exän kanssa kavereita

> Yleensähän se lakkaa, mutta miksi?

Yksinkertaisesti siksi, että ei ole mitään syytä pitää yhteyttä. Kysyn vastakysymyksen: miksi yhteydenpidon pitäisi olla oletusarvo, josta poikkeamiseen tarvitsisi jonkin erityisen syyn?

Itse pidän loogisempana vaihtoehtona sitä, että en pidä muihin ihmisiin mitään yhteyttä, ellen halua tai näe siihen olevan jotain erityistä syytä.

Jos hyväksytään tämä logiikka ja palataan alkuperäiseen viestiin. Kysytään: mikä on erityinen syy pitää yhteyttä eksään? Voisiko toinen kenties elätellä toiveita yhteenpaluusta? Ei välttämättä, mutta mahdollista se on. Kumpi? Miten uuden kumppanin tulisi tällaiseen suhtautua? Uhkaako se nykyistä suhdetta? Ilman muuta miettimisen arvoisia asioita.

Asiasta.huvittunut kirjoitti:

> Yleensähän se lakkaa, mutta miksi?

Yksinkertaisesti siksi, että ei ole mitään syytä pitää yhteyttä. Kysyn vastakysymyksen: miksi yhteydenpidon pitäisi olla oletusarvo, josta poikkeamiseen tarvitsisi jonkin erityisen syyn?

Itse pidän loogisempana vaihtoehtona sitä, että en pidä muihin ihmisiin mitään yhteyttä, ellen halua tai näe siihen olevan jotain erityistä syytä.

Jos hyväksytään tämä logiikka ja palataan alkuperäiseen viestiin. Kysytään: mikä on erityinen syy pitää yhteyttä eksään? Voisiko toinen kenties elätellä toiveita yhteenpaluusta? Ei välttämättä, mutta mahdollista se on. Kumpi? Miten uuden kumppanin tulisi tällaiseen suhtautua? Uhkaako se nykyistä suhdetta? Ilman muuta miettimisen arvoisia asioita.

Lue lisää

Jos olen tutustunut johonkin, niin pidän yhteyttä. Siis jos pidän ihmisestä. Miksi en pitäisi yhteyttä?. Miksi lopettaisin tuttavuuden vain siksi että esim. rakkaussuhde olisi loppunut? Mitä syytä olisi lopettaa yhteys?? Luotu suhde on minusta arvokas, koska sen avulla ymmärrän jotain uutta ihmisten välisestä suhteesta. Siksi minusta tulee parempi ihminen. Ok. siinä järkisyy, mutta ilman sitä lopputulos on sama. Miksi olisin pitämättä yhteyttä?

Serpico kirjoitti:

Jos olen tutustunut johonkin, niin pidän yhteyttä. Siis jos pidän ihmisestä. Miksi en pitäisi yhteyttä?. Miksi lopettaisin tuttavuuden vain siksi että esim. rakkaussuhde olisi loppunut? Mitä syytä olisi lopettaa yhteys?? Luotu suhde on minusta arvokas, koska sen avulla ymmärrän jotain uutta ihmisten välisestä suhteesta. Siksi minusta tulee parempi ihminen. Ok. siinä järkisyy, mutta ilman sitä lopputulos on sama. Miksi olisin pitämättä yhteyttä?

Lue lisää

Mä olen elämäni aikana tutustunut satoihin, kenties jopa tuhansiin ihmisiin (erittäin vaikea arvioida). Aktiivisesti pidän yhteyttä ehkä noin 20 ihmisen kanssa.

Erittäin harvat ihmissuhteet ovat elinikäisiä, useimmat loppuvat jossain vaiheessa syystä tai toisesta. Eri elämänvaiheissa ihminen luo ja tarvitsee erilaisia ihmissuhteita, mun mielestä kasvamiseen ja ihmisenä kehittymiseen kuuluu, että osaa myös katkaista selkeästi ne ihmissuhteet, jotka kuuluvat taakse jääneeseen elämänvaiheeseen. Se ei tarkoita, etteivätkö suhteet olisi arvokkaita.

Mikäli kokee saavansa kaverisuhteesta jotakin, on yhteydenpito tietysti perusteltua. Toisin taas on, jos motiivit kaverisuhteen ylläpitoon ovat jomman kumman puolelta kyseenalaiset (esim. elättelee toiveita yhteenpaluusta). Tuo on lähinnä asia, joka saattaa vaivata uutta kumppania.

> Mitä syytä olisi lopettaa yhteys??

For festivals end, as festivals must. Äsken jo viittasin eri elämänvaiheisiin. Jos mennyt jollain tavalla estää rakentamasta uutta, voi mielestäni perustellusti kysyä, pitäisikö mennyt kuopata. Pitäähän vanha rakennuskin ensin purkaa, ennen kuin sen paikalle voi alkaa rakentaa uutta.

Asiasta.huvittunut kirjoitti:

Mä olen elämäni aikana tutustunut satoihin, kenties jopa tuhansiin ihmisiin (erittäin vaikea arvioida). Aktiivisesti pidän yhteyttä ehkä noin 20 ihmisen kanssa.

Erittäin harvat ihmissuhteet ovat elinikäisiä, useimmat loppuvat jossain vaiheessa syystä tai toisesta. Eri elämänvaiheissa ihminen luo ja tarvitsee erilaisia ihmissuhteita, mun mielestä kasvamiseen ja ihmisenä kehittymiseen kuuluu, että osaa myös katkaista selkeästi ne ihmissuhteet, jotka kuuluvat taakse jääneeseen elämänvaiheeseen. Se ei tarkoita, etteivätkö suhteet olisi arvokkaita.

Mikäli kokee saavansa kaverisuhteesta jotakin, on yhteydenpito tietysti perusteltua. Toisin taas on, jos motiivit kaverisuhteen ylläpitoon ovat jomman kumman puolelta kyseenalaiset (esim. elättelee toiveita yhteenpaluusta). Tuo on lähinnä asia, joka saattaa vaivata uutta kumppania.

> Mitä syytä olisi lopettaa yhteys??

For festivals end, as festivals must. Äsken jo viittasin eri elämänvaiheisiin. Jos mennyt jollain tavalla estää rakentamasta uutta, voi mielestäni perustellusti kysyä, pitäisikö mennyt kuopata. Pitäähän vanha rakennuskin ensin purkaa, ennen kuin sen paikalle voi alkaa rakentaa uutta.

Lue lisää

Kypsän tuntuista ajattelua. Onnittelut tuosta tuttavien määrästä! Toiset ehtii. Samaa mieltä tuosta että menneitä ei haikailla jos eteenpäin mieli. Joka tarttuu auraan ja katsoo taakseen jne...

Itse löydän paljon (liikaa?) melkein mistä vaan suhteesta. Mut toisaalta jos se tuo jotain mun elämään niin mikäpä siinä. Eipä tunnu rajoittavankaan. Tärkeinä on kysyä ja vastata mihin on itse menossa.

kahtiajakoa en ymmärrä, jos exä on kaveri niin se on kaveri siinä missä kuka tahansa muukin. Kavereiden kanssa tuppaa yleensä olemaan jonkinlainen yhteinen historia.

"Jotenkin ajattelen, että jos exiin pidetään säännöllisesti yhteyttä, ei olla ihan täysillä mukana uudessa suhteessa."

Samalla tavalla voisi sitten ajatella muistakin kavereista. Ihan yhtäpaljon aikaa se vie ja samantapaisia asioita tapahtuu, tapaanko sitten kurssikaverini Jennin vaiko exäni Mikon.

Elämässä on muutakin kuin parisuhde, ystävät ovat tärkeitä. On hyvä olla muitakin ihmisiä kuin kumppani jolle kertoa esim. huolensa. Se saa parisuhteenkin toimimaan paremmin.

En myöskään käsitä tuota mustasukkaisuutta liittyein exiin, jos haluaisin pettää niin enköhän tekisi sen jonkun uuden ja jännittävän miehen kanssa? Miksi pettäisin exän kanssa, sehän on nähty ja koettu jo.

"Tuntuisi hassulta kertoa lapsille että äiti lähtee tapaamaan entistä poikaystäväänsä...??!"

Miksi kukaan sanoisi noin lapselleen, kun ihmisillä on nimetkin? Ja kumpi on tärkeämpää, se että toinen on ollut joskus kumppani vai se että hän on nykyään kaveri.Tuskin exääni määrittää maailmassa eniten se että hän on entinen seurustelukumppanini.

Onneksi nykyiseni ymmärtää täysin etten voi enkä halua heittää romukoppaan ihmistä, joka on esim. tukenut minua vaikeiden asioiden kanssa. Nykyiseni tulee ihan hyvin toimeen exieni kanssa, eikä kuvittele turhia.

Kettulaatikossa kirjoitti:

kahtiajakoa en ymmärrä, jos exä on kaveri niin se on kaveri siinä missä kuka tahansa muukin. Kavereiden kanssa tuppaa yleensä olemaan jonkinlainen yhteinen historia.

"Jotenkin ajattelen, että jos exiin pidetään säännöllisesti yhteyttä, ei olla ihan täysillä mukana uudessa suhteessa."

Samalla tavalla voisi sitten ajatella muistakin kavereista. Ihan yhtäpaljon aikaa se vie ja samantapaisia asioita tapahtuu, tapaanko sitten kurssikaverini Jennin vaiko exäni Mikon.

Elämässä on muutakin kuin parisuhde, ystävät ovat tärkeitä. On hyvä olla muitakin ihmisiä kuin kumppani jolle kertoa esim. huolensa. Se saa parisuhteenkin toimimaan paremmin.

En myöskään käsitä tuota mustasukkaisuutta liittyein exiin, jos haluaisin pettää niin enköhän tekisi sen jonkun uuden ja jännittävän miehen kanssa? Miksi pettäisin exän kanssa, sehän on nähty ja koettu jo.

"Tuntuisi hassulta kertoa lapsille että äiti lähtee tapaamaan entistä poikaystäväänsä...??!"

Miksi kukaan sanoisi noin lapselleen, kun ihmisillä on nimetkin? Ja kumpi on tärkeämpää, se että toinen on ollut joskus kumppani vai se että hän on nykyään kaveri.Tuskin exääni määrittää maailmassa eniten se että hän on entinen seurustelukumppanini.

Onneksi nykyiseni ymmärtää täysin etten voi enkä halua heittää romukoppaan ihmistä, joka on esim. tukenut minua vaikeiden asioiden kanssa. Nykyiseni tulee ihan hyvin toimeen exieni kanssa, eikä kuvittele turhia.

Lue lisää

Mutta minulle exä ei ole kaveri, enkä itse ole kaveri kenellekään exälleni. Meillä ei siis ole mitään syytä pitää yhteyttä. Ero satuttaa aina; emmehän olisi koskaan eronneet jos asiat olisivat olleet hyvin. Jos olen ollut rakastunut johonkuhun, en varmasti koskaan pysty suhtautumaan häneen kuin kehen tahansa kaveriin.

Tapaamiset exän kanssa voivat hyvinkin olla ihan samanlaisia kuin ystävien tapaamiset, mutta siinä on eroa mitä pään sisällä tapahtuu. Toinen voi tuntea hurjaa ikävää ja olla edelleen rakastunut, tai vaikka haluta exäänsä seksuaalisesti. Normaalissa, toimivassa kaverisuhteessa ei tällaista ole. On ahdistavaa ja kiusaliista huomata toisen eleistä että tällä edelleen on muunkinlaisia kuin kaverillisia tunteita.

Jos aikuinen tapailee exäänsä, eikö lapselle kuulu kertoa että on joskus seurustellut k.o henkilön kanssa??! Jos oikein hyviä kavereita ollaan, exä varmasti tapaa lapsenkin joskus, ja lapsi tasan varmasti vaistoaa jos Miia ei ole isille samalla tavalla kaveri kuin Pena. Ja kyllä; minun maailmassa exääni määrittää nimenomaan se, että hän on entinen seurustelukumppanini/avomieheni.

Mustasukkaisuus ja exät: Fyysinen pettäminen varmaan tehdäänkin useammin jonkun uuden tuttavuuden kuin exän kanssa. Exä-mutasukkaisuudessa on enemmän kyse tunteista, kaipuusta, rakkaudesta, yhteisestä historiasta.

Oletko mies? Tapaileeko nykyinen kumppanisi exiään säännöllisesti? Tunnetko mustasukkaisuutta näiden tapaamisten johdosta? Olen ollut huomaavinani, että miehet haluavat pitää yllä suhteita exiin. (Tulee väkisin mieleen se Coca-Cola-mainos.. x) )Sen sijaan miehet eivät pidä siitä, että uusi tyttöystävä treffailee entisiään.

Tietenkin seurustelukumppania tuetaan jos tällä on vaikeaa. Se ei kuitenkaan edellytä sitä että tapaillaan suhteen päättymisen jälkeen. Olen itsekin kiitollinen tuesta jota olen seurustelukuppaniltani saanut ja mitä olen itse saanut antaa. Se, ettei tapaile exäänsä, ei tarkoita sitä etteikö arvostaisi häntä.

katarzyna kirjoitti:

Mutta minulle exä ei ole kaveri, enkä itse ole kaveri kenellekään exälleni. Meillä ei siis ole mitään syytä pitää yhteyttä. Ero satuttaa aina; emmehän olisi koskaan eronneet jos asiat olisivat olleet hyvin. Jos olen ollut rakastunut johonkuhun, en varmasti koskaan pysty suhtautumaan häneen kuin kehen tahansa kaveriin.

Tapaamiset exän kanssa voivat hyvinkin olla ihan samanlaisia kuin ystävien tapaamiset, mutta siinä on eroa mitä pään sisällä tapahtuu. Toinen voi tuntea hurjaa ikävää ja olla edelleen rakastunut, tai vaikka haluta exäänsä seksuaalisesti. Normaalissa, toimivassa kaverisuhteessa ei tällaista ole. On ahdistavaa ja kiusaliista huomata toisen eleistä että tällä edelleen on muunkinlaisia kuin kaverillisia tunteita.

Jos aikuinen tapailee exäänsä, eikö lapselle kuulu kertoa että on joskus seurustellut k.o henkilön kanssa??! Jos oikein hyviä kavereita ollaan, exä varmasti tapaa lapsenkin joskus, ja lapsi tasan varmasti vaistoaa jos Miia ei ole isille samalla tavalla kaveri kuin Pena. Ja kyllä; minun maailmassa exääni määrittää nimenomaan se, että hän on entinen seurustelukumppanini/avomieheni.

Mustasukkaisuus ja exät: Fyysinen pettäminen varmaan tehdäänkin useammin jonkun uuden tuttavuuden kuin exän kanssa. Exä-mutasukkaisuudessa on enemmän kyse tunteista, kaipuusta, rakkaudesta, yhteisestä historiasta.

Oletko mies? Tapaileeko nykyinen kumppanisi exiään säännöllisesti? Tunnetko mustasukkaisuutta näiden tapaamisten johdosta? Olen ollut huomaavinani, että miehet haluavat pitää yllä suhteita exiin. (Tulee väkisin mieleen se Coca-Cola-mainos.. x) )Sen sijaan miehet eivät pidä siitä, että uusi tyttöystävä treffailee entisiään.

Tietenkin seurustelukumppania tuetaan jos tällä on vaikeaa. Se ei kuitenkaan edellytä sitä että tapaillaan suhteen päättymisen jälkeen. Olen itsekin kiitollinen tuesta jota olen seurustelukuppaniltani saanut ja mitä olen itse saanut antaa. Se, ettei tapaile exäänsä, ei tarkoita sitä etteikö arvostaisi häntä.

Lue lisää

nainen.

Ehkä mun erot ovat olleet enemmän sellaista tunteiden hiipumista kaveritasolle, kuin mitään satuttavaa ja repivää. Ollaan oltu aina hyvissä väleissä ja pystytty puhumaan asiat selviksi.

"Toinen voi tuntea hurjaa ikävää ja olla edelleen rakastunut, tai vaikka haluta exäänsä seksuaalisesti. Normaalissa, toimivassa kaverisuhteessa ei tällaista ole."

Niin, sellaisissa tapauksissa kaveeraamisessa ei kai järkeä olisikaan. Mutta on myös normaaleja toimivia kaverisuhteita exän kanssa, joissa noita tunteita ei kummallakaan ole.

"Jos aikuinen tapailee exäänsä, eikö lapselle kuulu kertoa että on joskus seurustellut k.o henkilön kanssa??!"

Lapset ei mun kokemuksen mukaan ihan täysin ymmärrä mitä seurustelu tarkoittaa. Nehän on menossa naimisiinkin oman äitinsä tai isänsä kanssa. Ehkä sen sitten voisi kertoa jos asia on jotenkin oleellinen ja lapsi siinä iässä että ymmärtää.

Eikö sulla ole ollenkaan kavereita, jotka on vastakkaista sukupuolta? Meinaan että miten exä tuossa tilanteessa eroaisi tällaisesta kaverista? Itselläni ei ole lapsia, mutta jos lähden kaverini Anssin kanssa levyostoksille, niin ihan samalla tavalla sen lapselle kertoisin jos kyseessä olisi exäni Mikko. En tajua miksi sitä pitäisi korostaa että "niin muuten, Mikko on sitten äidin entinen poikaystävä vuodelta nakki ja sämpylä."

"Exä-mustasukkaisuudessa on enemmän kyse tunteista, kaipuusta, rakkaudesta, yhteisestä historiasta."

Mustasukkaisuus on tyhmää. Kumppaninihan saisi olla sitten mustasukkainen kaikille, samaa sukupuoltakin oleville kavereilleni. Kyllä minä heitäkin kaipaan jos ei pitkään aikaan nähdä, rakastan heitä ihmisinä ja meillä on yhteinen historia. Miten se olisi kumppaniltani pois?

"Oletko mies? Tapaileeko nykyinen kumppanisi exiään säännöllisesti? Tunnetko mustasukkaisuutta näiden tapaamisten johdosta? Olen ollut huomaavinani, että miehet haluavat pitää yllä suhteita exiin. (Tulee väkisin mieleen se Coca-Cola-mainos.. x) )Sen sijaan miehet eivät pidä siitä, että uusi tyttöystävä treffailee entisiään."

Kuten sanottua, olen nainen. Tapailee kumppanini yhtä exäänsä, eikä minulla ole mitään sitä vastaan. En tunne minkäänlaista mustasukkaisuutta. Päinvastoin, kun itselläni on ollut kiireitä, olen kannustanut häntä tapaamaan exäänsä useammin. Olen minäkin hänet tavannut useinkin ja meillä on yksi yhteinen kaverikin. Ei mieheni ole pahastunut siitä että kaveeraan exieni kanssa. Hän tietää että haluan olla vain hänen kanssaan ja että meillä menee hyvin, ei mitään syytä mustasukkaisuuteen.

Ja se colamainos on äärityperä.

"Exät ovat menneisyyttä eikä menneisyyteen pidä jäädä roikkumaan."

Eikö sitten entiset luokkakaverit sun muutkin ole menneisyyttä? Eikö heidänkään kanssaan saa olla kaveri?

Mä näen sen niin että suhde on mennyttä, kuollut ja kuopattu, siihen ei jäädä roikkumaan. Mutta kaveruus on nykyisyyttä.

Kettulaatikossa kirjoitti:

nainen.

Ehkä mun erot ovat olleet enemmän sellaista tunteiden hiipumista kaveritasolle, kuin mitään satuttavaa ja repivää. Ollaan oltu aina hyvissä väleissä ja pystytty puhumaan asiat selviksi.

"Toinen voi tuntea hurjaa ikävää ja olla edelleen rakastunut, tai vaikka haluta exäänsä seksuaalisesti. Normaalissa, toimivassa kaverisuhteessa ei tällaista ole."

Niin, sellaisissa tapauksissa kaveeraamisessa ei kai järkeä olisikaan. Mutta on myös normaaleja toimivia kaverisuhteita exän kanssa, joissa noita tunteita ei kummallakaan ole.

"Jos aikuinen tapailee exäänsä, eikö lapselle kuulu kertoa että on joskus seurustellut k.o henkilön kanssa??!"

Lapset ei mun kokemuksen mukaan ihan täysin ymmärrä mitä seurustelu tarkoittaa. Nehän on menossa naimisiinkin oman äitinsä tai isänsä kanssa. Ehkä sen sitten voisi kertoa jos asia on jotenkin oleellinen ja lapsi siinä iässä että ymmärtää.

Eikö sulla ole ollenkaan kavereita, jotka on vastakkaista sukupuolta? Meinaan että miten exä tuossa tilanteessa eroaisi tällaisesta kaverista? Itselläni ei ole lapsia, mutta jos lähden kaverini Anssin kanssa levyostoksille, niin ihan samalla tavalla sen lapselle kertoisin jos kyseessä olisi exäni Mikko. En tajua miksi sitä pitäisi korostaa että "niin muuten, Mikko on sitten äidin entinen poikaystävä vuodelta nakki ja sämpylä."

"Exä-mustasukkaisuudessa on enemmän kyse tunteista, kaipuusta, rakkaudesta, yhteisestä historiasta."

Mustasukkaisuus on tyhmää. Kumppaninihan saisi olla sitten mustasukkainen kaikille, samaa sukupuoltakin oleville kavereilleni. Kyllä minä heitäkin kaipaan jos ei pitkään aikaan nähdä, rakastan heitä ihmisinä ja meillä on yhteinen historia. Miten se olisi kumppaniltani pois?

"Oletko mies? Tapaileeko nykyinen kumppanisi exiään säännöllisesti? Tunnetko mustasukkaisuutta näiden tapaamisten johdosta? Olen ollut huomaavinani, että miehet haluavat pitää yllä suhteita exiin. (Tulee väkisin mieleen se Coca-Cola-mainos.. x) )Sen sijaan miehet eivät pidä siitä, että uusi tyttöystävä treffailee entisiään."

Kuten sanottua, olen nainen. Tapailee kumppanini yhtä exäänsä, eikä minulla ole mitään sitä vastaan. En tunne minkäänlaista mustasukkaisuutta. Päinvastoin, kun itselläni on ollut kiireitä, olen kannustanut häntä tapaamaan exäänsä useammin. Olen minäkin hänet tavannut useinkin ja meillä on yksi yhteinen kaverikin. Ei mieheni ole pahastunut siitä että kaveeraan exieni kanssa. Hän tietää että haluan olla vain hänen kanssaan ja että meillä menee hyvin, ei mitään syytä mustasukkaisuuteen.

Ja se colamainos on äärityperä.

"Exät ovat menneisyyttä eikä menneisyyteen pidä jäädä roikkumaan."

Eikö sitten entiset luokkakaverit sun muutkin ole menneisyyttä? Eikö heidänkään kanssaan saa olla kaveri?

Mä näen sen niin että suhde on mennyttä, kuollut ja kuopattu, siihen ei jäädä roikkumaan. Mutta kaveruus on nykyisyyttä.

Lue lisää

.. minulla taas ei ole kokemusta sellaisesta erosta, jossa molempien tunteet olisivat hiipuneet kaveruudeksi. Minut on joskus jätetty kun olen edelleen ollut korviani myöten rakastunut, tai suhde on pitänyt lopettaa mahdottoman välimatkan tai muiden käytännön hankaluuksien vuoksi. Näkemyserot taitatavat siis pohjautua erilaisiin kokemuksiin.

On minulla kavereita jotka ovat vastakkaista sukupuolta, onneksi!:) Exän kanssa kaveeraaminen eroaa sillä tavalla, että kaveri on ollut minulle alusta asti kaveri (tietyllä tapaa sukupuoleton) kun taas exän kanssa olemme olleet rakastavaisia. En ole koskaan ihastunut miespuoliseen kaveriini, heihin minulla on sisarellinen suhde.

Minulla ei ole lapsia enkä toisaan oikeasti tiedä miten lapset mihinkin asiaan suhtautuvat. Ja yksilöitähän hekin ovat. Tämä on ihan mutu-tuntumaa, että lapset vaistoavat millaiset välit ihmisillä on.

Ystävien kaipaaminen ja rakastaminen on ihan erilaista kuin rakastetun kaipaaminen. Ystävää en ole koskaan kaivannut niin että se tuntuisi melkein fyysisenä kipuna, poikaystävääni olen.

Entiset luokkakaverit ovat myös menneisyyttä, ja vain harvoissa tapauksissa heidänkään kanssaan on yhteistä tulevaisuutta. Kun tapaan heitä, se on lähinnä vanhojen aikojen muistelua. Elämä kuljettaa meitä pikkuhiljaa eri suuntiin ja kohta elämme ihan erityyppisissä maailmoissa. En näe syytä miksi heihinkään pitäisi väkisin pitää yhteyttä, jos meillä ei ole enää juuri keskusteltavaa. Toki jotkut entiset luokkakaverit tai työkaverit jäävät ystäviksi, mutta en voi verrata sillä tavalla löytämiäni ystäviä entisiin poikaystäviini.

katarzyna kirjoitti:

.. minulla taas ei ole kokemusta sellaisesta erosta, jossa molempien tunteet olisivat hiipuneet kaveruudeksi. Minut on joskus jätetty kun olen edelleen ollut korviani myöten rakastunut, tai suhde on pitänyt lopettaa mahdottoman välimatkan tai muiden käytännön hankaluuksien vuoksi. Näkemyserot taitatavat siis pohjautua erilaisiin kokemuksiin.

On minulla kavereita jotka ovat vastakkaista sukupuolta, onneksi!:) Exän kanssa kaveeraaminen eroaa sillä tavalla, että kaveri on ollut minulle alusta asti kaveri (tietyllä tapaa sukupuoleton) kun taas exän kanssa olemme olleet rakastavaisia. En ole koskaan ihastunut miespuoliseen kaveriini, heihin minulla on sisarellinen suhde.

Minulla ei ole lapsia enkä toisaan oikeasti tiedä miten lapset mihinkin asiaan suhtautuvat. Ja yksilöitähän hekin ovat. Tämä on ihan mutu-tuntumaa, että lapset vaistoavat millaiset välit ihmisillä on.

Ystävien kaipaaminen ja rakastaminen on ihan erilaista kuin rakastetun kaipaaminen. Ystävää en ole koskaan kaivannut niin että se tuntuisi melkein fyysisenä kipuna, poikaystävääni olen.

Entiset luokkakaverit ovat myös menneisyyttä, ja vain harvoissa tapauksissa heidänkään kanssaan on yhteistä tulevaisuutta. Kun tapaan heitä, se on lähinnä vanhojen aikojen muistelua. Elämä kuljettaa meitä pikkuhiljaa eri suuntiin ja kohta elämme ihan erityyppisissä maailmoissa. En näe syytä miksi heihinkään pitäisi väkisin pitää yhteyttä, jos meillä ei ole enää juuri keskusteltavaa. Toki jotkut entiset luokkakaverit tai työkaverit jäävät ystäviksi, mutta en voi verrata sillä tavalla löytämiäni ystäviä entisiin poikaystäviini.

Lue lisää

Elikäs perkaamisen jälkeen ruodoksi näyttäisi jäävän että mua ei haittaa se että tunteita on joskus ollut, kun niitä ei enää ole. Mä tunnen samanlaista sisarellisuutta exiä kohtaan kuin muitakin miespuolisia kavereita.

Ainut ero on se että exät on jotenkin aidompia ja luotettavampia ystäviä. Onhan niiden kanssa riidelty joskus rajusti ja ovat nähneet kaikki mahdolliset huonot puoleni.

Sulle taas ne entiset tunteet on ylipääsemätön este ystävyydelle.

Varmasti siinä vaikuttaa se millainen suhde on ollut ja miten päättynyt. Ja muutenkin, ihmiset on erilaisia.

katarzyna kirjoitti:

Mutta minulle exä ei ole kaveri, enkä itse ole kaveri kenellekään exälleni. Meillä ei siis ole mitään syytä pitää yhteyttä. Ero satuttaa aina; emmehän olisi koskaan eronneet jos asiat olisivat olleet hyvin. Jos olen ollut rakastunut johonkuhun, en varmasti koskaan pysty suhtautumaan häneen kuin kehen tahansa kaveriin.

Tapaamiset exän kanssa voivat hyvinkin olla ihan samanlaisia kuin ystävien tapaamiset, mutta siinä on eroa mitä pään sisällä tapahtuu. Toinen voi tuntea hurjaa ikävää ja olla edelleen rakastunut, tai vaikka haluta exäänsä seksuaalisesti. Normaalissa, toimivassa kaverisuhteessa ei tällaista ole. On ahdistavaa ja kiusaliista huomata toisen eleistä että tällä edelleen on muunkinlaisia kuin kaverillisia tunteita.

Jos aikuinen tapailee exäänsä, eikö lapselle kuulu kertoa että on joskus seurustellut k.o henkilön kanssa??! Jos oikein hyviä kavereita ollaan, exä varmasti tapaa lapsenkin joskus, ja lapsi tasan varmasti vaistoaa jos Miia ei ole isille samalla tavalla kaveri kuin Pena. Ja kyllä; minun maailmassa exääni määrittää nimenomaan se, että hän on entinen seurustelukumppanini/avomieheni.

Mustasukkaisuus ja exät: Fyysinen pettäminen varmaan tehdäänkin useammin jonkun uuden tuttavuuden kuin exän kanssa. Exä-mutasukkaisuudessa on enemmän kyse tunteista, kaipuusta, rakkaudesta, yhteisestä historiasta.

Oletko mies? Tapaileeko nykyinen kumppanisi exiään säännöllisesti? Tunnetko mustasukkaisuutta näiden tapaamisten johdosta? Olen ollut huomaavinani, että miehet haluavat pitää yllä suhteita exiin. (Tulee väkisin mieleen se Coca-Cola-mainos.. x) )Sen sijaan miehet eivät pidä siitä, että uusi tyttöystävä treffailee entisiään.

Tietenkin seurustelukumppania tuetaan jos tällä on vaikeaa. Se ei kuitenkaan edellytä sitä että tapaillaan suhteen päättymisen jälkeen. Olen itsekin kiitollinen tuesta jota olen seurustelukuppaniltani saanut ja mitä olen itse saanut antaa. Se, ettei tapaile exäänsä, ei tarkoita sitä etteikö arvostaisi häntä.

Lue lisää

..ja en koe sen kummoisempaa mustasukkaisuutta entisestä tyttöystävästä, jonka kanssa hän siis oli neljä vuotta. Enemminkin ihmettelen siis tätä, miksi hänen pitää kuulla hänestä viikoittain. Ok, itsekin olen ehkä msn-yhteydessä exääni, mutta ei minulla ole tarvetta käydä kahvilla. ja lisäksi en tiedä, tietääkö ex-nainen minusta ollenkaan. viimeksi kun kysyin, sanoi että "ei puhuttu asiasta, mutta hän ei kyllä oleta että olen yksin ollut koko vuoden ajan ja en niin oleta minäkään hänen kohdallaan". Mutta silti tuntuu vähän inhottavalta että miksei minusta voi mainita.Koska jos kuulumisia kerran kysytään, luulisin uuden tyttöystävän olevan edes jonkintasoinen, mainittava "uutinen", eikös vain? Suhteemme on vielä kyllä hyvin nuori, mutta kyllä aion mainita että asia hieman häiritsee mikäli se vielä jatkuu noinkin intensiivisenä.
Sen kyllä huomasin, että hän on hieman mustasukkainen, jos sanonkin että "tarjosin exällenikin kyydin baarista kotiin" tai jos muuten näen häntä. Ja sitten täytyy mainita itse jotain omasta exästään, ikäänkuin kilpailutyyliin. :) Mutta toivotaan että tilanne hieman helpottuisi.

... kirjoitti:

..ja en koe sen kummoisempaa mustasukkaisuutta entisestä tyttöystävästä, jonka kanssa hän siis oli neljä vuotta. Enemminkin ihmettelen siis tätä, miksi hänen pitää kuulla hänestä viikoittain. Ok, itsekin olen ehkä msn-yhteydessä exääni, mutta ei minulla ole tarvetta käydä kahvilla. ja lisäksi en tiedä, tietääkö ex-nainen minusta ollenkaan. viimeksi kun kysyin, sanoi että "ei puhuttu asiasta, mutta hän ei kyllä oleta että olen yksin ollut koko vuoden ajan ja en niin oleta minäkään hänen kohdallaan". Mutta silti tuntuu vähän inhottavalta että miksei minusta voi mainita.Koska jos kuulumisia kerran kysytään, luulisin uuden tyttöystävän olevan edes jonkintasoinen, mainittava "uutinen", eikös vain? Suhteemme on vielä kyllä hyvin nuori, mutta kyllä aion mainita että asia hieman häiritsee mikäli se vielä jatkuu noinkin intensiivisenä.
Sen kyllä huomasin, että hän on hieman mustasukkainen, jos sanonkin että "tarjosin exällenikin kyydin baarista kotiin" tai jos muuten näen häntä. Ja sitten täytyy mainita itse jotain omasta exästään, ikäänkuin kilpailutyyliin. :) Mutta toivotaan että tilanne hieman helpottuisi.

Lue lisää

muita kavereita, joita näkee?

Kannattaa puhua asiasta ihan suoraan, jos se sinua häiritsee. Viikoittainen näkeminen on mun mielestä aika tiheää. Itse näen exiä ehkä kerran kuussa tai harvemmin, jos ei vahingossa törmäillä.

Kettulaatikossa kirjoitti:

muita kavereita, joita näkee?

Kannattaa puhua asiasta ihan suoraan, jos se sinua häiritsee. Viikoittainen näkeminen on mun mielestä aika tiheää. Itse näen exiä ehkä kerran kuussa tai harvemmin, jos ei vahingossa törmäillä.

Lue lisää

.. hän on siis kyllä hyvin sosiaalinen ihminen, jolla paljon kavereita ja pitää heitä hyvin tärkeinä ja viettää paljon aikaa heidän seurassaan. Mutta siltikään en tiedä että olenko missään tärkeässä asemassa hänen elämässään. Ketään muuta ei ole kylläkään tapaillut näin pitkää aikaa entisestä eroamisen jälkeen. Jos esim kertoisi exälleen minusta, sekin kertoisi jo että olisi tosissaan kanssani. Nähtäväksi jää.