Olen 19 vuotias tyttö, ja asun viimistä kevättä kotona, jonka jälkeen lähden opiskelemaan. Äitini kuoli sydänkohtaukseen 2,5 kk sitten. Yllättäen. Shokki oli valtava. Olimme tavallinen perhe, isä, äiti, minä ja yläasteikäinen pikkuveli.
Nyt juuri isä lähti treffeille tapaamaan jotain naista. Tuntuu pahalta. Liian nopeasti. No olihan heillä aika paljon riitoja äidin kanssa, mutta tuntuu nyt liialta..
Kommentteja..
Nyt juuri isä lähti treffeille tapaamaan jotain naista. Tuntuu pahalta. Liian nopeasti. No olihan heillä aika paljon riitoja äidin kanssa, mutta tuntuu nyt liialta..
Kommentteja..
Vastaukset 6
Vanhimmat
isäsi elämä jatkuu vaikka äitisi meni pois. Ymmärrän, että sinusta se tuntuu pahalta mutta vanhempi-lapsi suhde on eri asia kuin parisuhde. Ole iloinen että isäsi tarttuu elämään kiinni.
Lapseni kuoli reilu vuosi sitten ja hänen kihlattunsa tapasi uuden 3kk päästä. Olin iloinen hänen puolestaan, koska elämän täytyy vaan jatkua. Emme voi olla kuolleille "uskollisia".
Otan osaa vilpittömästi äitisi poismenon johdosta.
Ole iloinen että isäsi jaksaa jatkaa elämää vaikka Äitisi menikin pois. Muistot eivät kuole koskaan. Ymmärrän suuren surusi. Tänään haudattiin Äitini haudan lepoon ja olen surun uuvuttama. Toivon että aika parantaa haavat, uskon että Äitini kulkee rinnallani ja seurailee puuhailujani. Usko Sinäkin se helpottaa jotenkin oloa.Siunausta Sinulle.
No totta kait kuolemaanhan ASTI se lupaus pitää MUTTA...kait sitä JONKINLAISEN SURU AJAN voi pitää
- minusta kuullostaa aika oudolle että HETI mennään ..oi voi kylmää touhua tämä tämmönen..ei toinen voi kuollutta korvata MUTTA nyky ajan ihmiset ovat muutenkin niin oma hyväsiä kaippa tulevat onnelliseksi.. mulla ei tulisi mieleenkään aloittaa heti uutta suhdetta.. jos ei sure kunnolla voi se tulla joskus eteen vuosien päästä..no kaikki tavallaan!!!
Viestisi sai minutkin jotenkin surulliseksi. Uskon, että sinusta tuntuu pahalta. Itselläni on tälläinen tilanne, että olen myös leski ja minulla on 6 v. poika. Itselläni meni n. vuosi, ennen kun tunsin olevani valmis etsimään/ottamaan vastaan uuden kumppanin. Mutta mielestäni se on yksilöllistä. Isäsi kaipaa lohdutusta, samoin kuin sinäkin. Suru kulkee teidän molempien mukana oman aikansa. Paljon voimia teille molemmille.
kiitos osanotoistanne. Olette ihania. Kai tämä isän uusi nainen on sitten hyväksyttävä.. :/ olisi vaan ollut helpompi hyväksyä, jos olisin ensin edes oppinut sisäistämään kunnolla että äiti on poissa.
Isä ja nainen tapailevat yhä.
suruun eri lailla... tapasin itse nuoren leski-miehen ja seurustelimme noin vuoden. Aloitimme seurustelun ystävyydestä joka syveni suhteeksi, tilanne oli vaikea myös minulle "uudelle naiselle" mutta yritin olla vahva ja tukea ja auttaa miestä hänen surussa ja elämässä eteenpäin. Hänen lapsensa hyväksyi minut mutta ei muu suku. Sen lisäksi minulla itsellä lopulta usko suhteeseen hiipui, hän ei päässyt edesmenneen puolisonsa yli ja puoliso oli aina kolmantena osapuolena suhteessamme. Tämä oli lopulta liikaa ja päätin suhteen, en tainnut olla tarpeeksi vahva aina arvailemaan omaa "paikkaani"-
Viestini sinulle tyttö on että tämä voi olla isäsi tapa käsitellä suruaan. Ei hän missään tapauksessa ole unohtanut äitiäsi vaan suree häntä yhtä paljon kun sinäkin, hän vaan yrittää löytää merkityksen elämäänsä. Toivon että hänen uusi naisensa kunnioittaa ja ymmärtää tilannettanne ja on tarpeeksi vahva pysyäkseen mukananne. Itse en ollut...