"Suomen ilmavoimien hävittäjälentokone Brewster BW-372 palasi kotimaahansa yli 65 vuoden jälkeen. Kone putosi jatkosodan ilmataistelussa 1942 Maaselän kannaksella Itä-Karjalassa, ja torstaina se esiteltiin lehdistölle Tikkakoskella Keski-Suomen ilmailumuseossa.
Siellä se konservoidaan näyttelykuntoon ja palautetaan omistajalleen USA:n merivoimien ilmailumuseoon Pensacolaan Floridaan kolmen ja puolen vuoden kuluttua.
Helsinkiläissyntyinen luutnantti Lauri Ohukainen kuului jatkosodassa kapteeni Leo Aholan lentueeseen, jonka viestittäjänä Malmin tukikohdassa toimi 17-vuotias Olavi Lumes.
Lumes muistaa, miten nuoret pojat joutuivat tärkeisiin tehtäviin isänmaan puolesta. Mekaanikkoja ei ollut tarpeeksi. Silloin viestittäjät joutuivat käynnistämään hävittäjiä.
Ohukainen joutui 25. kesäkuuta 1942 ilmataisteluun neuvostoliittolaisia Hurricaneja vastaan. Hän ehti pudottaa kaksi vastustajaa, kunnes sai osumia koneeseensa. Se syttyi tuleen, mutta pakkolasku onnistui.
Kone upposi järven pohjaan 56 vuodeksi. Lentäjä ui rantaan ja käveli suomalaisten puolelle. Seuraavana päivänä 26. kesäkuuta Ohukainen sai Suomen virallisessa lehdessä olleen ilmoituksen mukaan oikeuden käyttää sukunimeä Pekuri. Lauri Pekuri (1915–1999) oli ilmavoimien maineikkaimpia taistelulentäjiä.
BW-372 nostettiin Kolejärvestä elokuussa 1998 amerikkalaisen rahoituksen turvin. Sittemmin se katosi julkisuudesta pilkottuna ja purettuna, päätyen 2004 Pensacolaan. "
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Jatkosodassa pudonnut Brewster palasi Suomeen/1135234612137
BW-372-hävittäjän viimeinen lento
http://heninen.net/brewster/suomeksi.htm
Mitä BW-372:lle tapahtui?
http://www.virtualpilots.fi/feature/artikkelit/bw372-esitelma/
Siellä se konservoidaan näyttelykuntoon ja palautetaan omistajalleen USA:n merivoimien ilmailumuseoon Pensacolaan Floridaan kolmen ja puolen vuoden kuluttua.
Helsinkiläissyntyinen luutnantti Lauri Ohukainen kuului jatkosodassa kapteeni Leo Aholan lentueeseen, jonka viestittäjänä Malmin tukikohdassa toimi 17-vuotias Olavi Lumes.
Lumes muistaa, miten nuoret pojat joutuivat tärkeisiin tehtäviin isänmaan puolesta. Mekaanikkoja ei ollut tarpeeksi. Silloin viestittäjät joutuivat käynnistämään hävittäjiä.
Ohukainen joutui 25. kesäkuuta 1942 ilmataisteluun neuvostoliittolaisia Hurricaneja vastaan. Hän ehti pudottaa kaksi vastustajaa, kunnes sai osumia koneeseensa. Se syttyi tuleen, mutta pakkolasku onnistui.
Kone upposi järven pohjaan 56 vuodeksi. Lentäjä ui rantaan ja käveli suomalaisten puolelle. Seuraavana päivänä 26. kesäkuuta Ohukainen sai Suomen virallisessa lehdessä olleen ilmoituksen mukaan oikeuden käyttää sukunimeä Pekuri. Lauri Pekuri (1915–1999) oli ilmavoimien maineikkaimpia taistelulentäjiä.
BW-372 nostettiin Kolejärvestä elokuussa 1998 amerikkalaisen rahoituksen turvin. Sittemmin se katosi julkisuudesta pilkottuna ja purettuna, päätyen 2004 Pensacolaan. "
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Jatkosodassa pudonnut Brewster palasi Suomeen/1135234612137
BW-372-hävittäjän viimeinen lento
http://heninen.net/brewster/suomeksi.htm
Mitä BW-372:lle tapahtui?
http://www.virtualpilots.fi/feature/artikkelit/bw372-esitelma/
Vastaukset 24
Vanhimmat
On todella hieno asia että tuo Brewster saatiin kotiin edes väliaikaisesti. Kovasti on vain kone kärsinyt kuvista päätellen sen jälkeen kun se järvestä nostettiin, mutta hyvä että edes on saannut pitää suomalaisen maalauksen.
Koneen lentäjän nimi tuossa lainaamassasi jutussa nyt ihmetyttää. Lauri Pekurihan konetta lensi ja sillä sen pakkolaskun teki. Onko hän jossain vaiheessa käyttänyt nimeä Ohukainen vai onko artikkelin tekijä katsellut liikaa vanhoja amerikkalaisia elokuvia?
"Koneen lentäjän nimi tuossa lainaamassasi jutussa nyt ihmetyttää. Lauri Pekurihan konetta lensi ja sillä sen pakkolaskun teki."
Täälläpä siitä onkin parempaa tietoa kuin tuossa Hesarin uutisoinnissa:
http://www.virtualpilots.fi/feature/artikkelit/bw372-esitelma/
Mitenkähän tuo vaikuttaa tähän 6.05 tapaukseen?
Hesari vahvistaa asemiaan laatulehtenä;)
Sivulla A7 jatkuu juttu Brewsteristä näinkin tasokkaasti.
"Brewsterit, joita oli moottoreiltaan useita muunnoksia, osallistuivat Yhdysvaltain laivaston palveluksessa sotatoimiin Midway-saaren taistelussa 1942.
Brewsterit kärsivät taistelussa raskaita tappioita, ja ne siirrettiin lentokadettien koulutuskäyttöön.
Britanniassa hävittäjä sai tyyppinimen "Buffalo". Brewsterin vientimallia käytettiin sotatoimiin vaihtelevalla menetyksellä myös Australian, Belgian ja Hollannin ilmavoimissa.
Kun koneet eivät kelvanneet Yhdysvaltain laivastolle, Suomi sai ostaa niitä tehtaan ylijääminä joulukuussa 1939 yhteensä 44 kappaletta."
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Brewsterit pudottivat 477 viholliskonetta/1135234612158
>Brewsterit, joita oli moottoreiltaan useita muunnoksia<
Jenkit möi Suomeen tulleet koneet huonommilla moottoreilla varustettuna ja riisuttuina versioina.
Niissä oli käytetyt, tehdaskunnostetut, Cyclone R-1820 -moottorit ja niissä oli kaikissa sama perusvika, joka aiheutti alimpien sylintereiden kiinnileikkautumisen. Suomalaismekaanikot keksivät vian ja se oli "väärinpäin asennettu" öljyrengas männissä. Muistaakseni (vain alimpien) sylintereiden öljyrenkaat käännettiin toisinpäin ja viasta päästiin eroon.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Brewster_F2A_"Buffalo"
http://www.aviation-history.com/engines/cyclone1820.htm
Ei sen kääntäminen vaikuta voiteluun. Koneissa on ollut myös sotasaalismoottoreita.
Olen sitä mieltä ettei oikein voi väittää että koneissa olisi ollut sotasaalismoottoreita. Niitä kyllä kokeiltiin. Kokeilu on kuitenkin aivan eri asia kuin käyttö. Kokeiltiinhan BW:ssä suksiakin, mutta silti ei varmaan väitetä että niitä olisi varsinaisesti käytetty.
Koneissa BW-363, 365, 371, 374, 379 ja 392 kokeiltiin M-62 ja -63 moottoreita, mutta ne osoittautuivat epäluotettaviksi. Humu varustettiin myös neuvostoliittolaisella moottorilla, mutta Humuhan ei ole Brewster.
Kuka on sanonut ettei sotasaaliskone DC-3:n moottori käy koneeseen ja niitä sai natseilta. Mistä muualta arvelet varaosia saadun.
Erinomaista että tuo Pekurin Brewster on tehnyt comebackin Suomeen, vaikka sitten vain lainaksi.
Täytyy olla iloinen koneen nykytilanteesta, itselläni ainakin vielä tuoreessa muistissa miten onnettomalta hylyltä kone vaikutti silloin kun sen oli poikkirälläköitynä jossain Irlannin Shannonissa kymmenisen vuotta sitten.
Hienoa on myös että kone sai pitää alkuperäisen historiallisen värityksensä ja tunnuksensa. Itse pelkäsin aikoinanin että koneen saavuttua Yhdysvaltoihin joku menee ja "hiekkapuhaltaa sen peltikirkkaaksi" ja maalaa koneen johonkin jenkkien "kiauashopea runko ja tipunkeltaiset siipien yläpinnat" -PreWar -kaavioon. Onneksi näin ei käynyt.
Ei ole Brewster -kirjojani tällä hetkellä käsillä mutta eikös tuo Kersantti K.Anttilan lentämä BW pudonnut myös samassa ilmataistelussa kuin Pekurin kone? Näin muistini 99 % prosenttisesti väittää. Anttilahan teki myös pakkolaskun ja onnistui tulemaan synkä korven lävitse takaisin omille linjoille sangen hurjien kokemusten jälkeen.
Nyt kun vielä jostain saisi Junkers 88 :n ja/tai Dornier Do-17 Z :n Suomen Ilmavoimien väreihin entistettynä. OuBoi..
Meneekö oikein jos muistelen että yksi Ilmavoimiemme Junkers JU-88 olisi järvessä jossain Pietarin lähellä? Muistelen lukeneeni pommarista joka Lapin Sodan aikana syksyllä 1944 lensi huonossa säässä harhaan ohi tukikohdastaan ja (ilmeisesti polttoaineen loputtua?) putosi/teki pakkolaskun järveen. Jos tarkempaa tietoa jollain siellä on niin kiva jos jatkaisi tähän valaisemalla asiaa.
"Ei ole Brewster -kirjojani tällä hetkellä käsillä mutta eikös tuo Kersantti K.Anttilan lentämä BW pudonnut myös samassa ilmataistelussa kuin Pekurin kone? "
Tuollainen muistikuva minullakin on, mutta tästähän sen voi tarkistaa; livenä ;)
http://video.aol.com/video-detail/last-flight-of-brewster-bw-372/642888028
"Meneekö oikein jos muistelen että yksi Ilmavoimiemme Junkers JU-88 olisi järvessä jossain Pietarin lähellä? "
Tuo kinnostaisi minuakin.
Tuo oli hieno pätkä tuo jonka linkitit, kunnon tunnelma kun masiinan kajarit sääti asiaankuuluvalle volyymille.
Joo, se Anttilan BW putosi tuossa samassa taistelussa. Jäänyt em juttu niin mieleeni kun joskus penskana aina pläräsin isoisäni kirjahyllystä nappaamaani "Lampi/Turkka: Viimeiset syöksykierteet" -kirjaa missä tuo Anttilan pakomatka sieltä pakkolaskusuolta omille linjoille kerrotaan.
Junkersin tapaus olisi mielenkiintoinen selvittää, jos tuollainen Ilmavoimissa lentänyt kone järvessä olisi jotensakin pelastettavissa säilyneenä. BocksCar tietysti nyt pistää näillä riveillään liikkeelle jonkun tapahtumaketjun joka päättyy siihen että Pensacolassa on kohta yksi Junkers JU-88... ARGGH...
Eipä silti, jokainen historiallinen kone yleisölle näytillä missä päin maailmaa on parempi asia kuin hiljalleen olemattomiin häipyvä hylky jonkun järven/meren pohjassa.
seutuvilla 19 syyskuuta 1941. JU 88 pommikoneen hylkyä ei ole löydetty ja tuskin sitä on edes kunnolla etsittykään. Kone oli viemässä palkkarahoja Köpenhaminasta Petsamoon kun se sai ohjausvian ja miehistö pelastui laskuvarjoilla koneesta, jättäen koneen kiertämään automaatti ohjauksella ilmaan.
Miehistönä Junkersisssa oli vääpelit Kurt Spura ja Hans Fröhling, ylikorpraali Josef Mayer ja luutnantti Lothar Georgi. Kohta lähiseudun eräs talo sai yllättäviä vieraita.
Täältä miehistö haetaan Tikkakoskelle, josta taas saksalaisten matka jatkui Kemiin omiensa huomaan.
Koneen on täytynyt pudota johonkin järveen, koska olisihan se muuten löytynyt metsätöiden yhteydessä, joten saattaisi olla mahdollista senkin ylösnosto, edellyttäen tietenkin että kone paikallistettaisiin.
Juttua tuosta Junkersista oli aikoinaan Keskisuomalaisessa 16.6.1996. Esa Kilposen toimittamana.
http://www.spartacus.schoolnet.co.uk/2WWjunkers88.htm
Kyllä yhden Junkersin pitäisi olla tallessa Venäjän puolella järvessä. Ymmärtääkseni intoa nostamiseen ei ole paljoa ollut tuon BW:n tapauksen jälkeen. Hulluhan sen sieltä etsii ja nostaa jos se sitten menee minne menee.
Sääli ettei noita koneita aikoinaan säästetty kuin satunnaisesti muutama yksilö. Ei tarvitsisi nyt miettiä minkä järven pohjasta voisi hylkyjä löytyä. Ihme että edes pari Mersua ja Hurricane säästyi. Varsinkin tuo HC:n säilyminen on kai pieni ihme.
"Sääli ettei noita koneita aikoinaan säästetty kuin satunnaisesti muutama yksilö. Ei tarvitsisi nyt miettiä minkä järven pohjasta voisi hylkyjä löytyä. Ihme että edes pari Mersua ja Hurricane säästyi"
Niinpä, kaikki pommarimmekin käytännössä romutettiin tyyliin "kirves ja polttoleikkaus", muutamahan noista lensi vähän pidempään "ei-pommareiksi" muuteltuna.
Jo iäkkäämpi sukulaiseni muisteli että kun hän asui hetken aikaa Tampereella joskus 50-luvun aikana niin siellä oli leikkikentällä penskojen käytössä Buffalo. Joku romuliike tuonkin sitten ilmeisesti paalasi romuksi....
Luulisi että noita Ilmavoimiemme Brewstereitä olisi vielä "jemmassa" vetisissä lepopaikoissaan. Eri asia sitten olisiko tällainen hylky sinnepäinkään niin hyvin säilynyt kuin tuo rajan takaa järvestä pelastettu yksilö. Mitenköhän reilut 60 vuotta vaikkapa Suomenlahden pohjassa raatelee duralia?
"Mitenköhän reilut 60 vuotta vaikkapa Suomenlahden pohjassa raatelee duralia?"
Ei se kovin hyvää tee. Vuonna 1948 pakkolaskun mereen tehnyt MT-208 on nostettu ja kone näyttää tältä: http://www.virtualpilots.fi/feature/articles/mt-208/update2005_4.jpg
Onneksi pommikoneista säilyi edes yksi Blennu.
Tuota Pokelan Väiskin koneennokkaa olen monta kertaa museolla katsonut, ei tullut itselleni mieleen kun duralin syöpymistä merivedessä aiemmin tuossa peräänkuuluttelin. Aika harsoahan se Mersun pinta on kun vierestä katselee, tunnistettavissa sentään ts ei olemattomiin häipynyt.
Tuon Mersun kuntoa katsellessa tulee mieleen että mitähän on Suomenlahdessa jäljellä niistä lukemattomista neukkujen "ei-niin-metallirakenteisista" Rata/LaGG/LA -koneista? Pelkkä moottori jatkonaan hässäkkä metalliputkia ja mahdollinen siiven pääsalko....?
Vaikea sanoa tuohon mitään, mutta puuhan säilyy itämeressä hyvin joten joku LaGG saattaa olla hyvinkin säilyvä kone. Se Mersu on kai kärsinyt noston jälkeen aika paljon, eli ei ole saatu suojattua riittävästi ja kone haperoituu käsiin. Se on aina ongelma noissa nostoissa että se nostettu esine pitäisi saada myös suojattua jotta tuhoutuminen pysähtyisi. Kyllä siitä silti Mersun tuntee. Siivet olivat muistaakseni säilyneet jopa melkoisen hyvin. En muista ovatko ne enää esillä, mutta alunperin olivat ja paremmassa kunnossa kuin runko.
Tuossa n.15v.sitten olin syyskuussa kalassa tyttäreni kanssa kannonkoskelta.pohjoisluoteeseen n.100 km eräällä järvellä kun luotain näytti 5m syvyydellä jotain nousevan noin 1.5metriin pinnasta jotain joka ei mielestäni kuulunut sinne kun oli muistaakseni tasaista hiekkapohjaa muuten, joten käännyin takaisin. Olisin sukeltanut katsomaan mitä niin paljon se vaivasi mutta koska oli syyskuun loppup uoltaja vesi liian kylmää jouduin hylkäämään ajatuksen kokeilin kuitenkin ankkurilla kilahti niinkuin metalliin mutta pakko oli luovuttaa kun ei ollut edes polaa jolla ois paikan merkinnyt.muistelen ajatelleeni että jokin kehikko tai joku linja-auto tai sellainen olis joskus pudonnut jään läpi .
Yritin myöhemmin vähän etsiä paikkaa uudestaan kun luin tästä pudonneesta koneesta mutta en enää muistanut paikkaa enkä linjaa mitä silloin ajoin ,ja ois pitänyt kai olla plotteri niin olis voinut luodata tarkemmin ja onhan Lestinjärvi aika iso luodattavaksi huonoilla vehkeillä.
Suomi maksoi Brewstereistä muodollisen summan 1 markka / kpl Yhdysvalloille.
Tuo käsitys muodollisesta yhden markan hinnasta on jo aikoja elännyt. Kyllä niistä ihan kunnolla rahaa maksettiin. Ikävä kyllä tähän hätään en osaa lähdettä heittää väittämälleni. Koetan löytää sellaisen myöhemin.
Pois minusta että laskisin Wikin luotettavaksi lähteeksi, mutta tässä kuitenkin linkki BW:n yksilöhintaan ostettaessa. On hiukka yli markan..
http://fi.wikipedia.org/wiki/Brewster_F2A_"Buffalo"#Hankinta_Suomeen
Kadonnut Ju88 syksy 1941 Kannonkoskella
Väitetty hyppypaikan Sijainti 63:03:08 N and 25:21:06 E (=Kannonkoski Piispala)
Etsittävä alue pohjoiseen - pohjoiskoilliseen noiden koordinaattien perusteella
noiden koordinaattien perusteella suurinpiirtein nelikulmio Kannonkoski Piispala - Kivijärvi lentokenttä - Keitelepohja - Huopanankoski -( takaisin Piispala..)
Tuo alue on vähän liian pieni alue, jos 15 minuuttia polttoainetta ja oletus kone lentää noin 300-500 km/h eli noin 100-120 km pohjoiseen-pohjoiskoilliseen.
Syskuussa 1941 kone on luultavasti tippunut järveen tai suohon syvälle, kun ei ole löytynyt metalliromua metsistä vieläkään tältä alueelta.
Ellei kone sitten ole törmännyt mäenhuippuihin ja mennyt palasiksi joko maan sisään tai louhikkoon sellaiseen paikkaan, jossa hyvin harvoin käy kulkijoita.
Olisi mielenkiintoista tehdä simulaatio ottaen huomioon maaston korkeuserot oletetussa lentosuunnassa ja katsoa missä kone on voinut törmätä mäkien huippuihin. Tämä luultavasti helpottaisi kohdistamaan mahdollisia lentosuuntia paremmin, mikäli jostain saisi tietoon koneen lentokorkeuden ja sen aikaisen automaattipilotti systeemin lentologiikan. Tällä perusteella voisi ehkä saada paremmin selville sellaiset etäisyydet Kannonkoskelta, joissa kannattaisi käydä tutkimassa mäkienhuippuja ja mahdollisesti etsiä irtometallia maastossa tai suolla junkersin kokoisia kuoppia ja siipien irtotavaraa/peräsimen osia suon pinnalla.
Mielenkiintoinen viuhkakuvio jossa luultavasti on kaarevia sektoreita, joista tuo alastullut kone todennäköisemmin voisi löytyä vuosien myötä luonnossaliikkuvien ihmisten lentoromuvinkkien/havaintojen perusteella Kannonkoski-Lestijärvi-Haapajärvi-parkkima-kiuruvesi-viitasaari-Kannonkoski alueella, jossa luultavasti mielenkiintoisimpia ovat havainnot marjastajilta soilla oudoista montuista ja renkaista, johdoista, irto-osista, ja metallipaloista sekä mäkihuippujen kaatuneista puista, montuista ja metallisilpusta. Jossainhan tuo junkersin noin 8 tonnin painoinen yli kymmenmetrinen runko ja kymmenmetriset siivenpuolikkaat ja yli metriset moottorit pari metrisine potkureineen piilottelee.
Sellaisesta jää iso monttu suohon ja kovemmalla maalla paljon metallinpalasta maastoon. Järveen ja pikkulampiin tuollainen kone mahtuisi hyvin pinnan alle, mutta pitäisi paljastua kuitenkin kohtuullisen helposti kaikuluotameilla jotain poikkeavia muotoja. Ja luultavasti kopsahtaa puukeppiin mukavasti veden alla.
Hyvin todennäköisesti jotain lentokoneen osia tai metallipaloja on saattanut jo löytyä vuosien saatossa, mutta löytäjä ei välttämättä ole osannut yhdistää näitä lennolla kadonneeseen Junkersiin tai voivat olla jonkun kirjahyllyssä tallessa tai käytetty metallipalat uistimen aiheeksi..
Kannonkosken Ju88 etsitään ilmeisesti yhä, kun ei ole vielä löytynyt...
Siis 19 syyskuuta 1941 neljä Junkers Ju 88 lentokonetta Kööpenhaminista määränpäänä Kirkenes, Norja."
Näistä siis yhden koneen miehistö laskuvarjohyppyytti Kannonkoskella ja kone meni menojaan automaattiohjauksella ja polttoainetta noin 15 minuutin lentoon kohti Pohjoista-Pohjoiskoillista elin noin 75-120 km matkaan riippuen lentonopeudesta.
Uutinen vuodelta 2012
http://www.kp24.fi/uutiset/304728/Kadonnutta-pommikonetta-etsitään-kesällä-Pyhäjärvellä
10.5.2012 KP24 | Päivitetty: 10.5.2012
Kadonnutta pommikonetta etsitään kesällä Pyhäjärvellä
Vastaavanlainen Junkers kävi Malmin lentokentällä talvella 1941-1942. Kuva: Esko Laiho/Hannu Valtonen
Jatkosodan melskeissä saksalaisesta laivueesta pudonnutta suurta Junkers-pommikonetta etsitään yhä. Tänä kesänä kadonneen koneen etsintä keskittyy Pyhäjärvelle. Koneesta pyritään saamaan havaintoja kaikuluotaimella.
Syyskuussa 1941 kadonneen Junkersin hylkyä on etsitty jo usean vuoden ajan - tuloksetta. Tutkimusryhmä on kaikuluodannut jo 25 järveä Pihtiputaalla, Viitasaaressa ja Kinnulassa, eikä pommikoneen hylystä ole löytynyt merkkiäkään.
- Olemme käyneet läpi Pyhäjärven vesiä jo aiemmin, mutta silloin myrskyisä tuuli teki sen, että vene ei pysynyt suunnitellulla reitillä ja luotaukseen jäi katveita. Nyt järvi pitää haravoida uudelleen. Siihen menee useita päiviä, ehkä jopa viikko, sotahistoriaan perehtynyt Hannu Kauppinen kertoo.
Massiivinen Junkers 88 A4 kiinnostaa Kauppista, koska niitä on jäljellä tiettävästi enää yksi museokone Saksassa. Liittoutuneet määräsivät saksalaiset tuhoamaan säästyneet Junkersit.
- Jos Junkers, tai osia siitä löytyy, oikea paikka sille on Keski-Suomen ilmailumuseo Tikkakoskella. Museo onkin tehnyt meidän kanssa yhteistyötä ja avustanut parhaansa mukaan, Kauppinen kertoo.
Vaikuttaa siltä, että herrat ovat herroja ja narrit narreja niin kuin maailman sivun ja välistä ihan identtisesti samoja ja yrittävät muljauttaa varsinaisen työn tekijät sivuraiteelle tai kerralla yli laidan.