Hesari loi kuluttajille suunnattua mielikuvaa
5.6.1994 seuraavalla uutisella (, otsikko kaksiosainen):
" Maataloutta suosinut alkutuotevähennys siirtyisi EU:ssa historiaan
Unioni ei hyväksy monimutkaista tukiautomaattia
JYRKI IIVONEN
Helsingin Sanomat
Jos Suomi liittyy Euroopan unionin jäseneksi, maatalouspolitiikasta poistuu monimutkainen tukiautomaatti eli alkutuotevähennys. Sen avulla maidon, viljan, lihan ja kananmunien tuotantoon on syydetty miljardeja markkoja ilman, että tuki olisi koskaan näkynyt valtion budjetissa.
Unionissa hyväksytään vain arvonlisävero - alkutuotevähennys on tuntematon käsite.
Alkutuotevähennys on liike vaihtoveron alennus eli valtion menettämää verotuloa, "joka ei ole keneltäkään pois".
Esimerkiksi voin valmistusta alkutuotevähennys tukee siten, että meijeri saa vähentää kauppaan myymänsä voin liikevaihtoverosta voin valmistamiseen tarvitun raaka-aineen e1i maidon liikevaihtoveromäärän. Koska maidosta ei kuitenkaan makseta liikevaihtoveroa, meijeri voi puolestaan maksaa viljelijälle maidosta enemmän kuin kilpailutilanne muutoin vaatisi.
Alkutuotevähennyksen poistuminen parantaisi margariinin asemaa. "
Lisää sivulla:
Sunnuntai, sivu D 4
--
Minkäläisen mielikuvan Hesarin lukija sai uutisesta?
Uutisen tarkoitus oli antaa jokaiselle lukijalle hyvä mieli riemunkiljahduksin:
" Nyt maataloustuista päästään, jälleen on yksi hyvä syy liittyä EU:hun!"
Mutta kyse ei ollutkaan maataloustuesta, vaan kuluttajahintojen alentamisesta, josta kaikki kuluttajat hyötyivät, varsinkin köyhät ja suurilapsiset perheet.
Alkutuotevähennysjärjestelmän poistuminen aiheutti ongelmia, joista suurin oli se, miten voidaan laskea luvattuja elintarvikkeiden hintoja kaupassa, koska ne kuluttajatuella jo ennestään alennettuja.
"Vapaan kilpailun" EU:ssa Suomen valtion kuluttajalle antamaa ruuan hinnanalennustukea ei sallittu.
Ulkomaankauppaministeri (pääneuvottelija) Pertti Salolaisen lupaama ruuan EU-hinnanalennus saatiin aikaan poppaskontilla laskemalla ruuan alvia 22 %:sta 17 %:iin.
Kuluttajalle puolestaan kerrottiin, että EU-jäsenyydessä ruuan alvia jouduttiin budjettisyistä väliaikaisesti korottamaan 12 %:sta 17 %:iin!
Toinen ongelma eli vuodenvaihteen 94-95 elintarvikkeiden varastohintarysähdys kerättiin etukäteen kuluttajan kukkarosta 1.6.1994 tapahtuneella (ja pohjaltaan laajentuneella) LVV/ALV-järjestelmien muutoksella.
Näin meneteltiin, koska Ahon hallitus eli illuusiossa, jonka mukaan EU osallistuisi rysähdyksen rahoittamiseen, koska EU rysähdyksen aiheuttaakin, ja että varastohintarysähdys voitaisiin tehdä vasta myöhemmin jäsenyyden jälkeen.
Tiedon lähteenä ovat hallituksen iltakoulun pöytäkirjat keväältä 1994.
Näin kansaa on jujutettu.
Elintarvikkeiden ALVin alentamisesta on paljon puhuttu. Se oli yhtenä vaihtoehtona kansalaisille suunnattavana veronhuojennuksena, jolla kansantaloutta elvytettäisiin.
Valtiovarainministeri Kalliomäen tänään julkistamassa veronalennuslistassa ei ruuan hinnan veronalennusta näy.
Miksi Suomen valtamedia toimii Neuvostoliiton tiedotusväineiden kaltaisen "yhden totuuden" pelisäännöillä muokkaamalla kuluttajan mieliin tietynlaisia mielikuvia?
5.6.1994 seuraavalla uutisella (, otsikko kaksiosainen):
" Maataloutta suosinut alkutuotevähennys siirtyisi EU:ssa historiaan
Unioni ei hyväksy monimutkaista tukiautomaattia
JYRKI IIVONEN
Helsingin Sanomat
Jos Suomi liittyy Euroopan unionin jäseneksi, maatalouspolitiikasta poistuu monimutkainen tukiautomaatti eli alkutuotevähennys. Sen avulla maidon, viljan, lihan ja kananmunien tuotantoon on syydetty miljardeja markkoja ilman, että tuki olisi koskaan näkynyt valtion budjetissa.
Unionissa hyväksytään vain arvonlisävero - alkutuotevähennys on tuntematon käsite.
Alkutuotevähennys on liike vaihtoveron alennus eli valtion menettämää verotuloa, "joka ei ole keneltäkään pois".
Esimerkiksi voin valmistusta alkutuotevähennys tukee siten, että meijeri saa vähentää kauppaan myymänsä voin liikevaihtoverosta voin valmistamiseen tarvitun raaka-aineen e1i maidon liikevaihtoveromäärän. Koska maidosta ei kuitenkaan makseta liikevaihtoveroa, meijeri voi puolestaan maksaa viljelijälle maidosta enemmän kuin kilpailutilanne muutoin vaatisi.
Alkutuotevähennyksen poistuminen parantaisi margariinin asemaa. "
Lisää sivulla:
Sunnuntai, sivu D 4
--
Minkäläisen mielikuvan Hesarin lukija sai uutisesta?
Uutisen tarkoitus oli antaa jokaiselle lukijalle hyvä mieli riemunkiljahduksin:
" Nyt maataloustuista päästään, jälleen on yksi hyvä syy liittyä EU:hun!"
Mutta kyse ei ollutkaan maataloustuesta, vaan kuluttajahintojen alentamisesta, josta kaikki kuluttajat hyötyivät, varsinkin köyhät ja suurilapsiset perheet.
Alkutuotevähennysjärjestelmän poistuminen aiheutti ongelmia, joista suurin oli se, miten voidaan laskea luvattuja elintarvikkeiden hintoja kaupassa, koska ne kuluttajatuella jo ennestään alennettuja.
"Vapaan kilpailun" EU:ssa Suomen valtion kuluttajalle antamaa ruuan hinnanalennustukea ei sallittu.
Ulkomaankauppaministeri (pääneuvottelija) Pertti Salolaisen lupaama ruuan EU-hinnanalennus saatiin aikaan poppaskontilla laskemalla ruuan alvia 22 %:sta 17 %:iin.
Kuluttajalle puolestaan kerrottiin, että EU-jäsenyydessä ruuan alvia jouduttiin budjettisyistä väliaikaisesti korottamaan 12 %:sta 17 %:iin!
Toinen ongelma eli vuodenvaihteen 94-95 elintarvikkeiden varastohintarysähdys kerättiin etukäteen kuluttajan kukkarosta 1.6.1994 tapahtuneella (ja pohjaltaan laajentuneella) LVV/ALV-järjestelmien muutoksella.
Näin meneteltiin, koska Ahon hallitus eli illuusiossa, jonka mukaan EU osallistuisi rysähdyksen rahoittamiseen, koska EU rysähdyksen aiheuttaakin, ja että varastohintarysähdys voitaisiin tehdä vasta myöhemmin jäsenyyden jälkeen.
Tiedon lähteenä ovat hallituksen iltakoulun pöytäkirjat keväältä 1994.
Näin kansaa on jujutettu.
Elintarvikkeiden ALVin alentamisesta on paljon puhuttu. Se oli yhtenä vaihtoehtona kansalaisille suunnattavana veronhuojennuksena, jolla kansantaloutta elvytettäisiin.
Valtiovarainministeri Kalliomäen tänään julkistamassa veronalennuslistassa ei ruuan hinnan veronalennusta näy.
Miksi Suomen valtamedia toimii Neuvostoliiton tiedotusväineiden kaltaisen "yhden totuuden" pelisäännöillä muokkaamalla kuluttajan mieliin tietynlaisia mielikuvia?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Samaan tai "pahempaan" lopputulokseen olisi päädytty ilmankin EU:iin liittymistä.Suomen menneiden vuosikymmenten sisäpolitiikan kiemuroista ja lehmänkaupoista riittäisi kirjanaineksia. Kun ei ollut silloin nettifoorumeita, joissa vollottaa.
EU: n myötä Suomi on ollut pakotettu tekemään auto, viina, tupakka ja ties mitä veron alennus päätöksiä.
Suomen entisten ummehtuneiden sisämarkkinoiden avautuminen on lisännyt kaupan kilpailua ja ruuan hinta on de facto laskenut.
Ja lisää parannuksia tulee!
Vaviskaa urputtajat!!
Mikähän takaa, ettei EU:n johdossa tapahtuisi lehmänkauppoja ja melkoista lobbausta, voiteluja ja korruptiota.
On totta, eikä edes pelkästään huono asia, että on vapaa kauppa. Mutta poliittisen unionin puolesta ei talouselämä puhu muutoin kuin juuri noiden lehmän kauppoja tekevien kepuleiden, joidenka johtaja meidät tähän EU:n kasvu-kilpailu-paratiisiin vei. Ruoka kallistuu, taikka sen hintoja pidetään alhaalla tukien ansiosta samalla kun tukiaispolitiikkaa vanhat junttidemarit jurnuttavat silkasta kaunasta ja kateudesta.
Optiorälssiä vastaan ei demareilla ole mitään. Eikä sitäkään vastaan mitään, että markkinavoimia tuetaan. Lipposen ja Sundqvistin puolesta voitot yksityistetään ja tappiot sosialisoidaan.
Viinaveron ei ole iloa raittiille ja siten myös ajattelemaan parhaiten kykeneville kansalaisille. Halvan ruoan halpuuden aikaansaanti on kyseenalaista. Ruoan hinta on kohonnut de jure.
Not breathin 'eavy.