Tuntuu perin oudolta ja käsittämättömältä miten
Ranta ja Meller selittivät Radio-Deissä, että Israelin kansa olisi kulkenut Akaban lahden yli.
Tutkikaapa Raamatusta:
Se leiripaikka, ennen meren ylitystä oli vasta kolmas Israelilaisten leiripaikka. 4 Ms 33 mainitsee tarkasti nuo paikat järjestyksessä.
Kun Israelilaiset lähtivät Ramseksesta, Egyptin orjuudesta, vuotensa 1. kuukauden 15. päivä
ja tulivat seitsemännelle leiripaikalle 2. kuukauden 15.päivä, on meren ylityksen täytynyt olla n. 1-3 viikkoa Israelista lähdön jälkeen.
Pii-Hahirot nimistä paikkaa ei mainita Akaban lahdella vaan siellä on Esjon Geber, joka 4. Ms
33 luvun perusteella on vasta paljon myöhäisempi leiripaikka ja kun Aaron kuoli Hoorin vuorella oli jo 40 vuotta kuljettu erämaassa.
Jos karttaa katsoo, linnuntietä Ramseksesta, josta Israelilaiset lähtivät Esjon Geberiin on kaiketi 350-400 km. Niinpä monituhatlukuisen kansan olisi karjoineen kaikkineen pitänyt kulkea salamavauhtia yli Siinain, että parissa viikossa olisi ehtinyt Akaban lahdelle.
Mitä onkaan tuollaisen Ranta/Mellerismin takana?
Ohjelmassa mainittiin että Siinain vuori on Arabiassa ja vedottiin galatalaiskirjeeseen. Niinhän sen voi suomenkielisen Raamatun mukaisesta käännöksestä kyllä käsittääkin, mutta esim. The Living Bible sanoo: By the way arabiansa call Sinai as Haagar eli arabit kutsuvat Siinaita Haagariksi eikä siis Siinain vuori olisi sen perusteella sijoitettavissa Alaban lahden itäpuolelle.
Ranta ja Meller selittivät Radio-Deissä, että Israelin kansa olisi kulkenut Akaban lahden yli.
Tutkikaapa Raamatusta:
Se leiripaikka, ennen meren ylitystä oli vasta kolmas Israelilaisten leiripaikka. 4 Ms 33 mainitsee tarkasti nuo paikat järjestyksessä.
Kun Israelilaiset lähtivät Ramseksesta, Egyptin orjuudesta, vuotensa 1. kuukauden 15. päivä
ja tulivat seitsemännelle leiripaikalle 2. kuukauden 15.päivä, on meren ylityksen täytynyt olla n. 1-3 viikkoa Israelista lähdön jälkeen.
Pii-Hahirot nimistä paikkaa ei mainita Akaban lahdella vaan siellä on Esjon Geber, joka 4. Ms
33 luvun perusteella on vasta paljon myöhäisempi leiripaikka ja kun Aaron kuoli Hoorin vuorella oli jo 40 vuotta kuljettu erämaassa.
Jos karttaa katsoo, linnuntietä Ramseksesta, josta Israelilaiset lähtivät Esjon Geberiin on kaiketi 350-400 km. Niinpä monituhatlukuisen kansan olisi karjoineen kaikkineen pitänyt kulkea salamavauhtia yli Siinain, että parissa viikossa olisi ehtinyt Akaban lahdelle.
Mitä onkaan tuollaisen Ranta/Mellerismin takana?
Ohjelmassa mainittiin että Siinain vuori on Arabiassa ja vedottiin galatalaiskirjeeseen. Niinhän sen voi suomenkielisen Raamatun mukaisesta käännöksestä kyllä käsittääkin, mutta esim. The Living Bible sanoo: By the way arabiansa call Sinai as Haagar eli arabit kutsuvat Siinaita Haagariksi eikä siis Siinain vuori olisi sen perusteella sijoitettavissa Alaban lahden itäpuolelle.
Vastaukset 1
Vanhimmat
on käännetty:
(Levande Bibeln)
24-25Det finns en djupare mening i detta. De två kvinnorna representerar två olika förbund. Hagar, Abrahams slavkvinna, som föder sitt barn som slav, är en bild av lagen som Gud gav till Mose på berget Sinai. Det kallas förresten Hagars berg av araberna.
Eli arabit kutsuvat Siinain vuorta Haagariksi, mutta käännös ei suinkaan väitä, että Siinain vuori, jolla Jumala antoi Moosekselle lain, sijaitsisi Arabiassa Akaban lahden itäpuolella.
Eikö Pii-Hahirot, jonka kohdalta Israelin kansa meni Mooseksen johdolla meren ylitse, ollut Baal- Sefonin vastapäätä ja Migdolin ja meren välissä.
Hesekielillä on profetia, jonka mukaan Egypti tulee kerran autioksi ja asumattomaksi Migdolista Seveneen. Eihän sekään tarkoita, että Egypti ulottuisi Akaban lahdelle asti.