Kun Neuvostoliitto Stalinin johdolla suunnitteli Suomen valtaamista ja miehittämistä, asiaa valmisteltiin perinpohjin. Katynin kuolemanleireille tehtiin tilaa 20 000:lle suomalaiselle sivistyneistöön tai "porvaristoon" kuuluvalle, ja puna-armeijalle kirjoitettiin marssikäskyt aina Tornioon asti. Myös lauluja kirjoitettiin voittoisaa "rajaselkkausta" varten:
Musiikki Daniil ja Dmitri Pokrass
Sanat Anatoli D'Aktil (Frenkel)
Ota meidät vastaan, Suomi-kaunotar!
Männiköt jyrkänteillä kihartuvat,
Rajan näköpiiri kapea.
Ota meidät vastaan, Suomi-kaunotar,
Kirkkaiden järvien koristama.
Panssarit jyräävät metsään leveitä aukkoja,
Lentokoneet lentävät pilvien yllä,
Syksyn apea aurinko
Sytyttää tulen pistimiin.
Olemme olleet veljiä voittojen kanssa,
Ja taas kerran kannamme taistelun kautta
Isoisien kulkemia teitä pitkin
Punatähtistä mainettamme.
Paljon valheita on näinä vuosina kasattu,
Jotta olisi hämätty Suomen kansa.
Avaahan nyt meille luottavaisena
Leveän portin kumpikin puolisko!
Eivät pellet eivätkä heikkopäiset kynäilijät
Pysty enää hämmentämään sydäntänne.
Monesti on teiltä riistetty kotimaanne,
Tulimme palauttamaan sen teille.
Tulemme auttamaan tekemään selvää,
Maksamaan roimasti häpeästä,
Ota meidät vastaan, Suomi-kaunotar,
Kirkkaiden järvien koristama.
Elokuu 1939
(Esittää LSP:n Puna-armeijan laulu- ja tanssiyhtye A.Anisimovin johdolla Leningradin äänilevytehdas)
Kirjallisuutta:
* Ville Tikkanen: "Partisaanien uhrit", omakustanne 1997.
4 painosta loppuunmyyty.
Lainaus:
"Hirmutyöt ovat niin kammottavia, että en yksinkertaisesti kyennyt lukemaan niitä kaikkia." Sampo Ahto, Sotilasaikakauslehti 5/98.
"Kuvaukset hyökkäyksistä nukkuvien tai arkipuuhissaan olevien perheiden kimppuun ovat tuskallista luettavaa. Seitajärven kylä poltettiin, naiset ja lapset marssitettiin neljän kilometrin päähän. Heidät tapettiin, myös seitsemän kuukauden ikäinen Ritva-vauva äitinsä kanssa, samoin kuusivuotias Katri ja kolmivuotias Maija-Liisa. Yhä elossa on silloin kahdeksanvuotias Mirja, joka jäi pistimillä puhkottuna äitinsä, sisartensa ja serkkujensa ruumiiden sekaan. Tyyne Martikainen huomauttaa, että murhiin liittyi ilmeisesti myös raiskaus tai ruumiiden sukupuolinen häpäisy. Partisaanien joukossa oli myös naisia, joista yksi huuteli: Olemme ystäviänne! Teille ei tehdä pahaa, jos antaudutte!" Helsingin Sanomat 22.12.1998
----------------------------------------------------------------------------
Ja muistin virkistykseksi:
Rauha, ystävyys, solidaarisuus
(Suom. Pentti Saaritsa)
I: Rauha, ystävyys, solidaarisuus
Nuorten työ sen varmistaa voi!
II: Maailman nuorten työllä,
yhteisin ponnistuksin.
Vain nuorten yhteis työ
Sen varmistaa voi!
Miten voitamme hädän ja kurjuuden,
kun nääntyy niin moni ihminen,
ettei olla tarvitsis nälissään
köyhimmänkään?
Miten voimme me sodat lopettaa
ja aseet teljetä lukkojen taa?
Miten suuntaamme voimat toimintaan
rakentavaan?
I: Rauha, ystävyys, solidaarisuus.
Nuorten työ sen varmistaa voi!
II: Maailman nuorten työllä,
yhteisin ponnistuksin.
Vain nuorten yhteistyö
sen varmistaa voi!
Miten Neuvostoliittoa autamme,
kun maailmanrauhaa rakentaa se
aina varmimman, rauhanomaisen
tien valiten?
Miten kansanmurhat voi lopettaa?
Miten jenkkiarmeijan horjumaan saa?
Miten Vietnam saavuttaa vapauden
todellisen?
I: Rauha, ystävyys, solidaarisuus.
Nuorten työ sen varmistaa voi!
II: Maailman nuorten työllä,
yhteisin ponnistuksin.
Vain nuorten yhteistyö
sen varmistaa voi!
Miten päästä voi rotusorrosta,
miten luonnonantimet tasata,
viedä luokkataistelu päätökseen
lopulliseen?
Miten loisimme elämän rikkaamman
ja ihmisarvoisen maailman,
jossa työ ei merkitse raadantaa
orjuuttavaa?
Rauha, ystävyys, solidaarisuus...
Musiikki Daniil ja Dmitri Pokrass
Sanat Anatoli D'Aktil (Frenkel)
Ota meidät vastaan, Suomi-kaunotar!
Männiköt jyrkänteillä kihartuvat,
Rajan näköpiiri kapea.
Ota meidät vastaan, Suomi-kaunotar,
Kirkkaiden järvien koristama.
Panssarit jyräävät metsään leveitä aukkoja,
Lentokoneet lentävät pilvien yllä,
Syksyn apea aurinko
Sytyttää tulen pistimiin.
Olemme olleet veljiä voittojen kanssa,
Ja taas kerran kannamme taistelun kautta
Isoisien kulkemia teitä pitkin
Punatähtistä mainettamme.
Paljon valheita on näinä vuosina kasattu,
Jotta olisi hämätty Suomen kansa.
Avaahan nyt meille luottavaisena
Leveän portin kumpikin puolisko!
Eivät pellet eivätkä heikkopäiset kynäilijät
Pysty enää hämmentämään sydäntänne.
Monesti on teiltä riistetty kotimaanne,
Tulimme palauttamaan sen teille.
Tulemme auttamaan tekemään selvää,
Maksamaan roimasti häpeästä,
Ota meidät vastaan, Suomi-kaunotar,
Kirkkaiden järvien koristama.
Elokuu 1939
(Esittää LSP:n Puna-armeijan laulu- ja tanssiyhtye A.Anisimovin johdolla Leningradin äänilevytehdas)
Kirjallisuutta:
* Ville Tikkanen: "Partisaanien uhrit", omakustanne 1997.
4 painosta loppuunmyyty.
Lainaus:
"Hirmutyöt ovat niin kammottavia, että en yksinkertaisesti kyennyt lukemaan niitä kaikkia." Sampo Ahto, Sotilasaikakauslehti 5/98.
"Kuvaukset hyökkäyksistä nukkuvien tai arkipuuhissaan olevien perheiden kimppuun ovat tuskallista luettavaa. Seitajärven kylä poltettiin, naiset ja lapset marssitettiin neljän kilometrin päähän. Heidät tapettiin, myös seitsemän kuukauden ikäinen Ritva-vauva äitinsä kanssa, samoin kuusivuotias Katri ja kolmivuotias Maija-Liisa. Yhä elossa on silloin kahdeksanvuotias Mirja, joka jäi pistimillä puhkottuna äitinsä, sisartensa ja serkkujensa ruumiiden sekaan. Tyyne Martikainen huomauttaa, että murhiin liittyi ilmeisesti myös raiskaus tai ruumiiden sukupuolinen häpäisy. Partisaanien joukossa oli myös naisia, joista yksi huuteli: Olemme ystäviänne! Teille ei tehdä pahaa, jos antaudutte!" Helsingin Sanomat 22.12.1998
----------------------------------------------------------------------------
Ja muistin virkistykseksi:
Rauha, ystävyys, solidaarisuus
(Suom. Pentti Saaritsa)
I: Rauha, ystävyys, solidaarisuus
Nuorten työ sen varmistaa voi!
II: Maailman nuorten työllä,
yhteisin ponnistuksin.
Vain nuorten yhteis työ
Sen varmistaa voi!
Miten voitamme hädän ja kurjuuden,
kun nääntyy niin moni ihminen,
ettei olla tarvitsis nälissään
köyhimmänkään?
Miten voimme me sodat lopettaa
ja aseet teljetä lukkojen taa?
Miten suuntaamme voimat toimintaan
rakentavaan?
I: Rauha, ystävyys, solidaarisuus.
Nuorten työ sen varmistaa voi!
II: Maailman nuorten työllä,
yhteisin ponnistuksin.
Vain nuorten yhteistyö
sen varmistaa voi!
Miten Neuvostoliittoa autamme,
kun maailmanrauhaa rakentaa se
aina varmimman, rauhanomaisen
tien valiten?
Miten kansanmurhat voi lopettaa?
Miten jenkkiarmeijan horjumaan saa?
Miten Vietnam saavuttaa vapauden
todellisen?
I: Rauha, ystävyys, solidaarisuus.
Nuorten työ sen varmistaa voi!
II: Maailman nuorten työllä,
yhteisin ponnistuksin.
Vain nuorten yhteistyö
sen varmistaa voi!
Miten päästä voi rotusorrosta,
miten luonnonantimet tasata,
viedä luokkataistelu päätökseen
lopulliseen?
Miten loisimme elämän rikkaamman
ja ihmisarvoisen maailman,
jossa työ ei merkitse raadantaa
orjuuttavaa?
Rauha, ystävyys, solidaarisuus...
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.