Näin se SDP uudistuu:
http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Urpilainen pyytäisi pääministeriksi Paavo Lipposta/1135234633059
Urpilaiselta kysyttiin, onko hän valmis pääministeriksi. Hän sanoi olevansa valmis vuoden 2011 vaalien aikaan, mutta jos Sdp:stä tarvittaisiin pääministeri sitä ennen, hän pyytäisi tehtävään eläkkeellä olevaa eduskunnan puhemiestä Paavo Lipposta.
http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Urpilainen pyytäisi pääministeriksi Paavo Lipposta/1135234633059
Urpilaiselta kysyttiin, onko hän valmis pääministeriksi. Hän sanoi olevansa valmis vuoden 2011 vaalien aikaan, mutta jos Sdp:stä tarvittaisiin pääministeri sitä ennen, hän pyytäisi tehtävään eläkkeellä olevaa eduskunnan puhemiestä Paavo Lipposta.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Demarissa ja STT:n uutisesta sai aivan erilaisen kuvan.
http://www.demari.fi/Article.jsp?article=10068
Voi vain miettiä Hesarin toimittajan tarkoitusperiä. Hänellä taitaa olla joku toinen suosikki.
AINOA JA TODELLINEN VALTIOMIES, IKINÄ ETTE PÄÄSE HÄNEN TASOLLEEN.
Julkaistu 7.3.2008 1:31:12
TS/
Kenellä on juhlat?
PAAVO LIPPONEN
Medioissa on juhlat! Niin sanottu Ruususen juttu, eduskunnan asiat ja Sdp:n puoluejohtajavalinta - siinäpä todellinen herkkupöytä. Sen ääressä kun mässäilee, pääsee vähimmällä mahdollisella ponnistuksella. Hallitus voi rauhassa tehdä politiikkaansa vallan vahtikoiran häiritsemättä.
Eduskunnan asioiden repostelu on tuttua akvaariokalastusta. Miksi mennä merelle kalaan, siellä voi keikuttaa. Eduskunta tarjoaa ehtymättömän juttuapajan. Talon asioista voi vapaasti kehittää legendoja ilman minkäänlaista vastuuta.
Sdp:n asioita kaivelevassa mediassa esiintyy ylimielistä öykkäröintiä ”Sdp on sekasorron vallassa” kuuluu tyypillinen kommentti. Minä kysyn, millä puolueella on juhlat?
Mediat paapovat kahta suurta hallituspuoluetta, vaikka nämä rämpivät mielipidetutkimuksissa suhteellisen alhaisella kannatustasolla, virhemarginaalin sisällä yhdessä Sdp:n kanssa. Ja aina sama otsikoiden revittely prosenttiyksikön sisällä tapahtuvista kuukausittaisista muutoksista.
Keskusta, jonka pitäisi olla pääministeripuolue, pyrkii puoluesihteerinsä vedolla pelaamaan kaksilla korteilla. Kenttää pidetään lämpimänä kovilla puheilla, mutta hallituksessa joudutaan tekemään asiapäätöksiä. Pääministerin maltillinen linja on puristuksessa.
Kokoomuksenkin osalta joutuu kysymään, mihin uskoa: puolueen hallituksessa esittämään optimismiin vai puolueen edellisten presidentinvaalien pessimismiin.
Sdp:llä on juhlat! Puheenjohtajaprosessissa tuuletetaan ja uusia voimia astuu esiin. Aikaisempien asetelmasta päästään eroon ja katsotaan eteenpäin. Jos vielä ymmärretään lopettaa sisäänlämpiävä ja tekopyhien medioiden provosoima jankutus jäsenäänestyksestä, voidaan keskittyä asiaa.
Vihreillä on juhlat! Vihreät erosivat Lipposen kakkoshallituksesta ydinvoimaa vastustaakseen, nyt vihreät aikovat istua hallituksessa vaikka hallitus hyväksyisi ydinvoiman lisärakentamisen. Lipposen hallituksessa energiapäätökset, erityisesti ydinvoimaa koskeva, valmisteltiin perusteellisesti, nyt ei ole mitään tietoa mitä aiotaan tehdä.
Vihreät pääsevät todella vähällä. Kukaan ei ole kysynyt Neste Oilin hallintoneuvoston jäseneltä Heidi Hautalalta palmuöljybisneksestä. Toimitukset vihertävät ja sademetsiä kaadetaan. Vanhasen hallituksella on vihreä sertifikaatti.
Sosialidemokraattien ympäristöpoliittiset aloitteet saavat vihreät johtajat hysterian valtaan. He jakelevat besserwisser -neuvoja Sdp:lle, ikään kuin Vihreä liitto olisi nimitetty ympäristöasioiden ylipapistoksi. Ei ole epäilystäkään siitä, kuka on vihreiden päävastustaja. Helsingissä vihreät torjuvat sosialidemokraattien aloitteen ilmaisesta julkisesta liikenteestä alle 16-vuotiaille sillä perusteella, että lapset hankkivat pian 16 täytettyään auton, joten ei kannata. Onko kuultu mitään enemmän mieltäkääntävää?
Keskusta otti hallituskipeät vihreät mukaan varmaankin tyytyväisenä taktiikkansa nerokkuuteen. Keskustan ja vihreiden energialinjat ovat kuitenkin pahasti solmussa. Vihreät ei ole ainoa puolue jossa on vaikeuksia tehdä energia- ja ilmastopoliittisia johtopäätöksiä. Tilanne on kerta kaikkiaan uusi, kun ilmaston muutoksen ihmisperäisyys ja ilmiön torjumisen kiireellisyys on kansainvälisellä konsensuksella todettu. Päästötöntä energiantuotantoa tarvitaan, jolloin muun muassa vesivoiman lisärakentamismahdollisuuksia on katsottava ennakkoluulottomasti.
Sosialidemokraattien riskinä on vajoaminen punavihreään politiikkamössöön. Vasemmalle vilkuilu ja vihreiden mielistely ei tuota linjakasta politiikkaa.
Sdp ei tarvitse mitään sertifikaatteja kilpailijoiltaan. Juuri nyt odotetaan tiukkaa otetta perusasioissa. Elinkustannukset nousevat, hallitus unohtaa palkansaajat ja eläkeläiset jakaessaan verohelpotuksia. Poliittinen lämpötila nousee eikä se uhkaa ilmastoa millään tavoin.
Kirjoittaja toimi pääministerinä vuosina 1995-2003.
Julkaistu 7.3.2008 1:31:12
ja tarkemmin sanoen sen väärältä puolelta. Pitkässä juoksussa jämäkkyyttä olisi kuitenkin parempi löytyä aatteesta kuin päivänpoliittisesta kirjoittelusta. Vai onko perinteisen duunarieliitin elintaso jo niin riittävä, että on ollut aika porvarillistaa myös politiikka. Mukavampi kuolla konservatiivina vissiin.