään) arvosanat 9, 9 1/2 ja 10-. Vastaavasti hän veteli (priimuksen teksteistä) 6, 6 ja jätetty arvostelematta - hylätty! Mainittakoon, että priimuskin muuten opiskeli sitten suomen kieltä ja kirjallisuutta. Suomalaislasten lukutaidosta voidaan varmasti esittää monenlaisia todistuksia ja vetää monenlaisia johtopäätelmiä kuten on tehty suomalaisten lukuharrastuksestakin. Sitähän on kovasti ylistetty. Silläkään ei kuitenkaan ole oikein mitään suhdetta siihen mitä suomalaiset lukevat: esimerkiksi kirjastojen lainausluvut ovat vakuuttavat, mutta lainatuimmat kirjat ovat viihteellisiä naisten lukuromaaneja. Ja vastikään valittelivat kustantamoiden edustajat julkisuudessa sitä, ettei maailmalla menestyneitä ajankohtaisia tietokirjoja enää kannata suomentaa: täällä niitä myydään vain muutamia satoja kappaleita! Eipä näistä numeroista osaa niin innostua myoskaan kun tietää ettei Suomi mikaan sivistysvaltio ole. Raaka totuus on, ettei edes parasta suomalaista ajattelua, esimerkiksi G H von Wrightin ja Jaakko Hintikan kaikkia teoksia, ole kannattanut kääntää suomen kielelle. Edvard Westermarckin, joka on ehkä kansainvälisesti tunnetuin suomalainen tiedemies, kohtalo on kuvaava. Hänen teoksensa "Kristinusko ja moraali" kääntämisessä kiteytyy kansallinen tragedia. Teoksen nimittäin suomensi Väinö Meltti istuessaan sodan aikana pasifisminsa vuoksi vankilassa. Haluaisin myös tietää, miten sivistyneestä yhteiskunnasta kertoo sekin, että työtätekevän perheen elättäjän murhanneelle joutomiehelle tarjotaan yhteiskunnnan toimesta ja avustuksella mahdollisuus yliopistotutkintoon, mutta hänen uhrinsa perhe jätetään fyysisesti ja psyykkisesti heitteille. Suomalaiset ovat luonnonkansaa, joka kaikkien luonnonkansojen tapaan on kiinnostunut leikeistä ja kisailusta, kaikenlaisesta urheilusta, voimannäyttämisestä ja nyttemmin myös kaupallisesta kilpailusta. Eritoten olemme maagisesti lumoutuneita kaikista teknisistä leluista, ja esimerkiksi elektronisten laitteiden leviämisessä olemme toistuvasti tehneet euroopan- ja maailmanennätyksiä. Nyt olemme siis ryhtyneet noteeraamaan pärjäämistämme myös oppisivistyksen alalla. Se tapahtuu samalla tavalla kuin urheilukilpailuissakin: joku antaa kysymykset ja säännöt ja mittaa kuka pisimmälle pääsee tai nopeimmin.
Mitään ajattelun kannalta arvokasta ei näillä keinoin saada kartoitettua. Päinvastoin: pärjääjät saattavat olla juuri niitä säännönseuraajia, mensa-älykköjä, joiden valtaanpääsyltä luoja meitä varjelkoon - vai haluaisiko joku todella maahan hallituksen, jossa istuisi esimerkiksi viisitoista velttovirtasta? Tässäkin keskustelussa koulua kiittävät kiltit puhertajat ja ahkeroijat, jotka epäilemättä ovat koulumenestyksensä ansainneet. Myös kouluväellä itsellään on tietysti korkeat käsitykset itsestään. Suhteellisuudentajun säilyttämiseksi on hyvä lukea esim. Erno Paasilinnan Finlandia-palkitusta kirjoituskokoelmasta "Yksinäisyys ja uhma" teksti, jossa käsitellään aika tyhjentävästi sitä mitä suomalaiskirjailijat ovat lapsuudessaan lukeneet ja mistä kielentaitonsa ammentaneet.
Minusta hyvästä tuloksesta ei kannata innostua kun tällaisessa mittauksessa saattaa aina olla mukana operatiivinen harha: lukutaidoksi määritellään se mitä lukutaitotutkimus mittaa. Tutkimusten mukaan kaiken siis pitäisi olla hyvin, mutta katso ympärillesi. Miten sinusta yhtälö toteutuu, miten sinä selität sen että - nämä lukutaitoiset lapset, eritoten pojat, eivät käytännössä juuri lue mitään - vaikka kaikki suomalaiset osaavat lukea ja muka hyvin, kaunokirjallisuuden kustantaminen keskittyy kaupallisesti tehtailtuihin ja markkinoituihin viihderomaaneihin, erityisesti naisille suunnattuun romantiikkaan - muualla maailmassa menestyneitä ajankohtaisia tietokirjoja ei kannata Suomessa enää kustantaa ollenkaan - niin kirjoissa kuin lehdissä vahva jo vuosikymmeniä jatkunut trendi on että kuvat korvaavat kirjaitetun sanan (ota käteesi vaikka Trendi) - että nettitilanne osaltaan opettaa nykynuoret reagoimaan niin tekstiin kuin kuviin nopeasti mikä sekin luo harhan näennäisestä hallinnasta mutta ei opeta syventämään tietoja.
Ja mitä matematiikkaan ja luonnontieteisiin tulee, mistä oikein johtuu tämä teknisten korkeakoulujen edustajien jatkuva valitus siitä että heille tarjolla oleva oppilasaines on vuosi vuodelta kehnompaa? Epäilen että ym. tutkimuksessa tapahtuu tässäkin jokin mittausharha. Se saattaa olla sitä tyyppiä, joka tuli ilmi työpaikassani, jossa oli kesäharjoittelijoina tekniselle alalle suuntaavia ylioppilaspoikia. Heitä piti auttaa siinä miten lasketaan ympyrän kehä kun halkaisija tiedetään. Kun sanoin: pii kertaa halkaisija, pii = 3,14, he närkästyivät ja tokaisivat: kyllä minä tiedän, paljonko pii on. Tietoja voidaan mitata niin kuin niitä tietokilpailuissa mitataan. Tiedon määrä voi olla valtava, mutta sillä ei maailmaa rakenneta, eikä siitä edes kannata olla ylpeä.
Suomen koululaitos ihailee saavutusta, jonka mukaan oppilaamme ovat lahjakkaita matemaatikkoja. Totta tietenkin on, ja minkä kaikki reksit tietävät, että huiput selviävät aina huonommassakin oppimisympäristössä - eikä siis heihin kannata voimia uhrata. Peruskoulu on ollut melkoinen terveen järjen kummajainen syntymästään saakka. Koulu on lähtenyt siitä, että kaikista tehdään yhtä älykkäitä, vaikka tuollainen haaste sotii jo luonnonlakeja vastaan. Faktahan on, että opettipa porukkaa miten intensiivisesti tahansa, aina on olemassa tyhmiä ja vieläkin tyhmenpiä, joille hypotenuusa on ja tulee olemaan hebreaa. Yhteiskunnan hyväksymät ja median sanelemat arvot vaativat tänään, että koulutuksessa keskitytään sen alimman tason tukemiseen ja unohdetaan edelleen oppilaitten lahjakkain osa,joka siis saa edelleen tulla toimeen omillaan. Juuri nämä syntymästään (syyttömät!)lahjakkaat tuovat maahan prenikoita milloin mistäkin matematiikkakilpailusta. Yhteiskunta ei ole heitä koskaan erityisesti tukenut saatika kannustanut kehittämään lahjakkuuttaan, sillä niin kauan kuin muistan,opetuksessamme on ollut vallalla demokratian väärintulkinta: "Lahjakkuus tuhoaa tasa-arvon!" (Shaljapinin muistelmat, Eino Rahja). Missäköhän me suomalaiset olisimmekaan, jos joskus suuntautuisimme kehittämään lahjakkuuksiamme ihan oikeastinäennäisen demokratian viljelyn sijasta? Mutta - niin - tällaistahan ei tule vieläkään kysyä, tasa-arvon vuoksi.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Valitettavasti olet oikeassa!! Tähän kun lisätään yrittäjien kohtelu, niin avot! Ja tietty vielä ihana konservatiivi-vanhoellinen ympäristö ynnä suomalaiset, jotka ovat lampaita tai se on kyllä pahasti sanottu lampaita kohtaan.....
Suomi, EU:n luuserimaa nro 1 !
niin on asia.
kirjoitus. Visio on oikeansuuntainen ja dokumentointi niin vahvaa kuin tarpeellista. Olemme onneton kansa lohduttomassa tilanteessa.
Syyllisiä, niitä jotka ovat määrätietoisesti ajaneet asioita kohti sisäistä kriisiä, ovat mielestäni Koivisto, Sorsa ja Holkeri, Aho ja Viinanen, sekä parivaljakko Lipponen - Sailas. Mikä voisi olla sopiva rangaistus kansakunnan alasajosta?
Lehdistö ja myös sähköinen tiedonvälitys ovat ilmeisestikin luopuneet kansan valistamisen tavoitteista, ja toimittajat tyytyvät toistelemaan vallanpitäjien hokematotuuksia. Niinikään kulttuuripuolella kaupallis-viihteellinen roska on tukahduttanut kaiken vakavasti otettavan kirjallisuuden, elokuvan ja teatterin. Näilläkin aloilla päätöksiä on ruvettu tekemään rahan ja kasvuodotusten perusteella, ja kuten yhteiskuntakritiikin myös hyvän taiteen tekemisen edellytykset tämän päivän Suomessa ovat olemattomat.
on täysin oikeat visiot.
Mutta miksi tuhlaat energiaasi näille pikkulapsien palstoille, joissa keskimääräinen lukija ymmärtää ehkä kolme perättäistä sanaa jenkkityyliin.
Yritä saada tekstisi julkaistua esim. Suomen Kuvalehdessä tai Helsingin Sanomissa. Viestisi on oikea ja tulevaisuuden kohtalonkysymys.
Tästä Sinun on hyvä jatkaa.
tuhlaat ruutiasi näillä nappulapalstoilla? Näkemyksesi ovat niin oikeaan osuneita ja ajankohtaisia, että Sinuna tarjoaisin kirjoitustasi esim. Suomen Kuvalehteen tai Helsingin Sanomiin.
Sinunlaisiasi tarvitaan tässä materiaaliyhteiskunnassa. Menestystä Sinulle tässä arvoköyhässä yhteiskunnassa toivottaen,
näkemyskumppanisi
tätä palstan teknistä viestintää... Ensimmäinen sanomani tuli palstalle vasta kun kirjoitin toisen (korvaavan). Mutta toisaalta ehkä se oli hyväkin....
tekijöitä ja julkaisupolitiikkaa tuntien voin kertoa, ettei nimimerkki Pasi-Anssin kirjoitus menisi läpi sen enempää SK:ssä kuin HS:ssakaan.
Tottakai hän voisi tarjota juttuaan ko. tahoille. Vastaavanlaisia kritiikkejä kirjoittelevat joskus lehtien omatkin toimittajat. Nekin päätyvät hyllylle. Joskus jotain livahtaa julki jonkin palstan rivien välissä, puoli millimetriä ohuesta raosta, ja toimittaja saa istua seuraavat viikot perse tuskanhiestä märkänä peläten, että jutusta nousee keskustelua jota ei pystytä enää vaikenemaan kuoliaaksi.
YLE:llä on vähän samanlainen tilanne. Uutis- ja ajankohtaisohjelmien toimittajat tietävät paljon sellaista mistä eivät tohdi kertoa kansalle. Joskus tapahtuu "työtapaturmia", kuten silloin kun Sarvamaa erehtyi raportoimaan USA:sta Pentagonin operaatiosta "Uhkaava taivaanranta", johon oma ulkopoliittinen johtomme (tai sitten pelkästään Lipponen, kuka koskaan saa tietää?) ilmeisestikin oli lupautunut. Kun tuli tilaisuus peitellä kaikki tuohon ulkopoliittiseen kähmintään ja salailuun liittyvä kiinnittämällä julkisuuden huomio toisaalle ja ampumalla näyttävästi pääministeri Jäätteenmäki alas tuoliltaan, koko YLE:n konkkaronkka oli innolla mukana tässä hämäysoperaatiossa.
Niin että näin on. On turhaa optimismia kuvitella, että maan "arvovaltaiset" julkaisut julkaisisivat mitään älykästä tai "tulenarkaa" yhteiskuntakritiikkiä. Ne ovat oman arvovaltaisuutensa ja konformisminsa vankeja, ympäripyöreyteensä mässähtäneitä hyvinvoivia papukaijakanavia, joita myydään hyvinvointi-ihmisille tyydyttämään näiden ritualistisia luku- ja osallistumistarpeita.
- Toinen näkemyskumppani
vaikka olet varmaankin pitkälle oikeassa, jossain minussa elää vielä aidon journalismin henki. Olen elämässäni joutunut paljonkin tekemisiin julkaisijoiden kanssa eri puolella maailmaa, ja on totta mitä sanot, esim. sanomalehtien julkaisijat ovat muuttuneet perustajiensa aidosta idealismista =journalismista - businessyrityksiksi.
Haluaisin kuitenkin uskoa vielä siihen, että jonkinlainen journalismi elää edes arvostetuimmissa lehdissämme.Ehkä luotan liikaa Suomen kansaan, joka haistaa edun tavoittelemisen aidon ajattelun sijasta. On tietenkin totta, että iltapäivälehdet nauttivat suurta suosiota myös Suomessa julkkis, tissit paljaana yms kirjoituksillaan, mutta uskon, että on myös tilaus älykkäälle journalismille, ainakin yli 15-vuotiaille...
Edelleen kuitenkin kehottaisin Pasi-Anssia tarjoamaan (ehkä lyhennelmänä)kirjoitustaan ns. vakavammin otettavalle lehdistölle. Eihän siinä paljoa voi menettää... Jotenkin uskon kuitenkin, että kriittisesti toimiva päätoimittaja pystyy hyödyntämään Pasi-Anssin tekstiä. Oli se sitten HS, SK taivaikka HBL.
Kiitos kommenteistasi. Mutta ei ole syytä luovuttaa:)
olisi niin tietoista kuin se on, ja jollei usko rahan kaikkivoipaisuuteen olisi niin aitoa ja tunnustuksellista, meillä ehkä olisi vielä toivoa. Silloin ehkä pystyisimme keskustelemaan oikeista asioista ja arvoista, eikä tittytainment jäisi ainoana käytännön vaihtoehtona käteemme.
Mutta - niinikään pitkään tiedonvälitystä seuranneena - olen sitä mieltä ettei toivoa enää ole. Viimeisetkin rippeet siitä hävisivät niihin aikoihin jolloin myös maakunnallisen sanomalehdistön omistus keskittyi erkkolaiseen leiriin.
YLE taas on varsinainen valtiollisen sensuurin keskittymä - meillä kansaa varjellaan tositiedolta ihan yhtä määrätietoisesti kuin entisissä sosialistimaissa. Hyvä esimerkki on Petri Sarvamaan uutisraportti Pentagonin "Uhkaava taivaanranta" -operaatiosta, johon Suomikin ilmeisesti osallistui, mutta jota koskeva Sarvamaan uutinen sensuroitiin kesken lähetyksen (!) siihen enää palaamatta. Niinikään on aivan turhaa odottaa, että totuuksia siitä mitä Lipponen sopi neuvotellessaan Bushin kanssa, koskaan uutisoitaisiin.
Demokraattisen järjestelmän keskeinen toimintaedellytys on että kansalaiset voisivat tietää mistä missäkin asiassa oikeasti on kyse, mutta tämä edellytys ei täyty nykyisin sen enempää jenkkilässä kuin meilläkään.
Nykyään jokainen voi tehdä oman kotisivun ilmaiseksi. Sinne voi kirjoittaa kritiikkiä ja muuta. Jokainen voi sitten laittaa linkkejä tuttavilleen sähköpostilla tai tänne keskustelupalstalle hyviin sivuihin josta voi lukea kritiikkiä tai muuta.
Itselläni on TYKA sivut, osoitteessa http://www.geocities.com/kansantuote/ .
Ne ovat hyvin alkeelliset, opettelin muutaman päivän niitä tekemään ja kun sain asiani esille, ne jäi silleen. Sieltä kuitenkin voi lukea mitä halua kertoa ja toivon, että mahdollisimman moni lähettäisi osoitteen kavereille, tuttaville tai poliitikoille jotta mahdollisimman moni suomalainen tustustuisi sivuihin.
Jos jollakin näihin asioihin liittyen on halua tehdä kotisivu eikä osaa, voin vapaa-aikani puitteissa avustaa vähän jos kirjoittaa TYKA sivuilla olevaan palautteeseen ja lähettää mailiosoitteensa, mieluummin anonyymin. Toivomuksena on, että sivulle laitetaan linkki sitten TYKA sivuille myös.
Mitä enemmän sivuja ja mitä usempaan saa linkin, sitä paremmin oma asia tulee tunnetuksi.
Tähän mainioon kirjoitukseen hyvän lisän antaa tänäinen Iltasanomien pääkirjoitus.
Tätä hyvinvointiyhteiskuntamme muuttumista rujoksi holhousvaltioksi käsitellyt pääkirjoitus saa kyllä kenet tahansa ajattelevan ihmisen raivoihinsa.
Omakohtainen kokemukseni tästä kansankodista on niin ikään masentava: vuonna 1998 loistava terveydenhuoltojärjestelmämme melkein tappoi vanhimman poikani (tuolloin 6v.). Vain ihme (jos niihin uskoo) ja suuresta sairaalasta onneksemme löytynyt yksi täyspäinen kirurgi pelastivat poikamme menehtymiseltä - kyse oli tutkimus- ja hoitovirheistä.
Nämä kokemukset ja viimeaikaiset tutkimukset sekä kirjoitukset maamme tilasta on vakuuttanut minut: niin se vain on että olemme matkalla helvettiin.
Kattava ja ajattelemisen aihetta antava kirjoitus - huomaa heti että Pasi-Anssi on kokenut tutkija sekä kirjottaja.
Mielestäni tämä kirjoitus tulisi lähettää myös ainakin Hesarin mielipidesivuille. Se verran tuhdisti ja asiallisen armottomasti tässä riisutaan niitä keisarin uusia vaatteitta
Kirjoituksesi kuvasi hyvin nykyistä tilannettamme. Mutta miksi me vain valitamme nykyisiä olojamme ja etsimme syyllisiä? Eihän meidän tarvitse tehdä juuri mitään muuttaaksemme tilannetta. Poistamme työttömyyden ja annamme ihmisten käyttää suomalaista sisua niin kaikki kuvaamasi asiat voidaan hoitaa kuntoon. Kaikki hoituu helposti toteuttamalla TYKA toimintamallin.
Terveydenhoito
============
TYKA malli hoitaa nämä asiat kuntoon. Terveydenhoito saadaan kuntoon poistamalla siellä vaikuttava byrokratia, päästämällä töihin kaikki terveydenhuoltoa kuormittavat kuten alkoholin käyttäjät ja huumeiden käyttäjät. Monet muutkin ryhmät pysyvät terveinä TYKA mallin mukaan toimittaessa. Nykyisen kiireen ja stressin vähentäminen poistaa myös suuren osan terveydenhoidon kuormituksesta. Sen jälkeen resursseja on riittävästi ja kaikki toimii hyvin.
Sosiaalihuolto
============
Sosiaalihuollon asiakkaista on suuri osa työttömyyden aikaan saamaa. Työvoimatoimistot käyttävät paljon energiaa saadakseen asiakkaitaan sosiaalihuollon puolelle, joka taas maksaa 1250 euroa kuukaudessa kun saman henkilön tuki työttömyysturvan muodossa maksaa vain 600 euroa kuussa.
TYKA mallin mukaan toimittaessa työttömyys laskee alle kahden prosentin joten sosiaalihuollon kustannukset laskevat huomattavasti. Lisää säästöä saadaan byrokratian poistolla. Näiden vaikutuksesta meillä ei ole mitään ongelmia hoitaa sosiaaliturva jäljelle jääneiden osalta.
Eläketurva
========
Jotta eläkkeet voidaan maksaa täysimääräisenä suurille ikäluokille, tarvitsemme paljon enemmän tuloja. TYKA malli lisää kansakunnan tuloja kymmenillä miljardeilla euroilla. Näistä 30 miljardia jää yhteiskunnalle. Yksinkertaistettuna me teemme kahden miljoonan henkilötyövuoden verran työtä nykyisin. Mahdollisuus olisi kolmeen miljoonaan henkilötyövuoteen. Jätämme siis tekemättä miljoonan henkilötyövuoden verran työtä, jonka arvo on 30 miljardia. Nykyisin yksi henkilötyövuosi tuottaa sivutuloinaan yli kaksinkertaisen tuloksen. Eli miljoonan henkilötyövuoden lisääminen antaa parhaimmassa tapauksessa noin 80 miljardin lisän bruttokansantuotteeseen.
Vanhuuseläkekulut ovat nykyisin noin 12 miljardia vuodessa. Kirjoituksessa kerrottiin niiden kaksinkertaistuvan. Kun suuret ikäluokat ovat eläkkeellä, summa on siis 24 miljardia eli kasvua 12 miljardia. Jos verotulot kasvavat tuon 80 * 04 = 32 miljardia, jää muihin vielä kasvua 20 miljardia. Suuret ikäluokat eivät siis ole ongelma ja sen jälkeenhän tilanne taas tasaantuu. Tähänkin riittää että otamme TYKA toimintamallin käyttöön. Muuta ei tarvita.
Koulutus
======
Oppimisen tulokset ovat viimevuosina kovasti muuttuneet. Ennen päntättiin päähän asioita joita sitten kysyttiin. Nykyään etsitään enemmän tietoa ja sovelletaan sitä. Opiskelussa on varmaan paljon korjaamista, mutta toisaalta ylemmistä asteista valmistuu paljon osaavaa aineista jotka vievät kansakuntaamme eteenpäin. TYKA ei puutu koulutukseen muuten kuin opintotuen korottamisen kautta. TYKA varmistaa että jokainen voi opiskella opintotuella jos pysyy oppimistavoitteissaan. TYKA myöskin varmistaa että opiskelijan loma-ajat ovat taloudellisesti turvattuja. Lomilla oppilas voi hakeutua työhön tai ellei työtä löydy, hän saa työttömyystukea.
TYKA toimintamalli
==============
TYKA siis hoitaa kaikki nämä asiat kuntoon. TYKA toimintamalli on hyvin yksinkertainen toteuttaa, se ei aiheuta kustannuksia ollenkaan. Ensimmäinen vaihe ainoastaan säästää. Toinen ja kolmas vaihe aiheuttavat kustannuksia mutta niihin tarvittavat varat on saatu kerättyä säästöillä jotka tulevat TYKA mallin käyttöönotosta.
TYKA perustuu siihen yksinkertaiseen asiaan, että laajennetaan työttömyysturva koskemaan kaikkia työttömiä, myös yrittäjiä. Tämä pieni lakimuutos mahdollistaa sen, että jokainen suomalainen voi tehdä työtä, ilman että työministeriö sitä estää. Työttömät eivät passivoidu vaan aktivoituvat.
Kun jokainen voi tehdä työtä, moni alkaa tekemään työtä ja se lisää kysyntää ja työttömyys poistuu. Kun jokaisella on vapaus tehdä töitä, korkean koulutuksemme ansiosta meille alkaa kehittymään paremman katteen antavaa teollisuutta ja työntuottavuus kasvaa. Tämä kaikki TYKA mallin mukaan toimittaessa lisää vuosittaista tuloamme 30 000 000 000 euron verran.
Miksi siis valitamme ja syyttelemme kun voimme toteuttaa TYKA mallin ja päästä kaikista näistä ongelmistamme helposti? Nousta pohjamudista maailman menestyvimpien maiden joukkoon.
TYKA: http://www.geocities.com/kansantuote/
että talousmagnaatit tekisivät päätöksiään reaalitalouden tasolla ja ehdoilla. Jos niin olisi, ei nykyisiä talouden ongelmia edes olisi. Kysymyshän on - ja nykyiset ongelmat aiheutuvat - nimenomaan siitä että, viisaampien sanoin sanottuna, "rahatalous ja reaalitalous menevät nykyään toistensa ohi kirkkaasti eri tasoilla".
Kun kaikki talous lähtee liikkeelle rahasta ja vain rahasta, siinä ei mikään reaalitalouden tasolle sijoittuva tai reaalimaailman ehdoin toimiva merkitse enää juuri mitään. Kun "puoli kilometriä pitkä hienopaperitehdas, joka markkinoi tuotteensa pornolehdille, tuottaa talouteen 'todellista' lisä-arvoa, kun taas terveyskeskuksen vuodeosastolla käytetyt vahusten vaipat ovat taloudelle vain 'rasite'" niin tämä on se lähtökohtainen valinta, joka ensin pitäisi pystyä purkamaan ennen kuin TYKA:n kaltaisilla malleilla olisi mitään toteutumisedellyksiä.
Jos puhua pälätämme jonninjoutavuuksia kännykköihimme ja murkkuikäisemme lähettelevät loputtomasti tekstiviestejä kaupallisen TV-kanavan chattiin, kansantalous kasvaa, ja jos oikein hyvin käy, verokertymätkin kasvavat niin että valtionvelan lisäksi voidaan hoitaa joitain valtion perinteisiäkin tehtäviä kuten sairaanhoitoa tai sosiaalitukia. Eikä tuossa ole jokin jokaista terveellä järjellä ajattelevaa mietityttävä ristiriita rahataloudellisen ja reaalitaloudellisen mekanismin välillä?
Saahan sitä kaavailla hienoja talouspoliittisia ratkaisuja, mutta kun melkein kaikki rahat ovat keskittyneet vain kasvamaan rahatalouden itsetarkoituksellisissa pelisiirroissa, on ihan sama mitä reaalitalouden tasolla puuhastellaan. Tarvittaisiin kokonaan toisen mittaluokan muutoksia ajattelutavoissa kuin mitä TYKA:n tai muun vastaavanlaisen ohjelmajulistuksen keinot edustavat.
Työttömyysturvalaki
================
Nykyinen työttömyysturvalaki kahlitsee kaikki ihmiset nykyiseen toimintatapaan. Kyllä TYKA malli vapauttaa kaiken olemassa olevan ihmisten omaan käyttöön. Et voi juuri keksiä tilannetta mihin TYKA malli ei tekisi muutosta nykyiseen tilanteeseen. On ihmisistä itsestään kiinni millaista taloutta he haluavat.
Ja TYKA muuttaa ainoastaan yhden asian, laajentaa työttömyysturvan koskemaan kaikkia työttömiä, myös yrittäjiä.
Miksi siis sinun pitää vähätellä TYKAa? Kenen intressejä edustat? Eikö TYKA edusta jotain sellaista, joka on jokaisen yksittäisen yksilön etu?
Reaalitalous ja imaginaaritalous
============================
Itse asiassa on aivan sama miten reaalitalous ja rahatalous menevät yksilön kannalta. Ja pienen maan, kuten Suomen kannalta, tilanne on edelleenkin sama.
Imaginaarinen talous on enemmän globaalia. Jos yksilöllä on mahdollisuus tehdä työtä, hän voi tehdä työtä saadakseen lisää rahaa itselleen. Ja kun hän tekee työtä, hän maksaa siitä veroa yhteiskunnalle jonka rahatalous kasvaa samassa suhteessa. Koska nykyisin meillä kolmannes työstämme jää käyttämättä, jää meiltä myös kolmannes rahasta saamatta. Sillä ei ole merkitystä, tuleeko raha imaginaarisista taloudesta vai reaalisestataloudesta, samoja euroja ne ovat meidän kannaltamme.
Itse asiassa TYKAn erinomaisuus perustuu osittain imaginaarisuuteen. Jokainenhan tietää että meillä on riittävästi rahaa ruokaan ja lämmitykseen. Melkein kaikki muuhan onkin sitten imaginaarista taloutta.
Vektoritaloudesta
==============
Jos lähdemme ajattelemaan asiaa summavektorin kannalta, niin olethan samaa mieltä, että kasvaa kumpi hyvänsä, summavektori kasvaa myös. Jos imaginaaripuoli kasvaa, se kasvattaa myös reaalipuolta. Jos laskemme vanhustenhoidon reaalitalouteen, kasvattamalla imaginaarista talouttamme, kasvaa summavektori ja reaalitalouden ollessa osuus summasta, se kasvaa samassa suhteessa. Näin ollen TYKA malli toimii loistavasti ja kaikkien elintaso paranee. Ja koska TYKA painottuu reaalipuolelle kotimaan osalta, se kasvaa suhteessa enemmän.
Sanoisin, että TYKA mullistaa kaiken, ja yksilön kannalta positiiviseen suuntaan. Sen suuremman luokan muutosta et voi kuvitella suomen mittakaavassa mitä TYKA aikaansaisi. Maailman talouteen ei taas meidän taloutemme kaksinkertaistuminen näy ollenkaan, se toimii miten toimii.
Sen sijaan TYKA vaikuttaa kotimaan talouteen. Sehän jo näkyy siinä, että TYKAn suurin vastustaja on nykyiset talousmagnaatit. Niitä auttavat hallitus ja ammattiyhdistysliikkeet omien intressiensä vuoksi. Sitä en voi ymmärtää miksi yksilöt vastustaisivat TYKA mallia, sillä yksilölle TYKA tuo vain hyötyjä. Ehkä nämä talousmagnaatit ovat saaneet yksilöt niin voimakkaasti hallintaansa etteivät he ymmärrä omaa etuaan.
Takuutuet
=========
Yksinkertaistettuna voidaan sanoa, että nykyinen toimintatapa on sitä, että valtio takaa 500 euroa kuussa aina kaikille, jos ihminen ei tee mitään.
Jos ihminen tekee jotain, hän menettää tämän varman 500 euroa takuun. Niimpä monet ihmiset, jotka eivät voi olla varmoja tilanteesta kymmenen vuoden kuluttua, ottavat mieluummin tämän 500 euron takauksen kuussa, kuin alkavat tekemään jotain itsenäisesti jolloin tulot voivat olla 0 euroa tai 10 000 euroa kuussa.
Mutta jos ajattelemme mitä tapahtuisi jos tuo takuu 500 euroa kuussa koskisi kaikkia, myös sellaisia jotka tekevät itsenäisesti jotakin, meillä talous kasvaisi huomattavasti. Jokainen ihminen keksisi uutta tekemistä ja kysyntä ja tarjonta kasvaisi. Vaikka kasvu olisi imaginaarista, se toisi meille niitä euroja lisää. Eihän imaginaarisen talouden tuottamissa euroissa ole mitään eroa reaalitalouden tuottamiin euroihin. Miksi siis pitäisi kieltäytyä euroista vaikka osa euroista tuleekin imaginaarisesta taloudesta?
TYKA ja imaginaarisuus
===================
Yksi TYKA mallin mahdollistamista imaginaarituotteista on ostokykyisille tuotetut, korkeanteknologian varaan tehdyt, uudet tuotteet. Nämä ostajat elävät pääosin ulkomailla. He maksavat tuotteista hyvän hinnan, huolimatta siitä että ne ovat osaksi imaginaarisia.
Vertaa esimerkiksi sveitsiläisiin kelloihin. Yksi kello maksaa 1000 euroa, vaikka on saatavana kelloja eurolla, jotka riittävät kyllä tarkkuutensa ja muisen ominaisuuksien puolesta suurimmalle osalle ihmisiä. Kuitenkin näitä 1000 euron kelloja ostetaan kun on rahaa.
Tällaisen tuotteen ja tavallisen rusinapullan väliin mahtuu tuhansia ja tuhansia erilaisia tuotteita jotka jokainen tuo lisää euroja meille. Miksi emme voisi sallia, että kansalaisemme kehittäisivät tuotteita vastaaville markkinoille kun sieltä kuitenkin saadaan niitä reaalisia euroja? Miksi meidän tulee kieltää tämä toiminta ja passivoida ihmiset työministeriön ylläpitämään kortistoon nauttimaan 500 euron takausta?
Mahdollisuudet
============
Meillä olisi siis mahdollisuuksia. TYKA toimintamallin käyttöönotolla me saisimme toteutettua ne. Miksi siis kukaan vastustaisi TYKA mallia? Jos mielestäsi TYKAn kaltaisilla malleilla ei ole toimintaedellytyksiä, eivät kai ne mahdollisuudet parane jos sinä ensimmäisenä teilaat ne epäuskoisuudella? Kyllä minusta oikea asennoituminen olisi, kokeillaan, eihän siinä menetetä mitään.
TYKA: http://www.geocities.com/kansantuote/
"Jos lähdemme ajattelemaan asiaa summavektorin kannalta, niin olethan samaa mieltä, että kasvaa kumpi hyvänsä, summavektori kasvaa myös. Jos imaginaaripuoli kasvaa, se kasvattaa myös reaalipuolta."
Ei kasvata. Nykyinen tilanne on seurausta siitä ettei imaginaaritalous, so. omaehtoinen rahatalous, ole kasvustaan huolimatta saanut reaalitaloudessa aikaan mitään muuta kuin sosiaalista eriarvoistumista. Listaa ne maailman markkinatalousmaat, joissa kolmenkymmenen viime vuoden aikana on sekä mennyt taloudessa hyvin että talouden suoranaisena seurauksena tai hyvinhoidettujen tulonsiirtojen kautta väestön köyhimmän kymmenesosan reaalinen elintaso olisi parantunut.
Kuvitelma, että talousajattelulla, joka pitää "reaalistisena" esittää kokonaisuudesta irroitettuja kahden-kolmen-lenkin vaikutusketjuja ja kuvittelee tällaisista esityksistä (veroale on tyypillinen tällainen kuvitelma) löytyvän jonkin nykyistä eriarvoistumista ja yhteiskuntien sosiaalista hajoamista ehkäisevän vaikutuksen, on todellakin vain pelkkää kuvitelmaa. Nykyinen talous saadaan toimimaan vain tuloeroja kasvattamalla, rahatalouden ja reaalitalouden kuilua kasvattamalla, hylkäämällä köyhät ja markkinoimalla elintasokilpailun sisäistäneille aaseille pakkosyötöllä yhä enemmän erilaisia kulutushuumeita.
Nimimerkki Pasi-Anssin esittämä tilannekuva on osuva. Siitä miten tähän on tultu, samoin kuin siitä löytyykö nykyisistä edellytyksistä jokin toimintamalli tilanteen korjaamiseksi, voidaan ehkä olla montaa mieltä. Minä en usko että mitkään talouden ehdoilla tehdyt korjausliikkeet auttaisivat.
Kriisin korjaus
=============
Tutustu TYKA malliin tarkemmin. Sehän juuri sisältää nuo toimenpiteet joilla itse kerrot tilanteen korjaantuvan. Eli kun yksilöille annetaan vapaus tehdä töitä niin heille ei tarvitse syöttää kulutushuumeita, vaan jokainen ostaa ja myy omasta halustaan.
TYKA malli kaventaa reaalitalouden ja imaginaaritalouden kuilua kotimarkkinoilla. Ulkomaankaupassa käytetään imaginaarisia markkinointikeinoja koska TYKA ei voi vaikuttaa globaaliin talouteen joten sen on markkinoitava tuotteet globaalitalouden menetelmien mukaan. Mutta ei ole meidän ongelma jos ulkomaiset rikkaat ostavat meidän mielikuvitustuotteita ja me saamme siitä euroja.
TYKA ei kannata veroalea talouden parannuskeinona vaan ensin tehdään enemmän työtä (nyt tehdään 2 miljoonaa henkilötyövuotta, mahdollisuus olisi tehdä 3 miljoonaa henkilötyövuotta) ja kun verotulot kasvavat, on aika vähentää veroja.
TYKA ei hylkää köyhiä vaan takaa kaikille hyvän sosiaaliturvan. Vain yksilöt, jotka ovat työkykyisiä mutta eivät halua tehdä töitä, jäävät sosiaaliturvan ulkopuolelle.
Ainoa ero meillä on näkemyksissä tuloerojen kohdalla. TYKA toimintamalli hyväksyy tuloerot. Jos tekee enemmän töitä, saa paremman tulon. Tämä mahdollistaa sen, että jokaisen kannattaa tehdä töitä. Jos ei tee, ei saa tuloja. Nykyinen tukieuroilla eläminen poistuu. Jos aina saa saman tulon, tekee töitä tai ei, ei kenenkään kannata tehdä mitään. Tasatuloisuus on mahdoton toimintamalli.
TYKAn sisäistäminen
=================
Olen ennenkin huomannut, että TYKA malliani ihmiset eivät ole ymmärtäneet. Näiden keskustelujen ansiosta voinen tässä syksyllä kirjoittaa TYKA toimintamallin kuvausosa uudestaan niin, että useammat sen ajatuksen ymmärtävät. Olemme aivan samaa mieltä mitä pitää tehdä saadaksemme elintason paranemaan ja kaikille, jotka tekevät työtä, riittävän toimeentulon. TYKA, vaikka sisältää hyvän sosiaaliturvan, ei tasapäistä työtätekeviä vaan tulot riippuvat suoraan tehdyn työn määrästä ja siitä saatavasta tulosta. Eli mitä enemmän tekee töitä, sen enemmän saa tuloja eikä yhteiskunta vie niistä enempää kuin 33 % - henkilökohtaisen vähennyksen.
Kokonaisveroprosentti
==================
Kokonaisveroprosentti laskee nykyisestä noin 80 prosentista noin 40 prosenttiin. Yksilön kannalta tämä on dramaattinen parannus sillä nykyisin perusasiat vievät suurimman osan tuloista joten verojen puolittuminen tulee lähes kokonaan ylimääräisenä käyttöön, se ei mene asuntoon eikä ruokaan. Toki parantuneilla tuloilla voidaan hankkia isompi asunto tai syödä kalliimpaa ruokaa, mutta se on jokaisen oma päätös mihin kasvaneet tulonsa käyttää.
Summavektori ja globaalikulma
=========================
Tuosta summavektorista. Ota kynä ja paperia ja piirrä reaaliakseli ja imaginaariakseli ja ota graafisesti summavektori. Muuta sen jälkeen jomman kumman suuruutta (pituutta) ja ota summavektori. Huomaat että summavektori muuttuu suoraan suhteessa. Eli jos imaginaarivektori kasvattaa, summavektori kasvaa. Jos muutat reaalivektoria, summavektori muuttuu. Jos mietit tarkemmin TYKA mallin aiheuttamia muutoksia taloudessa, lopputulos on samanlainen. Jos meillä on nyt kymmenen prosentin vaje terveydenhoidossa, lisäämällä imaginaariavektorin pituutta 30 %, saadaan terveydenhoidon 10 % vaje korjattua koska kulma pysyy globaalitalouden vuoksi samana.
TYKA talousmalli
==============
Missään maassa ei ole TYKA mallin mukaista talousjärjestelmää, joten yhtään esimerkkiä ei ole olemassa. Suomi olisi ensimäinen, ja niitä harvoja jotka voisivat hyödyntää TYKA mallia. Meillä on sisukas kansa joka ei pelkää tehdä työtä. Meillä on korkea teknologiaosaaminen, jolla saadaan tuotteita joita muilla ei vielä ole, ja joista saadaan hyvä kate.
Suomalaisten ongelma on usien siinä, että ei uskalleta tehdä mitään uutta. Kuljetaan toisten mallien mukaan. Usein kuulee, ettei jotain kannata tehdä koska muut maat voivat tehdä sen. Se aiheuttaa meille paljon tulojen menetyksiä, koska yksilöiltä on kielletty kaiken uuden tekeminen, heidät pidetään työministeriön toimesta passiivisina ettei vaan mitään tuottavaa pääsisi koskaan syntymään.
Kannattava kokeilu
===============
Miksi siis et kannattaisi TYKA toimintamallin käyttöönottoa? Aiheuttaako se jotain negatiivista sinulle? Jos TYKA malli ei toimi, onko siitä muuta haittaa kuin että se ei täyttänyt lupauksia? Eikö siis kannattaisi toteuttaa TYKA malli ja katsoa mihin se pystyy?
TYKA malli voidaan ottaa yksinkertaisimmillaan käyttön muuttamalla yhtä lakia, työttömyysturvalakia. Laajennetaan se koskemaan kaikkia työttömiä, myös yrittäjiä. Onko se liian suuri uhraus mahdollisuudesta parantaa maamme talous?
TYKA: http://www.geocities.com/kansantuote/