Eikös Nietzsche myöhemmin seonnut ihan täydellisesti. No hän varmaan sisäisti kirjoittamansa vaan paremmin kuin muut.
Ateismi sekoitti pään
totaltotal katastrof
8254
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kyllä, Nietzschen mielenterveys petti lopulta.
omaan juttuun eri nikillä..
Onhan se noloa, jos provoon ei kukaan vastaisi.
Filosofian tehtävänä on usein ei-objektiivisen tiedon ymmärtäminen ja kuvaaminen eli maailman jäsentäminen.
Maailman synty on eräs tällainen (syy-yhteyksien) mallia vaativa kohde, jonka selitys ei voi löytyä sattumasta.Sattumaan on nimittäin oltava myös omat ennakkoedellytyksensä. Luomisen ajatus on uskonnollinen mutta myös filosofinen kysymys.
Monet tiedemiehet kannattavat luojan ja jumalan tunnustamista ainakin jossakin muodossa. Evoluutio on tullut epäoikeutetusti korvaamaan tätä ajattelua, vaikka se on kehitystapahtuman ilmentymä eikä sen syy.
Tärkein ajatus, minkä itse löysin oli se, että sattumakin vaatii jo olemassaolevat edellytykset sattuakseen. Sattuma ei siis tule tyhjästä, se vaatii jo jotain olevaa. Evoluutiokin vaatii jo jotain olemassaolevaa, ennenkuin tapahtuu pienintäkään sattuman siementä. Miten siis tuli se ensimmäinen sattuman edellyttämä jokin alku? Filosofisen mietiskelyn tuloksena ei voi olla monta ratkaisumallia. Luonnontieteen kannalta ei voi olla monta ratkaisumallia. Sitä ei Darwin eivätkä myös evoluutiotiedemiehet ole ratkaisseet.
Filosofinen ajatusrakennelma käytännössä toimisi esimerkiksi näin. 1)Evoluution todisteena pidettiin alussa eri saariryhmien välillä kehittyneitä muunnoksia samasta lajista. 2) Evoluution todisteena on pidetty ketjua, jossa on aukkoja, mutta kuitenkin se ketju erilaisista apinoista ihmiseen johtavia fossiileja on selvä todiste evoluutiosta ja sattumasta ja luonnollisen valinnan kautta tapahtuvasta evoluutiosta. Otin esiin vain kaksi hypoteesia, jotka molemmat vaativat jo olemassaolevan lajin, että sattumaprosessi yleensä lähtisi käyntiin. Evoluutio perustuu hyvin epäloogiseen ajattelurakenteeseen todellisuuden ja filosofisen ajattelun kannalta katsottuna.
Tämä tietenkään ei ole todiste kristinuskon jumalan Jahven olemassaolosta, vaan on todiste evoluutioteorian heikosta totuuspohjasta, jota tiedeuskoiset niin tieteellisenä faktana todistavat.
Kysymys kuuluukin, mikä mahdollisti ensimmäisen sattuman siinä ketjussa, mikä on kestänyt miljardeja ihmisvuosia? Mikä oli se edellytys ensimmäiselle sattumalle? Tässä on tiedeuskovien elämän ja kuoleman kysymys. Big bang, mutta mikä oli sen edellytys? Mietipä niitä perehtyen todella tiedemiesten arvioihin.
Huomaa, että Jahvenusko on paitsi uskoa johonkin korkeampaan, myös suuri filosofista pohdintaa edistävä elämänkatsomus, joka auttaa hahmottamaan maailmaa paitsi tieteen keinoin todennetun tiedon kuin myös hiljaisen tiedon eli kokemuksen kautta saadun tiedon soveltamisessa maailmankaikkeuteen, josta emme toden totta vielä ymmärrä kuin hitusen verran, ja senkin usein väärin.
Kysymys kuuluukin, mikä mahdollisti ensimmäisen sattuman siinä ketjussa, mikä on kestänyt miljardeja ihmisvuosia? Mikä oli se edellytys ensimmäiselle sattumalle? Tässä on tiedeuskovien elämän ja kuoleman kysymys. Big bang, mutta mikä oli sen edellytys? Mietipä niitä perehtyen todella tiedemiesten arvioihin.
Huomaa, että usko Allahiin tai siis Brahmaan on paitsi uskoa johonkin korkeampaan, myös suuri filosofista pohdintaa edistävä elämänkatsomus, joka auttaa hahmottamaan maailmaa paitsi tieteen keinoin todennetun tiedon kuin myös hiljaisen tiedon eli kokemuksen kautta saadun tiedon soveltamisessa maailmankaikkeuteen, josta emme toden totta vielä ymmärrä kuin hitusen verran, ja senkin usein väärin.
Niin ja miten tämä Allah tai Brahma sitten eroaa Jahvesta? Mistä noista olisi edes joitain todisteita? Vastaus: Ei ole mitään eroa (no yksi on lammaspaimenten ja toinen kamelintaluttajien ja kolmas norsunajajien muinainen tarujumala, mutta mitään muuta eroa ei ole) ja todisteita on kaikista tasan yhtä paljon.
Eli ei yhtään mitään.
"Filosofian tehtävänä on usein ei-objektiivisen tiedon ymmärtäminen ja kuvaaminen eli maailman jäsentäminen."
Yrität tuolla tehdä itsestäsi viisaan vaikutelman. Loppu olikin sitten ihan täyttä roskaa, vailla minkäänlaista maailman jäsentelyä.
Esimerkiksi järjettömästä ja aivottomasta sepustuksesta:
"Huomaa, että Jahvenusko on paitsi uskoa johonkin korkeampaan, myös suuri filosofista pohdintaa edistävä elämänkatsomus, joka auttaa hahmottamaan maailmaa paitsi tieteen keinoin todennetun tiedon kuin myös hiljaisen tiedon eli kokemuksen kautta saadun tiedon soveltamisessa maailmankaikkeuteen, josta emme toden totta vielä ymmärrä kuin hitusen verran, ja senkin usein väärin. "
Ymmärsitköhän ihan itsekään, mitä tuossa sanottiin? No vastineeni tuolle sekopäiselle sepustukselle:
Jahveusko on paitsi uskoa johonkin korkeampaan, myös suuri filosofista pohdintaa VÄÄRISTÄVÄ elämänkatsomus, joka haittaa maailman hahmottamista myös tieteen keinoin saadun informaation ymmärtämisessä.
>>Jahveusko on paitsi uskoa johonkin korkeampaan, myös suuri filosofista pohdintaa VÄÄRISTÄVÄ elämänkatsomus, joka haittaa maailman hahmottamista myös tieteen keinoin saadun informaation ymmärtämisessä.
",,Jumalan tunteminen se vasta selkiyttääkin katsantokannat maailmaan ja sen syntyyn ja kaikkeen."
Tuossahan se tuli kiteytettynä vääristymä:jumaltaikauskonnot vääristävät myös tieteenkeinoin saatavan informaation ymmärtämistä. Sitä vaan meinaan että tuossa juostaan maailman "syntymisen" perässä, vaikka kyseisestä asiasta ei ole mitään havaintoa. Katsontakanta siis vääristyy.
kun ei ole heppu tullut esittäytymään?